Blogini kertoo kasvivärjäyksestä ja sienivärjäyksestä.
This blog is about dyeing with plants and mushrooms.
Sunday, June 29, 2014
Planting more bedstraws and madder in the dye garden Mataroiden istutusta värikasvimaalle
Istutin eilen lisää taimia värikasvipuutarhaan. Nämä ovat kaikki monivuotisia värikasveja joiden täytyy kasvaa ainakin kolme vuotta ennen sadonkorjuuta. Kaikki nyt istutetut olivat kasveja joista käytetään värjäykseen juurta, jolloin siitä saa erilaisia punaisia.
Värimaratin (Asperula tinctoria) taimia oli 27. Taimet olivat hyvin hentoja ja laitoinkin taimiväliksi vain n 25cm. Missään ei sanota miten paljon nämä vaativat tilaa joten tämä on kokeilua. Kuva yllä ja alapuolella. Yläkuvassa näkyy myös värimataraa eli krappia polun takana.
IN ENGLISH
Yesterday I planted some more plants in the dye garden. These are all perennial plants which have to grow at least three years before harvesting, and all produce red dye from their roots.
Asperula tinctoria, Dyer's woodruff, is in the picture above and below. The plants were quite slender and I planted them about 25 cm apart, I don't know if that is right or not, this is all an experiment for me. In the first picture there are also big madder plants behind the path.
Olin tilannut Saksasta etelänpaimenmataran (Galium mollugo) siemeniä ja haluan nähdä miten se eroaa pihassa luontaisesti kasvavasta paimenmatarasta (Galium album). Taimia tuli kuitenkin vain yksi. Aiemmin olin kirjoittanut siitä täällä.
IN ENGLISH
I had ordered seeds of Galium mollugo from Germany and from them I have now one plant. I want to see how it differs from Hedge Bedstraw, Galium album, which grows naturally around my garden. I had previously written about it here.
Minulla oli myös muutamia taimia, vain 7, ahomatarasta (Galium boreale), mutta ne olivat kasvaneet tosi hyvin vaikka itivät vasta keväällä.
IN ENGLISH
I had also some seedlings, only seven, from Northern bedstraw, Galium boreale. They had grown really well though they germinated only this spring.
Ahomatara aloittaa kukkimisen ennen paimenmataraa ja ne erottaa myös lehdistä. Ahomataralla on neljä säteettäistä lehdykkää, kun taas paimenmataralla niitä on 6-8. Täällä olen kirjoittanut näiden eroista aiemmin.
IN ENGLISH
Northern bedstraw starts to flower here before Hedge Bedstraw, and they have also difference in the leaves. Northern bedstraw has four leaves in whorl and Hedge Bedstraw has 6-8 leaves in whorl. I have written about them also here.
Tämä seuraava kuva on villistä krapista (Rubia peregrina), joita sain viime kesänä Briteistä. Pidin ne talven yli kellarissa, varmuuden vuoksi, ja olin istuttanut ne jo aiemmin keväällä maahan. Ne ovat lähteneet tosi hitaasti kasvuun, ainakin verrattuna krappeihin, saa nähdä miten ne nyt sitten menevät ensi talven yli maassa.
IN ENGLISH
The next picture is wild madder (Rubia peregrina). I got this plant from England last summer, and I kept them in my root cellar over the winter, just in case, and then planted them outside earlier in the spring. They have started to grow really slowly, at least compared to madder plants, and after next winter I'll see if they survive here outside.
Tässä on keväällä itäneitä villin krapin taimia, yhteensä 11 kpl. Näiden taimiväli olisi varmasti ollut hyvä olla sama 50cm kuin krapillakin, mutta istutin ne nyt toistaiseksi myös 25cm välein ja jos ne ovat hengissä ensi keväänä (toivottavasti!), niin siirrän sitten joka toisen muualle niin että taimille tulee lisää tilaa kasvaa.
Tavallisen krapin keväällä itäneitä taimia istutin myös neljä kappaletta, niistä ei ole kuvaa. Nyt krappimaani onkin aika täynnä eikä uusien taimien kasvatukselle ole tilaa. Paimenmataraa varten on vielä varattuna tilaa syksyksi, nyt siinä kohtaa kasvaa väritatarta.
