Walnut and Saw-wort dyeing Värjäys jalopähkinöillä ja liuskaläätteellä

Parin viikon takaiset jalopähkinät on nyt käytetty värjäykseen, tai itse asiassa viimeinen jälkiväri toisista pähkinöistä on vielä muhimassa. Näillä japaninjalopähkinöillä tuli kaunista tummanruskeaa, sitten keskiruskeaa ja viimeiseksi rusehtavan beigeä. En kuorinut pähkinöitä, koska se on niin hankalaa eikä siitä kivestä varmaan ole mitään haittaakaan siellä värjäyksessä. Ainoa vain, että se pitää ottaa huomioon painossa. Käytin tuoreita pähkinöitä 1kg/100g lankaa. Keitin pähkinöitä pari tuntia, jonka jälkeen ne saivat vielä jäähtyä liemessään. Seuraavana päivänä värjäys purettamattomalle langalle niin, että pähkinät olivat samassa väriliemessä, ja edelleen langat saivat jäähtyä värjäyksen jälkeen yön yli väriliemessä, koska selvästi väri tummeni värjäysajan pidentyessä. Viime vuoden jalopähkinävärjäyksessä huomasin, että väristä tulee tummempi jos pähkinät saavat olla samassa liemessä lankojen kanssa. Niistä varmaankin irtoaa koko ajan lisää väriä sitä mukaa kun osa jo imeytyy lankoihin. Puretusta ei tarvita jalopähkinöillä värjätessä, koska niiden väri kuuluu niihin harvoihin luonnonväreihin, mitkä tarttuvat lankaan ilman puretusta. Jälkivärit tein samalla tavalla pähkinöiden kanssa samassa liemessä ja vuorokauden värjäysajalla.

IN ENGLISH

Japanese walnuts (Juglans ailanthifolia) from last blog post have now been used for dyeing, or actually the last afterbath from the second batch is now simmering. I got very nice dark brown, then medium brown and last brownish beige colour to my yarns. I didn't use only the hulls, but put the whole walnuts in the bath. It is so difficult to take only the hull, and maybe the seed inside doesn't matter, only I have to take it into account when I figure how much to put yarn in the bath. I used fresh whole nuts 1kg/100g yarn. I boiled the walnuts for two hours and then let the bath cool overnight. The next day I dyed unmordanted yarn and kept the walnuts in the bath the whole time. Last year I got darker colours when I did it the same way and didn't strain the bath. Again I let the yarns cool down in the bath overnight, because I have noticed that the colour gets deeper when the dyeing time gets longer. I dyed the after baths the same way.

 Olen myös viime viikolla värjännyt itsekasvattamillani liuskaläätteillä (Serratula tinctoria). Niistä tulee voimakkain väri vasta kukinnan jälkeen eli niiden kanssa ei kannata kiirehtiä keruulla. Käytin värjäykseen nyt koko kasvit varsineen kaikkineen, ja aluksi ajattelin, että käytän 500g kasveja/100g lankaa, mutta kun laitoin ensimmäiset langat väriliemeen, niin ne alkoivat heti värjääntyä niin hyvin, että lisäsin kiireesti lisää lankaa pataan ja lopulta suhde oli 300g kasveja/100g lankaa, ja silti väristä tuli hyvin voimakas keltainen. Ehkä vähän liiankin voimakas. Suurin osa väristä imeytyi lankoihin tässä ensimmäisessä värjäyksessä, jälkiväristä tuli hyvin hailukka ja ne langat joutuvatkin uudelleen värjäykseen. Kuvan langoista alempi on valkoiselle värjätty ja ylemmässä on ollut hiukan epätasainen vaalea morsingolla värjätty sininen, joka taittoi värin vihertäväksi. Langat oli esipuretettu alunalla ja viinikivellä.

