Merry Christmas

New book Uusi kirja

Tänäkin jouluna minulle tuli mukavaa värjäyslukemista: sain lahjaksi Jenny Deanin uusimman värjäyskirjan Colours from Nature, enkä tietenkään malttanut säästää sitä jouluksi vaan aloin heti selata ja lukea sitä:) Se on 100 sivua paksu ja melkein täysin tekstiä, ja mikä parasta, hänen omia kokemuksiaan,vain värinäytteistä on kuvia eli täyttä asiaa. Se tuntuu hyvältä perusteokselta aloittelijalle, mutta kyllä minäkin sieltä heti löysin uusia vinkkejä, ja toisaalta vahvistusta omille tavoilleni tehdä asioita. Suosittelen, varsinkin kun sitä saa tilata mielestäni melko edullisesti häneltä itseltään, täältä.
Jenny Dean on myös alkanut kirjoittaa blogia värjäyksestä, sitä kannattaa ehdottomasti seurata!

In English
My Christmas strated early again this year. I got a very nice dye-related present: Jenny Dean's latest book about natural dyeing, Colours from Nature. Of course I had to start reading it straght away, I just couldn't save it until after Christmas:)
It is 100 pages all writing, there are pictures of only color samples, so I think it is a very solid package of anything you need to know about natural dyeing, and best of all, it all comes from her own experiences. It is a good book for a beginner, but also I found new things from it. I recommend it, and you can order it straight from her here. She also keeps a blog about natural dyeing, a must-read for any natural dyer!

Color from spruce cones Kuusenkäpyväriä

Kuusenkävyillä värjäyksestä on reseptejä Terttu Hassin kirjassa ja myös Alina Hellenin Kotivärjäyskirjassa vuodelta 1919. Käpyjen pitäisi olla ylivuotisia, niitä pitää keittää pitkään ja niistä saisi alunalla purettamalla himmeänpunaisenkeltaista Hellenin mukaan. En ole nähnyt mainintoja ulkomaisessa värikirjallisuudessa käpyjen käytöstä värjäyksessä, joten mitään tietoa niiden sisältämistä väriaineista en löytänyt.

In English

There are recipes in Finnish dye litterature about dyeing with spruce (Picea abies) cones, in Terttu Hassis book from 1977 and Alina Hellens book from 1919. The cones should be old, at least one year, and boiling them for several hours and using alum as mordant they should give reddish yellow mat color. I haven't seen spruce cones mentioned in other dye litterature, and I couldn't find out what the dyestuff would be.

Viime talvena keräsin ämpärillisen käpyjä (2kg) ison kuusen alta, ja kun epäilin, että kävyt eivät olisi olleet tarpeeksi vanhoja, ajattelin vanhettaa niitä lisää ämpärissä ennen värjäystä. No, kaikenlaista tekemistä oli ja vasta keväällä sain pilkottua kävyt ja laitoin ne veteen likoamaan. Pilkkominen ei sitten ollutkaan mitään ihan helppoa, kävyn ydin oli vielä tosi kovaa, mutta oksasaksilla ne menivät palasiksi. Kesällä siirsin likoavat kävyt kasvihuoneeseen ja lisäsin veteen hiukan tuhkalipeää, ajattelin että jospa emäksinen liemi irrottaisi paremmin väriä. Kesäkin sitten meni.. ja syksy.. ja vasta marraskuussa sain keitettyä lionneita käpyjä. Liemi oli punaruskeaa ja hauduttelin käpyjä kahtena päivänä hiljaisella tulella useita tunteja, liemen pH oli neutraali tässä vaiheessa. Liemen väri muuttui oikein kauniiksi hyvin tumman punaruskeaksi.

Siivilöin kävyt pois ja lisäsin liemeen 120g valkoista alunalla ja viinikivellä esipuretettua lankaa ja haudutin niitä väriliemessä kolmisen tuntia, lisäksi langat vielä jäähtyivät liemessä yön yli. Väriliemi oli edelleen kauniin tummaa, mutta väri ei ollut tarttunut lankaan kuin melko vaaleana. Lisäksi väriä lähti vielä jonkun verran pesussa ennenkuin lopullinen väri jäi jäljelle: tavallaan kaunis vaalean hohtava kellertävä beige, ehkä siinä voi nähdä hyvällä mielikuvituksella myös punerrusta, mutta pieni pettymys, niinkuin minulle on ennenkin käynyt näiden puuvärien kanssa. Liemi on tummaa, mutta väri ei tartu lankaan. Alla olevassa kuvassa valkonen lanka on vierellä vertailuna.

Liotusaika oli nyt ainakin riittävän pitkä :-), ja itse asiassa kaadoin väriliemen takaisin samojen käpyjen päälle. Ehkä kokeilen uudestaan joulun jälkeen. Olen myös lukenut Sandra Rude'n ohjeita, että värit irtoaisivat puuaineesta paremmin alkoholiliotuksella, mutta käpyjen peittämiseksi Sinolilla sitä olisi kulunut aika paljon eli ei ihan halpaa puuhaa. Pieni kokeilu voisi kyllä olla paikallaan.

In English

Last winter I collected a bucketful of spruce cones (2kilos) from under a big old spruce near us. I suspected that the cones were not old enough and s0 I thought to let them age more before dyeing with them. Well, all things got in the way and it wasn't until spring when I got around to cutting them up and putting them to water to soak. Cutting wasn't so easy, the core of the cone was very hard. In the summer I put the soaking cones to the greenhouse, where it was warmer, and added some woodash lye to the bucket, hoping that maybe the high pH would help releasing the dye.

Summer went... and autumn.. and finally in November I took the soaking cones and started to boil them. The liquid was then nice reddish brown and after simmering for several hours in two days, the liquid had turned to dark reddish brown. The pH was neutral at this point.

I strained the bath and added 120grams of white premordanted wool (alum and CtT) and simmered them for three hours, then let them cool in the dyebath overnight. The bath was still very dark color, but the yarns were much lighter color, which became even lighter after washing:( The final color is kind of nice light shining beige, but beige nevetherless. With good imagination you can see some reddish in it. It is a disappointment to me, like most of the colors from woods have been. The baths are very dark and sometimes reddish, but I can't get that color to attach to the yarn.

In the picture below there is also a natural white for comparison.

The time these cones had been soaking was long enough :-), and I even poured now the used dyebath back over the cones and let them soak even more. Maybe I'll try again after Christmas.

I have read from Sandra Rudes' web pages that dyes from woods would be better extracted with alcohol. Covering this much cones with even rubbing alcohol would be expensive, but perhaps I could eperiment with a smaller amount:)

Blue scarf Sininen huivi

Olen tehnyt näitä tällaisia huiveja, 39 silmukkaa, kolmosen puikoilla ja keskellä kuuden silmukan palmikko (en voi sanoa keksineeni itse mallia, se on niin yksinkertainen, että varmasti tällaisia on tehty iät ajat). Tämä langan värit on jo kehruuvaiheessa tehty liukuviksi, siis oli alunperin lampaan harmaa, ja olen sen värjäänyt indigolla. Muutamia vyyhtejä lankaa on nyt nettikaupassa. 150g vyyhdistä tulee minun käsialallani n 160cm pitkä huivi.

In English
I have knitted this kind of long scarves for Christmas, 39 sts, needles no 3mm and the cable in the middle is 6 sts wide (this is so simple design, that I am sure it has been used already ages ago, so it is not my design). I had a little natural grey self-striped yarn, the stripes were made already in spinning, mixing white and black sheep wool, so that the color changed from light grey to darker grey. I have dyed this yarn with indigo, so that the color is now greyish blue, very nice to my eye:) I have some skeins of this yarn now in my shop and from 150 gram skein I made a scarf 160cm long.

New mittens Uudet lapaset

Kevääseen on vielä pitkä matka, mutta kukkia voi ajatella myös neuloessa:)
Tässä uusia äitini lapasmalleja, joista on nyt tarvikepaketit myös nettikaupassani.
Oikeanpuoleinen on nimeltään Kellot, muistoja kesäisestä kukkaniitystä tai tienpenkan kissankelloista. Kellojen sininen on värjätty väritattarella (japanilainen indigo) ja vihreä samettijaloilla.
Vasemmanpuolimmaisen inspiraationa ovat olleet aikaisin toukokuussa puutarhassa kukkivat palloesikot. Vihreä lapasissa on värjätty edelleen samettijaloilla, kahta erilaista vihreää ja kukkien väri kokenillilla. Lapasten nimi on Palloesikko.