IN ENGLISH
The next ones are wild madder plants which germinated this spring, 11 plants. I should have planted them 50cm apart, same as madder, but I now planted them 25cm apart and if all are alive next spring (I hope they are!), I will move every other plant somewhere else so that they will have more room to grow.
I planted also four seedlings of madder, which had germinated this spring, but I don't have a picture of them. Now my madder bed is quite full and I don't have more space for them. I have some space reserved for more Hedge Bedstraw in the autumn, now there is japanese indigo growing in that bed.
Varsinaisella värikasvimaalla on yksi penkki väritatarta (Persicaria tinctoria), ja sen päällä ei ole ollut harsoa, olisi pitänyt olla. Kesäkuussa oli monena yönä vain +3°C, ja selvästi nämä väritattaret ovat kärsineet kylmästä. Kasvu on ollut hidasta ja lehdissä on punerrusta joka johtuu varmaan kylmästä.
IN ENGLISH
In my actual dye beds there is some japanese indigo (Persicaria tinctoria), and I didn't have horticultural fleece over it to protect from the cold. I should have had it, we have had several nights in June when the temperature was only +3°C at nights, this has been unusually cold June (after the hot May). The growth is not good and the leaves show some red which I think is from the cold.
Vertailuksi harson alla oleva väritatar on ihan eri näköistä, tuuheaa ja rehevää.
IN ENGLISH
To compare here is some japanese indigo which has had fleece for protection, and it looks much better.
Väritatarta kasvaa kolmessa penkissä varsinaisen puutarha puolella, kesäinen näkymä puutarhasta eilen. Harson alla on siis väritatarta, mutta toivottavasti ensi viikolla jo uskaltaisi ottaa harson pois:) Eilen olikin nätti ja lämmin päivä, tänään on taas viileämpää ja satanut vähän.
IN ENGLISH
I have three beds of japanese indigo in other part of the garden, here is garden view from yesterday. Under the fleece are some of my japanese indigos, but I hope I can take the fleece off soon. Yesterday the weather was nice and warm, but today it is rainy and colder (+12°C) again.
Monday, June 23, 2014
Colors from last week-end Juhannuksen värjäyksiä
Muutamia kuvia viikonlopun värjäyksistä. Indigopatani on ulkona, metsäpuutarhassa. Teen keväällä indigoliemen, jota käytän koko kesän, lisään vain aina joka kerran hiukan pienempään purkkiin tekemääni indigokyyppiä ja pelkistysainetta (harmi kun ilmasto Suomessa, puhumattakaan tänä kesänä, on liian kylmä luontaiselle käymiskyypille). Nämä värjäykset on siis tehty ulkomaisella indigojauheella, mikä on peräisin El Salvadorista. Omien indigokasvieni, väritattaren ja morsingon sato ajoittuu pääosin vasta loppukesään, vaikka vielä minulla on jäljellä yksi purkki valmiiksi uutettua viime vuotista väritatarlientä. Olen säästänyt sitä tiettyyn siniseen mitä tarvitaan Kellot-lapaspakettiin, ihan siltä varalta, että aiemmin värjätty sininen loppuu ennen uuden sadon valmistumista.
IN ENGLISH
Here are some pictures of what I dyed last week-end.
My indigovat is outside, in my small woodland garden. I use the same vat all summer, only adding more stock indigo and reducing agent when needed (our weather is too cold for natural fermentation, too bad). These blue yarns were dyed with powdered natural indigo from El Salvador. My own grown indigo plants are ready for harvesting mostly later in the summer and autumn, though I do still have one jar of japanese indigo extraction left from last autumn. I am saving it for certain blue which I need for Bellflowers mitten kit, just in case I run out of that blue before my new crop of japanese indigo is ready for harvesting.
Keitin myös kuukauden liossa olleita kuivia pajunlehtiä. Käytän paljon noita vihreitä juureksille tarkoitettuja verkkopusseja lehtien ja muiden värikasvien keitossa, kasviaines on helppoa silloin nostaa pois liemestä keiton jälkeen.