IN ENGLISH

I have also dyed with my own grown saw-wort (Serratula tinctoria). They give the strongest colour after they have finished flowering, so there was no rush to dye with them. I now used the whole plants, stems, leaves and seedheads, and at first I thought to use 500g plants to 100g yarn, but when I put the first yarns in the bath, they took the colour right away so well, that I hurried to add more yarn to the same bath with the first yarns. In the end there was 300g plants to 100g yarn, and still the colour became very intense yellow. Maybe too intense. Most of the dyes in the bath were used in this first bath, and when I tried to dye an after bath, the colour was very pale. Not so good, and I will dye those yarns again with something else. In the picture above the bottom colour was dyed on white yarn, and the top colour had a pale slightly uneven blue dyed with woad. Yarns were pre mordanted with alum and cream of tartar.

Suckers and seedlings Juurivesoja ja siementaimia

Kymmenkunta vuotta sitten sain samettisumakin (Rhus typhina) alun. Halusin sen, koska eksoottisen ulkonäön lisäksi se sisältää paljon tanniineja ja niitä on myös sen lehdissä, joita voi kerätä syksyisin kun ne tippuvat. Emopuu on kasvanut reilun kolmen metrin korkuiseksi, ja aiemmin se ei ole tehnyt yhtään juurivesoja. Minua on varoitettu sen leviämisestä, ja tänä keväänä huomasin ensin yhden juurivesan krappipenkissä, ja jokin aika sitten polulle ison sumakin taakse oli ilmestynyt kolme juurivesaa, eli nyt sen on varmaan niin vanha, että on alkanut valloittaa ympäristöään. Ensin ajattelin, että noiden yli ajetaan ruohonleikkurilla, mutta ehkä annankin niiden kasvaa vielä vähän ja katkon värjäykseen:) Kasvi polun oikealla puolella on myös värikasvi, liuskalääte Serratula tinctoria.

IN ENGLISH
About ten years ago I got a small Staghorn Sumach (Rhus typhina). Even though it may not be quite hardy here, I wanted it because it looks so exotic and nice and also because it is famous for it's tannin content for dyeing. There are also tannin in the leaves which are easy to collect in the autumn. The original plant has grown to a size of a small tree, about three meters high. I have been warned that it may have lot of suckers, but until this summer there has been none. Earlier in the spring I noticed one sucker near the mother plant and now there has emerged three in the path behind it. It has started to conquer my garden. First I thought that I will just move over them but now I think that maybe I should let them grow a bit more and then collect them for dyeing:). Plants on the right are also dye plants, sawwort, Serratula tinctoria.

En keväällä kylvänyt yhtään väriresedaa, vaikka tarkoitus oli. Nyt penkkiin, missä sitä kasvoi toissavuonna, on ilmestynyt siementaimien rypäs. Olin istuttanut penkkiin perennoja ja resedan taimet ovat ilmestyneet sinne väleihin, etureunaan kaikkein eniten. Nyt täytyisi pian ottaa nuo tuosta ylös ja siirtää yksitellen jonnekin muualle kasvamaan.

IN ENGLISH
This year I meant to sow weld but never did it. Now in a bed where I had it two years ago, there has germinated many weld plants. I had planted that bed with perennials last year, and weld can't grow now there. I will have to move the somewhere else now.

Ehkä siirrän ne tänne varamaalle, missä voisi olla hiukan tyhjää tilaa. Sinnekin nimittäin on ilmestynyt väriresedan siementaimia itsekseen iiristen ja pionien siementaimien joukkoon! Tässä kohtaa minulla kasvoi väriresedaa kesällä 2013. Olin silloin kylvänyt sitä riveihin, ja se iti todella huonosti. Kuvia silloin täällä. Seuraavana vuonna 2014 vain muutama reseda oli talvehtinut ja kukki, ja sinä vuonna värjäsinkin niillä, mutta nähtävästi silloin joitakin siemeniä oli pudonnut maahan, koska nyt juuri samalla paikalla on siementaimia. 2015 siinä ei ollut resedaa, vaan villiä krappia, Rubia peregrinaa, jotka kuitenkin kuolivat seuraavana talvena. Talvi 2016 olikin ankara ja niitä taimia olisi pitänyt varmastikin suojata jotenkin. Kuitenkin tavallinen krappi, Rubia tinctoria, selvisi siitäkin talvesta moitteetta. Joka tapauksessa 2017 istutin tuohon penkkiin kurjenmiekkojen ja pionien siementaimia kasvamaan. Yllättävää, että nyt viisi vuotta siitä kun väriresedat kukkivat tuossa kohtaa, on ilmestynyt siementaimia! Nämä ovat vielä hyvin pieniä, eivätkä varmaan kuki tänä vuonna, ja toivottavasti talvehtivat ja saan sitten ensi kesänä niistä hyvin keltaista. Väriresedallahan paras väri tulee kukkivista kasveista ja siemenlatvoista.

