Comparing Alder buckthorn and Common buckthorn Orapaatsaman ja korpipaatsaman vertailua

Monta vuotta sitten sain kasviystävältä nimettömän pensaan alun. Hän oli kylvänyt sen jonain muuna mikä siitä sitten tuli. Olen yrittänyt tunnistaa sitä, mutta en ole keksinyt mikä se olisi, ennenkuin tänä vuonna se nyt kukki ja heti keksin: sehän on orapaatsama, Rhamnus cathartica! Se aloitti kukkia viikko sitten ja nyt kukinta alkaa jo olla ohi, nämä kuvat on otettu ennen juhannusta.
Minulla on isompi orapaatsaman metsän reunassa, sen olen kasvattanut Jenny Deanilta saamistani siemenistä kymmenkunta vuotta sitten ja se on viihtynyt oikein hyvin lämpimällä ja kuivalla paikalla. Tämä pensas on kuvassa yllä ja alapuolella.
Pieninä taimina minulla on viime vuonna Sailalta saamani Rhamnus schneideri var mandshurica, joka on kiinalainen paatsama.

Orapaatsama kasvaa luonnonvaraisena Lounais-Suomen saaristossa ja Ahvenanmaalla, mutta viihtyy ainakin täällä ihan hyvin viljeltynä. Se on yleisempi paatsama Euroopassa kuin korpipaatsama, Rhamnus frangula, joka on täällä taas yleinen. Nyt minulla olikin hyvä tilaisuus vertailla ja opetella erottamaan nämä kaksi toisistaan, jos vaikka jossain rannikolla joskus tulisi villi orapaatsamakin vastaan:).

IN ENGLISH
Many years ago I got from a plant friend an unknown small shrub. She had grown it from seeds, but it turned out to be something else than what the label said. I hadn't identified it either, until this year it flowered and now I know: it is Common Buckthorn, Rhamnus cathartica! It started to flower a week ago, and now flowering is finished. These pictures were taken last week.
I have a bigger Buckthorn growing by the edge of the woods, and I have grown it from seeds I got from Jenny Dean. It is doing well in a warm sheltered spot and in dry soil, and the pictures above and below are of it.
Last summer I got another buckthorn plants from my friend Saila, they  are Chinese buckthorn called Rhamnus schneideri var mandshurica, which should be hardy also here.

Common Buckthorn is not common here, it grows wild only in archipelago in south western Finland and Åland, but it seems to grow also in my garden. Here in Finland Alder Buckthorn, Rhamnus frangula, is common in woods and we have it also in our property. Now I had a good opportunity to compare these two buckthorns and learn to identify them in the future:). 

Tämä alla kuvassa oleva pensas on se nimettömänä saatu, joka osottautui orapaatsamaksi. Se kasvaa ihan varjossa, kun ensin luulin sen olevan sorvarinpensas, mutta onneksi se on viihtynyt hyvin tässäkin kohtaa, hiukan kosteammassa maassa.

IN ENGLISH
In  the picture below there is the buckthorn which I identified just now. It grows in shade and quite moist soil because I thought it was something else. Luckily it has grown well also in not so ideal place for Common buckthorn.

Tässä on sitten vasemmalla korpipaatsaman sileäreunainen lehti, jossa on myös suonia selvästi enemmän, ja oikealla orapaatsaman sahalaitainen lehti, jolla on vähemmän suonia.

IN ENGLISH
Here is a picture of leaves of Alder buckthorn on the left with smooth leaf margins and more veins in the leaves, and Common buckthorn on the right with toothed leaf margins and less veins.

Selkein erottava tekijä olivatkin tähän aikaan kukat. Paatsamat kukkivat aina kesäkuun puolenvälin jälkeen tai siitä juhannukseen. Korpipaatsamalla kukat ovat valkoiset ja niissä one viisi terälehteä, kun taas orapaatsamalla ne ovat vihreät ja neljä terälehteä. Kaikenlaisia muitakin eroja on, mutta kukinnan aikaan tämä oli helppo tunnistustapa.

IN ENGLISH
These two are easy to tell apart when they are flowering right now: Alder buckthorn flowers are white and have five petals, while Common buckthorn flowers are green and have four petals. There are other differences also, but flowers are easy.

Tässä vielä orapaatsaman vihreät neliterälehtiset kukat.

Here are closer photo of Common buckthorn green flowers with four petals.

Molempien kuori on hyvää luonnonvärjäykseen, mutta en ole raaskinut ottaa oksia noista omista orapaatamista, vaan käytän värjäykseen Eurooppalaista orapaatsaman kuorta jota voi ostaa kuivattuna.  On vain niin mielenkiintoista ja jännää kasvattaa niitä, ja ehkä joskus kokeilen värjätäkin itse kasvatetuilla orapaatsamankuorilla:).

IN ENGLISH
Bark of both these buckthorns is good for dyeing, but I haven't had the heart to cut branches from my Common buckthorns, so I use bought bark.  I just love growing them and learning from them while waiting for them to grow so big that I can try using them for dyeing:).

Week 14 Dyeing with alder buckthorn bark Viikko 14 Värjäys korpipaatsaman kuorella

Minulla oli varastossa vajaat 10 vuotta sitten kerättyä korpipaatsaman (Rhamnus frangula) kuorta. Paatsamankuoresta sanotaan, että sen olisi hyvä antaa kuivua ainakin puoli vuotta keruun jälkeen ennen värjäystä, tämä varmasti oli nyt tarpeeksi vanhaa:) Olin säästänyt sitä jotain erityistä värjäystä varten ja nyt se tuli tarpeeseen juuri sopivasti.