IN ENGLISH
I also boiled dry willow leaves which had been soaking for a month. I use a lot plastic net bags, meant for potatoes and carrots, the plant material is easy to lift off the bath when they are in that kind of bags.
Värjäsin niillä pajunlehdillä valkoista ja indigolla harmaansiniseksi värjättyä lankaa josta sitten tuli harmahtavan vihreää.
IN ENGLISH
I dyed with those willow leaves white yarn and also greyish blue (from indigo) yarn , which then became greyish green.
Thursday, June 19, 2014
Dyeing with Mountain Bluet Värjääminen vuorikaunokilla
Puutarhassa kukki vuorikaunokkia (Centaurea montana) useita mättäitä, ja olen käyttänyt sitä värjäykseen jonain vuosina ja saanut keltaista. Vuorikaunokki on samaa sukua ahdekaunokin kanssa, mikä on hyvä värikasvi, ja tämän mukaan myös vuorikaunokki sisältää luteoliinia ja apigeniiniä (selaa ylöspäin s 217). Tosin nyt saamani vuorikaunokin keltainen on erilaista kuin yleensä ahdekaunokista saatava keltainen eli eroja väriaineissa varmaan on tai sitten todennäköisesti en liottanut kasveja tarpeeksi pitkään niin että liemi olisi alkanut käydä ja väriaineita olisi muuttunut enemmän liukoiseen muotoon.
Vuorikaunokin kukkavarret on kuitenkin hyvä leikata ennen kuin se siementää (vaikka puutarhani ei olekaan niin siisti, mutta jos sitten joskus..) joten samalla ne voi käyttää värjäykseenkin.
IN ENGLISH
There are many clumps of Mountain Bluet (Centaurea montana) in the garden, and I have used it for dyeing yellow in some years. It is related to Brown Knapweed (Centaurea jacea) which is a good dye plant, and according to this (scroll up to page 217) also Mountain Bluet contains luteolin and apigenin flavonoids. The yellow I got from Mountain Bluet this year is different than the yellow I get from Brown Knapweed, so there are some differences in the dyestuffs, or the other explanation is that I didn't soak the plants long enough for the bath to start to ferment and dyes become more available.
It is good to cut the flower stems down before it sets seeds (although my garden is not so tidy, but perhaps one day it will be..) so why not use it for natural dyeing.
Tein pienemmän koevärjäyksen pari viikkoa sitten kun kukinta oli parhaimmillaan ja värjäsin isomman erän kukinnan loppuvaiheessa, enkä huomannut eroa saadussa värissä, vaikkakin väriliemi oli kukinnan alussa tulleista kasveista vihreämpi ja myöhemmin sitten ruskeamman keltainen. Silti alunapuretettuun lankaan väri tarttui samanlaisena vaaleana sitruunankeltaisena.
Käytin 1kg kukkavarsia/100g lankaa, ja varmaankin jos olisin riipinyt lehdet varsista puolet tuosta määrästä olisi riittänyt, koska paksut varret olivat painavia ja luulen väriaineiden olevan enemmän kuitenkin lehdissä.
Liotin 1-2 vrk lievästi emäksisessä vedessä, mihin olin lisännyt pari ruokalusikallista kidesoodaa, ja sitten haudutin pilkottuja kasveja kunne ne näyttivät tarpeeksi käytetyiltä, eli pari kolme tuntia.
IN ENGLISH
I dyed a small patch first couple of weeks ago when the flowers were young, and then a bigger patch this week when the flowers were starting to go over, and I didn't notice much difference in the color on white wool between the patches, although the bath from young plants looked more greenish yellow compared to the brownish yellow bath from plants which were almost finished flowering. Yet the color to white alum mordanted wool came out pale lemon yellow from both baths.
I used 1 kg of plants to 100grams of wool, but if I had stripped the leaves from the stems, half of that amount would have probably been enough, because the stems were so thick and heavy and I doubt that there were much dyestuff in the stems. I soaked the cut plants 1-2 days in warm water where I had added some washing soda to raise the pH a little, and then I simmered them until they looked done, about three hours.