IN ENGLISH
Maybe I will transplant them to my spare beds where there is a bit room. Just now in July I noticed also there weld seedlings, between rows of planted iris and peony seedlings!
In this bed I had sown weld in spring 2013, and it germinated then very badly. Pictures of them here. Next summer 2014 there were just a couple of plants which flowered then and I got to dye with them, but obviously some seeds had dropped to the ground then, because exactly in that spot there are now weld seedlings almost in a row. In 2015 there grew wild madder, Rubia peregrina, which sadly died the next hard winter. Common madder, Rubia tinctoria, has survived those bad winters.
Anyway, in 2017 I planted there my seedlings of irises and peonies to grow, and there hasn't been weld since 2014. It is surprising that they germinated now after five years! These plants are very small still, and most likely won't flower this year, and hopefully they survive the winter and I get to dye with them next summer. Best colour from weld comes from flowering plants and seedheads.

Dyes from weld, sawwort and webcaps Värejä väriresedasta, liuskaläätteestä ja verihelttaseitikeistä

Syyskuu on mennyt yhdessä hujauksessa. Tässä on kuitenkin jotain värjäyksiä loppukesältä ja syksyltä.
Väriresedat (Reseda luteola) kasvoivat hyvin viileästä kesästä huolimatta ja heinäkuun lopulla alkoivat kasvattaa kukkavartta. Värireseda sisältää eniten väriaineita silloin kun 80% kukkavarsista on jo siemenvaiheessa ja juuri siemenkotia sisältävissä kukkavarsissa onkin eniten väriaineita. Myös lehdet kannattaa kerätä, mutta kaikkein paksuimmat varret jätän pois. Tänä kesänä väriresedat olivat valmiita kerättäväksi vasta syyskuussa ja allaoleva kuva onkin syyskuun toiselta viikolta. Väriresedan keltainen on hyvin kylmä keltainen, ja niitä kuluu minulla Kevät-lapaspakettiin. Vihertävämpi väri on värjätty harmaalle langalle. Jos haluaa väriresedasta kullankeltaista voi liemeen lisätä hiukan krappia, tai vaikkapa krapin jälkiliemiä. Käytin väriresedaa nyt 200g siemenvaiheessa olevia kukkavarsia ja lehtiä/100g lankaa.

IN ENGLISH
September has gone so fast. Here are some of my dyeings from past August and September.
Weld grew well in spite of cool summer, and in August it started to flower. The dye content in weld is the largest when 80% of flowers have gone to seed, and the flower stalks contain most of the dye. Also leaves have yellow dyes, but I don't use the thickest stems. This summer here my weld was ready to harvest in September, and the picture below is from the beginning of September. Yellow from weld is bright lemon yellow, I need it for the Spring Spirit -mitten kit. The greener yellow is dyed on naturally grey yarn. If I want more golden yellow from weld, I usually add a little bit of madder to the dye bath, or some of madder after bath liquid. I used now 200g of weld to 100g of yarn.

