Muistatte varmaan, kun värjäsin syyskuussa ensimmäisen kerran hernekuukusilla. Tein myöhemmin myös toisen kuukusvärjäyksen, josta en siivilöinyt kuukusia pois vaan ne olivat lankojen kanssa samassa liemessä tarkoituksenani saada mahdollisimman kirjavaa lankaa, mitä sitten sainkin. Tummimmat värit tulivat ensimmäisestä liemestä, jossa oli 500g kuukusia ja 100g lankaa. Jälkivärejä tuli ensin kolme, ja samoin kuin ensimmäisellä kokeilukerralla kolmas jälkiväri oli jo aika vaalea. Liemet saivat seistä kuistilla kolmisen viikkoa, ja yhtenä päivänä lokakuun alussa ajattelin sitten vielä kokeilla, josko liemestä irtoaisi edelleen vähän väriä. Olinkin aika yllättynyt kun langoista tuli melko tummia, paljon tummempia kuin viimeisin jälkiväri samasta liemestä kolme viikkoa aiemmin! Kuukuset olivat olleet koko ajan liemessä ja nähtävästi niistä oli irronnut lisää väriä eli mitään ei kannata heti heittää pois:)
Värjäsin liemessä yhden vyyhdin kerrallaan, ja aina ajattelin, että seuraavasta ei varmaan tule enää väriä, mutta uskomattoman paljon sitä tuli. Viimeisimmässä vyyhdissä ei enä ole ruskeaa juuri lainkaan, vaan se on kellertävän hiekan ruskea (ei kuvassa), mutta liemi on edellen tallella ja ehkä vieläkin laitan sinne lankaa.
Yhteensä vajaalla 3kg:lla hernekuukusia olen nyt värjännyt 2,2kg lankaa. Tummimpia ruskean sävyjä ei tullut kuin vahvoista ensimmäistä liemeistä, yhteensä 450g, muut värit ovat punaruskeita/erilaisia keltaisia, kuten kuvasta näkyy, ja viimeisimmät värit kellanruskeita/keltaisia. Eli ensin tarttuvat tummanruskeat värit, sitten punaruskea ja kellaruskeat ja viimeiseksi jäävät keltaiset.
Vasemmalla oleva harmaanruskea vyyhti oli esipurettu raudalla, ei alunaa ollenkaan, se väri ei ole minusta niin mielenkiintoinen kuin muut, alunalla ja viinikivellä puretetut. Joitain näitä lankoja olen jo myynyt, osa on kaupassa ja osaa ajattelin käyttää joihinkin lapaspaketteihin myöhemmin syksyllä:)
Sitten vinkkejä hernekuukusvärjäykseen, mitä itse koin hyödyllisiksi:
-hernekuukusia kannattaa aluksi keittää useita tunteja
-lisää hiukan astianpesuainetta liemeen kuukusten keittovaiheessa, ja sekoita ensimmäinen tunti (ihan oikeasti!), varo ettei liemi kiehu yli
-kuukusten kannattaa antaa olla väriliemessä lankojen kanssa
-myös langan kannattaa antaa värjääntyä pitkään, useita tunteja ja mieluiten yön yli, väristä tuli voimakkaampi
-värjäyslämpötila kannattaa nostaa 90C, viileämmissä lämpötiloissa väristä tuli vaaleampi
-aivan ensimmäisen värjäyksen huuhteluvesi kannattaa ottaa talteen ja lisätä takaisin väriliemeen, siinä oli paljon väriä jäljellä
-jo käytettyä värilientä kannattaa seisottaa muutama viikko ja siitä tulee lisää väriä lankoihin. En tiedä, miksi näin tapahtuu, joko hernekuukusista irtoaa lisää väriä tai sitten väriaineet muuttuvat liukoisempaan muotoon ajan kanssa liemen seistessä ja näin väriä tulee lisää käyttöön.
Kaikista hernekuukusilla värjäämistäni langoista tuli kirjavia, mistä olen oikein tyytyväinen, ne ovat hyvin elävän näköisiä värejä. Miksi näin tapahtui, se on vieläkin epäselvää. En usko, että kuukusten jättäminen väriliemeen vaikutti tähän lopulta, ja toinen Leena oli tänä aamuna löytänyt yhden mahdollisen selityksen Suomen Sieniseuran sivuilta: siellä suositellaan lankojen kevyttä linkousta, jotta ne kuivuisivat nopeasti ja väristä tulisi tasaisempi. Olin itsekin huomannut, että lankojen väri muuttui niiden kuivuessa valossa narulla ja tummat värit voimistuivat, ehkä hapettuminen märkänä vaikutti väriin?? Kuivana lankojen väri ei ole muuttunut enää.