Langat oli esipuretettu alunalla ja viinikivellä ja vuorikaunokista näin tullut väri on melko vaalea kylmän keltainen (mutta ei kuitenkaan beige), ja kun laitoin liemeen sinistä väritattarella värjättyä lankaa, sain ihan mukavaa turkoosia mitä halusinkin. Mukana oli myös pätkä purettamatonta lankaa ja siihen väriä ei tarttunut juuri lainkaan.
Ei vuorikaunokki ole yhtä hyvä värikasvi kuin ahdekaunokki tai piiskut, mutta ok kuitenkin.
IN ENGLISH
The color I got from Mountain Bluet this way was lemon yellow (but not beige), and when I dyed blue yarn (blue from japanese indigo) I got nice greenish turqoise which I wanted. I had also a small piece of unmordanted yarn in the bath and it came out very very pale, almost no color.
Mountain Bluet is not as good dye plant as Brown Knapweed or Goldenrods, but ok anyway.
Saturday, June 14, 2014
Pictures from dye garden Kuvia värikasvimaalta
Kaikki kasvaa kovaa vauhtia. Tässä muutamia kuvia monivuotisista värikasveistani. Yksivuotinen väritatar (Persicaria tinctoria), mitä minulla on eniten, kasvaa muualla puutarhassa hyötykasvien penkeissä, ja on nyt peitettynä harsolla, joten siitä tulee kuvia sitten myöhemmin. Myöskään tiikerikaunosilmistä (Coreopsis tinctoria) ei ole vielä kuvia. Samoin tämän vuotiset morsingot (Isatis tinctoria) kasvavat kasvihuoneen lähellä. Viime vuotinen morsinko kuitenkin kukkii nyt, osasta leikkasin kukkavarret pois, jotta voin värjätä niillä juhannuksen jälkeen.
IN ENGLISH
Everything grows so fast. Here are some pictures from my beds for perennial dye plants. Annual japanese indigo (Persicaria tinctoria) grows elsewhere in the garden among the edible plants, and it is now covered with horticultural fleece so I don't have pictures of it now, I'll take them later as well as of Dyer's Coreopsis (Coreopsis tinctoria). Also woad (Isatis tinctoria) planted this year is growing near the greenhouse. In the picture above is a flowering second year woad plant. I cut the flower stems down from most of them so that they grow leaves and I can dye with them in a couple of weeks.
Viime vuonna värireseda (Reseda luteola) iti ja kasvoi hyvin huonosti ja niistäkin taimista vain nämä neljä talvehtivat. No, ainakin saan näistä uusia siemeniä ja ehkä pienen värjäyksen kunhan ne kukkivat. Tarkoitukseni olisi istuttaa tuohon penkkiin villin krapin (Rubia peregrina) taimet hiukan myöhemmin.
IN ENGLISH
Last year my weld (Reseda luteola) germinated and grew badly, and from those plants only these four survived over winter. Well, anyway now I get new seeds and a small dye from these plants once they flower. I'm going to plant my wild madder (Rubia peregrina) plants to the empty space in this bed.
Liuskaläätteet (Serratula tinctoria) ovat talvehtineet hyvin ja alkavat nyt tehdä kukkavartta. Jotenkin ajattelin näistä tulevan rehevämpiä kasveja, mutta ehkä ne tuuhistuvat iän myötä. Nyt saan kuitenkin jo värjättyä niillä tänä vuonna, vaikka osan kasveista annan tehdä siemeniä niin että saan niitä lisää. Nyt taimia on vain reilu parikymmentä.
IN ENGLISH
Sawwort (Serratula tinctoria) has survived winter well and they are now starting to grow flower stems. I thought they would be bigger plants but perhaps they become more bushy when they get older. I'm going to dye with them already this year, though I'm going to save some plants so they can set seeds and I get more of them, now there are only about twenty plants.
Pensasväriherne (Genista tinctoria) palellutti taas versonsa maan rajaan, mutta ovat silti nyt hyvässä kasvussa ja saan niistä loppukesällä taas hyvää keltaista väriä.