IN ENGLISH
I had in some about ten years old alder buckthorn bark (Rhamnus frangula). It is said that fresh buckthorn bark should be dry at least for six months before used and then the colour is best, and this buckthorn bark was old enough for sure:) I had saved it for something special, and now was the right time.

Paatsamia kasvaa myös metsässämme talon takana, ja kävin ottamassa sieltä yhden oksan, että saisin tuoretta kuorta kuvaan. Kuori irtosi helposti puukolla, ja oli näin tuoreena aika vihreää. Kuivuessaan se sitten muuttuu ruskeanpunertavammaksi.

Värjäsin nyt siis kuitenkin tuolla ensimmäisen kuvan kuivalla kuorella, jota liotin ensin pari päivää, ja sitten keitin pari tuntia ja annoin liemen jäähtyä yön yli.
Kuivia kuoria oli 200g ja värjäsin siivilöidyllä liemellä ensin 400g alunalla ja viinikivellä puretettua lankaa keltaiseksi tunnissa, ja sitten jälkivärinä toiset 500g hiukan vaaleampaa väriä, eli kotimainen paatsamankuori värjää yhtä hyvin kuin ulkomainen orapaatsamankin (Rhamnus cathartica) kuori, mitä minulla on kaupassani myynnissä. Paatsamankuorta saa ottaa vain omasta metsästä, kuorien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.
Alla olevassa kuvassa iso vyyhti on aluna-viinikivipuretettua,  pieni vihertävä vyyhti on rautapuretettua ja beige pieni vyyhti on purettamaton.

IN ENGLISH
We have alder buckthorn bushes growing in our wood behind our house, and I went to cut one branch today to peel some bark for the pictures. Bark came off easily with a knife. It is quite green when fresh but turns more brown when it is dried.

However now I dyed with the old bark, in the picture on top. I soaked it first for days, and then boiled it for about two hours and then let it cool down overnight.
I had 200 grams of dried bark, and I dyed with it first 400 grams of yarn mordanted with alum and cream of tartat, and then another 500 grams in the exhaust bath which gave slightly paler colour, but good nevetherless. Now I saw that our native alder buckthorn gives as good colour as common buckthorn (Rhamnus cathartica) from Europe. Collecting barks is forbidden, because it damages trees, you can only collect it from your own land.
In the picture below the big skein was mordanted with alum and CoT,, the greenish little skein was mordanted with iron and pale yellow little skein was with no mordant.

Tähän yhteyteen liittyy hyvin myös seuraava kuva.
Olin pari vuotta sitten kokeillut useamman kerran lipeässä käyneellä paatsamankuorella värjäämistä, mistä en olekaan  kirjoittanut. Ulkomaisen orapaatsaman kuorta oli 200g. Laitoin sen likoon 4 litraan tuhkalipeään, jonka pH oli 9. pH laski muutamassa päivässä koska liemi alkoi käydä, ja kun pH laski  lähelle neutraalia, lisäsin liemeen kidesoodaa (koska ämpärin reuna tuli vastaan enkä voinut lisätä tuhkalipeää). Minulla oli kaksi samanlaista  käymisastiaa, jotka kävivät huoneenlämmössä 18vrk, jona aikana lisäsin kumpaankin kidesoodaa 3rkl kerralla neljä kertaa. Liemi kävi kuplien ja oli tummanpunaista. Sitten lisäsin kumpaankin liemeen 100g lankaa, toiseen purettamatonta ja toiseen aluna-viinikivipuretettua, ja ne saivat olla liemessä huoneenlämmmössä toiset 18 vrk. Tänä aikana en lisännyt enää kidesoodaa ja liemien pH oli 8. Langoista tuli aluksi aikalailla punaisia, mutta väri muuttui pesun ja huuhteluiden yhteydessä vaaleammaksi ja oranssimmaksi. Ihan hyvät värit kuitenkin ja samoilla liemillä värjäsin vielä jälkivärinä puoli kiloa keltaista kummallakin.

Kun värjäyksen jälkeen pesin langat, huomasin, että purettamattomasta lähti paljon väriä pois ja vaikka huuhtelin kuinka paljon niin aina huuhteluveteen irtosi lisää väriä, ja alunperin aika punainen lanka muuttui oranssiksi.  En käyttänyt etikkaa huuhteluvedessä, koska luultavasti se olisi muuttanut värin sävyä. Tästä kiinnostuneena tein silloin pesunkestotestin näille langoille. Tein mallitilkut missä oli värjättyä lankaa raitoina valkoisen käsittelemättömän langan kanssa, ja jätin mallitilkut likoamaan puhtaaseen haaleaan veteen yön ajaksi (kumpikin omaan purkkiinsa). Aamulla tilkuista näki, että tilkun missä on purettamaton  paatsamankuoriväri, väriä oli lähtenyt liemeen ja se oli myös tarttunut tilkun valkoiseen osaan. Tämä tilkku on kolmantena, ja alunapuretettu neljäntenä alla olevassa kuvassa. Valkoisen langan ottamaa väriä ei erota kunnolla, mutta oikeasti en kutoisi samaan neuleeseen valkoisen langan kanssa tällä tekniikalla ilman puretusta värjättyä lankaa. Jos tekee neuleen kokonaan näin värjätyllä langalla silloin pesunkestolla ei olekaan niin väliä, mutta myyntiin tätä ei voi tehdä. Alunapuretettun tilkun valkoinen on edelleen liotuksen jälkeen vitivalkoista. Samoin kaksi ylinta tilkkua, missä testasin samoin tavallisella kuumavärjäyksellä värjättyä ja puretettua lankaa. Mielenkiintoista olisi joskus ehtiä värjätä ja testata käymismenetelmällä paatsamankuorella värjätty lanka joka olisi puretettu tanniinilla. Miten se mahtaisi kestää?