In English
It is still many months before spring comes, but I can think of flowers even when knitting:)
Here are my mothers new mittens, and there are also kits for them in my shop.
The on on the right is called Bellflowers, I think of summer meadows when looking at them, or harebells (Campanula rotundifolia) growing by little roads. The blue in the flowers is dyed with japanese indigo and green with mushroom Tapinella atrotomentosa.
The inspiration for the other mittens has been Drumstick primroses (Primula denticulata) that are growing in the garden, they are one of the first primroses that flower in the spring. There are two greens, both dyed with mushroom Tapinella atrotomentosa and the color of the flowers is dyed with cochineal. The name of these mittens is just Primroses.

If you want to get your order outside Europe before Christmas in Economy mail, they have to be sent at the latest Monday Dec 1st and I recommend the same to Europe, even though Finnish mail says that Dec 8th is the last day to send mail to Europe in Economy mail.

Sheep wool Lampaan villaa

Lampaiden syksyinen kerintäkausi on taas ohi ja olemme hakeneet villaa tuttaviltamme Kiskosta. Olen lajitellut osan villasta myytäväksi pelkästään villana kehrääjille.

Tämä villa on kiiltävää, pehmeää, kiharaa ja roskatonta, 7-9cm pitkää ja tapulit erottuvat siinä hyvin. Villan hienous on 54, villakiharoita on 3 cm matkalla keskimäärin 6-7.
Yllä oleva villa on suoraan lampaasta, sitä ei ole pesty ja siinä on tallella kaikki villarasva ja lampaan haju:)
Osan villasta pesin hellävaroen, joten se ei ole niin rasvaista, kuva alapuolella. Vaikka yritin olla varovainen villakuidut tarttuvat pesussa hiukan toisiinsa, mutta karstatessa irtoavat hyvin.
Näitä kaikkia villoja on pieni erä nyt myytävänä kaupassani.


In English
The shearing of the sheep is now over for this autumn, and we have gotten finnsheep wool from our friends. I have sorted out some of the wool to be sold for spinners.

This wool is lustrous, soft, curly and clean from all vegetable matter. It is about 7-9cm (little over 3 inches) and there are good distinct and tapering staples. It's fineness is about 25-26 micron, there are 6-7 wool crimps in 3 cm (little over 1 inch). The wool above is straight from the sheep, so there is a lot of lanolin in the wool, and the smell of sheep.
I washed gently part of the wool, so there is quite not so much of lanolin in that wool and the fibres stuck together a little.
I have now all these wools in my shop.

Myös ruskeaa villaa on pieni määrä. Villan tapuleiden kärjet ovat haalistuneet auringossa kesän aikana (niinkuin hiuksetkin tekevät), myös villan värissä on eroja.


In English
Here is natural brown Finnsheep wool. The color in the tips of the staples has faded from dark brown to light beige during summer (sheepwool does this like your hair in sun). There are different shades also in the darker brown.

I have new mittens almost ready, so I think there will be two new kits in the shop next week-end:)

Uudet lapaset ovat loppusuoralla, ensi viikonloppuna on varmaan kaupassa kaksi uutta pakettia:)

Seven facts about me Seitsemän seikkaa minusta

Helen had tagged me yesterday, I am very flattered, I really am:-), but awards and this kind of things are very difficult for me, because I read regularly very few other blogs, and nominating seven more is impossible for me. When I have time I do read blogs occasionally, especially knitting blogs through Ravelry and some dyeblogs. I hope there were be more blogs about natural dyeing, now the ones I read are the ones Helen had already tagged. I know there are thousands of wonderful blogs in the world, perhaps I will find time to read them sometime.

So now I'll just write seven things about me, I hope you are not very mad at me for breaking the chain.

1. In high school I always knitted in class:)
2. I was an exchange student in 1973-74 living in Constantine, Michigan, United States.
3. I have worked as an animal keeper in Helsinki Zoo for 13 years.
4. I am very nervous about performing in public or teaching class, that's why I don't do those things and why I like this blogging thing:)
5. Spring is my favourite time of year, early morning in the forest or by the lake watching the birds.. I have a little hermit in me.
6. My favourite hobby is growing plants: perennials and even trees and roses from seed. To get them to germinate, imagining how they are going to look and see them grow is so very satisfying... but that is also why my garden is a mess and never tidy! I am a plant collector and not a gardener. Last summer I counted 764 different perennial plants, shrub roses and other different species in my garden, most of which I have grown from seed or cutting or exchanged with other plant collectors, and some are still very small, like the two year old rhododendrons I have grown from seed. I'm looking forward to the time when they are big and besides being wonderful evergreen shrubs, they can be used for dyeing:)

7. I am an optimist:) I try to find the good things in everything.

When growing plants this is a necessity: this year there are really a lot of moles in the garden, but instead of thinking of eaten plants in the spring, I hope the tawny owl living near us has now enough moles to eat to grow baby owls like couple of years back. It was such an experience to see and hear the babies beg for food from their parents at nights in June.

Eilen Helen oli merkinnyt minut "tag"illa. Olen oikeasti hyvin kiitollinen huomionosoituksista, mutta tällaiset palkinnot ovat niin hankalia minulle, kun en lue säännöllisesti monia blogeja:( Tagin antaminen eteenpäin on minulle mahdotonta, vaikka ihania blogeja olisi varmasti nettiavaruudessa vaikka kuinka paljon. Ehkä minulla on joskus aikaa lukea niitä enemmän.

Niinpä luettelen nyt vain seitsemän asiaa itsestäni tagin sääntöjen mukaan, ja toivon, että ette olisi kovin vihaisia, kun en jatka ketjua.

1. Lukiossa minulla oli aina jokin kudin tunnilla:)

2. Olin vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa 1973-74 Michiganissa

3. Olen ollut 13 vuotta eläintenhoitajana Korkeasaaressa

4. Jännitän esiintymistä ja kurssien pitämistä, siksipä vältänkin niitä ja tämä bloggaus on niin mukavaa:)

5. Kevät on lempivuodenaikani, aikainen aamu metsässä tai järven rannalla katsellen ja kuunnellen lintuja.. minussa elää pieni erakko.

6. Lempiharrastukseni on kasvien kasvattaminen siemestä: perennojen, jopa puiden ja ruusujen. Antaa todella paljon tyydytystä saada kasvit itämään, miettiä millaisia niistä joskus tulee ja sitten katsoa kasvua vuosien kuluessa... mutta siksipä toisaalta puutarhani on yhtä sekasotkua:) Olen kasvifriikki enkä puutarhanhoitaja. Viime kesänä laskin, että puutarhassani on 764 erilaista perennaa, ruusua ja muuta monivuotista puskaa, osa tietysti vielä pieniä, niinkuin kaksi vuotta vanhat rodojen taimet. Odotan aikaa, jolloin rodoni ovat isoja hienoja ikivihreitä puskia, lisäksi niiden lehtiä voisi käyttää värjäykseen:) Suurin osa kasveistani on kasvatettu siemenestä tai pistokkaasta, osa on ihania vaihtareita muilta kasviharrastajilta.

7. Olen optimisti, mitäpä muuta voisinkaan olla kasvieni kanssa. Yritän löytää positiiviset puolet asioissa: tänä vuonna puutarhassa on todella paljon myyriä, mutta sen sijaan että surisin talven aikana syötyjä kasveja, yritän ajatellla lähistöllä asuvaa lehtopöllöä. Jos myyräkannat eivät romahda ennen kevättä, sillä on nyt paljon ruokaa kasvattaa poikasia niinkuin pari vuotta sitten. Pöllönpoikasten seuraaminen alkukesän koivikossa on jotain tosi ihanaa!

