Week 15 Dyeing with Hedge Bedstraw Viikko 15 Värjäys paimenmataralla

Viime keväänä keräsin pienen määrän paimenmataran (Galium album) juuria ja kuivasin ne. Juuret olivat aika ohuita ja hentosia, yhteensä niitä oli vain 42g. Ajattelin kuitenkin laittaa ne nyt värjäykseen.
Kaadoin pienittyjen juurten päälle kiehuvaa vettä ja annoin liota yön yli. Liemi näytti kellanruskealta eikä kovin lupaavalta. Siivilöin liemen ja kaadoin juurten päälle uudestaan kiehuvaa vettä ja annoin liota toisen yön yli. Kolmantena päivänä vielä haudutin juuria liemineen pari tuntia ja annoin taas liota yön yli. Neljäntenä päivänä yhdistin liemet ja laitoin liemeen juurtenpalasten sekaan 20g aluna-viinikivipuretettua lankaa ja pätkän purettamatonta, ja nostin lämpötilan 60 asteeseen, missä langat saivat olla ensin pari tuntia ja sitten jäähtyvässä liemessä taas yön yli. Lanka oli ensimmäisen päivän jälkeen aika vaalea, joten toistin hauduttelua vielä kahtena päivänä ja ajan kanssa, ja lopputuloksena oli aika kiva persikkainen väri.  Purettamattomasta langasta tuli keltainen. Juuria olisi pitänyt olla varmaankin paljon enemmän suhteessa lankaan, jolloin väristä olisi tullut tummempi, mutta kyllä näitä kotimaisiakin mataroiden juuria kannattaisi kerätä.  Kahdeksan vuotta sitten kokeilin myös paimenmataroilla värjäämistä, silloin kuivatuilla juurilla värjätystä väristä tuli punaisempi kuin nyt, mutta silloin liottelin juuria pidempään kuin nyt, ja myös lämpötila oli silloin matalampi mikä varmastikin olisi ollut myös nyt parempi.

IN ENGLISH
Last spring I collected a small amount of Hedge Bedstraw (Galium album) roots and dried them. Roots were quite small and the dry weight was 42g. I thought that now was a good time to use them for dyeing.
I poured boiling water on top of cut roots and let soak overnight. Bath looked brownish yellow and not very promising. I strained off the bath and poured new hot water on top of the roots and let soak again overnight. On the third day I simmered the bath with roots for couple of hours and let cool overnight. On the fourth day I combined the baths and put yarn in the bath together with root pieces. I used 20g of yarn mordanted with alum and CoT and a piece of unmordanted white yarn. I raised the temperature to 60C and dyed the yarns first for couple of hours and when the colour wasn't very good, I let the yarns cool in the bath overnight and then repeated the dyeing in two more days. Finally the colour was nice peach, the unmordanted yarn dyed only yellow. I probably should have had more roots in proportion to the yarn, and then colour would have been darker. Eight years ago I had also experimented with Hedge Bedstraw roots, and then I got redder colour from dried roots. I had soaked roots for longer time then, and also had kept the temperature lower than I did now, lower would have been better. 

Observations about bedstraws, and spring Huomioita mataroista ja kevättä

Olen tänä keväänä kiinnittänyt huomiota siihen miten eri aikaan eri matarat alkavat kasvaa. Paimenmatara (Galium album), alla, ja etelänpaimenmatara (Galium mollugo), yllä, olivat ensimmäisenä nousemassa jo kuukausi sitten ja niillä on jo pitkät vihreät versot.

IN ENGLISH
I have been watching my bedstraws this spring and been amazed how big differences there are in when they start to grow. Hedge Bedstraw (Galium album), below, and Southern Hedge Bedstraw (Galium mollugo), above, were the first to come up already a month ago and they are now well into growing. I have grown Galium mollugo from seeds bought from Germany, Galium album is native here.

Keltamatara on hento ja nousee myöhään ja menetinkin luultavasti oman keltamatarani viime keväänä kitkiessäni liian aikaisin enkä muistanut missä kohtaa se kasvoi. Toivon vielä, että se nousisi jostain kohtaa. Sen sijaan penkissä ja villinä pihan reunalla kasvaa kelta- ja paimenmataran risteymää, piennarmataraa (Galium x pomeranicum), alla, ja se on hiukan myöhäisempi nousemaan kuin paimenmatara. Keltamatara on nykyään hyvin harvinainen ja suurin osa keltaisena kukkivista mataroista tienpenkoilla onkin piennarmataraa, näiden eroista olen kirjoittanut täällä.