IN ENGLISH
Next story is connected to buckthorn bark,.
Couple of years ago I had made experiments which I haven't blogged about. I fermented  buckthorn bark in wood ash lye. I had 200g of Frangula cathartica bark and I covered it with four litres of wood ash lye, and let ferment in room temperature. At first pH was 9, and when fermentation lowered the pH, I added more washing soda (because there was no room for wood ash lye in the bucket). I had two similar baths, started at the same time with same amount of ingredients. They fermented  for 18 days during which time pH dropped and I added three table spoonfuls of washing soda four separate times to both baths. Baths were dark red. After 18 days pH was 8 and I added  one skein of yarn to each of the baths. To the other one went a skein with no mordant, and to the other a skein mordanted with alum and CoT. The yarns were in the baths another 18 days and became quite red, but when I washed them later it changed to more orange. Nice colours anyway, and I could use these baths to dye 5 skeins of wool yellow in each of the baths.

When I washed the yarns, I noticed that from the one with no mordant a lot of colour came off, and I had to rinse and rinse and rinse and water never seemed to be clear. I didn't use vinegar in the rinses because it might have changed the colour. This made me decide to make a washfastness test to these yarns. I knitted swatches with stripes of white with orange stripes dyed with fermented buckthorn bark. I left the swatches in hand warm water overnight (in separate jars). In the morning I could see that the swatch with orange from no mordant batch had leached out colour to the water and some of it had attached to the white untreated yarn. This swatch is the third from the top. The bottom swatch is the one with orange with alum mordant and in it the white is still very white. After this experiment I wouldn't knit white yarn in the same garment together with yarn with no mordant and dyed with buckthorn bark, while alum mordant yarn there was no colour change and white is still pure white. Of course if you knit something only with this yarn it doesn't matter, but I can't sell yarn dyed without mordant if it doesn't last. I also tested yellows dyed with buckthorn bark using alum mordant and they were also fine after this test. It would be interesting to dye and test some day yarn mordanted with tannin and dyed with buckthorn bark and fermenting method. How would it's washfastness be?

Buckthorn bark experiment and lightfastness Paatsamankuorikokeilu ja valonkesto

Viime kesänä kokeilin jälleen kylmävärjäystä fermentoidulla paatsamankuorella. Aiemmista kokeiluista täällä ja täällä. Nyt tein arkeologi Krista Vajannon ohjeen mukaan, hän kertoi kokeiluistaan Värjäripäivillä 2010 ja siitä oli myös Varjärikillan lehdessä syksyllä 2010.  Värjärikillan sivuilla on lyhenelmä (pdf) hänen esityksestään, mutta ei yksityiskohtaisesti miten hän on tehnyt, samoin kuin TetriDesign'in verkkolehdessä.

Laitoin heinäkuun alussa likoon tuhkalipeään 200g saksalaista paatsamankuorirouhetta, ja annoin purkin käydä kasvihuoneen lämmössä. Lisäsin aina tuhkalipeää sitä mukaa liemi kävi ja pH laski, kunnes purkki oli melkein täynnä. Kolmen viikon kuluttua pH oli 6. Toisin kuin aiemmin, lisäsin 100g aluna-viinikivipuretettua lankaa vasta  happamaan liemeen, ja annoin seistä kasvihuoneessa. Lämpötila purkissa vaihteli 20-35°C, alempi yöllä ja korkeampi auringossa päivällä.

IN ENGLISH
Last summer I experimented again with fermeting buckthorn bark. Here and here are my previous experiments with it in high pH. Now I tried a method an archaeologist Krista Vajanto has used. She told about her experiments in Finnish Dyer's Guild summer meeting in 2010, and also wrote about it in the Guild's paper next autumn. There is a summary of her lecture online in Finnish here, but not the exact method, and she has also written about dyeing with barks in TetriDesigns pages in Finnish.

I soaked 200g of buckthorn bark pieces  in wood ash lye, and let the jar ferment in my greenhouse in the summer. The fermenting lowered the pH and every few days I added more wood ash lye to the jar to raise the pH, and finally the jar was almost full. When the pH dropped next time to 6 (about three weeks from the start), I let it stay low and added 100g of alum/CoT mordanted yarn to the jar. I kept the jar in the greenhouse and the temperature varied between 20 and 35°C, it was higher in the the daytime in sunshine and lower during the night.

Yllä olevassa kuvassa lanka kahden  viikon värjäyksen jälkeen, hyvin oranssi. Annoin langan hapettua narulla tunnin verran, mutta kun väri ei muuttunut tuosta, niin laitoin sen takaisin värjääntymään.

IN ENGLISH
The pictures above were taken after about two weeks dyeing, nice orange. I let the yarn oxidize in the line for one hour, and when the color didn't deepen or change, I put it back to the jar.

