Krappi eli värimatara (Rubia tinctoria) on vanhimpia tunnettuja väriaineita ja siitä saa punaista väriä. Krapin väriaineet ovat sen juuressa, ja krappia viljellään värjäystä varten Keski-Euroopassa ja Lähi-Idässä. Krappia voi viljellä myös Etelä-Suomessa puutarhakasvina, mutta pohjoisessa se ei aina talvehdi. Krapin pitää antaa kasvaa useita vuosia ennenkuin juurta kerätään värjäystä varten, joten siksi talvehtiminen on tärkeää. Krappia voi myös ostaa, kaupassani myytävä krappi on peräisin Lähi-Idästä.
KRAPIN VILJELY
Krappi on monivuotinen kasvi, ja se on helppo kasvattaa siemenistä. Krapin siemeniä on ollut myytävänä ainakin Hyötykasviyhdistyksellä ja Exotic Gardenilla, myös Ruissalon Kasvitieteellisestä Puutarhasta niitä on saanut ostaa.
Krappi viihtyy läpäisevässä kalkkipitoisessa maassa, mieluiten kohopenkissä, jossa sen juurilla on paljon tilaa kasvaa. Sanotaan, että kalkkipitoisessa maassa juuriin muodostuu eniten punaisia väriaineita.
Vaikka krapin siemenet voi kylvää suoraankin maahan, mielestäni se kannattaa esikasvattaa ensin kuukauden verran lavassa tai purkeissa. Krapin siemenet itävät lämpimässä 10-20 vrk, kylmässä maassa itäminen voi kestää pidempään.
Viiden viikon kuluttua itämisestä krapin taimet ovat jo melko isoja ja valmiita istutettavaksi maahan.
Taimet istutetaan n 60cm välein. Tämä tuntuu isolta väliltä pienille taimille, mutta krappi kasvattaa parhaiten juuria, jos sillä on tarpeeksi tilaa.
Taimien välit pidetään vapaana rikkaruohoista, muuten krappi onkin hyvin helppohoitoinen kasvi. Sillä ei ole tuholaisia eikä siihen tule yleensä mitään kasvitautejakaan.
Kolmen vuoden ikäisenä krappi kukkii ja voi tuottaa siemeniä, mutta jostain syystä minulla siemeniä ei ole muodostunut kukinnasta huolimatta.
Kolmantena vuonna istutuksesta krapin juuria voi kaivaa ylös värjäystä varten syksyllä, tai sitten aikaisin keväällä neljäntenä vuonna. Sadonkorjuussa pienet jakopalat juurista kannattaa istuttaa takaisin maahan, näin kasvatusta ei tarvitse aloittaa enää siemenistä vaan kasvi jatkaa nopeammin kasvuaan jakopalasta.
Krapin juuret ovat yllättävän isot.
Sadonkorjuun jälkeen juuret pestään, paloitellaan ja kuivataan, tai niillä voi värjätä myös tuoreena.
Samalla tavalla kuin krappia, voi viljellä myös sen kotimaisia sukulaisia, Galium-suvun mataroita, joiden juuret sisältävät osin samoja väriaineita, ja joista myös saa punaisia värejä. Hyvässä läpäisevässä penkissä kasvaessaan nekin tuottavat hyvän juurisadon, ja näin kasvatettuna niitä on lisäksi paljon helpompi kerätä värjäykseen, kuin muiden kasvien seasta tienvarsilta. Mataroiden siemeniä saa mm niittykasvien siemeniä myyviltä kotimaisilta liikkeiltä, ja niitä voi viljellä pohjoisinta Suomea myöten.
KRAPILLA VÄRJÄÄMINEN
Punaiset väriaineet tarttuvat parhaiten, kun lanka on esipuretettu alunalla (10-15%), mutta myös ilman puretusta osa krapin väriaineista tarttuu pysyvästi villaan, väristä tulee tällöin ruskeanoranssi eikä punainen.