IN ENGLISH
The stems of Dyer's Broom (Genista tinctoria) died again to the ground in the winter, but the new shoots are growing well and by the end of the summer I will get good golden yellows from these plants.
Tässä on etualalla krappia (Rubia tinctoria), niiden oikealla puolella tarhapiiskuja (Solidago sp), ja sumakki (Rhus typhina). Polun takana on pensasväriherneitä. Piiskujen takana kasvaa yksi puska rohtoraunioyrtin (Symphytum officinale) violettikukkasellista muotoa, se oli istutettuna tuohon kun sain pienen alun, ja vaikka olevinaan siirsin sen muualla puutarhaan niin se kasvoi takaisin maahan jääneestä juurenpalasta. Tämä ei ole minulle varsinainen värikasvi, vaikka silläkin on mainittu värjätyn. Olen parikin kertaa kokeillut värjätä sinikukkasellisella tarharaunioyrtillä (Symphytum asperum), mutta olen saanut siitä vain hailukoita beigejä, joten se saa olla minulla koristekasvina. Aina välillä kyllä tekisi mieli yrittää vielä kerran, kun sitä kuitenkin kasvaa ja se on parasta leikata alas ennenkuin siemenet kypsyvät.
IN ENGLISH
Here in the foreground grows madder (Rubia tinctoria) and to the right from it goldenrods (Solidago sp) and staghorn sumach (Rhus typhina). Behind the path there are dyer's broom. Behind the goldenrods there is one plant of comfrey (Symphytum officinale), a dark violet flowering form. I planted it there many years ago when I got it and although I had transplanted it to another place in the garden, it grew back here from a small piece of root left in the ground (not intentionally). I don't use this as a dye plant, although it is said to give color, but I never succeeded when I have tried to dye with blue flowering Prickly comfrey (Symphytum asperum) which I have several plants. I got only beige from it. Sometimes I would like to try once more, especially since I have to cut it down anyway before the seeds ripen.
Oikealla olevat kaksi pientä krappia ovat niitä mistä keväällä otin juuria ja istutin vain osan takaisin pienillä juurilla. Ennen ylösottamista ne olivat yhtä isoja kuin tuo vasemmalla oleva puska. Parin päivän takainen sade kaatoi isoista krapeista varsia maahan, ja mietin, että jos nyt multaisin niitä niin sitten ne mahdollisesti alkaisivat kasvattaa juuria myös lehtihangoista. Pitää kokeilla!
IN ENGLISH
The two small madder plants on the right are the ones I dug up in May, took most of the big roots and planted them back with only small roots. Before digging them up they were as big as the one plant in the left. The rain couple of days ago flattened some of the stems and I'm now thinking that maybe I will mulch them so that they would grow more roots along the stems, I have heard that they could do it. I will have to try it!
Viimeiseksi tämmöinen kuva. Sain viime syksynä suomyrtin (Myrica gale) siemeniä puutarhaystävältä jonka mökillä keski-Suomessa sitä kasvaa luonnonvaraisena. Siemeniä oli aika paljon ja näköjään ne kaikki ovat nyt itäneet, huh mikä määrä. Ne pitää nyt koulia ja ehkä istutan sitten taimien kasvettua isommiksi osan rantaan, ja kasvimaalle vain muutamia. Suomyrtti on vanha perinteinen värikasvi, keltaista tietysti, mutta sen pitäisi olla kestävää keltaista, ja siksi halusin sitä myös väripuutarhaan.
IN ENGLISH
Finally this picture. Last autumn I got seeds of Bog Myrtle (Myrica gale) from a gardening friend. Bog myrtle grows as native plant around her summer cottage by the lake in middle of Finland. There were quite a lot of seeds and it seems they all have germinated, what am I going to do with these all! I will have to prick out them now and after the plants have grown bigger I think I will plant only some in the garden and most near the lake behind our house. Bog Myrtle is a traditional dye plant, it gives yellow, what else, but it should be quite light fast yellow so that is why I wanted to have it in the dye garden.