Loppukesä oli tosi kiireinen ja seuraavan kerran katsoin lankaa syyskuussa, 6 viikkoa myöhemmin. Aluksi se näytti samanlaiselta oranssilta kuin kesälläkin (kuvat yllä), mutta kun olin ripustanut langan narulle sen väri alkoi muuttua ja kahden päivän jälkeen se oli kellanruskea, kuva alla. Väristä tuli siis ruskeampi kuin aiemmin fermentoidussa emäksessä värjätty, joka oli punaisempi. Samantapaisen tuloksen sain silloin 2008, mutta nyt pidemmässä ajassa väristä tuli tummempi ja ruskeampi. Joka tapauksessa paatsamankuori värjää hyvin myös viileässä lämpötilassa, jos vain aika on tarpeeksi pitkä. Tämä paatsamankuori oli siis saksalaista orapaatsaman, Frangus catharctica, kuorta, jota myyn myös nettikaupassani. Kuivatusta kotimaisesta  korpipaatsaman kuoresta tulee todennäköisesti samantapaisia tuloksia.

IN ENGLISH
I was so busy in the late summer (with the market, japanese indigo, mushrooms and everything) that I forgot the yarn, and looked it next time six weeks later in September. At first it looked the same orange like in the summer (pictures above), but soon the color started to darken, and after two days in the line outside it was yellowish brown, picture below. The color became now more brownish  when compared to the redder color dyed in alkaline fermenting bath. I got the same kind of results back in 2008, only now the color was darker, which was probably due to the longer time in the bath. Anyway buckthorn bark dyes well also in lower temperatures, it only takes more time. This buckthorn bark was from Frangus catharctica, but our native Rhamnus frangula bark  probably gives similar colors.

Pesin silloin syksyllä langan ja se sai olla varastossa helmikuulle, jolloin aurinkoiset ilmat tulivat, ja päätin tehdä  valonkestotestin näille paatsamankuorivärjätyille langoille. Otin mallipätkät eri  värjäyksistä ja laitoin ne kuistille aurinkoon puolet peitettynä kahdeksi viikoksi, lumi vielä varmaankin tehosti auringon säteilyä.
1. 2008 värjätty emäksessä fermentoimalla 200g paatsamankuoria/100g lankaa
2. 2008 värjätty emäksessä fermentoimalla 100g paatsamankuoria /100g lankaa
3. 2011 kesällä ylläkuvattu värjäys 200g paatsamankuoria/100g lankaa
4. 2012 värjätty normaali keittomenetelmä 200g paatsamankuoria/100g lankaa (sama suhde vertailun vuoksi, vaikka vähempi olisi riittänyt. Tavallisesti käytän 30-40g kuoria/100g lankaa, liotan yön yli, haudutan tunnin, siivilöin ja värjään tunnin, värjäyslämpötila on hyvä pitää enintään 80C, liian korkeassa väri samenee)
5. 2012 värjäys no4, mutta lanka laitettu kylmään tuhkalipeään, pH9, värjäyksen jälkeen yön yli, jolloin väri muuttui keltaisesta ruusunpunaiseksi
6. 2012 purettamaton vertailulanka, ollut myös tuhkalipeässä

IN ENGLISH
I had washed the yarn in the autumn and put to storage. In February the sun came out and I took samples from different buckthorn bark dyeings and put them outside in the porch, half covered for two weeks. Sun was bright and the snow intensified the sunlight.
1. 2008 dyed in fermenting basic bath, 200g of bark to 100g of yarn
2. 2008 dyed in fermenting basic bath, 100g of bark to 100g of yarn
3. 2011 the above dyed in the summer in neutral to acidic bath, 200g bark to 100g of yarn
4. 2012 the normal hot neutral bath, 200g of bark to 100g of yarn ( I used the same relation even though that amount would have dyed more. Usually I use 30-40grams of bark to 100g of wool for golden yellow colors, soak, simmer and then dye in the bath.)
5. 2012 the dyeing no 4, but the yellow yarn was soaked after dyeing in cold wood ash lye (pH 9) overnight, and the color changed from gold to red.  
6. 2012 unmordanted control yarn from the bath 4 but also soaked in wood ash lye overnight.

Näytteet kestivät auringonvaloa melko hyvin, kuvassa ei näy värirajaa kunnolla, lankojen oikeanpuolimmainen pää oli auringossa, mutta no 1 ja 2 eivät haalistuneet käytännössä ollenkaan. Tosin niiden värikin oli hyvin kylläinen ja voimakas. No 3 haalistui ihan hitusen. No 4 väri ei haalistunut vaan muuttui hiukan tummemmaksi, eron huomaa tarkkaan katsoen. No 5 ja 6 ruusunpunainen väri haalistui jonkin verran, selvästi enemmän kuin näytteet 1-3 ja purettamaton hiukan enemmän kuin alunapuretettu.
LISÄYS: Tässä viime kesäisessä  värjäyksessä tietysti unohtui purettamaton kontrollilanka, joka olisi voinut värjääntyä eri tavalla. Krista Vajanto kehoitti käyttämään nimenomaan purettamatonta lankaa.

IN ENGLISH
The samples took the test quite well, in the picture the change of color doesn't show very well, the right hand half of the yarns was in the sun. No 1 and 2 didn't change at all, but their color was saturated and strong to begin with. No 3 faded just a little. No 4 didn't fade but it did change to a little darker and not so bright color. The rose colored no 5 and 6 faded somewhat, more than samples 1-3, and the unmordated more than alum mordanted sample.