IN ENGLISH
Lady's bedstraw (Galium verum) is more fragile plant and it comes up later. I probably lost my Lady's Bedstraw last year when I started weeding my red bed too early and didn't remember where it was growing. I'm still hoping that a small piece of it may come up somewhere. Besides it, I have many plants of a native cross of Galium verum and Galium album which is called Galium x pomeranicum, picture below. It is slightly later to start to grow than Galium album. Galium verum has become very rare here because this cross has replaced it in the nature. I have written here about how to tell them apart.

Värimaratti (Asperula tinctoria) on noussut viime viikon aikana, kuva alla. Nämä ovat taimia mitkä istutin vuosi sitten ja ne ovat lähteneet kasvuun oikein kivasti.

IN ENGLISH
Asperula tinctoria has come up in the past week, picture below. These are plants which I planted last year and I think they have established well.

Kaikkein myöhäisimpänä luonnonvaraisista mataroista on nousemassa ahomatara (Galium boreale). Huomaa hyvin miten se on sopeutunut kasvamaan täällä pohjoisessa: se nousee vasta kun talvi on varmasti ohi ja siitä huolimatta se kukkii ensimmäisenä mataroista jo heti heinäkuun alussa niin että sen siemenillä on varmasti tarpeeksi aikaa kypsyä ennen syksyn tuloa. Voikohan näiden eri mataroiden erilaisella kasvurytmillä olla vaikutusta siihen milloin niiden juurissa on eniten väriaineita? Mikäli väriaineita on juurissa eniten kasvin lepoaikana, niin silloin paimenmataroiden keruu pitäisi ehkä ajoittaa joko hyvin aikaisin keväälle tai sitten syksylle.

IN ENGLISH
The latest of native bedstraws to start growing is Northern Bedstraw (Galium boreale). I can see how well it has adapted to growing in the north: it comes up when the winter is surely over and it is the first of the bedstraws to flower already in the beginning of July so that it's seeds have enough time to ripen before autumn. I wonder if the differences in the growth rhythm in different bedstraws have any effect on when there is most dye in their roots? If there are most dye in the roots when the plants are resting in the winter, then the harvesting of Hedge Bedstraws should maybe benefit from very early spring or late in the autumn.

Värimatara (Rubia tinctoria) eli krappi on myös selvinnyt talvesta ja sen piippoja näkyy maan rajassa.

IN ENGLISH
Madder (Rubia tinctoria) has also survived the winter and is coming up.

Mutta villi krappi (Rubia peregrina) ei vielä näytä mitään merkkiä elosta, toivottavasti se kuitenkin vielä nousee. Muistan viime vuonnakin isompien taimien olleen hyvin myöhäisiä nousemaan, tämä kuvassa oleva on siemenkasvatus Ranskasta saaduista siemenistä ja viime talvi oli ensimmäinen sille ulkona avomaalla.

IN ENGLISH
Wild madder (Rubia peregrina) doesn't show any life yet, but I'm hoping it is still alive. I remember also last year my bigger plants of wild madder being very late, and the plant in the picture is one of the wild madder which I grew from seeds from France last year, and this was their first winter outside.

Värikasvimaata, etualalla krappimaa, ja lapion luo kylvin eilen väriresedaa (Reseda luteola)
Kaikkien ylläolevien mataroiden juurista voi saada punaista väriä.

IN ENGLISH
My dyeplant beds, in the foreground madder beds and in the bed where the spade is I sowed weld (Reseda luteola) yesterday. All bedstraws and madders in my garden yield red dye from their roots.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Eilen oli taas nätti päivä, mutta vapun aattona täälläkin satoi parin tunnin ajan lunta!
Voi kukkaressukoita etupihan kukkapenkissä, kuvia alla.

IN ENGLISH
Yesterday the weather was nice but day before that it snowed!! for two hours, very unusual in south of Finland this late in the spring. My poor flowers in the front garden beds in the pictures below.

Ihmeen sitkeitä ne vaan ovat, eilen jouluruusut, kiurunkannukset, krookukset ja aikaiset tulppaanit jatkoivat kukintaa kuin mitään lunta ei olisi ollutkaan.

IN ENGLISH
It is a wonder how tough they are, yesterday Hellebores, Corydalis, Crocus and early Tulips continued flowering like there had been no snow at all.

