Tuesday, December 4, 2018

Walnut dye in September Jalopähkinävärjäystä syyskuussa


Itselläni kasvavat pari mantsurianjalopähkinää ovat vielä liian nuoria, jotta ne tekisivät pähkinöitä, mutta syyskuussa sain ystävältä pienen muovikassillisen tuoreita jalopähkinän pähkinöitä värjäystä varten. Alla olevassa kuvassa isommat vihreät pähkinät ovat mantsurianjalopähkinöitä (Juglans mandshurica), ja pienet ruskeat japaninjalopähkinöitä (Juglans ailanthifolia) tai sen risteymiä, lajimääritys ei ole ihan varma. Japaninjalopähkinä on kaikkein kestävin Juglans-laji täällä kasvatettavaksi, mutta muutkin lajit voivat menestyä hyvällä paikalla Etelä-Suomessa.
Eri jalopähkinälajeja on käytetty värjäykseen ympäri maailmaa vuosituhansia ja väriä tulee kaikista pun osista: lehdistä, kuoresta ja itse pähkinän uloimmassa kuoresta. Jalopähkinöissä väriä antava aine on nimeltään juglone, ja sen  eri muodot ja johdannaiset. Se kuuluu yhteen kaikista kestävimpiin luonnonväreihin, ja se tarttuu kuituun ilman muuta puretusta.
Jalopähkinöissä on myös tanniineja ja varsinkin lehdissä flavonoideja.

IN ENGLISH

I have couple of small Manchurian walnut trees, but they are still too young to produce nuts. 
Last September I got a small bagful of fresh walnuts from a friend who lives close by, to dye with. In the picture below the bigger green walnuts are Manchurian walnuts (Juglans mandshurica) and smaller ones probably Japanese Walnuts (Juglans ailanthifolia) or hybrids of it. Japanese Walnut is the most hardy walnut here, but also other walnuts can be grown in south of Finland in a sheltered place.
All different species of walnuts have been used for dyeing around the world for thousands of years, and different parts of the trees can be used for dyeing: roots, bark, walnut hulls and leaves. The dye in them is called juglone. It is one of the most fast natural dye and can be used without any mordant.
Walnuts also contain tannins and flavonoids, especially in the leaves.



Itse pähkinöissä väriä tulee lukemani mukaan eniten vielä vihreinä kerätyistä kuoriosista. Koversin itse siemenen pois muutaman pähkinän sisältä  ja kylvin ne uusia taimia saadakseni. Kuori oli vielä raa'assa pähkinässä aika tiukasti kiinni, joten värjäykseen liotin ja keitin pähkinät kokonaisina. Kerran aiemminkin sain ihan pienen määrän jo kypsien pähkinöiden kuoria, ja silloin liotin niitä ensin useamman kuukauden, enkä saanut juuri mitään väriä (ehkä silloin pähkinöiden kuoria oli muutenkin liian vähän suhteessa lankaan). Silloin minua neuvottiin värjäämään näillä heti, ja niinpä nyt sitten liotinkin pähkinöitä ensin yön yli, ja sitten keitin pari tuntia ja annoin taas jäähtyä seuraavaan päivään ennenkuin siivilöin liemen. Pähkinöitä oli sisällyksineen 2kg ja laitoin liemeen kaksi vyyhtiä purettamatonta lankaa ja yhden rautapuretetun vyyhdin eli pähkinöitä oli suurinpiirtein 700g/100g lankaa. Värjäsin tunnin 80 asteessa ja annoin jäähtyä yön yli. Tuloksena olivat kaksi vasemmanpuolimmaista väriä, joista reunimmaisin oli rautapuretettu.

Värjäyksen jälkeen laitoin pähkinät takaisin liemeen ja liemi sai seistä kuistilla puolitoista kuukautta, kunnes marraskuun alussa värjäsin sillä kolmannen värin vasemmalta lukien ja vielä jälkivärinä keskellä olevan kaikkein vaaleimman vyyhdin.
Laitoin taas pähkinät liemeen ja nyt marraskuun lopulla sain edelleen värjättyä pari vyyhtiä, joista tosin tuli aika vaaleita, mutta ensimmäisestä tummempi kuin kuvassa oleva vaalein väri.
Pähkinät ovat edelleen liossa liemessä, katsotaan keväällä irtoaako niistä vielä lisää väriä.

IN ENGLISH
From what I have read, the most dye is in still green hulls of walnuts. These walnuts had still the actual nut inside, and I broke some to take the nut to sow to get more trees. The hulls were pretty hard, so I decided to leave most of them whole, and just soaked and boiled them whole.
Once couple of years ago I got a very small amount of mature walnut hulls, and soaked them for several months before dyeing, and got practically no color (perhaps I also put too much yarn in the bath compared to the amount of hulls). Then I was advised to dye with them right away, and so now I soaked them overnight, boiled for two hours and let the bath cool overnight before straining the bath. I had 2 kilos of whole walnuts, and I dyed with them two skeins of unmordanted yarn and one skein mordanted with iron (beforehand), so I had 700g of whole walnuts to 100g of yarn. I dyed an hour in 80C, and let them cool overnight in the bath. The result was two colors in the far left in the picture, iron mordanted the first in the left.

After dyeing I put the walnuts back to the bath and they soaked for about six week until beginning of November, when I dyed the third color from left, and in afterbath the palest color in the middle.
I soaked the nuts further a month and last week dyed two skeins more, but they were quite pale, the other just a bit stronger color than the pale one in the picture.
The nuts are still soaking, I think I will let them be until spring.


Kokeilin syyskuussa myös millaista väriä juuri putoavaista keltaisista ja vihreistä jalopähkinöiden lehdistä tulee. Lehtiä oli vain 150g, ja vaikka lehdet olivat isoja, ne olivat kevyitä. Liotin niitä yön yli ja lisäsin tuhkalipeää hiukan liemeen niin, että pH oli 8,5 (näin yleensäkin teen lehtien ja vihreiden kasvinosien kanssa). Keittämisen jälkeen siivilöin liemen ja lisäsin sinne 100g purettamatonta lankaa, joka värjääntyi hienon ruskeaksi sekin. Se on toinen vyyhti oikealta. Laitoin siivilöidyt lehdet takaisin liemeen ja sekin ämpäri sai seistä puolitoista kuukautta marraskuun alkuun, mutta silloin tästä lehtiliemestä ei tullut enää paljoakaan väriä eli tuo kaikkein oikeanpuolimmaisin. Jännää on, että odotin lehdistä tulevan kellertävämpää, mutta niistä tulikin punertavampaa ruskeaa kuin itse pähkinöiden kuorista. Ehkä ajankohta vaikutti väriin, ja keväällä tai kesällä lehdistä olisi tullut kellertävämpää.
Näistä tuli heti suosikkini, ja vaikka joudun vielä odottamaan joitakin vuosia, ennenkuin omat puuni tuottavat pähkinöitä, niin ainakin lehdillä voin värjätä joka syksy. Myös kuivatuilla pähkinänkuorilla voi värjätä, mutta itse en ole saanut niistä niin voimakkaita värejä kuin nyt tuoreilla pähkinänkuorilal värjättynä. Kuivattuja on hyvä liottaa pidempään ennen värjäystä, kuukausi ainakin.

