Cortinarius sanguineus Veriseitikkivärjäystä

Täällä lounaiskolkassa Suomea veriseitikki ei ole kovin yleinen. Metsät ovat enimmäkseen kuivia mäntykankaita ja jos veriseitikkiä löytääkin jostain notkosta, niin yleensä vain kourallisen. Vaikka veriseitikki sisältää paljon punaisia väriaineita, niin sieni on pieni ja ainakin minun kokemukseni mukaan sientä pitää olla aika paljon jos haluaa saada tummaa punaista. Vaaleita värejä saa pienemmälläkin määrällä. Verihelttaseitikkiä löytää yleensä enemmän ja sen lakeillakin saa hyviä tummiakin värejä kun vain lakkeja on tarpeeksi. Veriseitikkien ja verihelttaseitikkien väriaineet kuuluvat antrakinoneihin.

Yllä olevat langat on kuitenkin värjätty veriseitikeillä. Alkusyksystä sain ystävältäni kilon verran itä -Suomesta kerättyjä veriseitikkejä, jotka olivat jo hiukan mätiä kun sain ne. Näillä sienillä sain värjättyä 100g tuota tumminta punaista, josta tulikin yllättävän tumma, ja kaksinkertaisen määrän alinta vaaleampaa punaista. Vaaleita jälkivärejä olisi varmaan tullut lisää, mutta vaaleat värit eivät myy kovin hyvin, joten en useinkaan värjää niitä. Niiden valonkestokaan ei ole yhtä hyvä kuin tummilla väreillä.
Keskimmäinen punainen on värjätty nyt joulukuussa kuivilla veriseitikeillä, suhteella 100g kuivia sieniä/100g lankaa. Kaikki langat ovat olleet esipuretettu alunalla ja viinikivellä, ja sienet ovat saaneet kiehua tunnin ennen siivilöintiä välittömästi keiton jälkeen. Värjäyslämpötila on ollut 60-70C, minkä olen huomannut antavan punaisemman värin kuin mikäli liemi olisi kuumempi.
Olin ajatellut, että kilosta tuoreita tulee noin 100g kuivattuja sieniä, mutta jostain syystä kuivatuilla en saanut yhtä voimakasta väriä kuin tuoreilla. Hyvän  värin kuitenkin ja vaaleamman jälkivärin myös. Epäilen, että syynä oli ehkä se, että tuoreet olivat osittain mädäntyneitä ja monesti veriheltoillakin vanhoilla sienillä tulee voimakkaampi väri kuin ihan nuorilla ja hyväkuntoisilla. Ehkä kasvupaikkakin voi vaikuttaa ja lisäksi veriseitikistä on olemassa kaksi eri lajia (veriseitikki, Cortinarius sanguineus ja palttuseitikki, Cortinarius vitiosus), lajit ovat hyvin toistensa näköisiä, enkä osaa sanoa kumpaan nämä saamani sienet kuuluivat, mutta veriseitikki yleisempänä on todennäköisempi. Palttuseitikki sisältää Luonnonväriaineet-kirjan mukaan vähemmän keltaista antrakinonia emodiinia, joten siitä saatava väri on punaisempi kuin veriseitikistä. Mycologia -lehdessä (2012) on englanninkielinen artikkeli näistä sienistä: Niskanen, Laine ja Liimatainen: Cortinarius sanguineus and equally red species in Europe with an emphasis on northern European material.

IN ENGLISH
Here in south western Finland mushroom Cortinarius sanguineus is not common. Forests are mainly dry pine forests, and I can find only a handful of this mushroom, if even that. They grow more in middle or east of Finland in more moist forests. Though it contains a good proportion of dye in it, it is a very small mushroom and at least my experience is that to get dark good reds you need a lot of mushrooms. For lighter colors smaller amounts is enough. Cortinarius semisanguineus which is more common here is a close relative to C.sanguineus. Caps of C.semisanguineus are a better source of mushroom reds for me because they are more abundant and it is a bigger mushroom (though not very big). Both of these Cortinarius mushrooms contain anthraquinone dyes.