Galium mollugo - Galium album

Lyhyt lisäys edelliseen postaukseen mataroista.
Kuten Terttu kommentoi, niin Galium album, paimenmatara, on eri laji kuin Galium mollugo, etelänpaimenmatara. Nämä paimenmatarat, millä olen värjännyt ja mitä pihallamme kasvaa, ovat siis lajia Galium album, ja niillä olen saanut kyllä korallinpunaista vuosi sitten. Cardonin kirjassa on vertailtuna eri mataroiden sisältämiä väriaineita, ja siellä puhutaan, Galium mollugosta, mutta onko se sitten tämä etelänpaimenmatara, vaiko paimenmatara? Googlella en löytänyt yhtäkään englanninkielistä sivua, jossa olisi pidetty G.mollugo eri lajina kuin G.album, ja nimitykset ovat siis sekaisin, jos yrittää etsiä tietoa netistä. Suomenkielisiltä sivuilta löysin tämän, jossa on juttua ja kuva etelänpaimenmatarasta.
Toisaalta eihän nimellä ole merkitystä, jos kasvi antaa haluttua väriä, mutta kyllä oikeat nimet kuitenkin ovat tärkeitä. Jos joku muu koettaa värjätä minun reseptilläni, niin koko värjäys voi epäonnistua, jos kasvilaji onkin väärä. Täytyy tietää, mitä kerää.

IN ENGLISH
A short addition to my previous posting about bedstraws. Terttu commented that Galium album is a different species than Galium mollugo, which is more southern species, bigger and more upright. It's Finnish name is etelänpaimenmatara (Southern hedge bedstraw), and it has been found only in couple of locations in Finland, while Galium album is very common.
Galium album is the bedstraw which is growing near our house, and with which I have dyed with last spring and gotten coral red. In Cardon's book there is a comparaison of the dyestuffs in different bedstraws and there is mentioned Galium mollugo, does this refer to the southern species or to the one growing also here. When I googled, all sources in English say G.mollugo is a synonym to G.album. So this is confusing. In Finnish websited I found this with a picture and more about this southern species, but only in Finnish.
On the other hand the name doesn't matter, if you get the right color, but the names are important. When someone else tries to follow my instructions, if they have the different species, then it might matter. You have to know what species you are using.

Bedstraws in my garden Puutarhani mataroita

Olen kerännyt penkkiin kasvamaan krapin eli värimataran lisäksi myös luonnonvaraisia mataroita. Viime viikolla sain pienen alun ahomatarasta (Galium boreale) ystävieni pihalta. Omalla pihallamme sitä ei kasva. Monesti puhutaan juuri ahomatarasta  värikasvina, jota ennen vanhaan käytettiin, ja siksi olisikin kiinnostavaa verrata eri mataroista saatavia värejä. Jotta väreistä tulisi vertailukelpoisia, niiden kasvuolojen pitäisi olla samanlaisia ja siksi istutankin niitä samaan penkkiin.
Pieni vastaistutettu ahomataran alku kuvassa alla.
Monivuotisten mataroiden erottaminen toisistaan ei ole kovin helppoa, mutta onneksi niitä ei yleisenä kasva kovin montaa lajia. Jos löytää kuivalta kasvupaikalta monivuotisen mataran, jolla on vain neljä  säteettäistä lehdykkää, kysessä on todennäköisesti ahomatara.
Luontoportin sivuilla on hyvät tuntomerkit eri kasveille, myös mataroille, mistä kannattaa katsoa tarkemmat tunnistusohjeet.

IN ENGLISH
Besides madder I am growing native bedstraws in a bed in my garden. Last week I got a small plant of  Northern Bedstraw (Galium boreale) from my friend's garden. I haven't found it growing wild in my own garden or near our house. Many times Northern Bedstraw is referred as the bedstraw used for dyeing earlier, and  it would be interesting to compare colours from all our native bedstraws. To get comparable results the growing conditions should be the same, and that is why I have them growing in the same bed.
Below there is the picture of my new small Northern bedstraw, just planted.
Identifying different perennial bedstraws is not easy, but luckily only a few  species of them are common in Finland. If you find a perennial bedstraw here in Finland growing in a dry place, and it has only four leaves growing in whorls around the stem, it most likely is Northern Bedstraw.
There is a good Finnish website NatureGate which has descriptions for native plants, also bedstraws. The pages are also in other languages.

Vuosi sitten keväällä istutin paimenmataraa (Galium album) krapin viereen ja ne näyttävät jo näin isoilta, kuva alla. Silloin myös kokeilin värjätä paimenmataralla, postaus siitä täällä.
Paimenmatara on yleensä korkeampi kuin ahomatara ja sillä säteettäisiä lehdyköitä on 6-8.