EDIT: Last summer I forgot (once again) to have unmordanted control yarn in the dyebath, it could have become different color. Krista Vajanto advises to use unmordanted yarn for this type of dyeing.

Buckthorn bark Experiment Paatsamankuori värjäyskokeilu

Toissa talvena kokeilin kasvivärjäystä paatsamankuorilla käyttämällä (fermentoimalla)niitä tuhkalipeässä ja sainkin punaista niin, täällä siitä bloggaus, mutta langan pitäminen korkeassa pHssa vahingoitti sitä ja halusin kokeilla käyttämistä uudestaan. Lopputulos ei ollut nyt sellainen punainen, mitä sain aiemmin, ja syitä siihen ovat varmaankin se, että
1.pH pääsi putoamaan liian usein ja liian pitkäksi aikaa happamaksi, ehkä se olisi pitänyt olla alun perinkin korkeampi
2.myöskään lämpötila ei ollut niin korkea kuin aiemmin eli ehkä liian matala.
Lisäksi lanka oli lopulta neutraalissa liemessä, mutta ensin pitäisi saada nuo kaksi ensimmäistä asiaa oikein, jotta voisi sanoa, mikä johtui mistäkin.

Tässä kuitenkin värjäyksen kulku:
1.päivä: 290g paatsamankuoria, niiden päälle lisätty 5l vettä ja 2dl tuhkalipeää, pH oli 9.
Liemi kuorineen muuttui heti tummanpunaiseksi. Ämpäri oli sisällä n20C kansi päällä.
3.päivä: ei kunnon käymistä, mutta silti pH oli pudonnut 7ään. Lisätty tuhkalipeää, pH taas 9. Ämpäri siirretty kasvihuoneeseen, kun helteet alkoivat. Ajattelin, että siellä olisi vielä lämpimämpää kuin sisällä.
4.päivä: ämpärissä kuplia, käyminen oli alkanut
5.päivä: kuplia, mutta en mitannut pHta, oli ehkä jo putoamassa
6.päivä:pH pudonnut 6een, lisätty tuhkalipeää, kuva yllä tästä vaiheesta
10.päivä: käyminen oli lakannut jossain vaiheessa tässä välin (elämä tuli väliin ja ämpärin tsekkaaminen unohtui, argh) ja pH oli 7.
Liemi nyt siivilöity, ja kaataessani ämpärin sisältöä siivilään, huomasin, että liemi oli päältä ruskeanpunaista, mutta pohjalla kuorien päällä ihan keltaista. Tajusin tämän vasta kaataessani ja niinpä ne sekoittuivat. En muista tällaista aiemmin, mutta silloin käyminen onnistuikin loppuun saakka.
Laitoin siivilöityyn liemeen 100g alunapuretettua lankaa ja jätin ämpärin kasvihuoneeseen. Lämpötila oli päivisin reilut 20C ja öisin matalampi, nyt alkoi taas viileämmät säät.
Lanka oli värjääntynyt muutamassa tunnisssa tumman keltaiseksi.
Koska pH oli nyt neutraali, annoin langan muhia liemessä yhteensä viikon.
Langan osat, mitkä olivat liemen pinnassa, muuttuivat tumman punaisiksi parin päivän kuluttua, ja niinpä sitten nostelin lankaa hapettumaan päivittäin viideksi minutiksi. Kun lanka oli ilmassa, se muuttui keltaisesta oranssiksi, mutta kun laitoin sen takaisin liemeen, väri palasi keltaiseksi, kuitenkin tuntui, että väri tummeni joka päivä hiukan.
15.päivä: nostin langan hapettumaan puoleksi tunniksi ja nyt se muuttui hyvin tumman ruskeanoranssiksi.
17.päivä: otin langan kokonaan pois liemestä, kuva alla.

In English
I had tried to get red from buckthorn bark by fermenting it in wood ash lye earlier, and succeeded, here is blogging about it, but keeping the wool in high pH damaged it and I wanted to try fermenting agian, this time keeping the yarn in lower pH after the actual fermentation.
Now the result wasn't the red I got before and some reasons for failure are propably
1. pH dropped too low too many times and for too long periods, maybe it should have been higher in the first place
2. the temperature of the fermenting bath was propably too low
And when the yarn was in the bath, the pH was neutral, but I think first I should have had no 1 and 2 right before drawing any conclusions.