However, these yarns are dyed with C.sanguineus. 
In early September I got about one kilo of fresh mushrooms from a friend who had collected them in eastern Finland. They were already a little rotten when I got them and I dyed 100g of yarn with them and got the top color in the picture. Quite nice dark red. The after bath gave me 200grams of the bottom color, and possibly I would have gotten also more lighter colours but I don't dye a lot of pale colours because they don't sell well. Dark colors are always sold  fast:)
The yarn in the middle was dyed just before Christmas with dried C.semisanguineus, and it is also a nice red.  I used 100grams of dried mushrooms to 100 grams of yarn.  All yarns were mordanted with alum and cream of tartar. Mushrooms were boiled for one hour and strained right after boiling. The temperature in the dye bath with yarns was 60-70C, which I have found gives better colors than simmering.  These yarns are now in my shop.
I would have thought that a kilo of fresh mushrooms becomes about 100grams of dried mushrooms, but for some reason I didn't get as dark color now with dried mushrooms as I got with fresh ones.  I suspect that one reason for this may be that the fresh mushrooms were very old and partly rotten. I have noticed previously that old Cortinarius mushrooms give better reds than young specimen which give more orange, and have more yellow dyes in them and less reds, so this might be the reason now, too. Also, in recent studies Cortinarius sanguineus has been split to two different species: C.sanguineus and C.vitiosus, which are quite similar. I don't know which ones I had, though C.sanguineus is more likely. C.vitiosus is not so common, and according to book Luonnonväriaineet by Räisänen, Primetta and Niinimäki, it doesn't contain emodin like C.sanguineus so the color it would give could be more red. There is an article  about these mushrooms (not dye wise) in Mycologia (2012): Cortinarius sanguineus and equally red species in Europe with an emphasis on northern European material written by Niskanen, Laine and Liimatainen.

Seasons Greetings Hyvää joulua

Veriseitikin punaista ja valkoisen sijasta vihreää joulua kaikille!

Happy holidays to everyone with red from mushroom Cortinarius sanguineus.
After cold and snow in November, it has now been warmer and the snow has melted away, though ground is still frozen. Christmas will be green instead of white here this year:)

Red for Christmas Joulunpunaista

Yritin värjätä jouluuun alussa oikeaa joulunpunaista ja ajattelin, että veriseitikin (Cortinarius sanguineus) kanssa se voisi onnistua. Meilläpäin verhelttaseitikki (Cortinarius semisanguineus) on huomattavasti yleisempi kuin veriseitikki, joka kasvaa kosteassa sammalikossa kuusikoissa. Veriseitikki on lisäksi hyvin pieni sieni, joten vaikka sen väripitoisuus on suuri, niin silti sieniä pitää olla paljon, jotta saisi tummaa punaista.

IN ENGLISH
In the beginning of December I wanted to try to dye true red for Christmas, and I thought that Cortinarius sanguineus would be the right mushroom for it. Around where I live the bigger Cortinarius semisanguineus is more common then small Cortinarius sanguineus, which grows in damp mossy woods where spruce is the most common tree. Even though the content of dye pigment is big in Cortinarius sanguineus, a lot of those small mushrooms are needed to get dark red.

Minulla oli kuivattuja veriseitikkejä ja käytin 50% kuivattuja sieniä langan painosta, eli 50g sieniä/ 100g lankaa. Liotin sienet yön yli ja lisäsin aluna-viinikivi puretetun langan sienten joukkoon kattilaan. Lämmitin keitoksen 70-80°C sekoitellen samalla ja annoin hautua tunnin. Tuloksena alla oleva punainen, sama on  alimmassa kuvassa no3.

IN ENGLISH
I had dried the mushrooms and now I used 50% of dried mushrooms to the weight of the fiber, that is 50g of mushrooms to 100grams of yarn. I soaked the dried mushrooms overnight and added mordanted fiber (alum10%, cream of tartar 4%) to the bath together with the mushrooms. I heated the bath to 70-80°C, moving the yarn about in the bath, and let it simmer for one hour. The result was the red below, the same color is no3 in the bottom picture. 