IN ENGLISH
A year ago I planted Hedge Bedstraw (Galium album) next to my madder, and they are already this big, picture below. Last spring I also dyed with them, posting about that here.
Hedge Bedstraw (or Upright Bedstraw or White Bedstraw, I don't know which name is more common for the same plant) is usually taller than Northern Bedstraw, and it has 6-8 leaves in whorls around the stem.

Paimenmatara on kaikkein yleisin matara pihallamme, sitä kasvaa joka puolella, jopa rikkaruohona penkeissä (kun en halua kitkeä sitä kaikkea). Siinäkin kohtaa, mistä sen nostin viime keväänä yhden pionini läheltä, on taas paimenmataraa eli jokin juurenpala oli jäänyt huomaamatta. Pieniä värjäyksiä varten paimenmataraa saisi helposti kerättyä omalta pihalta, mutta isompiin värjäyksiin sitä on varminta kasvattaa penkissä. Luonnosta kerätessä pitää muistaa, että juuria saa kerätä vain omalta pihalta tai maanomistajan luvalla, lisäksi aina kannattaa jättää osa kasvustosta kasvamaan.
Alla kuva pihan laitamilla heinikossa kasvavasta paimenmataramättäästä.

IN ENGLISH
Hedge Bedstraw is the most common bedstraw where I live, it grows all over the place, even as a weed in my flowerbeds (because I'm too tenderhearted to pull it off). Even the spot where I dug it up last spring near one of my peonies, it grows again, I obviously missed a piece of root which started to grow. For small dye batches I could easily collect this bedstraw from my garden, but if I want to dye more with it, it is better to grow it in bed. If you collect roots from nature, in Finland you can do it in your own land, or with the landowner's permission, and it is a good practice to always leave a some of the plants untouched.
Below there is a picture of Hedge Bedstraw growing in the outskirts of my garden.

Viime vuonna sain myös keltamataran (Galium verum) alun matarapenkkiini, se on harvinaisin näistä kolmesta. Keltamataralla lehtiä kiehkurassa 8 tai enemmän ja lehdet ovat hyvin kapeita neulasmaisia. Paimenmatara voimakkaampana leviäjänä on syrjäyttänyt keltamataran ja se myös risteytyy keltamataran kanssa, tuloksena piennarmatara (Galium x pomeranicum). Piennarmatara voi olla hyvin keltamataran näköinen, mutta sillä on paimenmataran nelisärmäinen varsi. Itsekin jo luulin löytäneeni keltamataran pihan reunalta, kuvissa yläpuolella ja alla, mutta ei, nämäkin osottautuivat piennarmataraksi, varsi oli nelisärmäinen. Värjätä voi varmasti yhtälailla piennarmatarallakin, koska molemmilla sen vanhemmilla on punaisia väriaineita juurissa.

IN ENGLISH
Last year I also got Lady's Bedstraw/Yellow Bedstraw (Galium verum) to my red bed, it is now most rare  of these three in Finland. Lady's Bedstraw has 8 or more leaves in whorls and the leaves are very thin, needle-like.
Hedge Bedstraw has hybridized with Lady's Bedstraw, and these hybrids (Galium x pomeranicum) are much more common in Finland than the real Yellow Bedstraw. They may look very much alike, but the hybrids have quadrangular stem like the Hedge Bedstraw. Last week I though I found Lady's Bedstraws near our house, but no, these are also hybrids with the quadrangular stem. Pictures of these above and below, and they look very much like Lady's Bedstraw. For dyeing purposes I don't know if there is difference since both parents of the hybrid, Hedge Bedstraw and Lady's Bedstraw, have red colorants in their roots.

Colors from Hedge bedstraw Paimenmataravärit

Mataroiden juurilla värjäykseen on aika vähän reseptejä kirjoissa. Yleensä käsketään käyttämään saman verran kuivia juuria kuin lankaakin, poikkeuksena Jenny Deanin Wild Color, jonka mukaan voimakkaaseen punaiseen tarvitaan juuria neljä kertaa langan paino. Mataroiden juurissa on samoja väriaineita kuin krapin juurissa. Krapissa kuitenkin on eniten alitsariinia, jota mataroissa on hyvin vähän, ja mataroiden tärkeimmät väriaineet ovat purpuriini ja pseudopurpuriini (Cardon), erilaisia antrakinoneja mataroista on löydetty neljätoista, paimenmatarassa näitä on kahtatoista erilaista.