Memories of late summer Loppukesän värjäysmuistoja

Kanadanpiiskut (Solidago canadensis) mainitaan hyväksi keltaisen värin lähteeksi. Piiskuja on käytetty värjäykseen Euroopassakin jo 1700-luvun lopulla ja niiden värjäysominaisuuksia ja viljelyä on tutkittu paljon 1990-luvun lopulla Saksassa ja Ranskassa. Piiskujen sisältämiä väriaineita ovat mm quercetin ja erityisen tärkeä isoquercitrin, joka Cardonin mukaan on luteoliinin lisäksi yksi kestävimpiä keltaisen värin lähteitä. Quercitriniä on piiskujen lisäksi myös mm mustatammen kuoressa (black oak bark), mulperipuun (Morus alban) lehdissä ja kanervakasveissa (Caluna vulgaris).Ensin mainittu quercetin on taas hyvin yleinen monissa kasveissa ja heikompi valonkestoltaan.

In English
Canadian goldenrods (Solidago canadensis) are mentioned in dye litterature to be a good source of yellow color. Goldenrods have been used for dyeing even in Europe since the end of 1800th century and their dyeing properties and cultivation has been studied in Germany and France in the end of 1990s. Some of the dyestuffs in goldenrods are quercetin and most importantly isoquercitrin, which according to Cardon is one of the most lightfast yellow dyestuff besides luteolin. Besides goldenrod quercitrin is found in black oak bark, leaves of mulberry (Morus alba) and in heathers (Calluna vulgaris). Quercetin,which is found in many common plants, is not so good when it comes to lightfastness.

Minulla kasvaa äidiltäni saamaani vanhaa piiskua, josta en ole varma onko se kanadanpiiskua vaiko isopiiskua (Solidago gigantea), johon sen tuntomerkit viittaavat. Se on hyvin myöhäinen, kukkii vasta lokakuussa ja minun korkuiseni. Se ei ehdi tehdä siementä, mutta leviää kyllä juuresta, ja jos sen on jonnekin istuttanut, on sitä vaikea kitkeä pois. Se on kaunis loppusyksyn kukkija, joka ei pienistä halloista piittaa. Alempi kuva on otettu äitini puutarhasta lokakuun toisella viikolla.

In English
In my garden I have old goldenrod that I have gotten from my mother. I am not sure if it is canadian goldenrod (Solidago canadensis) or giant goldenrod (Solidago gigantea). It is a very late bloomer, it's flowers open here in the beginning of October and it is very tall, about my height (1,70m). It doesn't set seeds but it spreads from root and if you have planted it somewhere it is there forever:) It is a beautiful late autumn bloomer which doesn't mind small frosts. The picture below is from my mother's garden in the second week of October.

Leikkasin tämän korkean piiskun kukkivat latvat ja hiukan vartta värjäykseen. Silppusin ne paloiksi, kaadoin kiehuvaa vettä päälle ja jätin muhimaan. Oli kaikenlaisia kiireitä ja niinpä piiskut saivat olla kuistilla toista viikkoa ennenkuin värjäsin niillä. Seisottamisen aikana jo liemi oli muuttunut heleän keltaiseksi, mutta keitin kasveja vielä tunnin verran ennen siivilöintiä. Käytin n 700g kukkalatvoja/100g lankaa. Alunalla ja viinikivellä värjätylle langalle väri tarttui kauniin keltaisena tunnin värjäyksen jälkeen ja liemestä tuli vielä vaaleampaa jälkiväriäkin. Kuvassa keskellä oleva väri on värjätty harmaalle langalle samoin alunaa ja viinikiveä puretukseen käyttäen. Osan langoista värjäsin sitten indigolla, jolloin sain kaunista vihreää.

Minusta tuntuu, että monilla kasveilla värjätessä, varsinkin keltaista, seisottaminen ja kasvien "käyttäminen" lisää värin saantoa. Sitä paitsi siinä on se etu, että värjäyksen voi tehdä silloin kun parhaiten ehtii:)

In English
I used flowertops and about third of the stem (where there was more leaves) of this goldenrod for dyeing. I cut them to small pieces, poured boiling water over them and left to ferment. I was busy with something else and so they were in my porch fermenting for more than a week. During that time the liquid had turned to nice yellow, but I simmered the plants for one hour nevetherless. I used 700 grams of fresh flowertops for 100 grams of yarn and got nice bright yellows to yarn that I had premordanted with alum and cream of tartar. The same bath gave also paler yellow in the afterbath. In the picture below the color in the middle was dyed on natural grey yarn which makes the color seem green, even though it really is the same yellow as in the yarn on the right (mordant alum and cream of tartar). The yarn on the left was then overdyed with indigo which gave beautiful green.

I think that with many plants, especially those that give yellow, it is useful to let the bath ferment. They seem to yield more color that way. And besides, then you can do the dyeing when you have the best time:)Korkean myöhäisen piiskuni lisäksi minulla on vuosi sitten ostettua matalaa kanadanpiiskuristeymää. Se kukkii jo elokuun alussa, enkä vielä viime kesänä en raatsinut leikata sitä värjäykseen. Olin ajatellut ensi keväänä jakaa sitä, mutta kun nyt syksyllä katselin sen siemensatoa, en tiedä olen tyytyväinen vai ei. Voipa olla, että pieniä piiskunpoikasia nousee riittävästi uutta värikasvimaata varten. Värjäykseen kukkia leikatessa on siis sekin hyöty, että ei tarvitse pelätä siementaimia:)

In English
Besides my old late goldenrod, I have one shorter canadian goldenrod hybrid, which I had bought year ago. I flowered already in the beginning of August and last summer I didn't have heart to cut it for dyeing. I had thought to divide it next spring, but when I now looked at all the seeds it had produced, I am sure there is no need to divide it. If all those seeds germinate in my flowerbeds, uh, I'm not sure if I am happy or not. So next year I am sure to cut the flowers of that goldenrod for dyeing:)

Piiskujen lisäksi oli syksyllä värjänyt myös astereilla, ne antoivat hyvin samantyyppistä keltaista kuin piiskutkin. Niiden väriaineista en ollut löytänyt tietoa:(

Eniten minulla kasvaa vanhaa pienikukkasellista pajuasteria (Aster x salignus) ja kun se on kova leviämään, niin mikäpä olisi parempaa hyötykäyttöä sille kuin värjääminen. Pidän siitä leviämisestä huolimatta, se ei ole ronkeli kasvupaikan suhteen ja perhoset pitävät siitä, niinkuin myös kerrotusta punaisesta asteristani.

In English

This autumn I have also dyed with my different asters, and they gave me same kind of yellows as goldenrods. I haven't found any information about the dyestuffs they contain:(

I have an old small-flowered old aster (Aster x salignus). It spreads so much that most gardeners wouldn't like it, but what would be better for a dyeplant:) I like it a lot, it grows just about anywhere and butterflies favor it, like the other redder aster I have (bottom picture).

Frosty mushroom hunting Viimeisiä sieniretkiä

Viime viikolla tuli tänne etelä-Suomeenkin pakkaspäiviä, vaikka lunta ei vielä ole. Torstaina kävimme vielä metsässä katsomassa, josko jotain orakkaita tai karhunkääpiä löytyisi vanhoilta paikoilta. Vielä puolenpäivän aikoihin metsässä olevan suoaukean heinät olivat ihan kuurassa.

In English
Last week was a cold week even here in south of Finland, no snow yet but freezing days. Thursday we went to look if we could find the last tooth fungi or polypores in places where we had found them previously. Even at noon the grasses in the little swamp were still frosty.

Suppilovahverotkin olivat aivan jäisiä.

Even delicious (but not very good for dyeing) Cantharellus tubaeformis mushrooms were frozen.

Jatkoimme eläinten tekemää polkua pitkin ylemmäs sammaleiseen rinteeseen, josta löytyi lisää kohmeisia suppiksia. Käpytikka nakutteli ja pieni tiaisparvi pyrähti männyissä, muuten loppusyksyinen metsä on hiljainen. Korppipariskunta kuuli varmaan äänemme ja ilmestyi ronkkuen yläpuolelle kääntyen hetken kuluttua taas pois, taisimme olla vaarattomia:)

In English

We followed a small path made by animals of the forest: deer, moose or foxes, and found more frozen Cantharellus growing in the moss. Forest in the late autumn is quiet, a lone Great Spotted Woodpecker made some noises and a small flock of tits (mostly Great Tits) was trying to find food from the pines. A pair of ravens propably heard our quiet voices and came checking out who was disturbing their forest. They flew over us talking to eack other and then turned away, hopefully thinking we were harmless:)

Yläkuvassa olevan ison männyn juurelta olimme viime vuonna löytäneet karhunkääpiä, mutta nyt ei näkynyt mitään. Sammaleen joukosta löytyi ainoastaan yksi pieni ylivuotinen karhunkääpä, (jäänyt viime vuonna huomaamatta), nyt senkin pintaan oli jo kasvanut sammalta, kuvassa alapuolella. Kesä oli täälläpäin aika kuiva, vaikka muualla Suomessa satoikin paljon, siksi varmaan karhunkääpiä tai nahkaorakkaita ei tänä vuonna löytynyt juuri lainkaan.