Wednesday, June 11, 2014
More dyeing in the spring Lisää keväisiä värjäyksiä
Siivoilin keväällä taas varastoja ja löysin muutamia säkillisiä kuivattuja pajun ja lepän lehtiä ulkovarastosta. Lehdet olivat tosi vanhoja, varmaan ainakin 15 vuotta vanhoja, ja kun ne olivat paperisäkeissä ne olivat ottaneet kosteutta ja homehtuneet. Ajattelin silti kokeilla tulisiko niistä mitään ennen kuin heitän ne kompostiin. Käytin kuivattuja lehtiä 200g/100g lankaa. Liotin lehtiä ensin pari viikkoa lievästi emäksisessä vedessä, keitin ja siivilöin liemen. Pajun lehdistä tulikin ihan hyvä keltainen/kellanruskea (langat esipuretettu alunalla ja viinikivellä), tuo voimakkaampi väri alla olevassa kuvassa. Samanlaisista homehtuneista lepänlehdistä ei kuitenkaan tullut juuri lainkaan väriä, se on tuo vaaleampi samassa kuvassa. Yllättävän hyvin nuo pajunlehdet olivat säilyttäneet väriaineet itsessään vaikka ne olivatkin niin vanhoja ja lisäksi vielä homeisia.
IN ENGLISH
I was cleaning my storage shed in the spring and found some bags of dried leaves of willow and alder. They were very old, at least 15 years old, and since they were stored in paper bags they had gotten moldy. I wanted to try if they yield any color before I throw them in the compost.
I used 200 grams of dried leaves to 100 grams of yarn. I soaked the leaves first for two weeks in slightly alkaline water, simmered them and strained the bath. The willow leaves gave a nice quite strong brownish yellow (the yarns were mordanted with alum and cream of tartar), it is the stronger color in the picture below. The same kind of moldy alder leaves didn't give much color, it is the paler yarn in the same picture. It was surprising how well the willow leaves had contained the dyestuffs, even though they were so old and moldy.
Minulla oli myös vähän homeisiksi päässeitä kuivattuja verihelttaseitikkien lakkeja, ja niistäkin tuli ihan hyvin väriä, homeesta huolimatta. Tässä on ollut 50g kuivattuja sieniä/100g lankaa.
IN ENGLISH
I had also some dried caps of Cortinarius semisanguineus mushrooms which had gotten moldy, and they also gave color despite the mold. I had used 50grams of dried mushroom to 100grams of yarn.
Löysin myös ämpärin missä oli viime vuonna aurinkovärjäyksessä olleita käytettyjä raparperinjuuria ja kokenillia, mössö oli värjääntynyt punaiseksi, mutta keitosta huolimatta näistä ei irronnut mitään väriä enää lankoihin. Ne olisi siis kannattanut syksyllä heittää suoraan kompostiin ja täytyy muistaa jatkossa näiden väriaineiden kanssa, että niillä pitää värjätä jälkivärit heti saman tien. Minulla on sellainen mielikuva, ettei kokenilli muutenkaan kestä pitkää säilytystä kosteana tai liemenä. Kuivattuna se kyllä säilyy.
Yhdessä pussissa oli myös viime vuotisia kuivattuja sekalaisia orakkaita (varmaankin oranssiorakkaita enimmäkseen). Muistelin niiden olleen hyvin nuoria ja siksi ne olivat jääneet laittamatta varastoon tai värjäämättä syksyllä ja kun nyt kokeilin niin eipä niistä tullut juuri mitään väriä, emäksisestä liemestä ja pitkästä keitosta huolimatta.
IN ENGLISH
I also had a bucket where I had kept left over rhubarb roots and cochineal, which I had used for solar dyeing last year. They looked still good and red, but I got practically no color to the yarns. I have to remember to either use them again right after solar dyeing if I want more color from them, or just throw the used dyestuffs to the compost. I think cochineal doesn't store well wet or as bath anyway, but of course it stores well when dry.
Another dye dud was a bag of mixed dry tooth fungi (mostly Hydnellum aurantiacum) which I remember being collected too young and that is why I didn't use them last autumn and they were left laying around. Anyway I boiled them in alkaline bath, but never got any good color from them.