Olen kerran aiemmin värjännyt ahomataran juurilla keittäen ne enkä saanut silloin punaista vaan ennemminkin ruskeaa, joten värjäsin nyt samalla menetelmällä, miten saan krapista parhaat punaiset.

Kaadoin pilkottujen juurtenpalojen päälle kiehuvaa vettä, ja jätin seisomaan neljäksi päiväksi. Itse asiassa odotin, että liemi alkaisi käydä kuten krappiliemi, mutta näin ei tapahtunut, ehkä sisällä oleva 20 astetta oli liian vähän. Joka tapauksessa liemi muuttui kauniin punaiseksi. Siivilöin liemen, ja lisäsin uutta kiehuvaa vettä päälle ja annoin taas seistä huoneenlämmössä neljä päivää, jonka jälkeen yhdistin liemet ja jätin juurenpalat liemeen. Lisäsin 20g alunalla ja viinikivellä esipuretettua lankaa liemeen ja nostin lämmön hitaasti (tunnin kuluessa) 60-65C, annoin sen olla kolme tuntia siinä, ja käänsin lämmön pois, jonka jälkeen langat saivat vielä jäähtyä liemessä seuravaan päivään. Kääntelin lankoja värjäyksen aikana niin, että väri tarttui tasaisesti. Pidin juurenpalat liemessä, koska niistä irtoaa lisää väriainetta värjäyksen aikanakin sitä mukaa kun osa imeytyy lankoihin. Toisin kuin sileät krapinpalat, mataroiden kiemuraiset pienet juuret takertuivat lankaan, juuret olisi pitänyt saada pilkottua vielä pienemmiksi taikka sitten juurten olisi pitänyt olla verkkopussissa liemessä. Isommassa lankamäärässä roskien nyppiminen langasta olisi ollut hankalaa.

Juuria oli siis

A. vuosi sitten heinäkuun alussa kerättynä ja kuivattuna säilytettyjä 21g

B. nyt toukokuun alussa kerätty, tuoreena sen paino oli 70g, ja kahden päivän kuivauksen jälkeen paino oli laskenut 45g:aan. Silmämääräisesti juuria oli saman verran ja oletin, että pidempi kuivatus olisi laskenut nyt kerättyjen juurten painon lähelle viime vuotisten painoa. Molemmissa oli nostettu yksi kasvi, jonka iästä ei ollut tietoa, koska ne olivat villejä. B oli luultavasti nuorempi kasvi kuin A. Myös kasvupaikka oli eri, vaikka molemmat kasvoivat pihassamme. Liotus ja värjäys tapahtui molemmilla samalla tavalla ja lankamäärä oli sama ja samasta puretuserästä.

Väriliemi oli ihan saman värinen kummassakin värjäyksessä, ja siksi olinkin hyvin hämmästynyt, kun vanhemmista juurista A tuli väriksi kaunis vaaleahko korallinpunainen (ylempi lanka)ja B:stä vaalea kellanoranssi (alempi lanka)!

Mistä sitten ero johtui, ainakin krapista löytyy kirjallisuudesta tietoa, että se pitää kuivattaa ja säilyttää jonkin aikaa ennen käyttöä, vaikka netistä olen kyllä lukenut, että tuoreillakin juurilla on saatu ihan hyviä värejä krapilla. Tämän kokemuksen perusteella luulen, että mataroilla kuivaus ja säilytys muuttaa niissä olevia väriaineita ja se kannattaa, tosin ero voi tietysti johtua kasvupaikastakin tai juurten iästä. Nyt minulla on paimenmataraa kasvamassa krappipenkissä joten jatkossa ainakin kasvupaikka on sama:)

Lisäksi seuraavan kerran noudatan Jenny Deanin ohjetta jonka mukaan juuria pitää olla enemmän, neljä kertaa langan paino, näin uskon väristäkin tulevan voimakkaamman. En yhtään ihmettele krapin käytön yleisyyttä jo ammoisina aikoina, sen väripitoisuus on paljon parempi juurten määrään nähden, mutta kyllä tuo korallinpunainenkin on hyvin kaunis väri.

IN ENGLISH

There are not very many recipes for dyeing with bedstraws in books. In most books recipes are quite superficial and use equal amount of roots to yarn, the exception is Jenny Dean's Wild Color which says four parts roots to one part yarn to achieve dark red.

Bedstraws contain the same dyestuffs as madder, the difference is that the main colorant in madder is alizarin and bedstraws contain only a small amount of alizarin and mostly purpurin and pseudopurpurin (Cardon). In bedstraws there are 14 different anthraquinone dyestuffs, and 12 of them are found in hedge bedstraw.