Aikaisemmin elokuussa värjäsin myös keltaista liuskaläätteillä (Serratula tinctoria). Nämä kasvit on kylvetty joitakin vuosia sitten ja viime vuonna värjäsin niillä ensimmäistä kertaa. Silloin keräsin lehdet kasvien ollessa nupulla, enkä saanut ollenkaan niin voimakasta väriä kuin tänä vuonna jolloin kasvit olivat jo osin siemenvaiheessa kun keräsin ne. Olinkin myöhemmin lukenut Luonnonväriaineet-kirjasta (Guinnot: Serratula tinctoria, a source of natural dye), että myös näissä on eniten väriaineita vasta kukinnan päätyttyä, ja kun tänä vuonna värjäsinkin näillä myöhemmin niin  sain hyvin voimakasta keltaista, eli liuskaläätteellä tosiaan kannattaa värjätä vasta loppukesästä. Eniten väriaineita siinä on lehdissä.
Sekä liuskalääte että värireseda sisältävät suhteellisen kestäviä flavonoideja kuten luteoliinia, mutta liuskalääte on siitä hyvä värikasvi, että se on monivuotinen ja kun sen kerran kylvää, niin satoa saa toisesta vuodesta eteenpäin jatkuvasti. Ainoa huono puoli mitä olen siitä huomannut on, että peurat syövät sitä mielellään, kun taas väriresedaa tai piiskuja ne eivät syö.
Kuva liuskaläätteellä värjätystä langasta alla. Käytin 500g tuoreita lehtiä/100g lankaa.

IN ENGLISH
Earlier in August I dyed also yellow with sawwort (Serratula tinctoria). I had sown these plants some years ago, and summer 2016 was the first time I dyed with my own plants. I harvested them when they were in bud and got only quite pale yellow, but this summer I got a much better and stronger colour when the plants were in seed stage when I harvested the leaves (and seed heads). I had read from Guinnot: Serratula tinctoria, a source of natural dye, that in sawwort  the flavonoid content is the largest in the end of the growing season, when the plants have finished flowering, and I did get a much better colour this year when I harvested the leaves later. Most of dyes are in the leaves.
Both weld and sawwort contain quite lightfast flavonoids like luteolin, and sawwort is a good dye plant for me also because it is perennial so I don't have to sow every year like I do with weld. The only negative thing about it is that deer seem to like to eat it, and they don't eat weld or goldenrods.
Picture of the yellow from sawwort is below. I used 500g of fresh leave to 100g of yarn.

Verihelttaseitikeillä värjääminen on juuri nyt ajankohtaista, alla kuvassa viime viikolla värjäykseen käytettyjä sieniä ja mitä niistä tuli. Käytän 1,5kg tuoreita sieniä (nyt kokonaisina)/100g lankaa ja tästä tuli ensin tuo kuvassa oleva tummempi punainen ja jälkivärinä oranssi. Näitä lankoja taas tarvitaan Syksyn hehku -lapaspakettiin.
Vaikka sienten keittämisessä liemi saa kiehua, niin jos haluan mahdollisimman punaista, niin itse väriliemen lämpötila kannattaa pitää n 70°C, tai ainakin alle 80°C. Kuumemmassa liemessä myös verihelttojen keltaiset väriaineet tarttuvat muuttaen värin enemmän ruosteenpunaiseksi. Kertaalleen keitetyt sienet voi keittää vielä toistamiseen, jolloin niistä irtoaa lisää väriä. Tai jos sieniä on vähän, niin ne voi keittää ensin kertaalleen, siivilöidä liemen, ja laittaa sienet uuteen puhtaaseen veteen ja keittää uudelleen, ja sitten yhdistää liemet. Minulla on sellainen tuntuma, että näin väriä irtoaisi enemmän. Että jotenkin veden määrä vaikuttaisi myös irtoavaan väriaineen määrään, siis että liemi kyllästyisi jotenkin helposti, mutta tämä on ihan arvelua ja mitään tutkimusta tästä en ole nähnyt. Myös sellainen huomio on, että sieniä ei kannata jättää väriliemeen jäähtymään yöksi kuten kasveilla monesti kannattaa tehdä. Minusta tuntuu, että tällöin osa väriaineista imeytyy takaisin sieniin. En tiedä onko muilla tämmöisiä kokemuksia?