IN ENGLISH
In September I also tried dyeing with falling leaves of my own small Manchurian walnut tree. I had only 150g of leaves, they were big but quite light in weight. I soaked them overnight, with added wood ash lye so that pH was 8,5 (like I always do with tree leaves). After boiling them I strained the bath and added 100g of unmordanted wool, which dyed very pretty brown. It is the second skein from the right in the picture. I put the strained leaves back to the bath and in early November I dyed with it the skein in the far right, quite pale color. It is interesting, that I was expecting to get more yellow brown color from the leaves, but they gave more reddish brown than the walnuts. Maybe it was the time of year, and if used in early summer, they would give more yellow, though I was more pleased with this color than yellow.
Walnuts became my favourite now, and although I still have to wait some years before my own trees are big enough to have nuts, I can dye with falling leaves every autumn. I can also dye with dried walnut hulls, though I haven't gotten as strong colors from them than now from fresh walnuts. 

Tuesday, October 9, 2018

Dyer's Polypore Karhunkääpävärjäys


Loppukesä oli koko kesän lailla hyvin kuiva, vasta nyt on alkanut sataa enemmän. Sain kuitenkin syyskuussa ystäviltäni joitakin karhunkääpiä (Phaeolus schweinitzii). Heillä on yksi paikka missä sitä kasvaa vanhan kuusen juurella joka vuosi muutamia yksilöitä. Sain vinkin Kaijalta Länsi-Suomesta, että kannattaa kokeilla karhunkääpienkin kanssa värjäyksessä kidesoodaa. Yleensä värjäyskirjallisuus sanoo, että karhunkäävällä pHta ei tarvitse muuttaa, ja aiemmin olenkin aina värjännyt normaalissa kaivovedessämme, joka on hapahkoa.
Karhunkääpä sisältää paljon väriainetta, ja tuntuu, että vaikka sitä olisi keittänyt pitkäänkin, niin silti siitä irtoaa lisää väriä. Sen kanssa kannattaakin tehdä niin, että keittää käävät ja siivilöi liemen, ja sitten keittää uudelleen puhtaassa vedessä, ja ehkä vielä kolmannenkin kerran keitto uudessa vedessä, niin saa mahdollisimman paljon väriainetta talteen. Liemi jotenkin kyllästyy, eikä kaikki väriaine irtoa yhdellä kertaa samaan liemeen. Keittoliemet voi yhdistää tai värjätä jokaisella erikseen.

Nämä yllä olevat langat on nyt värjätty seuraavasti:
Tuoreita kääpiä oli 1,2 kg, esipuretus aluna + viinikivi
1. ensimmäinen väri ensimmäisestä keitosta, pH 6, värjätty 300g
2. jälkiväri edellisestä, 300g
3. kääpien keitto uudelleen, nyt pH nostettu tuhkalipeällä n 8 (kidesooda oli loppunut), ja värjäyksessä pH 7, 200g
4. jälkiväri edellisestä, 300g
5. kolmas keitto, nyt väristä ei enää tullut niin voimakasta, mutta hyvä keltainen kuitenkin, pH 6, 200g

Eli uuttaen useampaan kertaan väriä irtosi niin paljon, että sain värjättyä yhtä paljon lankaa mitä kääpiäkin oli painona. Keitto emäksessä selvästi myös auttoi värin irrottamiseen, ja ensi vuonna laitankin kidesoodaa tms jo ensimmäiseen uutokseen. Viimeisen uutoksen keltaiset langat värjäsin vihreäksi väritatarliemessä myöhemmin, ja kiinnostavaa oli myös, että kun langat olivat emäksisessä indigoliemessä, ne näyttivät (ennen ylösnostamista ja värin muutosta vihreäksi) liemessä ollessaan todella oransseita, oranssimmalta kuin  no 3.  Nyt sitten jälkeenpäin huomasin, että Jenny Deanin kirjassa A Heritage of Colour on näytteet eri tavalla värjätyistä langoista ja karhunkäävällä jälkimodifiointi emäksessä on muuttanut myös hänellä värin kirkkaan oranssiksi. Omat lankani on pesty ja neutraloitu lievässä etikalla happamoitetussa vedessä, mikä ei muuttanut näiden lankojen väriä. En tiedä, miten olisi käynyt emäksessä modifioidulle langalle, olisiko se pitänyt värinsä.

IN ENGLISH
Early autumn was dry like all this summer, only now it has started to rain more. In spite of drought I got some Dyer's polypore (Phaeolus schweinitzii) from my friend. Every year they have some of them growing under an old spruce. Then another dyer here in Finland, Kaija, gave me a tip to try adding some washing soda to the bath when extracting the color from these polypores. Mushroom dye litterature says that it is not necessary to raise pH with Dyer's polypore, like with other polypores, and I have previously always extracted and dyed in acid/neutral bath with these polypores.

Another thing with Dyer's polypore is that even if you boil them a long time, there always seems to be dye left in the polypores.  It seems like the bath gets saturated with dye and you can't get all dye from the polypores in one bath. So I have found that the best way to work with these polypores is to extract the dye from them in several baths. After the first boiling, I strain the bath, and add more fresh water to the polypores and boil more, and usually do it also the third time. You can combine the baths or dye with them separately.

Yarns in the picture were dyed as follows:
1,2 kg of fresh Dyer's polypore, alum + cream of tartar mordant before dyeing
1. color from the first extraction, pH 6, yarn 300g
2. exhaust bath from the previous, yarn 300g
3. second boiling of the polypores, pH 8 raised with wood ash lye (I was out of washing soda) in the boiling, and pH 7 when dyeing, yarn 200g
4. exhaust bath from no 3, pH7, yarn 300g
5. third boiling, pH 6, yarn 200g. The color wasn't as deep as in the previous extractions

I could dye as much yarn as there were fresh polypores in weight, that is a really good ratio. Also bringing pH up in extracting seems to help getting more color out of the polypores, so next year I will do it from the beginning. The last 2 yellow skeins I dyed green later with japanese indigo, and an interesting thing was that when the yellow skeins were in alkaline indigo bath (before raising them up and oxydizing which changes the color to blue - green in the case of yellow yarns), they had turned really bright orange color.  In Jenny Dean's book A Heritage of Colour, she shows samples dyed with Dyer's polypore and there was a sample modified in alkaline bath after dyeing, and it was also really orange, so the dyes in these polypores react to alkaline environment well. I have read it and seen the picture, but somehow didn't think about it.