Nyt sitten ovat jo taas kesävärjäykset tuoreilla kasveilla alkaneet, ja indigopata on käytössä. Kasvihuoneessa on krappivärjäys saavissa ja se toimii hyvin näillä helteillä.
IN ENGLISH
Now I have already started the summer dyeing with fresh plants, and set up my indigo pot outside.
In the greenhouse I have madder in a big tub with yarns and it works well now that the days are warm.
Saturday, June 7, 2014
Experiment with saw dust of Grey Alder Kokeilu lepänpurulla värjäämisellä
Värikasvit ja syötävät kasvit on istutettu, mutta täytyy kirjoittaa nyt muutamasta viime keväänä tehdystä kokeilusta. Maaliskuussa kaadoimme polttopuita ja joukossa oli muutama harmaaleppä. Lepän kuoresta saa kyllä keltaista (ja vihertävää rautapuretuksella), mutta kun katselin kellanoranssiksi hapettuessaan muttuvaa puuainesta, ajattelin kokeilla irtoaisiko siitä jotain väriä lankoihin. Muistin, että amerikkalainen Sandra Rude värjää paljon eri puiden sahanpurulla, ja on myös kirjoittanut ohjeen kuinka hän sen tekee.
IN ENGLISH
I have finished planting dye plants and edible plants, but first I will write about some experiments I did last spring. In March we cut some trees for firewood and among them were some Grey Alder (Alnus incana). I get yellow from the bark (and greenish with iron), but when I watched the sawdust oxidize to orange I thought about trying to dye with the sawdust. I remembered that American Sandra Rude dyes a lot with different saw dusts, and she has also written a tutorial how to extract the color from them.
Laitoin 200g sahanpurua purkkiin ja päälle lämmintä vettä ja Sinolia pari desiä. Sandra sanoo, että puiden väriaineet irtoavat parhaiten alkoholiin ja Sinol on halvinta alkoholia mitä minulla oli. Annoin purkin seistä pari viikkoa huoneenlämmössä (tiivis kansi on välttämätön) ja liemi muuttui vähitellen ihan punaiseksi ja lupaavaksi.
IN ENGLISH
I put 200grams of sawdust to a jar and then water with rubbing alcohol Sandra says that the dyes from sawdusts release best when extracted in alcohol and rubbing alcohol is the cheapest kind here. The jar was in room temperature for two weeks (the tight lid is essential) and slowly the liquid turned red, and promising.
Kaadoin sitten purkin sisällön kattilaan, lisäsin vettä ja lämmitin hiukan, mutta kuten ohjeessa sanotaan, niin en antanut lämmön nousta yli 60°C. Siivilöin liemen ja laitoin sinne 100g alunapuretettua lankaa ja pienen pätkän purettamatonta vertailuksi. Harmillista kyllä liemen punainen väri ei tarttunut kumpaankaan lankaan, purettamattomaan ei mitään väriä ja puretettukin muuttui hyvin vaaleaksi beigeksi. Harmi, tuota sahanpurua olisi tullut helposti paljonkin. En edes kokeillut liottamista pelkkään veteen, koska en usko, että siitä olisi tullut yhtään mitään. Viime talvena kun liottelin nastakan värjäämiä punapalasia (koivua), niin silloinkin vain Sinoliin liotetuista tuli väriä lankohin, tosin niistäkään ei tullut kuin hailukkaa beigeä.
IN ENGLISH
I poured the contents of the jar to the kettle, added some water and heated a little but like the instruction said, I didn't let the heat raise over 60°C (140°F). I strained the bath and added 100g white yarn mordanted with alum and a small piece of unmordanted yarn for comparison. Sad to say, the red from the bath didn't attach to the yarn, not at all to unmordanted and only very pale color to mordanted wool. It is too bad, I would have had quite a lot of sawdust. I didn't even try this time extracting with pure water, because I don't think it would have worked. Last winter when I soaked wood pieces (birch) colored by fungus Chlorociboria, only the extractions with alcohol gave any color to the yarns, though the color was pale also then.
Subscribe to:
Posts (Atom)