Krappijuurta käytetään hienoksi pilkottuna, joskus myös jauhettuna. Jauhemainen krappi on hyvin hankala saada pois villasta, joten se sopii mielestäni paremmin silkin tai puuvillan värjäykseen kuin villalle. Paloina oleva krappi saa olla samassa liemessä lankojen kanssa, mutta jauhetun krapin voi siivilöidä liemestä pois ennen värjäystä, tällöin väristä ei kuitenkaan tule yhtä voimakasta. Jos krappi on samassa liemessä värjättävän materiaalin kanssa uusia väriaineita vapautuu krapista sitä mukaa kuin aiemmat väriaineet ovat imeytyneet lankoihin, ja näin väriä kiinnittyy enemmän. Krappia voi pitää liemessä myös esim. sukkahousussa tms, mutta silloin ne osat lankoja, jotka koskettavat krappimyttyä, värjääntyvät voimakkaammin. Toisaalta näin voi saada hienoja kirjavia lankoja ihan tarkoituksella.
Seuraavat ohjeet on tarkoitettu villalangan värjäykseen. Nämä ovat tapoja, mitä itse käytän krapilla värjäämiseen, mutta monia muitakin ohjeita on.
PUNAISEN/ORANSSINPUNAISEN VÄRJÄÄMINEN KRAPILLA
- Käytä 80-100% krappia langan kuivapainosta eli 100g lankaa tarvitset 80-100g kuivaa krappia
- Pureta langat etukäteen (alunaa 10-12% ja viinikiveä 5%, tai pelkkää alunaa 15%) ja anna mielellään puretuksen asettua ainakin viikko. Krapilla voi myös värjätä ilman mitään puretusta, ja väri on kestävä, tosin siitä tulee silloin ruskeampi/oranssimpi. Punaiset väriaineet tarvitsevat alunan kiinnittyäkseen lankaan.
- Kaada kädenlämpöistä vettä krappijuuren palojen päälle ämpärissä, palat turpoavat, joten käytä tarpeeksi isoa astiaa. Vettä on hyvä olla n 5 litraa/ 100g värjättävää lankaa. Liota krapinpaloja yön yli.
- Seuraavana päivänä kaada liotetut krapit liemineen kattilaan, ja tarkista, että vesimäärä on vähintään 5l/100g lankaa.
- Lisää kosteat ja hyvin huuhdellut puretetut langat liemeen krapinpalojen joukkoon ja sekoita hyvin, mutta rauhallisesti.
- Nosta liemen lämpötila n 50°C ja pidä tässä kaksi tuntia, muista sekoittaa lankoja ja lientä useita kertoja, että väri tarttuu tasaisesti. Helposti käy niin, että lähempänä kattilan pohjaa olevat langat värjääntyvät eri tavalla kuin pinnalla olevat. Tämä johtuu siitä, että pohjalla liemi voi olla eri lämpöistä.
- Nosta sitten liemen lämpötila vielä 60-65°C, ja pidä tässä tunti.
- Voit nyt ottaa langat pois, tai antaa niiden jäähtyä liemessä yön yli.
- Kun otat langat pois liemestä, purista liika vesi pois ja ravistele irtonaiset krapin palaset pois langoista ison astian päällä. Ota palat talteen, niissä on vielä lisää väriä.
- Pese langat huolellisesti ja lisää viimeiseen huuhteluveteen loraus etikkaa sulkemaan villan suomut.
JÄLKIVÄRJÄYS: RUSKEANPUNAINEN/RUSKEANORANSSI
- Edellisen värjäyksen jälkiväri.
- Lisää langoista ravistellut krapinpalat takaisin liemeen ja keitä lientä hiljaisella tulella tunti.
- Jäähdytä liemi ja lisää kosteat huuhdellut puretetut langat liemeen.
- Värjää tunti 70-80°C, ja anna jäähtyä liemessä yön yli.
- Muista liikutella lankoja värjäyksen aikana jotta väri tarttuu tasaisesti.
- Ota taas krapinpalat talteen langoista, ennen kuin peset langat.
- Kahteen kertaan käytettyjä krapinpaloja voi vieläkin käyttää värjäykseen ja niistä irtoaa lisää oransseja tai ruskeita värejä. Palat voi myös kuivata värjäysten välillä, ne eivät saa homehtua.
- Käytetyt krapinpalat antavat punerrusta ja lämmintä sävyä esimerkiksi keltaisiin liemiin.