Vertailuksi alla olevassa kuvassa on myös verihelttaseitikkien lakeilla värjättyjä lankoja, no 1 70% kuivattuja verihelttaseitikkejä, no 2 100% kuivattuja verihelttaseitikkejä. no3 on ylläoleva veriseitikkivärjäys ja no 4 jälkiväri edellisestä.

Vaikka veriseitikki on täyspunainen sieni, niin siinäkin on myös keltaisia pigmenttejä. Punaisia väriaineita kiinnittyy enemmän ensimmäisessä  värjäyksessä ja toisesta ja kolmannesta jälkiväristä tulee oranssimpaa. Samoin käy verihelttaseitikkivärjäyksissäkin. Veriseitikkien väriaineita on tutkittu paljon (Riikka Räisänen: Anthraquinones from the fungus Dermocybe sanguinea as textiel dyes, 2002) ja tärkeimpinä väriaineina ovat emodiini ja dermosybiini, mutta lisäksi veriseitikeistä on löydetty myös 13 muuta antrakinoniväriainetta. Verihelttaseitikeistä Lundmarkin kirja mainitsee niiden sisältävän myös samoja emodiinia ja dermosybiinia, mutta jotain eroja väriaineiden suhteissa tai muissa pienempiä määriä olevissa väriaineissa on, koska verihelttaseitikkien lakeista saatava väri on hiukan erilainen kuin veriseitikistä saatava väri. Tosin värjäysmenetelmä (lämpötila ja aika), vesi, sienten ikä ja määrä vaikuttavat niin paljon, että koskaan ei tule täysin samaa samastakaan sienilajista.

IN ENGLISH
In the picture below there are also yarns dyed with the caps of Cortinarius semisanguineus, to compare the color to the one from Cortinarius sanguineus. No 1 was dyed with dried C.semisanguineus caps, 70%wof, no 2 the same but 100% wof, no 3 was dyed with C.sanguineus (above) and no4 was the first after bath from the above.


Although C.sanguineus is all red mushroom, it contains also yellow dye pigments. The red pigments attach mostly in the first bath and the second and third bath yield more orange color. the same thing happens when dyeing with Cortinarius semisanguineus. 
The dye pigments of C.sanguineus are well studied (Riikka Räisänen: Anthraquinones from the fungus Dermocybe sanguinea as textiel dyes, 2002) and the most important pigments are emodin and dermocybin, but there are also 13 other anthraquinones in these mushrooms.
From C.semisanuineus Swedish Lundmark's mushroom dye book mentions the also emodin and dermocybin, but there must be differences in the amounts of the pigments or in the amounts of the other anthraquinones in them, because the resulting color is a little different. On the other hand the dye method (time, temperature), water, the age of the mushrooms and the amount of the mushrooms may affect so much that even from the same mushroom species you can never  get the exact same color.

Dyeing with frozen Cortinarius sanguineus Värjäystä pakastetuilla veriseitikeillä

Heinäkuun helteillä sain ystävältäni Tiinalta pakastettuja veriseitikkejä (Cortinarius sanguineus), jotka piti värjätä heti. Tavallisesti olen käyttänyt kuivattuja veriseitikkejä, ja nyt tuli hyvä tilaisuus verrata värejä. Lisäksi halusin kokeilla, miten värien käy, jos sieniä muhittaa lämpimässä, joku kertoi että mädillä sienillä voi saada violettia.

-1kg pakastimesta sulaneita veriseitikkejä, keitetty tunti, siivilöity ja lisätty 100g aluna/viinikivi- puretettua lankaa, värjäys tunti ja tuloksena ylin lanka. Seuraavana päivänä jälkiväriksi tuli toinen 100g, toinen lanka ylhäältäpäin kuvassa. Hyvä punainen ensimmäisestä liemestä.

-1kg pakastettuja ja sulaneita veriseitikkejä seisotettu lämpimässä viikko, keitetty 1h, siivilöity ja värjätty 100g kuten edellä, tuloksena kolmas lanka ylhältä ja sen jälkiväri neljäs näyte. Eli vaaleampi ja vähemmän punainen väri, ja luulen, että mädillä sienillä saatu violetti tarkoittaa maassa valmiiksi vanhoja ja mätiä sieniä (ja ehkä rautapuretusta, arvelen), nuorien sienien mädättäminen ainakin tässä tapauksessa vähensi värin määrää.