IN ENGLISH
Last week I have dyed with mushrooms. In the picture below there are webcaps Cortinarius semisanguineus and what colour I got from them. I use 1,5kg of fresh mushrooms to 100g of yarn and from that amount I got first the darker red, and then orange in the after bath. I use these yarn in Autumn Fire -mitten kits.
Though I boil the mushrooms to extract the colour, I keep the dye bath with yarns in it below 80°C, preferably around 70°C (same as with madder). In the hotter bath also the yellow dyes from the mushrooms attach and change the resulting colour more rust red. Many times I also boil the mushrooms second time to extract more colour from them. Or I can extract the colour twice and then combine the baths to get a even stronger first bath. I have a feeling that combining several extractions from the same mushrooms I get more dye out the mushrooms, it is like the amount of fresh water matters, and the bath can get too saturated, but this is just  a feeling. Also I have noticed that unlike with most green plants (which benefit from long soaking) with mushrooms when I have boiled them, it is best to strain them right away and not let the bath cool with mushrooms in it. Somehow it seems like some of the dye could go back to to mushrooms if left to cool for overnight with mushrooms in it. I don't know if anyone else has the experience?

Pictures from dye garden Kuvia värikasvimaalta

Kaikki kasvaa kovaa vauhtia. Tässä muutamia kuvia monivuotisista värikasveistani. Yksivuotinen väritatar (Persicaria tinctoria), mitä minulla on eniten, kasvaa muualla puutarhassa hyötykasvien penkeissä, ja on nyt peitettynä harsolla, joten siitä tulee kuvia sitten myöhemmin. Myöskään tiikerikaunosilmistä (Coreopsis tinctoria) ei ole vielä kuvia. Samoin tämän vuotiset morsingot (Isatis tinctoria) kasvavat kasvihuoneen lähellä. Viime vuotinen morsinko kuitenkin kukkii nyt, osasta leikkasin kukkavarret pois, jotta voin värjätä niillä juhannuksen jälkeen.

IN ENGLISH 
Everything grows so fast. Here are some pictures from my beds for perennial dye plants. Annual japanese indigo (Persicaria tinctoria) grows elsewhere in the garden among the edible plants, and it is now covered with horticultural fleece so I don't have pictures of it now, I'll take them later as well as of Dyer's Coreopsis (Coreopsis tinctoria). Also woad (Isatis tinctoria) planted this year is growing near the greenhouse. In the picture above is a flowering second year woad plant. I cut the flower stems down from most of them so that they grow leaves and I can dye with them in a couple of weeks. 

Viime vuonna värireseda (Reseda luteola) iti ja kasvoi hyvin huonosti ja niistäkin taimista vain nämä neljä talvehtivat. No, ainakin saan näistä uusia siemeniä ja ehkä pienen värjäyksen kunhan ne kukkivat. Tarkoitukseni olisi istuttaa tuohon penkkiin villin krapin (Rubia peregrina) taimet hiukan myöhemmin.

IN ENGLISH
Last year my weld (Reseda luteola) germinated and grew badly, and from those plants only these four survived over winter. Well, anyway now I get new seeds and a small dye from these plants once they flower. I'm going to plant my wild madder (Rubia peregrina) plants to the empty space in this bed. 

Liuskaläätteet (Serratula tinctoria) ovat talvehtineet hyvin ja alkavat nyt tehdä kukkavartta. Jotenkin ajattelin näistä tulevan rehevämpiä kasveja, mutta ehkä ne tuuhistuvat iän myötä. Nyt saan kuitenkin jo värjättyä niillä tänä vuonna, vaikka osan kasveista annan tehdä siemeniä niin että saan niitä lisää. Nyt taimia on vain reilu parikymmentä.

IN ENGLISH
Sawwort (Serratula tinctoria) has survived winter well and they are now starting to grow flower stems. I thought they would be bigger plants but perhaps they become more bushy when they get older. I'm going to dye with them already this year, though I'm going to save some plants so they can set seeds and I get more of them, now there are only about twenty plants.

Pensasväriherne (Genista tinctoria) palellutti taas versonsa maan rajaan, mutta ovat silti nyt hyvässä kasvussa ja saan niistä loppukesällä taas hyvää keltaista väriä.