In English

Near the big old pine in the picture above we found last year dyer's polypores (Phaeolus schweinitzii), but there were none this year. Only one small left unnoticed last year, and now it was so old and partly decayed that moss had grown on top of it, picture below.

Even though other parts of Finland got a lot of rain last summer, here it was pretty dry, only in August it rained, so that some mushrooms popped up in September, but I quess that was not enough for these polypores or tooth fungi either, we had not found them hardly at all this year.

Yksinäinen vanha kantokääpä sai myös jäädä keräämättä.

In English

A lone Red Banded Polypore (Fomitopsis pinicola) was so old that there wasn't any red visible any more. This is a good polypore for making paper, but I didn't collect it now.

Sienikausi värisienten osalta on tosi lyhyt, liian lyhyt, oikeastaan vain elokuun puolesta välistä syyskuun lopulle tai lokakuun alkuun. Olen oikein kateellinen sienivärjäreille Yhdysvaltojen länsirannikolla, Oregonissa ja Kanadan itäosissa, joilla paras seitikkiaika on vasta alkamassa. Tuntuu, että se on myös paljon pidempi siellä. Orakkaita voisi tietysti täälläkin kerätä niin kauan kun lunta ei ole, ja nehän vain paranevat värjäysominaisuuksiltaan vanhetessaan. No, nyt sitten voi värjätä kuivatuilla sienillä ja neuloa:) Ja ehkä vielä etsin vanhoja orakkaita.

In English

In Finland mushroom season for dye mushrooms is really short, only a month ( September), two at best. I envy the mushroom dyers in northern west coast of the US or Canada where the season is still going, and it seems that it is a lot longer there, but of course now I can dye with dried mushrooms and knit:) And I can pick polypores or tooth funghi as long as there is no snow, actually they keep getting better when they are frozen and old. Maybe I still find some.

Autumn Oak Mittens Syystammi-lapaset

Tein hernekuukusilla värjätyistä langoista tammi-lapaset. Kokeilin muutamaakin muuta pohjaväriä, mutta purin kokeilut ja parhaalta minusta näytti luonnonmusta pohja. Siitä erilaiset kellanruskeat nousevat kauniisti esille ja värit näyttävät juuri samalta kuin ruskan kellastamat tammen lehdet:)
Tein samoista langoista myös tarvikepaketteja kauppaani, näitä värejä ei riitä kovin pitkälle, mutta nyt paketteja on jonkin verran:)

In English
I knitted mittens with the yarns I had dyed with mushroom Pisolithus arhizus. I tried first couple of other basic colors for these mittens, but ended up frogging them and made a pair with natural sheep black as a basic color, I think that is so good with almost any naturally dyed color.)
These mittens are called Autum Oak- mittens, because I think the color is just like autumn color in leaves of oaks in my garden.
I had enough of these yarns to make a limited number of kits which are now available in my shop.

Japanese indigo seeds Väritattaren siemenet

Minun väritattarieni kukat näyttävät vielä tältä eli ei taida tulla omia siemeniä, vaikka siirsin purkissa kasvavan yksilön sisälle. Tässä kuitenkin muutamia paikkoja, mistä voisi saada ostaa niiden siemeniä:
Englannissa Wildcolours myy värikasvien siemeniä ja myös väritatarta (Japanese indigo) ja
Ranskassa B & T World Seeds myy monenlaisia indigokasvien siemeniä.
Olin kuullut myös Saksalaisesta siemenfirmasta joka myy väritattaren siemeniä, mutta en nyt löytänyt sen osoitetta, sitäpaitsi taisi olla niin, että he eivät myyneet kuin Saksassa.

In English
The flowers of my Japanese indigo (Persicaria/Polygonum tinctoria) still look like this, I doubt that I get my own seeds from them even though I have it growing inside the house now.
Some places that sell Japanese indigo seeds are:
In UK Wildcolours sells seeds of some dye plants and also Japanese indigo
In France B & T World Seeds sell seeds of many kinds of indigo-bearing plants
I had heard also of a German company which sells Japanese indigo seeds, but I couldn't find the name right now.
I don't know right now any sources for japanes indigo seeds in the US or Canada, but if someone knows any seed companies there that sell them, please tell:)

Pictures of my japanese indigo dyeings Väritatarvärjäyskuvia

Nyt on viimeisetkin väritattaret kerätty kasvihuoneesta.

Tämä oli taas omituinen syksy säiden suhteen, ulkona ensimmäiset hallat tulivat syyskuun alussa ja palelluttivat kasveja silloin, mutta osa jatkoi kasvuaan ja huolimatta yhdestä kylmästä yöstä syyskuun lopussa, vieläkin näissä on jopa ulkona pieniä uusia lehtiä. Tämä on hyvin hallanarka kasvi ja pidinkin ne peitettynä harsolla, kasvihuoneessa taas oli kylminä öinä lämmitin. Ulkoa en saanut kuin yhden kunnon sadon ja vähän pieniä lehtiä, mutta kasvihuoneessa heinäkuun lopulla leikkaamani kasvit kasvattivat syyskuun loppuun mennessä mahtavan uuden kasvuston. Jos olisi ollut lämpimämpi kesä, myös ulkoa olisi varmasti saanut enemmän lehtiä.

Yhteensä minulla oli 62 tainta, ja olen niillä värjännyt n 7,5kg lankaa erilaisiksi sinisiksi (yli 100g per taimi keskimäärin). Hiukan tummaa, ja suurin osa keskisinistä tai vaaleaa, mutta silti väritatar oli hyvin riittoisa värikasvi.

In English

Now I have dyed with all the japanese indigo that I have grown this year.

This has been very unusual autumn weatherwise, the first frost came already in the beginning of September, but it was only one night. It seemed to kill my japanese indigoes which grew outside, but when the weather became warmer (+10C) again, some plants started to grow again and I got more leaves from them a month later before the second frosty night came. Since then it has been no frosts and it is almost November now. Next week the weather forecast has predicted snow, so now I have cut also the rest of the plants from my greenhouse.

From the plants that grew outside I got only one big crop of leaves and some smaller leaves later, but the plants that grew inside the greenhouse (or is polytunnel better word?) grew two big crops. First was cut in the end of July and the second was ready in the end of September, two months later. We had a very cloudy and cool summer, so I am sure that in a warmer summer, I would have gotten even better crop.

I grew total of 62 plants and dyed with them about 7,5kilos of yarn (average of over 100grams from one plant). Some yarns were quite dark blue, most medium or light blue.

Suurimman osan värjäsin tavallisella menetelmällä, mitä kuvasin aiemmassa postauksessa, täällä, mutta jonkin verran myös suoravärjäyksenä etikan kanssa. Jälkimmäinen tapa oli aikaa vievempi, siksi se jäi lopulta hiukan vähemmälle.

Purkilliseen mahtui lehtiä hautumaan n 800g, lehdet saivat hautua yleensä pari tuntia, jolloin lämpö oli noussut 70C, sitten sammutin levyn ja useasti purkki sai vielä hautua seuraavaan päivään. Tähän haudutusprosessiin olisi pitänyt ennättää paneutua vielä tarkemmin, joskus liemi oli aika kirkasta ja minusta tuntuu, että silloin langoista tuli vaaleampia kuin jos liemi oli tummaa kuten alakuvassa, mutta tässä koko tuoreilla lehdillä värjäyksessä on vielä tosi paljon, mitä en tiedä, ensi kesäksi ja tuleviksi vuosiksi riittää paljon kiinnostavia asioita. Tai sitten näihinkin kysymyksiin löytyy vastauksia muiden kokemuksista kirjoista tai netistä:)

Kokeilin myös josko samojen lehtien toisesta haudutuksesta tulisi lisää sinistä, mutta ei, kyllä suurin osa sinisestä oli irronnut ensimmäisellä kerralla. Sen sijaan jo käytettyjen lehtien uudellen hauduttamalla saadusta liemestä sain värjättyä kaunista keltaista normaalilla alunapuretuksella. Sen verran myös olen kokeillut tuon keltaisen valonkestoa, että se tuntuu olevan aika hyvä, kuukaudessa kuistilla nyt syksyllä väri ei haalistunut juuri lainkaan. Tosin aurinkoa ei paljoa ole näkynyt, mutta samassa ajassa monet muut keltaiset olisivat kyllä haalistuneet.