Sunday, September 30, 2018

A book about Japanese indigo by John Marshall


Kesällä ilmestyi uusi englanninkielinen kirjanen väritattaresta ja sillä värjäämisestä. Tilasin sen syyskuussa ja kirja saapuikin nopeasti postissa. Kirjan tekijä on amerikkalainen John Marshall, joka on perehtynyt japanilaiseen värjäykseen oikeastaan koko elämänsä, ja hänellä on varmasti länsimaissa kaikista eniten kokemusta väritattaresta ja sillä värjäämisestä. Hän on myös tutkinut paljon japanilaista kirjallisuutta aiheesta.
Kirjassa hän opastaa väritattaren kasvatuksesta ja sillä värjäämisen eri tapoja askel askeleelta, on kuin olisi hänen yksityisellä kurssillaan kun lukee kirjaa. Ohjeet ovat hyvin selkeät ja käytännönläheiset, ja siinä on paljon uutta mitä en ole tiennyt. Kirja on myös hyvin inspiroiva. Voin lämpimästi suositella kirjaa kaikille, jotka kasvattavat itse väritatarta, ja jos et jo itse kasvata sitä, niin kirja kyllä saa innostumaan kaikista tuoreiden lehtien tuomista mahdollisuuksista, puhumattakaan erilaisista käymiskyypeistä.
Kirjaa voi tilata suoraan häneltä, täältä. Postikulut Yhdysvalloista Suomeen ovat kyllä aika kalliit (31€), mutta niinhän ne ovat täältä sinnekinpäin lähettäessä, mutta silti kirjanen on ehdottomasti hintansa arvoinen.  Tätä tietoa ei ole missään muualla.

IN ENGLISH
Last summer a new booklet became available about Japanese indigo and dyeing with it. I ordered it in September and it arrived fast in mail. It is written by American John Marshall, who has studied Japanese dyeing and indigo all his life. He probably knows more about Japanese indigo than anyone outside Japan, and now shares his knowledge in this book.
In the book he takes you through different ways to dye with japanese indigo step by step, it feels like I'm taking his private workshop when I'm reading this book. The instructions are very clear and practical, and there is a lot of new to me. It is very inspiring book!
I can warmly recommend it to anyone who grows Japanese indigo, and if you don't already grow it, you are inspired to do it after reading this book. There are so many different possibilities to use Japanese indigo leaves.
You can order the book directly from him, here. Shipping charges to Europe are a bit expensive, but so they are also when I send something overseas, it can't be helped these days. This booklet is absolutely worth its price.



Viime kesä oli hyvä väritattaren kasvatukselle ja omat kasvinikin kasvoivat hyvin. Nyt on koko syyskuu mennyt niiden keräämisessä, uuttamisessa ja värjäämisessä. Osan lehdistä olen myös kuivannut myöhempää käyttöä varten (ohje tässä uudessa kirjassa). Toissa yönä sitten pakkanen palellutti ulkona kasvavat kasvit, kasvihuoneessa on vielä muutamia kasveja odottamassa keruuta.
Ensi tai seuraavalla viikolla saan nettikauppaankin uusia sinisiä lankoja.

IN ENGLISH
This past summer has been a good summer to grow Japanese indigo, and my plants grew well. All September I have been harvesting and dyeing with them. Some extractions I have saved for later use, and I have also dried some leaves to use later (recipe in John's book). Two nights ago the first frost came and now all plants growing outside are gone, but I still have some leaves to pick from the greenhouse.
I hope to have new blue yarns also  in the online shop in the next two weeks.

Saturday, July 21, 2018

About keeping dye baths Väriliemien säilytyksestä


Viime viikolla minulta kysyttiin, miten kauan väriliemiä voi säilyttää ja säilyvätkö ne hyvinä.
Mielestäni riippuu väriaineesta, miten kauan lientä voi säilyttää.
Krapin kanssa ei ole ongelmaa, ja kuuluu asiaan, että se alkaa käydä vaahdoten muutaman päivän kuluttua. Käyminen kestää ehkä viisi päivää, ja sen jälkeen liemi pysyy samanlaisena. Jos pinnalle näyttää muodostuvan hometta, lientä kannattaa sekoittaa, tai jos hometta näyttää tulevan enemmän, niin kuumentaa lientä välillä. Minulla ei koskaan ole ollut krappiliemen kanssa homeesta ongelmia, ja voin käyttää samaa lientä viikkoja. Käytettyjä krapinpaloja säilytän ämpärissä ja nekin säilyvät ulkolämpötilassa ihan hyvin käyttökelpoisina, jopa kuukausia. Jälkiväreistä tulee kuitenkin eri sävyistä kuin ensimmäisestä väristä, eli ruskeampaa. Voi olla, että veden laadulla on tässä myös merkitystä.

Erilaisia kuoria käytettäessä lientä voi säilyttää myös kuukausia ja se vain paranee vanhetessaan, mutta niiden kanssa liemeen kannattaa lisätä hiukan jotain emästä (pari ruokalusikallista ämpäriä kohti), kidesoodaa tai tuhkalipeää, koska muuten niihin voi tulla hometta, joka pilaa liemen.
Myös erilaisista vihreistä kasveista tehtyjä väriliemiä voi säilyttää useita viikkoja ja niissäkin useimmiten väri vain paranee. Ymmärtääkseni väriaineet muuttavat siellä liemessä muotoaan ja niitä tulee lisää liukoiseen muotoon, mutta myös tanniineja muuttuu liukoiseksi niissä.

Kokenilliliemi ei kestä säilytystä ehkä viikkoa pidempään vaan sen väriaineet hajoavat vähitellen jostain syystä. Käytetyt kokenillinpalat voi siivilöidä liemestä  pois ja kuivattaa, ja silloin niitä voi säilyttää ja käyttää uudelleen myöhemmin.

Myös seitikkiliemissä väri huononee liemen säilytyksessä, eli nekin kannattaa värjätä muutaman päivän sisään uutosta. Samettijalkalientä en ole kokeillut säilyttää, ja orakasliemethän taas paranevat säilytyksessä. Kääpäliemienkään säilytyksestä minulla ei ole paljoa kokemusta, yhden kerran ainakin taulakääpäliemi menetti väritehonsa kuukauden säilytyksessä, mutta en tiedä mistä se johtui.
Omista indigopitoisista kasveista uutettu liemi voi olla jopa parempi parin päivän kuluttua uutosta (ennen kuin siihen on lisätty pelkistävä aine), mutta sitten pidempiaikaisessa säilytyksessä liemi täytyisi saada pidettyä emäksisenä eli tiiviissä astiassa. Jos uutos pääsee neutraaliksi tai happamaksi, se voi mennä pilalle.

IN ENGLISH
Last week I was asked how long you can keep a dye bath.
I think it depends on the dye which you use.
With madder I have never had any problems and I have kept it for months. It is normal that after the first two or three days it starts to ferment if the temperature is kept low. Fermenting keeps going for maybe five days and then it stops and the bath seems to stay as it is. I have never had problems with madder bath getting mold, but I have heard it can happen. It is best to stir the bath from time to time and I think it may help. Also if mold starts to grow heating the bath stops it (take the moldy bits away first), After baths give different shade than the first bath, more brown, but water quality may also affect this.

Dye baths containing different barks can be kept for months, but it is best to add some alkaline (washing soda or wood ash lye) to them in the beginning to keep the mold from forming. And also many dyes release better in alkaline environment. Mold can ruin the bath.
Also baths made from many green plants can be kept at least a month and they get better, but adding alkaline also helps them I believe that dyes in the baths can convert to more soluble form during this time.