KYLMÄVÄRJÄYS KRAPILLA
Krapilla voi myös värjätä viileämmässä lämpötilassa, koska sen väriaineet eivät vaadi kuumaa kiinnittyäkseen. Sana kylmävärjäys on hiukan harhaanjohtava, koska tässä värjäystavassa lämpötila on hyvä olla 20-30°C, tai ylikin. Tämä onnistuu kesällä auringonpaisteessa vaikkapa kasvihuoneessa tai talvella pannuhuoneessa tai muussa hyvin lämpimässä tilassa. Kylmävärjäyksessä aika korvaa korkeamman lämpötilan eli kun em kuumassa tehty värjäys kiinnittyy tunnissa, niin kylmävärjäykseen tarvittava aika on yleensä viikko. Itämaisten mattojen punaiset on perinteisesti värjätty kylmävärjäyksenä.
- Pureta langat etukäteen alunalla (15%) tai alunalla ja viinikivellä (10% ja 5%). Puretuksessa viinikivi auttaa alunaa kiinnittymään paremmin lankoihin, mutta myös samalla myöhemmin vaikuttaa krapista saatavaan väriin niin, että väri on oranssimpi. Pelkkää alunaa käytettäessa krapista saa punaisempaa, mutta toisaalta alunaa on tällöin hyvä olla hiukan enemmän, jotta tarpeeksi sitä kiinnittyy lankoihin.
- Käytä krappia saman verran kuin lankaakin (kuivapainoltaan), kylmävärjäyksessä on hyvä olla krappia hiukan enemmän kuin kuumavärjäyksessä, jotta väristä tulee tarpeeksi voimakas.
- Liota krapinpalat kädenlämpöisessä vedessä yön yli.
- Täytä kylmävärjäysastia (esimerkiksi musta muovisaavi) kädenlämpöisellä vedellä ja lisää liotetut krapit liemineen. Tarkista, että nestettä on riittävästi, vähintään 5l/100g lankaa.
- Lisää puretetut ja huolellisesti huuhdotut kosteat langat värjäysastiaan ja sekoita huolellisesti.
- Jätä langat värjäytymään noin viikoksi, pidempikään aika ei haittaa. Sekoita lankoja huolellisesti pari kertaa päivässä.
- Noin 3-4 vuorokauden kuluttua liemi alkaa käydä, tästä ei pidä huolestua, vaan juuri näin pitääkin olla. Kun liemi käy, niin langat nousevat pintaan ja niitä pitää painella takaisin liemeen useammin. Kuvassa alla oikeassa reunassa olevat oranssit langat on puretettu tammenkuorilla, punaisemmat alunalla.
- Viikon kuluttua, tai sitten kun langat näyttävät sopivan värisiltä, langat voi ottaa pois liemestä. Itse en ole huomannut yli 10 vrk:n värjäysajan jälkeen värin tummenevan enää kovin paljoa.
- Langoista väännetään ylimääräinen liemi takaisin värjäysastiaan ja ravistellaan krapinpalaset talteen.
- Langat pestään huolellisesti ja viimeiseen huuhteluveteen lisätään loraus etikkaa.
- Mikäli langoissa on vielä irtonaisia krapinpaloja, ne lähtevät hyvin pois, kun langat ovat kuivat.
- Samalla värjäysastialla voi värjätä toisenkin kerran vaaleampaa väriä, ja lopuksi krapinpalat voi ottaa talteen ja värjätä niillä keittomenetelmällä. Vaikka aluksi käytettävä krappimäärä voi tuntua isolta, se on hyvin riittoisaa ja sillä voi värjätä eri sävyjä useaan kertaan.
- Kannattaa kokeilla erilaisia tapoja ja krapin määriä, jotta löytää tavan, joka sopii itselle. Myös erilainen vesi vaikuttaa krapista saatavaan väriin, kaivovedellä saatava sävy voi olla erilainen kuin kaupunkivesi.
Alla vielä kuva eri puretuksen antamista väreistä krapilla: ylin tumma punainen on puretettu alunalla, toinen on kokonaan purettamaton näyte, ja loput eri tavoin kuorilla puretettuja. Kuoripuretuksessa puretteena toimii kuorissa oleva tanniini. Se ei muuta väriä kovinkaan paljoa, mutta vahvistaa jo ennestäänkin hyvää kokonaan purettamattoman värin valonkestoa.
Hiukan erilainen uuttotapa blogissani täällä.
Lisää värjäyksistäni krapilla voit lukea blogistani.
Teksti ja kuvat © RIIHIVILLA