In English

Most of the time I dyed with traditonal way, which I described in an earlier posting, here, but I also did some direct dyeing with vinegar. The latter is more time consuming so that is why I did less that way:(

In my big glass jar I could put about 800grams of fresh leaves at a time, I heated them to 70C in two hours and most of the time I also left them until next morning before I used them.

There are so many mysterious things about dyeing with fresh leaves of japanese indigo and so many things to experiment, for instance it seemed to me that when the liquid was paler, also the yarns were not so dark. And when it was darker like in the picture below, also the yarns were darker, but this is just how it feels, I could be wrong and the darker outcome would be a result of some other factor. Ah, luckily there is always next summer.. and summers after that, or maybe I find all the answers from someone else's experience in books or in the internet:)

I also tried if I could get more blue pigment from a second decoction of the same leaves, but no, most of the blue is in the first jar. Instead of more blue, I got nice strong yellow on alum mordanted yarn when I dyed the normal way with used japanese indigo leaves which I had simmered (I think boiling is bad for the yellow, too) for a while. I also tested the lightfastness of that yellow for a month outside and it didn't fade at all. of course there wasn't so much sun, but I think some other yellows (like onion skins) would have shown signs of fading in that time.

I used these yellow for greens when I overdyed them with blue japanese indigo.

Kun värjäsin ensimmäisiä kertoja kesällä näillä väritattarilla, niin liemi vaahtosi kovasti sinisenä, myöhemmin se ei useinkaan vaahdonnut kovasti, vaikka väri oli hyvin tumma ja langoista tuli tummia sinisiä. Miksi joskus vaahtoa tulee ja joskus ei, sekin jäi mysteeriksi, vaikka aina tuli hyviä sinisiä lankoja.

In English

In August when I dyed first time, I got a lot of blue foam when I oxidized the bath, and couple of times later, too, but sometimes there was hardly any foam even though the color was very dark and I got dark blue in the yarns. Why there is sometimes more foam than other times I don't know, but I could get good colors without much foam.

Syyskuussa halusin värjätä isomman erän samaa sinistä. Koska en tiennyt olisinko voinut hauduttaa lehtiä suoraan isossa kattilassa ilman vesihaudetta???, tein useamman haudutuksen lasipurkissa peräkkäisinä päivänä, yhdistin liemet isoon pataan ja jatkoin kuten tavallisesti. Lisäsin soodan ja ditioniitin määrää samassa suhteessa ja odotin kaiken menevän kuten pienemmässäkin kattilassa, mutta jostain kumman syystä langoista tuli hyvin vaaleita, kolmenkaan dippauksen jälkeen väri ei tummentunut, kuva alapuolella. Käsittämätöntä!!

In English

In September I wanted to dye a bigger amount of the same blue and as I didn't know if I could heat the fresh leaves in a big kettle without the double boiler thing???, I did it in the glass jar like before, three times in consecutive days, combined the liquids and added washing soda and sodium hydrosulfite, but increased the amounts in proportion to the liquid. I expected to get the same colors as before but for some reason the yarns were very pale, even after three dipping and oxidizing, the picture below. I still can't understand why the bath didn't dye like before!!

Jotta tämä menisi vielä käsittämättömämmäksi, edellinen epäonnistunut väritatarliemi jäi pataan viikoksi, jonka jälkeen aioin värjätä samassa liemessä tavallisella intialaisella indigolla. Olin jo tehnyt kyypin valmiiksi pikkupurkkiin, lisännyt padassa lämmitettyyn vanhaan väriliemeen ditioniittia poistamaan hapen ja ennen uuden indigon lisäystä katselin lientä: miten hyvän keltaiselta se näytti. Ajattelin, että ei se ota jos ei annakaan, ja kokeilin laittaa viikon vanhaan väriliemeen muutamia vyyhtejä lankaa ja ihmeellistä kyllä niistä tuli hyviä sinisiä, paljon voimakkaampia kuin viikkoa aiemmin! Kuva näistä uusista langoista alla.

Indigolle oli siellä liemessä tapahtunut jotain tämän viikon aikana, selvästikään liemi ei ollut valmista ensimmäisellä kerralla vaikka tein kaiken omasta mielestäni kuten pitikin.

In English

Even more peculiar is what happened a week later. I had saved the bath and was going to use it as a base to indian indigo powder. I had already made the stock solution in a small separate jar, and I then heated the old japanese indigo bath, added some sodium hydrosulfite to it and when I looked at the bath half an hour later (before adding new indigo to it), it looked so yellow and right that I decided to try to dye with it some skeins, why not, I could always redye them later. And what do you know, they turned out good blue, much darker than the yarns week before!! Picture of these yarns is below.

Somehow the indigo wasn't ready when I dyed the first time (even though I think I did everything right) and during that week something had happened to it.

Vielä muutamia sinisiä ja vihreää, kaikki väritatar värejä:)

In English

Another picture of blues and green dyed with japanese indigo.

More Pisolithus yarns Lisää kuukuslankoja

Muistatte varmaan, kun värjäsin syyskuussa ensimmäisen kerran hernekuukusilla. Tein myöhemmin myös toisen kuukusvärjäyksen, josta en siivilöinyt kuukusia pois vaan ne olivat lankojen kanssa samassa liemessä tarkoituksenani saada mahdollisimman kirjavaa lankaa, mitä sitten sainkin. Tummimmat värit tulivat ensimmäisestä liemestä, jossa oli 500g kuukusia ja 100g lankaa. Jälkivärejä tuli ensin kolme, ja samoin kuin ensimmäisellä kokeilukerralla kolmas jälkiväri oli jo aika vaalea. Liemet saivat seistä kuistilla kolmisen viikkoa, ja yhtenä päivänä lokakuun alussa ajattelin sitten vielä kokeilla, josko liemestä irtoaisi edelleen vähän väriä. Olinkin aika yllättynyt kun langoista tuli melko tummia, paljon tummempia kuin viimeisin jälkiväri samasta liemestä kolme viikkoa aiemmin! Kuukuset olivat olleet koko ajan liemessä ja nähtävästi niistä oli irronnut lisää väriä eli mitään ei kannata heti heittää pois:)

Värjäsin liemessä yhden vyyhdin kerrallaan, ja aina ajattelin, että seuraavasta ei varmaan tule enää väriä, mutta uskomattoman paljon sitä tuli. Viimeisimmässä vyyhdissä ei enä ole ruskeaa juuri lainkaan, vaan se on kellertävän hiekan ruskea (ei kuvassa), mutta liemi on edellen tallella ja ehkä vieläkin laitan sinne lankaa.

Yhteensä vajaalla 3kg:lla hernekuukusia olen nyt värjännyt 2,2kg lankaa. Tummimpia ruskean sävyjä ei tullut kuin vahvoista ensimmäistä liemeistä, yhteensä 450g, muut värit ovat punaruskeita/erilaisia keltaisia, kuten kuvasta näkyy, ja viimeisimmät värit kellanruskeita/keltaisia. Eli ensin tarttuvat tummanruskeat värit, sitten punaruskea ja kellaruskeat ja viimeiseksi jäävät keltaiset.
Vasemmalla oleva harmaanruskea vyyhti oli esipurettu raudalla, ei alunaa ollenkaan, se väri ei ole minusta niin mielenkiintoinen kuin muut, alunalla ja viinikivellä puretetut. Joitain näitä lankoja olen jo myynyt, osa on kaupassa ja osaa ajattelin käyttää joihinkin lapaspaketteihin myöhemmin syksyllä:)

Sitten vinkkejä hernekuukusvärjäykseen, mitä itse koin hyödyllisiksi:
-hernekuukusia kannattaa aluksi keittää useita tunteja
-lisää hiukan astianpesuainetta liemeen kuukusten keittovaiheessa, ja sekoita ensimmäinen tunti (ihan oikeasti!), varo ettei liemi kiehu yli
-kuukusten kannattaa antaa olla väriliemessä lankojen kanssa
-myös langan kannattaa antaa värjääntyä pitkään, useita tunteja ja mieluiten yön yli, väristä tuli voimakkaampi
-värjäyslämpötila kannattaa nostaa 90C, viileämmissä lämpötiloissa väristä tuli vaaleampi
-aivan ensimmäisen värjäyksen huuhteluvesi kannattaa ottaa talteen ja lisätä takaisin väriliemeen, siinä oli paljon väriä jäljellä
-jo käytettyä värilientä kannattaa seisottaa muutama viikko ja siitä tulee lisää väriä lankoihin. En tiedä, miksi näin tapahtuu, joko hernekuukusista irtoaa lisää väriä tai sitten väriaineet muuttuvat liukoisempaan muotoon ajan kanssa liemen seistessä ja näin väriä tulee lisää käyttöön.