-Vertailuvärinä on talvella kuivatuilla veriseitikeillä värjätty näyte (40g kuivattuja sieniä/100g lankaa), joka on melkein sama väri kuin ensimmäinen näyte pakastetuilla. En ole tullut punninneeksi kuinka paljon kuivapainoa tulee kilosta tuoreita veriseitikkejä, mutta ihan näyttäisi, että pakastetuilla olisi parempi hyötysuhde väriin nähden, toisaalta kuivattujen sienten säilyttäminen on helppoa, joten varmaan itse kuitenkin säilön kuivaamalla jatkossakin. Täällä olen kirjoittanut aiemmin kuivatuilla sienillä värjäämisestä.

Nämä langat menevät tarvikepaketteihin, niihin tarvitsinkin juuri lisää punaisia ja oransseja:)

IN ENGLISH

In July a friend of mine, Tiina, defrosted her freezer, and gave me some left-over frozen dyemushrooms, Cortinarius sanguineus. Usually I store mushrooms by drying them, and now I had a good opportunity to compare colors from frozen mushrooms to colors from dried mushrooms. I also wanted to see what happens if I let the mushrooms rot in warm, someone has said that rotten mushrooms could give purple.

- I had 1kg of frozen and melted mushrooms, boiled them for one hour, strained the bath and added 100grams of alum/CoT mordanted yarn. Dyed in 80°C for one hour. The top yarn in the picture is this and the second one is from an afterbath the next day. Nice red color from the first bath and more orange from the second.

- Another 1kg of frozen and melted mushrooms were left in a bucket for one week in the warm weather, then boiled for one hour and strained, dyed 100g like before and got the third sample from the top. The fourth sample is from afterbath of this dyeing. So the color is less red, and lighter too, not so good as the color from the mushrooms dyed right after melting. So I think that purple from rotted C.sanguineus means that they should be old and rotted when growing in the ground (and perhaps a touch of iron in the bath, or higher pH), at least now this experiment gave less color than the freshly melted frozen mushrooms did.

-As a comparison, the bottom sample in the picture is a yarn dyed with dried C.sanguineus mushrooms (40grams of mushrooms /100grams of yarn) and the color is almost the same as the first color dyed with frozen mushrooms. I'm not sure how much one kilo of fresh mushrooms would weight when dried, but it looks like the yield of the frozen mushrooms is better per weight, on the other hand storing dried mushrooms is so much easier, so in the future I'm sure I will use more dried mushrooms anyway. Here I have written more about dyeing with dried Cortinarius mushrooms.

These yarns go the mitten kits, I needed more reds and oranges for them:)

Cortinarius dyeing Seitikkivärjäystä

Värjäsin ennen joulua sienillä ja halusin kokeilla josko saisin seitikeillä yhtä punaisia kuin mitä ruotsalaisen uuden sienivärjäyskirjan kuvissa oli. Käytin sieniä samoissa suhteissa/lankaa kuin kirjassa.
VERISEITIKKIVÄRJÄYS:
40g kuivattuja sieniä/100g lankaa,
Liotin sienet yön yli, keitin tunnin, siivilöin sienet pois, lisäsin uutta vettä ja keitin uudestaan tunnin. Yhdistin keitinliemet.
Värjäys alunalla (10%) ja viinikivellä (4%) esipuretetulla langalla tunnin 80C, jonka jälkeen heti langat ylös. Pesin langat seuraavana päivänä.
Tästä värjäyksestä tuli yläkuvassa kolmas lanka oikealta. Kaikki punainen tarttui hyvin lankaan (niinkuin tavallisestikin esipuretettuun, huuhtelussa ei paljoa väriä irronnut), koskapa jälkiväristä tuli vaaleaa kellanoranssia, kolmas lanka vasemmalta yläkuvassa. Alakuvassa langat ovat peilikuvana, mutta siellä lukee sitten värjäyssieni.