Cochineal bath doesn't keep well in my experience, and it is best used  in maybe a week from the start, but you can strain the used cochineal bugs from the bath and dry them and then they are ok to use later.

Baths from Cortinarius mushrooms don't keep well in my experience, and they are best to use withing a week from extraction. I can't say how Tapinella baths react to keeping, but tooth fungi baths only get better in time. I don't have experience about keeping self fungi baths, either. One time a bath from Fomes fomentarius was a month old and it didn't dye well after that time, but I'm not sure why.
Baths which I have made from my own grown indigo plants may even be better after a day or two after extraction (before I have added hydrosulfite), but if I'm keeping an extraction for a longer time, months, then I have to make sure it stays alkaline and the jar is air tight. Otherwise it may go bad.


Yllä kuva krappiliemestä kolmantena päivänä aloituksesta, käyminen on alkanut ja tästä ei pidä huolestua. Alla taas kuva vanhemmasta liemestä, jossa on jo toinen värjäys meneillään. Mielenkiintoista oli muuten, että viime viikolla noissa vierekkäisissä saaveissa tuossa vanhemmassa liemi oli viileämpää kun taas kovimman käymisen aikana toisessa saavissa liemi oli selvästi lämpimämpää kun sekoitin lankoja kädellä. Kohottiko käyminen liemen lämpötilaa? Ihan kuin näin olisi ollut, mutta voiko se olla mahdollista! En ollutkaan aiemmin kiinnittänyt tämmöiseen seikkaan huomiota.

IN ENGLISH
Above there is picture of a madder bath on day 3, fermenting has started.
In the picture below there is an older madder bath, and second yarns dyeing in it.

I noticed something interesting last week in these baths. They were side by side in my greenhouse in the same temperature, but when I stirred the baths with my hand, the fermenting bath felt clearly warmer than the older bath. Did the fermenting somehow warm up the bath temperature? It felt like it, but can it be possible! I haven't been aware of this earlier.


Monday, July 2, 2018

Madder dyeing in tub Krappivärjäystä saavissa


Kun sain viime viikolla krappia, niin laitoin sitä heti viikonloppuna värjäämään kasvihuoneeseen isoon paljuun. Ensin  se sai liota yön yli, ja sitten lisäsin alunapuretetut ja hyvin lionneet langat krapin sekaan. Yleensä puretan alunalla (10%) ja viinikivellä (4%), mutta krapin kanssa käytän pelkästään alunalla puretettua lankaa. Viinikivi voimistaa keltaisia sävyjä krapilla ja veriheltoilla, joten siksi jätän sen pois, jos haluan mahdollisimman punaista.
Annan puretettujen lankojen kuivua puretuksen jälkeen, koska en yleensä tiedä, milloin värjään mitkäkin langat, ja valmiiksi puretettuja lankoja on hyvä olla koko ajan tarpeeksi odottamassa. Tavallisesti minulla ei ole mitään ongelmia saada puretettuja kuivia lankoja läpikotaisin märäksi uudelleen, vaikka olen lukenut kyllä, että jollain se ei ole ollut helppoa. Nyt omituista kyllä näiden toukokuussa alunalla puretettujen lankojen kanssa oli ensimmäistä kertaa ikinä vaikea saada ne märiksi. Jostain syystä sain liottaa niitä useita tunteja, välillä puristellen, ennenkuin ne kastuivat. Voiko johtua siitä, että mukana ei ollut viinikiveä? Vaikka olen välillä ennenkin purettanut vain alunalla ilman ongelmia kuivien lankojen kanssa. Lopulta sain kuitenkin langat märiksi, samalla langat tuli huuhdeltua. Teen näin siltä varalta, että langoissa on ylimääräistä huonosti kiinnittynyttä puretusainetta, joka sitten irtoaa huuhteluveteen, eikä väriliemeen, jossa se sitoisi itseensä värimolekyylejä.  En enää muista mistä olen tämän oppinut, jostain ulkomaisesta värikirjallisuudesta luultavasti. Useimmiten tällä ei ole isoakaan merkitystä lopputuloksen kannalta, mutta näin saan omasta mielestäni vahvimmat värit ja värjäyksen jälkeen pesuveteen ei irtoa niin paljoa väriä.

Kasvihuoneen lämmössä krappiliemi oli sellaista kädenlämpöistä. Mustan saavin pinnalla vesi on lämpimämpää ja pohjalla kylmempää, ja sekoittelenkin lankoja muutaman kerran päivässä, jotta veden lämpötila tasaantuu, ja myös pohjan viileämpi vesi lämpenee. Lasipurkissa lämpö pääsee tasaisesti joka puolelle ja itse asiassa se tulee kuumemmaksi kuin tässä mustassa saavissa, mutta kun halusin värjätä isomman määrän, niin silloin saavi on hyvä astia, ja krapilla riittää kun lämpö on yli 20C.  Näin viileässä värjätessä aikaa kuluu halutusta väristä riippuen 5-10vrk. Kolmantena päivänä tänään liemi kävi voimakkaasti ja nosti lankoja pintaan, jolloin niitä on hyvä painella takaisin liemeen aina välillä. Käytän tähän kylmävärjäykseen saman verran krappia kuin lankojakin. Kuumemmassa värjätessä pienempikin määrä riittäisi. Tästäkin liemestä sitten saa vielä useita jälkivärejä. Ihan hyvää näyttää tulevan ja kunhan loppuviikosta lämpötilat ulkona taas nousevat niin väri vaan voimistuu:).

IN ENGLISH
When last week I got more madder, I started to dye with it in big tub in my greenhouse. First I soaked dry madder pieces overnight, and then added them to the tub with well soaked yarn which I had mordanted with alum. Usually I use both alum (10%) and cream of tartar (4%) to mordant with but when I dye with madder or mushrooms and want red, I use only alum because cream of tartar brings out yellow shade in red with those dyes.
I let the mordanted yarns dry because I don't know when I use them. I try to have plenty of yarn mordanted and ready to dye all the time. I have read that it could be difficult to get the dry mordanted yarn wet again, but I have never had any problems with it, until now! These yarns which I had mordanted in May were difficult to get thoroughly wet, I had to soak them for several hours  and work them under water and finally I got them wet. Could this be that there was no cream of tartar? I don't know! I have mordanted with only alum also earlier with no problems. At least this long soaking also rinsed the yarns from any possibly loosely attached mordant. I don't remember any more where I  have learned the practice of rinsing mordanted yarn before dyeing, maybe from English dye litterature, but it works well for me and the result is better color and not so much rinsing after dyeing, so I always rinse mordanted yarns before dyeing.