Here is how I did it:
Day1: 290grams of buckthorn bark covered with 5litres (half a bucket)of warm water and 2 desilitres (big mugful) of wood ash lye, pH was now 9. The bath changed immediately dark red. The bucket was inside (about 20Celsius) covered with a lid.
Day 3: There was no visible fermentation, but the pH had dropped to 7. I added more wood ash lye to get pH 9. I moved the bucket to the greenhouse, thinking that it would be warmer there, as we got a heat wave just then.
Day 4: there were bubbles in the bath, a sign of good fermentation
Day 5: bubbles, but I didn't measure the pH, it had propably already started to drop
Day 6: pH had dropped to 6, I added more wood ash lye, the picture above is from this day
Day 10: life interfered my experiment and I forgot the check the bath, sometime between day 6 and day 10 the pH had dropped to 7 and fermentation had stopped, argh.
I then strained the bath and while pouring the liquid I noticed that in the top the liquid was dark brownish red and in the bottom where all the buckthorn bark chips were, the liquid was bright yellow. I noticed this too late and so they got mixed together:( I don't remember this happening the last time, but then the fermentation succeeded.
I put 100grams of alum mordanted yarn to the strained bath and left the bucket in the greenhouse. Now the weather had turned cooler and rainier again and the temperature was only about 20 in the daytime and lower at nights.
The yarn had turned to dark yellow in a couple of hours.
As the pH was now neutral I decided to keep the yarn in the bath for one week.
The parts of yarn which were in the surface of the liquid, had turned to red (!) in couple of days and so I started to oxidize the yarn in the air every day for 5 minutes. When the yarn was in the air it changed to orange, but when I put it back to the bath, it changed to dark golden yellow again, but I think the color got darker each day.
Day 15: I oxidized the yarn for 30 minutes and now it turned to very dark brownish orange.
Day 17: I took the yarn away from the bath, picture below

Tässä vaiheessa vielä langan pinnassa näkyi tummempia (ja punaisempia) kohtia, jotka olivat olleet liemen pinnassa, eivät kyllä näy kovin hyvin kuvassa alla. Lanka sai hapettua narulla varjossa kaksi päivää ennen pesua.

In English

At this point there were still darker (and redder)streaks in the yarn, they were parts which had been close to the surface of the bath. Unfortunately they don't show well in the picture below.

I let the yarn oxidize for two days outside in the shade before washing it.

Hapettuessaan väri oli muuttunut tummemmaksi, mutta ei punaiseksi vaan ruskean tiilenoranssiksi (vähän kuin väriksi mitä saisi kiventierasta). Pesin langan normaalisti, ja lisäsin viimeiseen huuhteluveteen lorauksen etikkaa, niinkuin teen aina. Se ei vaikuttanut värin sävyyn, mutta toivottavasti sulki villan suomut. Ruotsalaisen värjärin (ja kemistin, luulisin) Erik Sundströmin mukaan etikkahuuhtelu myös vaikuttaa värin pysyvyyteen antrakinoniväreillä, se poistaa sokeriosat niin että väristä tulee pysyvä.

Nyt on uutta tuhkalipeää tekeytymässä uutta värjäystä varten ja nyt täytyy olla tarkempi pHn kanssa. Toinen, minkä olin unohtanut (ääh) tätä värjäystä tehdessäni oli purettamaton kontrollilanka, se pitää muistaa seuraavalla kerralla.

Jälkivärjäyksessä on tulossa keltaista, edelleen kasvihuoneessa, ja lopulta kuumennan kuoren palaset ja värjään niillä keltaista normaalilla keittovärjäyksellä.

Lepänkuorivärjäykset ovat myös valmiina, niistä sitten seuraavaksi.

In English

During oxidizing the color changed to darker, but not red, but brownish brick orange (reminding me of the color which Parmelia lichens give in boiling bath). I washed the yarn and added a drop of vinegar in the last rinse water as I habitually do. It didn't affect the color, but I hope it closed the wool scales and according to Swedish dyer (and chemist, I think) Erik Sundström, vinegar in the rinsing water when dyeing with anthraquinone dyes removes the sugars and stabilizes the dyemolecules, so that the color is fast.

Now I have new wood ash lye steeping for a new try with barks and next time I will have to be more careful with the pH. Another thing I forgot this time, was the unmordanted control yarn, I have to remember that next time!

I have yellow yarns dyeing in the afterbath, still in the greenhouse, and finally I am going to boil the bark chips and dye more yellow in the hot bath as usual.

I have alder bark dyeing also finished, about them in a few days.

Buckthorn bark experiments Paatsamankuorikokeiluja

Kirjoitinkin jo aiemmin, miten Cardonin kirjassa oli maininta hollantilaisesta reseptistä, jossa paatsamankuoria käytettiin viikko tuhkalipeässä lämpimässä ja sitten lisättiin langat, joita edelleen pidettiin viikko liemessä. Helen oli onnistuneesti saanut tällä tavalla punaisia värjä, joista hän kirjoitti blogissaan syksyllä. Niinpä pitihän minunkin kokeilla:)

Sain viime syksynä kotimaisia korpipaatsaman (Rhamnus frangula) kuoria, kesällä kerättyjä ja kuivattuja. Tein tuhkalipeää koivuntuhkasta aiemmin kertomallani tavalla ja laitoin sitä paatsamankuorien päälle (150g kuoria) kattilaan, joka oli puuhellan kulmalla. Liemen pH oli aluksi 10. Liemi oli kellanoranssia, mutta alkoi kyllä käydä hiukan kuplien ja muutaman päivän kuluttua pH oli laskenut 6:een. Lisäsin tuhkalipeää, ja taas parin päivän kuluttua pH oli alhaalla. Argh! Lisäsin jälleen kerran tuhkalipeää niin, että pH nousi 8:aan ja laitoin liemeen 20g valkoista alunalla puretettua lankaa, mutta edelleenkään pH ei pysynyt riittävän ylhäällä. Lopulta annoin sen olla neutraalissa viikon, jolloin otin langan pois. Se oli samanlainen oranssi, millaisena se oli liemessäkin ja mitä olisin ehkä saanut kuorilla ihan normaalilla keittosysteemilläkin, lanka no1 kuvassa. Siivilöin kuoret pois liemestä ja värjäsin sillä 100g valkoista lankaa normaali keltaiseksi, ja harmittelin mielessäni, kun värjäyksestä ei tullut sellaista kuin piti.