Tämä on kyllä todella mielenkiintoinen sieni.
Ripottelin sen itiöpölyä hiekkaisiin paikkoihin pihamme lähellä, jospa ne alkaisivat kasvattaa sienirihmastoa myös tänne ja joskus saisin kerättyä hernekuukusia omalta pihalta:)
In English
You might remember when I dyed first time with mushroom Pisolithus arhizus in the beginning of September. I dyed another patch of Pisolithus a week later and as I wanted to get variegated yarns, I didn't strain the mushrooms from the dyebath (at the time I thought this might help, and I did get variegated yarns, but not perhaps for this reason)), and so the mushrooms were together with the yarn in the bath. I got the darkest colors from a bath with mushrooms five times the weight of the yarn. I got also three afterbaths and like the first time I dyed with this mushroom, the third afterbath was quite light yellow.
The used dyebath was left to sit for three weeks (with mushrooms still in it), I never got around to throw it away. One day in the beginning of October I looked at it and thought that as it was still dark, maybe I would get some color to one more skein. I then reheated it with one skein of alum mordanted yarn. I was really surprised to see that after simmering for couple of hours and letting cool until the next morning, the yarn was very nice variegated dark reddish brown/brownish yellow. Much darker color than even the second afterbath from the same dyepot three weeks earlier! One lesson learned: never throw anything away too soon:)
After the first skein, I put one more to the bath for one day.. then another.. and another and another. It dyed unbelievably lot of yarn. The last skein is not reddish brown, but brownish yellow (not in the picture, it is still wet), and the bath still looks dark. Will it ever exhaust?
With about 3kilos of Pisolithus mushrooms I have now dyed 2,2kilos of yarn (and every skein is different). I got the darket shades only from the first baths (about 450grams), the other colors are reddish/yellowish brown, like you can see from the picture, and the last colors are more yellow. So the first pigments to attach are the dark browns, then reddish browns and brownish yellows and yellows are left to the last.
In the left side there is one skein which is greyish brown, that was pre-mordanted with iron (no alum), and all the other skeins were premordanted with alum and cream of tartar, which I think gave better colors. I have already sold some of these yarns, some are in my shop, but some I thought to use for some mitten kits, later, when I can decide which mittens would be nice with these colors:)
Then some tips which I found useful, when dyeing with Pisolithus arhizus:
-first boil the mushrooms for several hours, the longer the better
-add some dishwash detergent to the boiling mushrooms and stir the pot for the first hour (I mean really all the time), be careful that the bath won't boil over, it easily does
-leave the mushrooms to the dyebath with yarns
-the longer you leave the yarns to the dyebath, the better, at least for several hours, preferably overnight, this way the color is stronger
-raise the temperature of the dyebath to 90C (almost boiling, but not quite). In lower temperature the color will become lighter
-take the first rinsing water of the yarns and pour it back to the dyebath, there are a lot of pigments in it
-let the already used dyebath sit with mushrooms in it for couple of weeks and you get more color out of it. I don't know why this happens, either the mushrooms release more dye in longer soak, or the dye pigments change to more soluble form and you get more dye which is able to attach to the fiber.
All the yarns which I have dyed with Pisolithus arhizus became variegated, which I am very happy:) They look so lively. Why this happened I still don't know. I don't believe now that leaving the mushrooms in the dyebath was the reason and this morning another Leena (her blog is unfortunately only in Finnish) had found another explanation for it in the Finnish Mushroom Societys web pages (in Finnish): there a short spin-drying is recommeded especilly for Pisolithus dyed yarns right after dyeing to help to get even color. I had noticed that the color of the yarns became darker in the first 30 minutes when I put them outside on a line to dry. Maybe the wetter parts oxidized more and that affected the color?? In the dry yarn the color seems stable.
This is so interesting mushroom!!