In sunny days it is very warm in the greenhouse, but in the tub the bath is mostly about lukewarm. In black tub it is warmer on the top and cooler at the bottom and so I stir the bath couple times a day to get the warmth also to the bottom of the tub. In glass jar the bath would become more evenly warm, but I wanted to dye a bigger amount of yarn, and that's why I used the tub. Madder dyes also in cooler temperatures, even 20C, it only takes longer, about five to ten days depending on the color I want. The third day, today,  the madder bath started to ferment, and it lifts the yarns on top of the bath, so I have to push them down every now and then. To this cold dyeing I use the same amount of madder pieces as there is yarn in weight. In hotter bath less would be enough. I get also several after baths after the first strong color. It looks good now, and when later this week the temperatures will get hotter again, the color will deepen more:)


Wednesday, June 27, 2018

Cold dyeing with my own madder Hankaluuksia krapin kanssa ja omien krappien kylmävärjäystä


Krapin saamisessa on ollut vaikeuksia koko kevään. Ensin se oli loppunut koko Euroopasta ennenkuin tukku sai sitä kesäkuussa lisää Iranista. Tilasin tietysti heti silloin kesäkuun toisella viikolla ja kuun puolivälissä paketti olikin seurannan mukaan Suomessa. Sitten kuljetusfirman autokuski soitti toiselta puolelta maakuntaa eikä löytänyt meitä. No ei tietenkään kun oli ihan väärällä paikkakunnalla. Paketin piti sitten tulla tänne heti seuraavana päivänä toisen kuskin kyydissä, mutta sitä ei koskaan tullut. Kuljetusfirmalla on ollut samaan aikaan jotain uudistuksia jotka olivat sotkeneet systeemit ja asiakaspalvelu on ollut ihan tukossa. Minäkin olin yrittänyt ottaa yhteyttä heihin viimeiset 10 päivää, mutta sähköposteihin, puhelimeen tai facebookviesteihin ei saanut vastausta. Viimein tänään sain langan päähän asiakaspalvelun ja selvisi, että silloin väärään osoitteeseen pakettia vienyt autokuski ei ollut skannannut sitä takaisin heidän systeemiinsä ja koko paketti oli kateissa. Nyt paketti on löytynyt iltapäivällä ja sen pitäisi olla huomenna täällä. Oikea kovan onnen krappi. Pahoittelut kaikille sitä kaupassani odottaneille, toivottavasti kaikki sujuu huomenna hyvin ja se on minulla.

Alkukesän säät olisivat suosineet krapin ns kylmävärjäystä ulkona tai kasvihuoneessa.
Minulla oli pieni määrä keväällä 2014 kuivaamaani itse kasvattamaani krappia. Se oli neljä vuotta vanhaa, mutta joko maan laadusta tai ilmastosta johtuen krappi ei minulla ole kovin tuottoisa ja kahdesta kasvista tuli silloin 50g kuivattuja juuria. Krapin juurista sanotaan, että niiden olisi hyvä antaa kuivaa useita kuukausia ennen käyttöä ja nämä olivat varmastikin tarpeeksi vanhoja. Kuva niistä on tuossa yllä.
Liotin krapin paloja ensin yön yli, alla olevassa lasipurkissa, ja ne värjäsivät veden heti ihan punaiseksi.

IN ENGLISH
I have had trouble getting madder roots. First they were sold out in Europe and when finally in early June they became available I ordered them right away. The origin of madder roots I buy is from Iran, so the world politics may have had something to do with this. Anyway, madder roots arrived quickly to Finland but then the shipping company tried to deliver them to totally wrong address. At the same time they are having problems with some new systems, so their customer service was always busy and even trying to contact them for more than a week they never answered email, telephone or fb-messages. Finally today I got hold of their customer service, and it turned out that my package has gone lost! Just a moment a go I got a message that the package has been found and should arrive to me tomorrow, after 15 days. What a relief.

Summer weather this year would have been very good to dyeing with madder outside or in my greenhouse, it's been so hot. So, when I didn't have any Iranian madder, I tried to dye in the greenhouse, so called cold dyeing, with my own grown madder. It was a small amount, only 50g, from two four year old plants, harvested in spring 2014. I have read that it would be good to let the roots dry for some time before using them, and these were more than enough old now. A picture of them is  above.
I soaked the root pieces overnight, and the water turned almost immediately dark, picture below.


Lisäsin krapit vesineen isompaan purkkiin, joka sai sitten olla kasvihuoneen lämmössä auringossa. Laitoin liemeen 50 alunalla puretettua lankaa. Kokemukseni mukaan krapilla väristä tulee punaisempi, vähemmän oranssi, jos lanka on puretettu vain alunalla eikä siinä ole mukana viinikiveä. Kokenillilla taas väristä tulee punaisempi eli vähemmän sininen, jos lanka on puretettu sekä alunalla että viinikivellä. Ehkäpä viinikivi muuttaa lankaa vieläkin happamammaksi ja siksi silloin myös keltaiset pigmentit tarttuvat paremmin. Kokenillilla väriliemen on hyvä olla hapan, kun taas krapilla punaisin väri tulee neutraalissa tai lievästi emäksisessä liemessä. Joka tapauksessa lanka alkoi ottaa heti väriä ja jo vuorokauden jälkeen se punersi hyvin. Kuva alla.

IN ENGLISH
I put soaked madder with soaking water to a bigger jar so that there was enough room for the yarn, and added 50g of yarn mordanted with alum, and kept the jar in the greenhouse in full sun. It is my experience that using only alum with madder gives me better reds than if I had used also cream of tartar. On the other hand with cochineal I always use also cream of tartar together with alum to get better reds, not so blueish as I would get with only alum. Of course using vinegar could also help to lower the pH of cochineal bath which helps getting reds, anything which makes the cochineal bath acidic is good while with madder it is better if the bath is neutral or slightly alkaline. Anyway, my yarn started to turn red fast and the picture below is after only one day.


Kolmantena päivänä krappi alkoi käydä, ja sekoittelin lientä aina välillä. Käyminen on ihan normaalia.

IN ENGLISH
On day 3 madder started to ferment, and I stirred it from time to time. Fermentation is normal for madder.



Kuva yllä on langasta kolmantena päivänä ja alla on kuva langasta kun otin sen pois liemestä kymmenentenä päivänä. Väri oli hitusen syventynyt, mutta käytännössä oikeastaan langan olisi voinut jo ottaa pois kolmen neljän päivän jälkeen, koska alkuajasta oli enemmän helteitä ja purkkikin tuli päivisin kuumemmaksi ehkä n 40C. Juhannusviikolla säät viilenivät hiukan ja väri ei siksi syventynyt paljoa. Purkin krappia voi vielä käyttää jälkiväriin ja varmaan kolmanteenkin vaaleampaan.

Oli tosi kiva todeta, että nämä itse kasvatetut olivat aivan yhtä hyviä kuin ostetutkin! Vielä kun saisin ne satoisammiksi. Lämpimimmissä maissa yksi krappi voi tuottaa useita satoja grammoja juuria, kun taas minulla näin ei ole käynyt. Niiden kasvupaikka on ehkä liian hiekkainen ja vähäravinteinen, mutta olen pelännyt, etteivät ne talvehtisi savisemmassa ja ravinteikkaammassa penkissä ja siksi niiden paikaksi tuli kevyin maa mitä puutarhastani löytyy. Täytyy siirtää pari tainta ensi keväänä eri paikkaan ja kokeilla miten ne pärjäisivät muualla puutarhassani. Tosin en koskaan ehtisi kasvattaa itse niin isoja määriä krappia mitä käytän sitä vuosittain, siihen menisi koko puutarhani:),

IN ENGLISH
Picture above is from day 3, and below is a picture of it in day 10 when I took it out and washed it. Color was a little bit more saturated, but practically I could have taken it out of the bath already in day 3 or 4. In the early days weather was hotter and the jar also was maybe 40C. Last week it was less sunny and cooler, so that was maybe the reason why the color didn't deepen more. I can still use the jar for one or two paler colors.