No, toinen kokeilu saksalaisella paatsamankuorella, jonka olin ostanut nimellä 'faulbaumrinde', puun latinalaista nimeä en löytänyt mistään. Tämä kuorisilppu käyttäytyikin jo heti alussa eri tavalla kuin kotimainen: välittömästi kaadettuani tuhkalipeää kuorien päälle, liemi ja kuoret muuttuivat punaiseksi, kuva punaisesta lasipurkista pari postausta alempana. Olin jo ihan innoissani. Olin laittanut 100g kuoria lasipurkkiin ja toista kokeilua varten 200g kattilaan, samaa tuhkalipeää molempien päälle.

Ensin mitä tapahtui lasipurkissa: Aluksi pH oli 10, mutta jo kahden päivän kuluttua aamulla huomasin, että vaikka kansi oli mielestäni tiivis, mössö oli käynyt niin, että sieltä oli tihkunut vaahtoa yli ja sisältö oli muuttunut keltaiseksi. Punaisesta ei ollut tietoakaan ja kun mittasin pH:n se oli n 6. Siirsin litkun isompaan purkkiin ja päälle lisää lipeää, niin että pH oli 9, mutta taas parin päivän kuluttua pH oli pudonnut 5:een. Tässä välissä huomautus, että tämä happamuuden lasku johtui todennäköisesti käymisestä, sillä olen säilyttänyt tuhkalipeää ämpärissä, eikä tavallisessa säilytyksessä oli pH laskenut näin lyhyessä ajassa. Aina kun lisäsin lipeää ja liemi tuli emäksiseksi, myös liemen väri muuttui, ei tarvinnut pH liuskoja, kun jo väriä katsomalla näki missä mentiin. Lopulta viikon jälkeen nostin taas kerran pH:n 8:aan ja lisäsin 20g alunapuretettua lankaa, ajattelin että pienellä määrällä voi aluksi kokeilla. Viiden päivän kuluttua pH oli taas laskenut 5:een ja liemi oli keltaista, myös lanka näytti keltaiselta, kun nostelin sitä aina välillä. Olin jo ihan luovuttanut.

Mitä sitten tapahtui kattilassa samaan aikaan: myös siinä pH oli aluksi 10 ja liemi karmiininpunaista, hienon näköistä. Kahden päivän kuluttua liemi oli edelleen punaista, pH oli laskenut 8:aan ja liemi kävi punaisilla kuplilla, juuri saman näköistä muuten kuin Helenin kuva samasta vaiheesta omassa blogissaan. Kolmen päivän käymisen jälkeen pH oli pudonnut 6:een ja liemi muuttunut keltaiseksi. Lisäsin lipeää (Ph 8) ja valkoista aluna puretettua lankaa 20g tännekin. Jostain kumman syystä kattilassa liemen Ph pysyi nyt tasaisena, n8:ssa, liemen väri oli punertavaa, vaikka lanka näyttikin kellanoranssilta. Lämpötila oli ehkä 20-40C kaikilla näillä värjäyksillä. Viiden päivän kuluttua otin sekä kattilasta että lasipurkista oranssit langat pois ajatellen kokeilun epäonnistuneen. Olin aina silloin tällöin nostellut lankoja toivoen että väri muuttuisi punaiseksi, mutta ei. Kun sitten lopullisesti nostin langat pois, laitoin ne narulle valumaan yöksi ennen pesua, ja sitten tapahtuikin ihme. N puolen tunnin kuluttua molemmat!langat olivat muuttuneet - hapettuneet- punaisiksi!! Lasipurkissa (jossa oli vähemmän kuoria suhteessa lankaan ja jonka pH seikkaili miten tahtoi) ollut lanka tuli kirkkaaman ja hiukan vaaleamman punaiseksi, no 2, kun taas kattilassa ollut lanka, no3, oli ruskeamman ja voimakkaamman punaista. Kun näytin lankoja miehelleni, hän kysyi, olinko varma, että en ollut vahingossa laittanut niihin krappia:) Ei, kyllä nämä tulivat paatsamankuorilla. Varsinkin kattilassa ollut lanka oli hiukan karkeampaa kuin normaalisti, eli pitkä liotus emäksisessä ympäristössä ei ollut oikein hyväksi, mutta tämä vaatii vielä testailua. Jospa lyhyempi värjäysaika riittäisi ja hmm, myöskin lasipurkissa ollut lanka, jonka pH laski, antoi punaista väriä.

Paljon on vielä kysymyksiä ja valonkesto pitää testata keväämmällä, kunhan aurinko alkaa paistaa enemmän. Pesussa väri ei muuttunut, vaikka pesin neutraalilla pesuaineella, niin kuin tavallisestikin. Näissä värjäyksissä paatsamankuoria oli todella paljon suhteessa lankaan, normaalilla keittvärjäyksellä saan värjättyä 200grammalla kuorta kilon lankaa keltaiseksi. Aionkin kyllä käyttää liemet vielä normaaliin värjäykseen, niin että eivät ne hukkaan mene. Onko näin iso määrä välttämätöntä, sekin pitää testata. Haittaako käymisen yhteydessä tapahtuva pH:n lasku? Ja mitä oikeasti siinä käymisessä tapahtuu?