Kaikista hernekuukusilla värjäämistäni langoista tuli kirjavia, mistä olen oikein tyytyväinen, ne ovat hyvin elävän näköisiä värejä. Miksi näin tapahtui, se on vieläkin epäselvää. En usko, että kuukusten jättäminen väriliemeen vaikutti tähän lopulta, ja toinen Leena oli tänä aamuna löytänyt yhden mahdollisen selityksen Suomen Sieniseuran sivuilta: siellä suositellaan lankojen kevyttä linkousta, jotta ne kuivuisivat nopeasti ja väristä tulisi tasaisempi. Olin itsekin huomannut, että lankojen väri muuttui niiden kuivuessa valossa narulla ja tummat värit voimistuivat, ehkä hapettuminen märkänä vaikutti väriin?? Kuivana lankojen väri ei ole muuttunut enää.
Tämä on kyllä todella mielenkiintoinen sieni.

Ripottelin sen itiöpölyä hiekkaisiin paikkoihin pihamme lähellä, jospa ne alkaisivat kasvattaa sienirihmastoa myös tänne ja joskus saisin kerättyä hernekuukusia omalta pihalta:)

In English
You might remember when I dyed first time with mushroom Pisolithus arhizus in the beginning of September. I dyed another patch of Pisolithus a week later and as I wanted to get variegated yarns, I didn't strain the mushrooms from the dyebath (at the time I thought this might help, and I did get variegated yarns, but not perhaps for this reason)), and so the mushrooms were together with the yarn in the bath. I got the darkest colors from a bath with mushrooms five times the weight of the yarn. I got also three afterbaths and like the first time I dyed with this mushroom, the third afterbath was quite light yellow.

The used dyebath was left to sit for three weeks (with mushrooms still in it), I never got around to throw it away. One day in the beginning of October I looked at it and thought that as it was still dark, maybe I would get some color to one more skein. I then reheated it with one skein of alum mordanted yarn. I was really surprised to see that after simmering for couple of hours and letting cool until the next morning, the yarn was very nice variegated dark reddish brown/brownish yellow. Much darker color than even the second afterbath from the same dyepot three weeks earlier! One lesson learned: never throw anything away too soon:)

After the first skein, I put one more to the bath for one day.. then another.. and another and another. It dyed unbelievably lot of yarn. The last skein is not reddish brown, but brownish yellow (not in the picture, it is still wet), and the bath still looks dark. Will it ever exhaust?

With about 3kilos of Pisolithus mushrooms I have now dyed 2,2kilos of yarn (and every skein is different). I got the darket shades only from the first baths (about 450grams), the other colors are reddish/yellowish brown, like you can see from the picture, and the last colors are more yellow. So the first pigments to attach are the dark browns, then reddish browns and brownish yellows and yellows are left to the last.
In the left side there is one skein which is greyish brown, that was pre-mordanted with iron (no alum), and all the other skeins were premordanted with alum and cream of tartar, which I think gave better colors. I have already sold some of these yarns, some are in my shop, but some I thought to use for some mitten kits, later, when I can decide which mittens would be nice with these colors:)

Then some tips which I found useful, when dyeing with Pisolithus arhizus:
-first boil the mushrooms for several hours, the longer the better
-add some dishwash detergent to the boiling mushrooms and stir the pot for the first hour (I mean really all the time), be careful that the bath won't boil over, it easily does
-leave the mushrooms to the dyebath with yarns
-the longer you leave the yarns to the dyebath, the better, at least for several hours, preferably overnight, this way the color is stronger
-raise the temperature of the dyebath to 90C (almost boiling, but not quite). In lower temperature the color will become lighter
-take the first rinsing water of the yarns and pour it back to the dyebath, there are a lot of pigments in it
-let the already used dyebath sit with mushrooms in it for couple of weeks and you get more color out of it. I don't know why this happens, either the mushrooms release more dye in longer soak, or the dye pigments change to more soluble form and you get more dye which is able to attach to the fiber.

All the yarns which I have dyed with Pisolithus arhizus became variegated, which I am very happy:) They look so lively. Why this happened I still don't know. I don't believe now that leaving the mushrooms in the dyebath was the reason and this morning another Leena (her blog is unfortunately only in Finnish) had found another explanation for it in the Finnish Mushroom Societys web pages (in Finnish): there a short spin-drying is recommeded especilly for Pisolithus dyed yarns right after dyeing to help to get even color. I had noticed that the color of the yarns became darker in the first 30 minutes when I put them outside on a line to dry. Maybe the wetter parts oxidized more and that affected the color?? In the dry yarn the color seems stable.
This is so interesting mushroom!!

I sprinkled some Pisolithus spores in the sandy soil near hour house, I hope the mycelium starts grow and someday I can get Pisolithus from my own back yard, but growing mushrooms is not as easy as growing plants from seeds:)
By the way, Bessettes mushroom book says that this mushroom is also widely distributed in North America. It grows in sandy soils typically under oak and pine and also commonly with Prickly Pear cactus.

Bloom mittens Bloom lapaset

Viime keväänä saksalainen lankoihini ihastunut neuloja osti Sunset-lajitelman värjättyjä lankoja.Hän oli aiemmin neulonut lapasmalliemme mukaan ja näista kokenillilla ja krapilla värjätyistä langoista hän suunnitteli oman kauniin lapasmallinsa, Bloom-lapaset.

Syyskuussa hän lähetti minulle kuvan tekemistään lapasista, ja kun niissä on perusrakenne meidän lapastemme pohjalta, hän kysyi sopisiko minulle, että hän julkaisee ilmaisen mallin Ravelryssä. Ilman muuta minulle sopi:)

Englanninkieliset ohjeet näihin lapasiin löytyvät siis Ravelrystä, täältä (Bloom mittens by Mascha2), ja lankoja niihin on nettikaupassani nimellä Bloom-selection, täällä. Etusivulla näkyvät aina viimeisimmäksi lisätyt tuotteet. Kaikki värjätyt langat näet klikkaamalla ensin sivuvalikosta Dyed yarns, sitten lankalaadun nimeä (tässä tapauksessa Aarni), jolloin kaikki saatavilla olevat värjätyt Aarni-langat tulevat näkyviin.

Bloom- lajitelmassa on viittä väriä, kokenillilla, krapilla ja kuvassa valkoisena, mutta oikeasti kellertävä pilkkulanka, joka on verihelttaseitikin jaloilla värjätty. Jokaista lankaa on hiukan enemmän kuin mitä ohjeessa (niinkuin kaikissa tarvikepaketeissani), tämä siksi, että eri neulojilla lankaa kuluu eri määrät, ja jos jokin värjätty lanka loppuu kesken, samaa väriä tuskin löytyy muutaman viikon tai kukauden päästä uudestaan.

Mascha2 kirjoittaa myös neuleblogia saksaksi täällä

Onnittelut kauniista lapasista ja kiitos, että sain esitellä ne blogissani, Mascha!

In English

Last spring a German knitter bought Sunset selection yarns from me. She had already earlier knitted one of our mittens and from these red and purple yarns she designed her own pattern for mittens and named them Bloom mittens.

In September she sent me pictures of these beautiful mittens and as the basic structure in them is based on our mittens, she asked if it would be ok with me for her to publish the free pattern for them in Ravelry. Of course it was, I was happy that she had designed so beautiful mittens.