It was really nice to see that also my own grown madder is as good as the one I buy, or even better. It could be more prolific, because I have read that in warmer climate one plant can yield several hundred grams of roots, but here it doesn't. Still, I'm so happy it survives and hasn't died during winter like my Rubia peregrina did. My madder grows in most sandy soil I have in the garden, and maybe I could try it also in more clay soil which has more nutrients, but  in sandy bed there is not fear of waterlogging during winter. However, I could never grow enough of it to use all year around, my garden is not big enough and I use madder a lot:).


Friday, June 15, 2018

My weld this summer Väriresedani tänä kesänä

Viime kesänä värireseda (Reseda luteola) kasvoi hyvin ja sainkin sillä värjättyä hyvää keltaista, sekä kerättyä hiukan siemeniä. En värjännyt silloin kaikilla kasveilla, koska ajattelin, että ne voisivat talvehtia paremmin, jos en leikkaa niitä alas. Syksy oli märkä ja talvi oli kuitenkin aika kova, ja varmaan resedoitten kasvupaikkakaan ei ollut tarpeeksi läpäisevä ja niinpä keväällä huhtikuun lopussa resedapenkki näytti tältä. Kaikki taimet näyttivät kuolleilta, ja juuret mädäntyneet. Näin käy yleensä myös morsingolleni, vaikka monilla muilla se talvehtiikin.

IN ENGLISH
Last summer my weld grew well and I got to dye good yellow with it and also harvest some seeds for the future. I didn't dye then with all the plants, because I thought they might survive over winter better is they are not cut down. However last autumn it was very rainy and then winter was quite cold, and all plants looked dead in the spring. Maybe their bed wasn't well drained enough. The picture below is how weld bed looked in April. The roots of the plants were rotted. This usually happens also to my woad plants during winter, though I know that for some people over here they do overwinter.


Myöhemmin toukokuussa huomasin, että yksi pieni resedan lehtiruusuke oli kuitenkin talvehtinut. Se oli ollut viime vuonna hyvin kitulias eikä ollut tehnyt silloin kukkavarttakaan. Ehkä syy siihen, etteivät isot kasvit talvehtineet olikin siinä, että ne olivat alkaneet kukkia! Kaksivuotiset kasvit kuolevat kukinnan jälkeen., kuinka en tätä muistanut. Resedan viljelyohjeissa sanotaankin, että ensimmäisenä vuonna se tekee lehtiruusukkeen, ja kukkii sitten toisena vuonna, mutta minulla keväällä toukokuussa kylvetyt resedat ovat melkein aina kukkineet myös samana kesänä! Siksi varmaan en muistanut, että ne ovat kaksivuotisia kasveja. Ehkä valon määrä tms vaikuttaa siihen, että resedat alkavat kukkia jo ensimmäisenä kesänä täällä. Sinänsähän se ei haittaa, koska paras väripitoisuus resedassa on juuri kukinnan loppuvaiheessa/siementen alkaessa kypsyä, ja näin ainakin saa hyvin satoa ensimmäisenä kesänä, varsinkin jos tulee paha talvi ja taimet kuolevat. Jos kylväisi siemenet vaikka elokuulla, niin ehkä silloin taimet olisivat tarpeeksi pieniä talvehtimaan, mutta keväällä kylvettynä ne kyllä kukkivat samana vuonna.

IN ENGLISH
Later in May I noticed that one small weld had stayed alive. It was so small last year and didn't flower. Perhaps the reason why my big plants died was that they had already flowered last year! Usually biennal plants die after flowering, how did I not remember this. The advise to grow weld is that the first year they grow leaves and then flower only in the second summer, but my weld plants have almost always flowered in the first summer if sown in spring! Maybe it is the long days here, or something like that which makes weld start to flower already during the first summer. It doesn't matter, actually it is better this way, because now I can harvest it the first summer and don't have to worry about winters. The best dye content in weld is when it is flowering, or a bit after flowering when the first seeds are ripening. If I sowed it later in the summer, maybe in August, then they would be small enough to go through winter, but if sown in the spring then they will flower here in August.


Kuvassa yllä on se yksinäinen selviytynyt reseda, jo noin pitkällä kukkavarren kanssa tänään. Sillähän pääsee värjäämään jo heinäkuussa, tosin ei yhdestä kasvista tule paljoa satoa, varsinkin kun se ei toistaiseksi ole kovin tuuhea.

IN ENGLISH
This is the one surviving weld plant today, it is already growing flower stalk. I can dye with it in July, I think, though it isn't very bushy at least not yet, so there isn't going to be a lot of material to dye with.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kun vanhat taimet näyttivät kuolleilta huhtikuussa, niin kylvin resedaa uudelleen, tosin vanhoja siemeniä, ja kävi niin, että ne eivät itäneet ollenkaan. Olisi pitänyt kylvää viime kesänä kerättyjä omia siemeniä.
Siksi olikin oikein mukava yllätys, että toukokuun lopulla aloin katsella yhtä kohtaa siinä viime vuotisessa resedapenkissä. Siinä nousi laikku taimia ja aloin ajatella, että jospa ne olisivat resedaa. Olivat ne, ja tänään jo alla olevan kuvan näköisiä, selvästi tunnistettavia:)
Kun nyt oli pitkästä aikaa pilvinen päivä, niin siirsin niitä toiseen penkkiin harvempaan kasvamaan. Sain aika hyvin paakulla ja kastelin kunnolla taimet. Toivottavasti ne lähtevät siitä nyt hyvin kasvuun uudessa paikassa ja saan kuitenkin enemmänkin resedankeltaista elokuussa.

IN ENGLISH
Because my old plants looked dead in April, I sowed more weld, but used old seeds, which didn't germinate at all. I should have sown my own seeds from last summer instead of old bought seeds.
That is why it was such a nice surprise to see a patch of seedlings in the last years weld bed. When they had just germinated I wasn't sure if they were weld or some weed, but when they had grown bigger they were clearly weld:). Picture below is from this morning.
Today it has been a cloudy day, first in a long time after sunny days, so today I moved the self sown weld seedlings to another bed where they have more room to grow, and watered them well (it has been really really dry). I hope they start to grow and give me more weld yellow in the end of summer.