Kokeilin myös erilaista liotustapaa, josta olen kirjoittanut aiemmin täällä. Siinä kuivia sieniä liotetaan ensin joitakin päiviä vedessä, jossa on loraus etikkaa (pH4), tämä liotusvesi sitten otetaan erikseen ja sienet keitetään puhtaassa vedessä ja näin olen saanut useita kertoja aiemmin puhtaamman punaista, kun keltaiset väriaineet ovat jääneet etikkaveteen, mutta nyt ei käynytkään näin, pöh. Liotus jotenkin epäonnistui. Tämän kertainen veriseitikkilanka neljäs oikealta yläkuvassa.

VERIHELTTASEITIKKIVÄRJÄYS:
80g kuivattuja sieniä/100g lankaa
Sienet liotettu yön yli ja keitetty kahteen kertaan kuten veriseitikkivärjäyksessäkin.
Värjäys samoin esipuretetulla langalla tunnin, langat pois ja uudet langat jälkivärjäyksen, joista tuli hyvin vaaleita, kuvassa toisessa reunassa.
Värjäsin erikseen kuivatuilla viime syksyisillä lakeilla ja edellisvuotisilla kokonaisilla verihelttaseitikeillä ja yllättävää kyllä sain nyt kokonaisilla sienillä voimakkaampaa väriä kuin pelkillä lakeilla. Voisiko säilytysaika olla vaikuttanut, tai sitten oli kyse vain syksyjen eroista. Lakeista tuli kylläkin vähemmän oranssista kuin kokonaisista sienistä.
Yläkuvassa viides lanka oikeasta reunasta on kokonaisilla sienillä värjätty, ja kuudes ja seitsemäs pelkillä lakeilla.

Väreistä ei tullut yhtä voimakkaita kun kirjan kuvissa, mutta tämä on vain osoitus siitä, miten paljon mm vesi tai muut muuttuvat tekijät vaikuttavat. Puhumattakaan syksyn säistä ja sienien kasvupaikoista ja iästä. Yleensähän on niin, että seitikeillä vanhemmista sienistä tulee punaisempaa ja nuorista oranssimpaa, minulla on vielä varastossa kuivattuja hyvin myöhään kerättyjä verihelttoja, niillä kokeilu on odottamassa.

In English
Before Christmas I dyed with redcap mushrooms, and wanted to see if I could get as red colors as in the pictures of the new Swedish mushroom dyebook.
I used the mushrooms in the same proportions as in the book.
DYEING WITH CORTINARIUS SANGUINEUS:
40grams of dried mushrooms per 100grams of wool
I soaked the dried mushrooms overnight, then boiled them for one hour, strained the bath and added new water over the mushrooms, boiled again for one hour and strained the bath. I then combined the extractions.
I used premordanted yarn (10%alum and 4% cream of tartar) and simmered it in the dyebath for one hour and took it away to cool. I washed the dyed yarns the next day.
This yarn is in the upper picture the third from the right. Almost all the red pigments attached in the first bath as the afterbath resulted the light yellowish orange color, the third yarn from the left in the upper picture. This usually happens when I use the premordanted yarn, it takes the color well and there was hardly any unattached red when I washed the yarns.
In the picture below there are the same yarns but the picture is mirror image and the mushrooms names are in Finnish:(

I also tried another method, which I had described here. In this method I first soaked the dried mushrooms couple of days in a water which pH was about 4 (added a glug of vinegar). This soaking water is then taken aside (and used separately to get more yellowish orange colors), and new water is poured over the mushrooms and boiled. This way I have gotten more reddish color several times earlier, but this time this didn't work out. The soaking must have failed somehow. Anyway, the color I got from this is the fourth from the right in the upper picture.