So you can now find the free pattern for Bloom- mittens in Ravelry, here (Bloom mittens by Mascha2) and the yarns for Bloom mittens are in my webshop (look for Bloom selection), here. In the front page of the shop, there are always the latest yarns. You can see all dyed yarns when you click Dyed yarns and then Aarni, to see all naturally dyed Aarni yarns. Bloom selection is there on top.

In Bloom selection there are five different colors, dyed with cochineal and madder and the white spot in the picture is actually yellow yarn, dyed with the stems of Red gilled webcap-mushroom. There is more of each color than mentioned in the pattern (like in all my kits). This is because every knitter has different tension and uses different amount of yarn, and if you run out of some of the dyed yarns, I propably don't have the same dyelot left after couple of weeks or months. It is better to be safe than sorry:)

Maschamaschen writes a knitting blog in German here, you can always look at her photos even if you don't speak German.

Congratulations for you beautiful mittens and thank you for letting me introduce them in my blog, Mascha!

My shop Kotisivut ja kauppani

Arkipäivien torimyynti loppui kolmisen viikkoa sitten ja kun kesän jäljiltä värjätyt langat olivat tosi vähissä, olenkin nyt viime ajat värjännyt ja pessyt lankoja joka päivä. Lauantai -toreja varten tietysti, mutta eniten siksi, että nyt alkavat uudet kotisivuni olla valmiita ja niiden yhteydessä kauppa, josta voi ostaa lankojani:-) Ihanaa!!
Lankoja on vielä siellä vähän, mutta niitä tulee koko ajan lisää.

Kaikenlaista mietittävää on tietysti tässä yhteydessä tullut vastaan. Meillähän on yksi peruslanka, jota on lapaspaketeissa, ja sukkalanka, mutta kun nyt on lisäksi tullut myös ohuempi lanka, ja jotta erottaisi, mistä langasta milloinkin puhutaan, niille piti saada nimet. Mietimme, mikä kuvastaisi lankaamme ja myös meitä, ja päädyimme mytologissävyisiin metsän oloihin, tulevathan monet värit lankohin juuri metsästä puutarhakasvien lisäksi.

RIIHIVILLA LANGAT

Aarni on pehmeää 2-säikeistä löyhäkierteistä lankaa, tex 200 x 2.
100g lankaa on n 220m
Puikkosuositus 2,5-3,5mm tai käsialan mukaan
Neuletiheys n 25s/10cmKäsinpesu 30C
Tämä lanka on mitä parhainta lämpimiin neulepuseroihin, myssyihin, huiveihin tai lapasiin. Se on parhaimmillaan kirjoneuleissa ja sopii myös kangaspuilla tehtäviin shaaleihin. Aikuisten sukkiin se on liian pehmeää, mutta sitä voi käyttää sukkien varsiosaan.Tämä on tätä meidän peruslankaamme, jota on siis lapaspaketeissakin, ja siitä on eniten värejä saatavilla.

Ukko Sukkalanka on 3-säikeistä tiukkakierteistä lankaa, tex 160 x 3, johon on lisätty 15% nailonia antamaan kestävyyttä.
100g lankaa on n 180m
Puikkosuositus 3-3,5mm tai käsialan mukaan
Neuletiheys n 22s/10cm
Käsinpesu 30C
Tästä langasta saat lämpimät saapassukat syksyn sateisiin tai talven pakkasiin. Käsittelemättömässä langassa on tallella lanoliini, joka pitää lämmön tallella teollisia lankoja paremmin.
Miesten sukkiin langanmenekki on n130-140g, naisten sukkiin n120g, riippuen varren pituudesta.
Tästä on nyt kaupassa vain luonnonharmaata väriä, mutta tulossa on värjättyjäkin lankoja:)

Maahinen on myös 2-säikeistä lankaa, tex 140 x 2
100g on n 360g
Puikkosuositus 2mm tai käsialan mukaan
Neuletiheys 32s/10cm
Käsinpesu 30C
Tämä on uutta lankaa myyntiin, ja tästä on toistaiseksi vain neljää lampaan omaa väriä saatavilla, mutta värjään tätäkin jatkossa. Lanka ei ole ihan niin pehmeää kuin Aarni (siinä ei ole yhtään karitsanvillaa joukossa), joten se ei sovellu niin hyvin esim ihoa vasten pidettäviin huiveihin. Mm ohuet villapuserot ovat hyviä tästä langasta.

Värejäni en osaa nimetä, niitä on niin paljon, kun joka värjäyskerralla tulee hiukan erilaista, joten niille värjäyseränumerot ovat varmin tunnistustapa.

Kotisivuille olen koettanut kerätä kaikkea mahdollista tietoa meistä ja langoista, ja sivut kehittyvät koko ajan. Toiveita kotisivuille tulevasta tiedosta saa esittää:)
Kotisivujen etusivulla olevista lankakuvista pääsee lukemaan tietoa langoistani ja yläkulman linkeistä tilausohjeita, jotka kannattaa lukea ennen kauppaan menoa, kaupassa samat ohjeet löytyvät otsikon Shipping and returns-alta, myös suomeksi.

Ja niin, vielä niiden kotisivujen osoite: http://www.riihivilla.com/
TERVETULOA KÄYMÄÄN!

In English
Couple of weeks ago our summer season at the market came to end, now only Saturdays are market days and my husband is there then. After the busy season I was running short of my dyed yarns, so now I have dyed almost every day, of course for the Saturday markets, but mostly because now my own web page is about to be ready and with it my SHOP. I am so excited!!!
I don't have as much yarn there yet as I had hoped, but more is coming almost daily, as soon as I have them ready. So, pop in often to see what's new. Also please notice, that I have some yarns only one or two skeins, and sometimes the shop might show that it is still available, and yet it might have been just sold. I hope that won't happen often, but it is possible.

I have had a lot to think about with the shop. One thing was that until now we had only one kind of yarn, and sockyarn, but now there is also a third yarn and we had to figure out names for these different kinds. We wanted the names to be Finnish and reflect our yarn as well as us and so we came up with names that come from Finnish mythology: Aarni, Maahinen and Ukko. As well as being a man's (rare) name, Aarni was thought to be a spirit in the forests, guardian of secrets. Maahinen was thought to be a small creature living in the ground of the forest and Ukko was from heaven. Well,that doesn't relate very well with sock yarn, but ukko is also a synonym of old man, a little old fashioned word and not used much now. To me it brings images of a life in the countryside, where warm socks are needed:)

RIIHIVILLA YARNS

Aarni is soft sport weight yarn with 2 plys and loose twist.
This is our main yarn which you know from the mittens and I have most colors in this yarn.
There are 210 - 220 meters in 100grams (little over 4 ounces)
Gauge recommendation is about 25st/10cm(4 inches)
Needle recommendation is 2,5-3,5mm or according to gauge
Handwash in lukewarm water
This yarn is ideal for sweaters, hats, scarves and mittens, especially in stranded knitting, but it is too soft for adult socks.
Riihivilla mitten kits are from this yarn.

Ukko, yarn for socks is thicker 3-ply yarn with a tight twist and added 15% nailon for more durability.
There is about 180meters in 100grams (little over 4 ounces)
Gauge recommendation is 22st/10cm (4 inces)
Needle recommendation is 3-3,5mm or according to gauge
Handwash in lukewarm water
From this yarn you can make sturdy socks for your boots to keep your feet warm in rainy weather or in freezing winter.
There is natural lanolin left in the wool which keeps warmth better than more processed wools do. Your feet will love it.
This yarn comes now only in natural light grey but I have dyed colors also avaible little by little.
You need about 110-120grams for women's socks and 130-150grams ofr men's socks.
Maahinen is also 2-ply yarn, but it is thinner than Aarni.
There is about 360meters in 100grams (little over 4 ounces)
Gauge recommendation is 32st/10cm (4inches)
Handwash in lukewarm water
This is good yarn for sweaters, hats or mittens, but for scarves it might be a little too harsh.
This yarn comes now only in four natural shades from sheep, but there will also be dyed colors later.

There are small variations in the thicknesses of the yarns, as these are not industrially made yarn. Also skein sizes vary, each skein in my store is weighted by hand before going to store and the price goes according to the weight.