Thursday, June 7, 2018

Cold night and japanese indigo Kylmä yö väritattarelle


Viime ja toissa yö olivat kylmiä. Lämpötila oli lähellä nollaa ensin toissa yönä ja viime yönä juuri nollan alapuolella. Vanhan kansan viisaushan sanoo, että ennen kesäkuun kymmenettä voi hyvin tulla vielä kylmää ja hallanarkoja kasveja ei pitäisi istuttaa ennen sitä.
Nyt kun toukokuu oli ennätyslämmin niin istutin kuitenkin väritattaret ulos jo pari viikkoa sitten. Maalis-huhtikuussa taas oli niin kylmää, että oli vaikea uskoa kevään tuloon, ja kylvinkin niitä vähemmän kuin aiemmin. Morsinkoa en kylvänyt tänä vuonna lainkaan, parina edellisenä kesänä sen sato oli ollut aika huono, siinä mielessä, että sain siitä vain aika vaaleaa sinistä. Nyt sitten taas näyttää siltä, että tästä olisi voinutkin tulla hyvä kesä sekä morsingolle että väritattarelle, mutta ensi vuonna sitten täytyy laittaa enemmän molempia.

Viime vuonna istutin väritattaret tuohon penkkiin kolmeen riviin, ja silloin tuntui, että ne olivat liian tiheässä, siksi tänä vuonna ne ovat vain kahdessa rivissä.  Kasvu lähti hyvin käyntiin toukokuun helteiden takia, mutta on hyvin kuivaa. Viimeksi satoi toukokuun alussa, ja olenkin joutunut kastelemaan näitäkin jatkuvasti, silti ehkä ne pitäisivät kosteammasta.

IN ENGLISH
Last couple of nights have been cold. Temperature was first close to freezing and then last night below freezing. Old folks wisdom says that you shouldn't plant anything tender outside before June 10th because it could well be too cold nights before that, and again that was right.
This year May was record breaking warm here, and I planted my japanese indigo outside already more than two weeks ago. March and April were the opposite, so cold that it was hard to believe spring would ever come, and I sowed less japanese indigo than in previous years, and didn't sow woad at all this year. Now it seems this summer could be very good for both indigo bearing plants, but what's done is done and I'll plant more next year.

Last year I had three rows of japanese indigo in this bed in the picture, and  I remembered thinking then that they were too close to each other. This year I planted only two rows, and we'll see if that is better. They started growing well in the hot weather in May, but it has been very dry. Last time it rained a month ago in the beginning of May. I have had to water these plants several times a week and even that doesn't seem to be enough, they are very thirsty plants.


Väritattaret oli peitetty yksinkertaisella harsolla, mutta toissa yönä osa lehdistä sai hiukan pakkasviotusta niiltä kohdin kun lehdet koskettivat harsoa. Viottuneet kohdat muuttuivat tumman sinisiksi. Sääennuste lupasi viime yöksi vielä kylmempää ja eilen illalla laitoimme penkkiin kaaret pitämään harsoa kasvuston yläpuolella ja lisäksi vielä toisenkin harson eli nyt niillä oli kaksinkertainen harso päällä. Ihan hyvä niin, koska oli kylmää. Aamulla kasvit olivat kunnossa:).

IN ENGLISH
Japanese indigo plants have been covered by fleece but in the first cold night some leaves got a bit frost damage and they have turned dark blue in places where they had touched to fleece and been in contact with cold. Last night when weather forecast promised even colder night, we added supports to keep the fleece away from the plants and also added another layer of fleece so they had double fleece protection and that was good. This morning all plants were fine:)


Ylläolevassa kuvassa lehdissä oleva sininen viotus on ehkä tullut jostain muusta kuin pakkasesta, ehkä mekaanisesta vauriosta lehteen.

In the picture above the small blue damage in the leaves may have been caused by something else than frost, maybe physical damage to the leaves.


Viimeiseksi kuva eilisillalta siemenestä kasvattamastani ns amerikanpionista, tykkään  tästä kovasti.

I have to show a picture of a peony I like, I have grown it from seed and it was so nice in the evening sun yesterday.


Saturday, May 26, 2018

Week 20 Dyeing with dandelion leaves Viikko 20 Värjäys voikukan lehdillä


Tämä postaus tulee hiukan jälkikäteen, koska värjäsin näillä voikukilla jo viikko sitten. Edelleen niitä kukkii. Keräsin ämpärillisen voikukkia lehtineen ja koska kukinta oli silloin vasta alussa niin ämpäri täyttyi enemmän lehdistä kuin kukista, yhteensä niitä oli 1,9kg.
Keitin lehtiä plus kukkia tunnin verran hiljaisella tulella, lisäsin keitin veteen hiukan kidesoodaa. Liemi sai jäähtyä seuraavaan päivään ja oli hyvin tumman punaruskeankeltaista.
Siivilöidyssä väriliemessä värjäsin 100g aluna-viinikivipuretettua lankaa. Ajattelin, että on parempi laittaa liian vähän lankoja kuin liian paljon. Väristä tuli ihan hyvä aika kylmän sitruunankeltainen, hiukan kuin vaaleahko resedankeltainen.  Purettamattomaan lankaan väri ei tarttunut juuri lainkaan. Löysin Liber Herbarum-sivuilta, että voikukassa on monia väriäkin antavia flavonoideja, mm luteoliinia, mitä on myös resedassa eli ei ihme, että väristä tuli samantyyppinen. Yllättävää kyllä vaikka puutarhassa on voikukkia, niin niitä ei ole kuitenkaan ihan hirmuisia määriä kerättäväksi. Toisaalta hyvä, se voi olla paha rikkaruoho hyötykasvien ja perennojen seassa.

IN ENGLISH
This posting is a bit late, I dyed with dandelion more than a week ago, when they were beginning to flower. Now they are still flowering. I collected a bucketful of leaves and flowers, mostly leaves though, and they weighted 1,9kg.
I simmered them for an hour (with added some washing soda) and let the bath cool until the next day. Bath was dark reddish/brownish yellow.
After straining off the bath I dyed 100g of yarn in it, mordanted with alum and CoT. I thought that it is better to put too little yarn in it rather than too much. The colour became very nice lemon yellow, a bit like you would get from a weld bath. To a yarn with no mordant the colour didn't take hardly at all. I found from Liber Herbarum pages that dandelion contains many flavonoids which also act as dyes, including luteolin, which is the same dye as is also in weld, so it was no wonder that the colour I got is similar to weld colour.
I don't know if I'm happy or not that there are not that many dandelions in the garden: they can be an awful weed in a flowerbed but on the other hand they could be used for dyeing:)


--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 A BREAK FROM  DYE EXPERIMENTS  -  TAUKO VÄRJÄYSKOKEILUISSA 

Mieheni on ollut torilla jo toukokuun toiselta viikolta lähtien useampana päivänä viikossa ja kesäkuun alusta lähtien vielä useammin. Viime viikolla sain lisää lankoja kehräämöstä, ja nyt pitäisi värjätä paljon sinisiä ja punaisia lankoja torille, myös kuivatuilla sienillä täytyy värjätä tarvikepaketteja varten.
Nyt on alkanut tuntua siltä, että nämä viikkovärjäykset/kokeilut täytyy keskeyttää kesän ajaksi. En millään ehdi keskittyä muuhun kuin välttämättömään eli torille meneviin lankoihin. Kesä on aina niin kiireistä aikaa, vaikka toisaalta on niin ihanaa kun on kesä ja voi olla ja värjätä ulkona, puutarhassa:). Varmaan syksyllä lokakuussa jatkan sitten taas kokeilujakin.