I have dyed once before with bedstraws and didn't get red, but dull brown boiling the roots, so now I decided to use the method that works best for me with madder.

I poured boiling water to the dry root pieces, and let them soak in room temperature (20C) for four days. I expected them to start to ferment, like madder, but they didn't (perhaps the temperature was too low). Anyway, the liquid turned slowly to nice red. I strained it, saved the liquid and poured fresh boiling water over the roots and let them soak for four more days. After that I combined the extractions with the roots still in the bath and added 20grams of mordanted (alum and cream of tartar) yarn to the bath. I raised the temperature slowly (during one hour) to 60-65C and kept it there for three hours, and then turned the heat off and let the yarns cool in the bath until next day. I kept the root pieces in the bath, because when the yarns soak up the color the more dye dissolves from the roots. Unlike pieces of madder which are smooth, small curly bedstraw roots stuck to the yarn, I should have cut them even smaller or kept them in a bad in the bath. From the bigger amount of yarn, the cleaning would have been difficult afterwards.

I had two kinds of roots:

A. were dug up year ago last July, and washed and dried, there were 21grams of the roots

B. were dug up in the beginning of this May and washed. When they were fresh the weight was 70grams but after drying them for two days the weight had dropped to 45grams and I suspect that if I had dried them properly they would have weighted about the same as A. At least both amounts looked about the same. Both roots were from one plant, but I don't know the exact age of the plants because they were growing wild. Propably A was older plant than B. Also the place were they grew was different even though both were from my garden. Soaking and dyeing were done the same way and the yarns came from the same mordanting lot.

Both dyebaths were nice red, so I was very surprised to see that A produced nice coral red (upper yarn in the picture) while B was disappointingly light orange Bottom yarn in the picture).

So, where the different result came from? At least in the litterature it is said that madder should be dried and stored for months before using, but I have read in the internet that people have gotten good reds from fresh madder. Based on this experiment, I would store dried hedge bedstraw roots for several months before using them, because storing might change something in the dyestuffs, but of course age of the plants or the soil could be the reason for different results also. Now I have hedge bedstraw growing in my madder bed so at least the soil is the same next time:)

Also next time I am going to follow Jenny Dean's advise and use more roots/yarn to get stronger red, even though the coral red is very nice, too. It is no wonder madder was preferred over hedgestraws even in ancient times, it yields much more color from the same amount of roots.

Hedge bedstraw Paimenmatara

Katselin jo viime kesänä, että kukkapenkissä oli rikkaruohona aika iso paimenmatara (Galium mollugo), varmaankin kasvanut siinä jo edellisenä kesänä. Nyt sitten sain viikonloppuna nostettua sen ylös, ja istutin siitä osan uudelleen matarapenkkiini kasvamaan. Lopun juurakon pesin ämpärissä puhtaaksi ja kuivatin pari päivää.
Pesun jälkeen huomasi selvästi, miten vain vanhin osa juurta oli punaista, kaikki pienemmät juuret olivat kellanoransseja.
Pilkoin kuivat juuret oksasaksilla ja kyllä oli sitkeää, jos näitä pitäisi pilkkoa kiloja, niin ei kyllä onnistuisi näillä menetelmillä, vaikka käsinhän nämä on pilkottu viikinkiaikaan. Jo nyt sormi tuli kipeäksi:)
Tästä juurakosta tuli puolikuivaa tavaraa 40g, joka on nyt likoamassa.
Pilkoin ja laitoin likoon myös viime kesänä nostetun rutikuivan paimenmataran juurakon, tästä tulee pieni vertailu, josta lisää kunhan se valmistuu:)

IN ENGLISH
I noticed last summer that one big Hedge bedstraw (Galium mollugo) was growing in my flowerbed, as a weed, it had propably been there already the year before. Last week-end I dug it up, and divided it. I planted part of it in my madder bed to grow for couple of years, and washed the roots of the rest of the plant. After washing you could see how red the oldest part of the roots were, all the young roots were yellowish orange.
I let the roots dry for couple of days and then cut them to small pieces, not very easy, as the roots were quite hard. Even this small amount made my fingers ache, I can't imagine cutting kilos of the roots like this, like they must have done it in medieval and viking times.
I got 40grams of almost dry roots from this one plant, and now the pieces are soaking in water.
I also had dry roots from one plant lifted up last summer, they are also now soaking. This is going to be a little experiment, more about it later when it is finished:)