These are the names of the yarn types I have. I can't name all the colors I dye, they are too many, so the dye lot numbers are best way to identify them:)

I have tried to write to my web page all information about us and our yarns and the pages evolve all the time. If you think of something you would like to see in there, please tell me:)

Oh, and the address to my page and shop: http://www.riihivilla.com/
WELCOME AND HUGS!



Mukavien kauppauutisten lisäksi tässä kuva huiveista joita olen kutonut viime viikolla. Molemmat ovat Aarni-lankaa eli tätä meidän peruslankaa. Vihreä samettijaloilla värjättyä ja punainen krapilla värjättyä moniväristä (hmm, en tiedä mikä sana kuvaisi parhaiten tuollaista samaa väriä olevaa kirjavointia). Nämä on tehty isommilla puikoilla mitä käytän lapasten tekemiseen, eli 3mm. Punaisessa silmukoita oli yhteensä 38, vihreässä 40, keskellä 6 silmukan levyinen palmikko. Punaisen pituus on 120cm ja siihen meni lankaa 100g, vihreä on pidempi, 180cm ja sen lankamenekki oli 150g.
Molemmat menivät tänään torille ja punainen löysi uuden omistajan heti päivän ensimmäisestä asiakkaasta:))
In EnglishIn addition to the wonderful news about my shop, here is a picture of the scarves that I knitted last week. Both are from our old Aarni-yarn (same as mittens). Green yarn was dyed with Velvet Pax -mushroom and the reds were dyed with madder (I call that multicolored, because there are different shades even if the same color, but what might be a better word for that color?) I made these with bigger needles, 3mm, than what I use for making mittens. There are 38 stitches in the red scarf and 40st in the green. The cable in the middle is 6st wide. The red scarf is 120cm long and I used 100grams of yarn for it. Green is longer, 180cm and it took 150grams of yarn to make it.
DH took both of them to the market today and the red one was bought right away by todays first client:)) Good thing we photographed them last night.

Yellows from mushrooms Keltaisia sienivärejä

Viime viikolla olimme pienellä parin päivän lomalla ja kävimme vanhempieni luona Tampereeen pohjoispuolella kyläilemässä. Lähistöllä oli Hämeenkankaan hiekkamaastoja ja ajattelin, että jospa sieltä löytyisi hernekuukusia. Niiden kausi oli tietysti jo aika pitkällä, mutta ilmat olivat hienot ja niinpä kävimme isäni opastuksella kankaassa. Pysähdyimme hylättyjen hiekkakuoppien luo, mutta sieltä löytyi vain hiukan kuivahtaneita nummi (kuvassa yllä)- ja äikätatteja. Kun ei muuta ollut, niin ne piti tietysti kerätä pois:)

In English
Last week we took a little vacation and went to visit my parents for couple of days. They live about 200 km north from our home, past Tampere, in the countryside. The ground is more sandy there, so I thought that maybe we could find some Pisolithus arhizus there. The season was a little past them, but the weather was sunny and so we went with my father to try to find Pisolithus mushrooms. No such luck though, the first place where we looked, there was nothing except Suillus bovinus (in the picture above) and some Chalciporus piperatus (these are good dye mushrooms), so then we collected them:)

Toisen hiekkakuopan reunama olikin sitten parempi paikka, hernekuukusia ei edellenkään näkynyt, mutta erilaisia väriseitikkejä löytyi, samettijalkoja (paljon kuivemmissa paikoissa, mistä niitä täällä tavallisesti löydän), lisää tatteja ja kuvassa olevia purppuravalmuskoja. Näistä olin tosi tyytyväinen:) Uskomatonta, miten eri näköisiä ne voivat olla nuorena vasta maasta nousseena ja sitten vanhana. Kuvassa pienet sienet ja iso kannon tyvessä ovat kaikki samaa lajia. Alla kuva nuorista yksilöistä lähempää.

In English
The other place where we stopped was much better for mushroom hunters, no Pisolithus there either, but different dye Cortinarius mushrooms, Velvet Pax (in much drier places where I am used to seeing them) and the mushrooms in the picture, Tricholomopsis rutilans. Here is Wikipedia page in English about it. Look, how different they look when young or old, in the picture the small mushrooms are just babies, and the big one is older. Below is a closer picture of the young ones and the typical yellow gills.

Purppuravalmuskoja löytyi useammastakin paikasta, osa ihan isoja ja yhteensä saalista tuli niiden osalta yli 700g.

In English
We found more of them, some quite big as you can see in the picture below, total weight of them was over 700grams.

Kun palasimme kotiin samettijalat ja seitikit menivät kuivuriin, mutta tateilla ja purppuravalmuskoilla värjäsin heti. Tatteja oli yhteensä reilut 4kg (kaksi muovikassillista), ja ne olivat aika kuivahtaneita, joten märkänä painoa olisi ollut enemmän.
Keitin niitä reilun tunnin, ja siivilöin limaisen mössön. Aiempien kokemusten perusteella en laittanut liemeen kuin 200g alunapuretettua lankaa, ja tunnin värjäyksen ynnä yön yli jäähdyttämisen tuloksena oli oikein kaunis raikkaan keltainen väri - paikoin tummempi, paikoin vaaleampi. Näin on minulle käynyt ennenkin tattiliemien kanssa, jotka ovat siivilöimisenkin jälkeen aika paksua ja limaista. Väri kuvassa vasemmalla. Olen siihen ihan tyytyväinen, varsinkin kun tatit meinasivat jäädä keräämättä.

Purppuravalmuskat sisältävät paljon enemmän väriainetta kuin tatit, niinpä kun tatteja tarvittiin 2kg/100g lankaa, purppuravalmuskoilla 700g riitti hyvin 100 grammalle ja sain siitä vielä jälkivärinkin, mitä tateista ei tule.
Keitin valmuskoja myös tunnin, siivilöin ja laitoin 100g alunapuretettua lankaa liemeen. Tunnin värjäyksen jälkeen lanka oli kauniin kullankeltaista, mutta jotenkin se unohtui liemeen yöksi ja aamulla se oli muuttunut rusehtavaksi, kuvassa oikeanpuolimmainen väri. Eli tällä sienellä kannattaa lanka ottaa heti värjäyksen jälkeen pois pesuun. Näitä ei löydy paljoa meiltä päin, mutta vuosi sitten olin myös värjännyt niillä, siitä tässä postauksessa. Olisinpa lukenut viime vuotiset kokemukset ennen värjäystä, niin olisin muistanut pitää värjäysajan lyhyenä:)
Liemestä sain kuitenkin vielä toiset 100g vaaleampaa jälkiväriä, eli hyvä värisieni.

In English
When we returned home I put Cortinarius mushrooms and Velvet Pax (sliced) to the dehydrator, and dyed with the other mushrooms right away.
I had little over 4kilos of Boletus mushrooms (two plastic bags), they were not very wet when the weight would have been more. I knew from past experience that I need a lot of them so after boiling them for one hour and straining the slimy (yak!)liquid, I put only 200grams of alum mordanted yarn to the bath. I simmered it for an hour and then let cool overnight in the bath. The result was nice bright lemony yellow, the left yarn in the picture. Some parts of the yarn were a little darker, some lighter yellow, this doesn't show in the picture, but have had this happen to me also earlier with Boletes. The bath was so thick and slimy even after straining. I am very happy with that color, especially when I almost didn't pick the Boletes:)

The other mushrooms I had, Tricholomopsis rutilans, contain much more dye than Boletes. When I had to use 2kg of Boletes /100g of yarn, with Tricholomopsis 700g was enough to dye 100grams of yarn, and I got a second color from it, Boletes didn't give more color after the initial bath.
I boiled the crushed Tricholomopsis rutilans mushrooms for one hour, strained the liquid and put 100g of alum mordanted wool to the bath. I simmered it for one hour, and then the color was bright golden, but somehow (!) I forgot the yarn to the bath overnight, in the morning it was browner and duller yellow:( The yarn in the right in the picture. So remember not to let the yarn cool in the bath when dyeing with this mushroom! I put another 100grams of alum mordanted yarn to the bath and got nice lighter yellow from it after one hour.
These are not very common mushrooms near our house, but I had dyed with them last year, here in this posting. I wish I had read what I wrote last year, and kept the dyeing time shorter now. But anyway, it is a good mushroom for dyeing and I am very happy we found them:)