Myös tuo, miksi kotimaiset kuoret eivät antaneet punaista, onko kyse paatsamalajien erosta vai olivatko nämä kuoret mahdollisesti liian nuoria. Yleensähän sanotaan, että kuorien (niinkuin krapin juurienkin) pitäisi olla vähintään puolen vuoden ikäisiä, mitä vanhempia, sitä parempi. En tiedä, onko niin.

Helpommalla samanlaista punaista saa krapilla ihan varmasti, mutta onhan tämä jännää. Jatkan kokeiluja:)

In English

I wrote earlier that in Cardon's book there was an old recipe where buckthorn barks were fermented in wood ash lye for a week, then the yarns were added and kept in the bath for another week. Helen had succeeded doing this and had written about it in her blog, so of course I had to try also:)

Last summer a friend of mine gave me alder buckthorn (Rhamnus frangula) barks, collected here in Finland then. I made lye from birch ashes like I wrote earlier and then I put 150grams of dried alder buckthorn barks to ferment in warm birch ash lye in a kettle in our wood stove. The pH of the bath was 10 at the beginning and it was yellow-orange. It started to ferment and after two days the pH ahd dropped to 6. I added more lye, but again after two days the pH had gone down. Arhg!! Again I added birch ash lye (pH8) and put 20grams of white alum mordanted yarn to it, but the pH wouldn't stay up! Finally I gave up and let it be neutral for one week, after which time I took the yarns away. They were the same orange as in the bath, no change in the air. It is no1 in the picture. I think I would have gotten the same color with normal boiling method. Disappointed, I strained the barks from the bath and dyed 100grams fo white yarn yellow with the rest of the bath, like usually.

Well, then another experiment with the buckthorn bark chips that I had bought from Germany as 'faulbaumrinde', I haven't been able to find out the latin name of the buckthorn they were from, so I don't know if they are from different tree as the Finnish barks.

These chips behaved differently from the start, I already posted a picture of the red glassjar earlier. Right after I had poured birch ash lye on the chips, they and the lye turned bright red. I was so excited! I had two experiments, in the glassjar 100grams and in the kettle 200grams of buckthorn bark chips.

First what happened with the glassjar:
The pH was 10 at the beginning, but after two days in the morning I noticed that the liquid had turned yellow and the foam was coming from the jar. I had thought the lid was tight, but apparently not. The pH was 6 and so I poured all to a bigger jar and added more birch ash lye to raise the pH to 9. But then after two days the pH was 5 again! This lowering of the pH had to have something to do with fermenting, because when I store the ready lye in a bucket, the pH stays up, at least for some time. Everytime when I added lye to the jar, the color of the bath turned red, and I only had to look at the color to see that it always dropped after a few days, because it had turned yellow. Finally after one week I added lye once more to raise the pH to 8 and added 20grams of alum mordanted white yarn to it. After 5 days the pH had again dropped to 5 and the bath was yellow, also the yarn was yellow every time I raised it from the jar to look, if it would change red. By that time I had mentally given up, it wasn't going to work.

What happend in the kettle at the same time:

also there the pH was 10 to begin with and bath really red, looking wonderful. After two days the bath was still red and it had started to ferment with red bubbles, the pH had though dropped to 8, but that wasn't bad compared to the glassjar. And it was still red. After three days of fermenting it had gone down to 6 and the bath was yellow (day five from the beginning). I added more lye (pH8) and 20grams of white alum mordanted yarn. Now for some unknown reason here in the kettle the pH stayed now about 8 for five days (and didn't drop like in the jar) and the bath was red, even if the yarn did look yellowish orange. The temperature had been between 20 and 40C in all these experiments, It was difficult to keep at the same temperature all the time. I had almost every day raied the yarn from the bath to see if there was any change of color, but no, they were not red. After five days I took both yarns, from the kettle and from the glassjar, away from the bath and put to dry in a string, meaning to wash them the next day. They were yellowish orange, BUT after about half an hour in the air, a miracle happened and they had turned - oxidized - red, just like Helen had said! The yarn from the glassjar (where there were less bark chips/yarn and where the pH had gone up and down many times) was brighter and lighter red (no2), than the yarn from the kettle, which was deeper and a little more brownish red (no3).

When I showed these yarns to DH, he asked if I was sure I hadn't accidentally put madder in the bath:) No, these colors really came from buchkthorn bark.

The yarn, which had been in the kettle with higher pH, was a little coarse, so this was not very good for it, but this needs more testing. Maybe shorter time would be enough and also the yarn from the glassjar, with lower pH, did give red.

I have lots of questions and I have to test these fro light fastness later in the spring when there is more sunshine than now. Washing fastness was good, there was no bleeding and the color didn't change, even though I used my usual neutral soap(Ecover, for wool).

In these experiments I used a lot more bark chips than I would usually. If I used the boiling method I would have dyed one kg of yarn yellow with 200grams of bark chips. I am going to dye with the rest of the baths later on, so they won't go to waste. is this big amount necessary, I have to test that also. And is the lowering of the pH during the fermenting bad? Should the pH be all the time higher? And what really happens to the dyestuffs when the bark ferments?

Also, why did the Finnish alder buckthorn barks not give red? Is it a different buckthorn species or were the barks no old enough? I have read that barks should be at least 6 months old before using, the longer the better, the same as with madder, but is this so? I don't know.

I know that I will get red easier with madder, but this is exciting, trying old recipes. I am definitely going to continue experiments:)