IN ENGLISH
Our market season has already started couple weeks ago, and from June on my husband will be at the market about four days a week. Last week I got more yarn from wool from last autumn, so now there is a lot of yarn waiting to be dyed, mostly blue, green, red and also with dried mushrooms which give olive greens, brownish reds and oranges. In August there are couple of big groups of American knitters coming to our booth, and have to dye enough yarns also for them, besides other customers.
So I think I will have to discontinue these weekly experiments for the summer, so that I can concentrate on the yarns for the market. In summer there is never enough time! Though I love summer, and dyeing outside in the garden, it is the best time of year:). I hope to continue experimenting in the autumn, maybe in October.

Sunday, May 13, 2018

Week 19 Young Ostrich fern fronds Viikko 19 Värjäys nuorilla kotkansiiven versoilla


Tammikuussa värjäsin kotkansiiven itiölehdillä ja sain kaunista oranssia. Silloin Carrie kommenteissa kertoi saaneensa keväisistä kotkansiiven suomuista puuvillalle pinkkiä. Vaikka nyt olisi jo luonnossa paljonkin kerättävää vihreää niin halusin kokeilla mitä keväiset kotkansiiven versot antaisivat minulle.
Keräsin nuo kuvassa olevat lehdet heti kuvan ottamisen jälkeen. Niitä oli noin kilo. Pilkoin ne ja keitin hiljaisella tulella pari tuntia ja jäähdytin yön yli. Liemi oli tumman ruskeaa. Värjäsin sitten 100g aluna-viinikivipuretettua lankaa, sekä mallipätkät purettamatonta ja rautapuretettua. Ensin alkuun tuntui, että lankohin ei tartu mitään väriä, mutta jätin sitten langat jäähtymään liemeen seuraavaan päivään jolloin alunapuretetusta oli tullut vaaleanruskeaa, purettamaton pieni pätkä oli hailukan keltainen ja rautapuretettu vihreä. Talvinen kotkansiivistä tullut väri oli tosi paljon parempi ja nyt tiedän, että näitä ei kannata ainakaan heti keväällä kerätä värjäykseen, eli sikäli onnistunut kokeilu vaikka väri ei olekaan juuri minkäänlainen.

IN ENGLISH
In January I dyed with fertile Ostrich fern fronds and got beautiful orange. In that post Carrie commented that she had gotten pink to cotton in spring from Ostrich fern scales. There would be a lot of green to try dyeing with in nature right now, but I wanted to see what Ostrich fern would give me in spring.
I collected fronds in the picture above right after taking the picture. I had one kilo of fresh fronds. I cut them to small pieces and simmered for couple of hours and let the bath cool overnight. The bath was dark brown. Next day I strained off the bath and dyed 100g of wool mordanted with alum and CoT, and also small samples of unmordanted yarn and yarn mordanted with iron. At first it seemed that I wouldn't get any colour at all but after leaving yarns to cool in the bath until next day I got light brown from alum mordanted yarn, very pale yellow from no mordant and green from iron mordant. The colour I got in the winter was so much better, and now I know that these frond are not worth dyeing with, at least not this early in the spring, so the experiment was successful in providing me new information.


Tuesday, May 8, 2018

Week 18 Alder cones Viikko 18 Värjäys lepänkävyillä


Värjäsin huhtikuussa keräämilläni lepänkävyillä ja ensin olin taas yllättynyt, miten erilaista väriä sain siihen nähden mitä olen nähnyt muiden lepänkävyillä saaneen. Sitten luin Jenny Dean'in kirjaa Heritage of Colour, ja hän oli saanut lepänkävyillä samanlaista kellertävää mitä minulla tuli nyt. Erot siinä millaista väriä eri värjärit saavat täytyy olla sekä käytetyssä vedessä, että vielä tärkeämpänä millaista lankaa värjää. Superwash-lanka kuten Seitsemän veljestä tai Nalle värjääntyy monesti vahvemmin ja joskus vielä ihan eri sävyiseksikin kuin käsittelemätön villa, ja sellaiselle langalle värjättynä lepänkävyistä olisi todennäköisesti tullut ruskeaa. Niissä langoissa täytyy olla jotain kemikaaleja, jotka joko toimivat puretteen tavoin tai muuten vaikuttavat värimolekyylien tarttumiseen.

Tässä kokeilussa minulla oli tuoreita tervalepän käpyjä  40g ja kuivia vanhempia harmaalepän käpyjä 24g. Liotin käpyjä kidesoodalla terästetyssä vedessä kuukauden, jona aikana liemen väri muuttui tosi tumman ruskeaksi. Keitin käpyjä liemineen pari tunti, siivilöin liemen ja värjäsin siinä yhteensä 50g lankaa. Kuvassa keltaisempi lanka oli alunalla ja viinikivellä puretettua, vaaleampi purettamaton ja niiden välissä oleva ruskea rautapuretettua. Rautapuretuksella väristä tulikin tosi hyvä. Väriliemen pH oli noin 7. Koska liemi oli edelleen tumma, laitoin sinne täyden 100g vyyhdin raudalla esipuretettua valkoista lankaa, joka värjääntyi myös tumman harmaanruskeaksi, tai harmaanvioletihtavanrusehtavaksi, väriä on tosi vaikea määritellä sanoin. Jossain valaistuksessa se näyttää aika siniharmaalta, päivänvalossa taas ruskeanharmaalta. Joka tapauksessa hyvä väri, toisin kuin ilman mitään puretusta tai alunapuretuksella tullut väri. Aika paljon lankaa värjääntyikin melko pienellä määrällä lepänkäpyjä.

IN ENGLISH
I dyed now with alder cones I had collected in April, and I was surprised to see how different my yarns were compared to brown colours I have seen in the past gotten from alder cone dyeing. Then I read Heritage of Colour by Jenny Dean, and she had gotten similar colours as I did now. Why different dyers get different colours must be because of the water they use, and also what kind of yarn was dyed. Browns I have seen from alder cones were dyed on superwash yarn which often takes on colour  in deeper shade and also sometimes even a totally different shade than when the base yarn is untreated wool yarn. There must be some chemicals in superwash yarns which act like mordants or some other way bond with dye molecules to give a different result than when dyed with untreated yarn. 

In this experiment I had 40g of fresh common alder cones and 24g of dry grey alder cones. I soaked them for a month in room temperature in water where I had added some washing soda, and during this time the bath had become very dark blackish brown. I boiled the bath with cones for two hours, then strained it off, and dyed 50g of yarn with it. In the picture the more yellow yarn was mordanted with alum and CoT, and the paler yarn was with no mordant. The small dark yarn between them was mordanted with iron, and it came out very nice. pH of the bath was about 7. Because the bath was still very dark, I put 100g of iron mordanted yarn in it, and it also became very nice dark greyish brown colour, it is the background yarn in the picture. It is a bit lighter colour than the sample from  the first bath but still very nice, especially compared to how little cones I had in the beginning.