I sprinkled some Pisolithus spores in the sandy soil near hour house, I hope the mycelium starts grow and someday I can get Pisolithus from my own back yard, but growing mushrooms is not as easy as growing plants from seeds:)
By the way, Bessettes mushroom book says that this mushroom is also widely distributed in North America. It grows in sandy soils typically under oak and pine and also commonly with Prickly Pear cactus.
So beautiful!! I read your blog very often and just wanted to let you know!
ReplyDeleteHienoja sävyjä!
ReplyDeleteSuunnittelimme että lähetämme sinulle lisää kuukusia... ;D
Fascinating write up...I love your thoroughness, very interesting about the variation also..affected by oxidation? how amazing is this whole process and great color yarns...the yarn looked like cashmere so soft and lovely colors...thanks for translating
ReplyDeleteHei! Kiitos upeasta blogistasi, on ihana lukea ja ihastella keitostesi lopputuloksia :)
ReplyDeleteOsaatko sanoa kannattaako Männynsuomuorakkaat kuivata vai pakastaa?
Sain niitä tänään ison pussillisen kun lapset kävivät ukin ja isän kanssa metsässä, nyt en mistään tähän hätään löydä tietoa ja en ole itse kirjannut muistiin asiaa, vaikka sen joskus olisin jostain kirjasta lukenut.
En ole aiemmin onnistunut saamaan käsiini värisieniä ja siksi tämä puoli on vielä outo.
Värjäripolullakin etsiskelin, en vielä löytänyt vanhoista viesteistä..
Kiitollisena vinkistä!
Mukavaa syksyä toivotellen
Thank you fleur and cedar, nice to hear you read my blog:)
ReplyDeleteLapaniina, minä olen "säilönyt" männynsuomuorakkaat kannellisessa saavissa ulkona (tai vajassa). Silloin ne mätänevät lisää ja väri vain paranee, parhaat värit olen saanut tällaisista ja mm Miriam Ricen sienivärjäyskirja sanoo, että männynsuomuorakkaita pitäisi vanhentaa (age) kolme kuukautta. Kuivamisesta tai pakastamisesta mulla ei ole kokemuksia, vaikka itse asiassa kuivattuja suomuorakkaita on odottamassa värjäystä:)
Kiitos sinulle!
ReplyDeletePitänee laittaa osa niistä ulkovajaan talveksi, kuivata osa ja pakastaa osa, niin voi testata pieniä eriä.
Sen olen vähistä kokeiluistani oppinut, että on paras aina tehdä tarkat muistiinpanot-kun ikinä ei voi tietää mitä tapahtuu.Mitään ei kuitenkaan hetken päästä muista :)
Jännä päästä kokeilemaan näitä sieniä-opettaa kärsivällisyyttä.
You are so amazing, what a determined and patient woman you are. I love reading of your experiences and almost feel like I am there with you in your wonderful world.
ReplyDeleteI love dyeing with Pisolithus - it is quite common here in Berkeley, California, and fruits at the end of summer, before the autumn rains come.
ReplyDeleteIn my experience, golden colours appear and are more intense when vinegar is added to the bath or the rinsing water.
It is such an almost unexhaustable source of dye, incredible. you can also cook up the mushrooms and keep them, like a preserve.
is the detergent used to keep the spores in the bath? their walls are highly hydrophobic.
Pisolithus is ectomycorrhizal, so they will only grow with pines and other ectomycorrhizal trees, such as oaks and birch.
Thank you Jean and Else for the comments. It is so good to hear from someone else who has also done dyeing with Pisolithus:)
ReplyDeleteYes, the detergent is used to keep the spores in the bath and it helps, but I still had to be careful so that the bath did.t boil over.
Thank you for the information about vinegar, I use vinegar in the rinsing water so maybe it has affected the color.
Nyt useampien kuukusvärjäyskertojen perusteella tuumaan, että tuoreilla sienillä värjätessä voi saada noita kirjavia lankoja ja kuivatuilla värjätessä tulee tasaisempaa ruskeata.
ReplyDeleteNyt on ollut pari vähän heikompaa hernekuukuskesää, viime kesä oli täällä niin kuiva että kuukuset kuivuivat ennen hiekan pinnalle kasvamistaan. Myöhemmin alkaneet sienisateet eivät enää auttaneet asiaa.
Toivottavasti tänä vuonna tulee satoa ja pidän peukkuja ettei ainoa tietämäni kuukuspaikka jää minkään rakennuksen alle, kasvavat niin urbaanissa ympäristössä!