IN ENGLISH
The stems of Dyer's Broom (Genista tinctoria) died again to the ground in the winter, but the new shoots are growing well and by the end of the summer I will get good golden yellows from these plants.

Tässä on etualalla krappia (Rubia tinctoria), niiden oikealla puolella tarhapiiskuja (Solidago sp), ja sumakki (Rhus typhina). Polun takana on pensasväriherneitä. Piiskujen takana kasvaa yksi puska rohtoraunioyrtin (Symphytum officinale) violettikukkasellista muotoa, se oli istutettuna tuohon kun sain pienen alun, ja vaikka olevinaan siirsin sen muualla puutarhaan niin se kasvoi takaisin maahan jääneestä juurenpalasta. Tämä ei ole minulle varsinainen värikasvi, vaikka silläkin on mainittu värjätyn. Olen parikin kertaa kokeillut värjätä sinikukkasellisella tarharaunioyrtillä (Symphytum asperum), mutta olen saanut siitä vain hailukoita beigejä, joten se saa olla minulla koristekasvina. Aina välillä kyllä tekisi mieli yrittää vielä kerran, kun sitä kuitenkin kasvaa ja se on parasta leikata alas ennenkuin siemenet kypsyvät.

IN ENGLISH
Here in the foreground grows madder (Rubia tinctoria) and to the right from it goldenrods (Solidago sp) and staghorn sumach (Rhus typhina). Behind the path there are dyer's broom. Behind the goldenrods there is one plant of comfrey (Symphytum officinale), a dark violet flowering form. I planted it there many years ago when I got it and although I had transplanted it to another place in the garden, it grew back here from a small piece of root left in the ground (not intentionally). I don't use this as a dye plant, although it is said to give color, but I never succeeded when I have tried to dye with blue flowering Prickly comfrey (Symphytum asperum) which I have several plants. I got only beige from it. Sometimes I would like to try once more, especially since I have to cut it down anyway before the seeds ripen.

Oikealla olevat kaksi pientä krappia ovat niitä mistä keväällä otin juuria ja istutin vain osan takaisin pienillä juurilla. Ennen ylösottamista ne olivat yhtä isoja kuin tuo vasemmalla oleva puska. Parin päivän takainen sade kaatoi isoista krapeista varsia maahan, ja mietin, että jos nyt multaisin niitä niin sitten ne mahdollisesti alkaisivat kasvattaa juuria myös lehtihangoista. Pitää kokeilla!

IN ENGLISH 
The two small madder plants on the right are the ones I dug up in May, took most of the big roots and planted them back with only small roots. Before digging them up they were as big as the one plant in the left. The rain couple of days ago flattened some of the stems and I'm now thinking that maybe I will mulch them so that they would grow more roots along the stems, I have heard that they could do it. I will have to try it!

Viimeiseksi tämmöinen kuva. Sain viime syksynä suomyrtin (Myrica gale) siemeniä puutarhaystävältä jonka mökillä keski-Suomessa sitä kasvaa luonnonvaraisena. Siemeniä oli aika paljon ja näköjään ne kaikki ovat nyt itäneet, huh mikä määrä. Ne pitää nyt koulia ja ehkä istutan sitten taimien kasvettua isommiksi osan rantaan, ja kasvimaalle vain muutamia. Suomyrtti on vanha perinteinen värikasvi, keltaista tietysti, mutta sen pitäisi olla kestävää keltaista, ja siksi halusin sitä myös väripuutarhaan.

IN ENGLISH
Finally this picture. Last autumn I got seeds of Bog Myrtle (Myrica gale) from a gardening friend. Bog myrtle grows as native plant around her summer cottage by the lake in middle of Finland. There were quite a lot of seeds and it seems they all have germinated, what am I going to do with these all!  I will have to prick out them now and after the plants have grown bigger I think I will plant only some in the garden and most near the lake behind our house. Bog Myrtle is a traditional dye plant, it gives yellow, what else, but it should be quite light fast yellow so that is why I wanted to have it in the dye garden.