DYEING WITH CORTINARIUS SEMISANGUINEUS:
80grams of dried mushrooms per 100grams of wool
I soaked the dried mushrooms overnight and boiled twice like with Cortinarius sanguineus mushrooms, and then combined the extractions.
I simmered the premordanted yarns for one hour, and dyed the afterbath the same way, the yarns from the afterbath are in the left side of the upper picture.
I dyed separately with only the caps of the C.semisanguineus, these were collected last autumn, and then did another bath with the whole mushrooms, stems and caps, collected the year before. Strangely the whole mushrooms gave me now a stronger color than only the caps, previously it had been the other way around. Perhaps the fact that they wer older was one reason? The caps gave me a redder color, the color from the whole mushrooms had more yellow in it, and this was what I expected. In the upper picture the fifth yarn from the right was dyed with the whole mushrooms, the sixth and seventh were dyed with caps only.

This time I didn't get as strong colors as in the pictures of the book, but there are so many variables in dyeing with mushrooms and natural dyes, the water and other dyeing conditions, not to mention the age of the mushrooms when collected and the weather and growing conditions. Usually the older the mushrooms are when collected, the less yellow the color they give is.. I have some dried mushrooms which were frostbitten and almost rotten when collected, it'll be interesting to see the difference in the color they give.
Lankakarttakuvissa on vertailuna myös kesällä kasvihuoneessa krapilla kylmävärjättyä punaista, toinen vasemmalta nyt ylläolevassa kuvassa (kolmas oli se veriseitikkilanka) ja kaikkein vasemmanpuolimmaisin on verihelttaseitikin oranssi jälkiväri uudelleen värjättynä kokenillilla (7%), joka on melkein viinipunainen verrattuna sieniväreihin. Jonkun silmissä myös krapilla saatu punainen voi näyttää oranssilta, mutta kun sitä vertaa taas oikeisiin oransseihin, niin minusta se on punainen:) Värien määrittely on vaikeaa, ihmiset näkevät ne niin erilaisina.
Nämä sienioranssit menevät nyt tarvikepaketteihin, mutta osa langoista pääsee kauppaankin suoraan.

In English
In the pictures I had other than mushroom dyed yarns too, for comparaison. The second yarn from the left in the picture above was cold-dyed with madder last summer (the third yarns from the left was the Cortinarius sanguineus), and the first yarn from the left was first dyed orange with Cortinarius semisanguineus and then overdyed with cochineal (7%), that color looks almost burgundy to me rather than red.
Someone might also see the madder dyed yarn as orange, but if compared to musrhoom dyed oranges, it is red to me:) Colors are so difficult, different people see them in differently.
These mushroom oranges go mostly to the mitten kits, but I'll put some to the shop, too.

Veriseitikkijälkiliemiä

Ennen joulua värjäsin silkkihuiveja kontaktivärjäyksenä mm. veriseitikeillä (Cortinarius sanguineus). Yhdessä pikkuämpärissä oli näiden huivien huuhteluliemi veriseitikkeineen. Luulen (ja missä olivatkaan muistiinpanot!!), että kuivattuja sieniä oli 150g, osa niiden väristä jäi tietenkin huiveihin, mutta laitoin nyt sitten jäljelle jääneeseen liemeen 200g valkoista alunalla ja viinikivellä esipuretettua lankaa. Sain ihan ok väristä punaista, kuvassa 1625. Jälkiväriin laitoin toiset 200g ja tuloksena oli kuvan 1649 hyvin hailukka vaaleanpunainen.

Kuvassa on keskellä kellertävämpi veriseitikin jälkiväri, jonka olen saanut aiemmin eli siitäkin voi tulla oranssihtavaa, jos saa ensin värjättyä niin, että punaiset pigmentit tarttuvat lankaan ja keltaiset jäävät liemeen. Kunhan värjään uudelleen alusta pitäen veriseitikillä, kirjoitan sitten miten normaalisti teen. Tämä värjäyshän oli edelleen vain jälkiliemien hyödyntämistä.

Last November I dyed silk scarves with Cortinarius sanguineus using contact dyeing method in ziplockbags. In a little bucket I had now leftovers from that dyeing. I think at first I had 150g dried mushrooms and of course some of the color went to the scarves, but there was enough left to dye 200g of white alumpremordanted wool red, 1625. I then dyed with another 200grams and got light pink, 1649.
The skein in the middle is also dyed with C.sanguineus last fall, so you can get also orangey colors from it.