Cortinarius mushrooms and tannins in low pH Värjäys verihelttaseitikeillä ja tanniineilla happamassa liemessä

Catharine Ellis ja Joy Boytrup kirjassaan The Art and Science of Natural Dyes kertoivat menetelmästä, jossa joillakin luonnonväreillä voidaan värjätä tanniinin kanssa happamassa liemessä ja saada hyvinkin valonkestäviä värejä. Tämä värjäystapa sopii vain proteiinikuiduille eli lähinnä villalle. Tanniini sitoutuu kuituun hyvin ilman metallipuretusta ja auttaa myös muita väriaineita sitoutumaan siihen. Hapan liemi on oleellista tässä ja liemen pH pitäisi olla 3,5-4. Etikkaa voi käyttää alentamaan liemen pH:ta.  Värit tarttuvat hyvin, vaikkakin erilaisena kuin käytettäessä alunapuretusta, ja värien valonkeston pitäisi olla jopa parempi kuin alunapuretuksella, mutta toisaalta värien pesunkesto on heikompi, ja varsinkin kuumassa pesussa sidos väriaineiden ja kuidun välillä voi rikkoontua ja väriaine irrota, koska välissä ei ole metallipuretetta. Eli tämä värjäystapa ei sovellu usein pestäviin tuotteisiin, eikä näin värjättyä lankaa voi myöskään värjätä uudelleen ilman, että pohjaväri irtoaisi. Catharine Ellis on kirjoittanut kokeiluistaan blogissaan tänne.

Viime kesänä kokeilin ensimmäistä kertaa tätä tapaa verihelttaseitikeillä värjäämiseen. Veriheltta- ja veriseitikkien väriaineet ovat antrakinoneja. Tein väriliemen niin, että kaadoin kuivattujen sienten päälle kiehuvaa vettä, annoin hautua 5 min ja sitten siivilöin liemen. Toistin uuttamisen uudella puhtaalla kiehuvalla vedellä ja yhdistin siivilöidyt liemet. Kuivattuja lakkeja oli saman verran kuin lankaakin. Lisäsin liemeen aluna-viinikivipuretettua lankaa (no 8) ja lisäksi mallipätkät purettamatonta (no1), ja eri tanniinien lähteillä ilman muuta puretusta eli pujo (2), horsma (3), vadelmanlehdet (4), tammenkuorta (5), valkopajun kuori (6) ja tarajauhe (7).  Nämä langat olin tehnyt aiemmin viime kesänä tanniinikokeiluissani, täällä.

Tein kaksi värjäystä samalla tavalla, mutta erona oli se, että toisessa olin alentanut väriliemen pH:n 4 etikalla ja toisessa se oli pH 7.  Alla olevassa kuvassa ylempänä ovat näytelangat siitä liemestä missä pH oli 4 ja alempana näytelangat liemestä pH 7. Happamassa liemessä alunapuretettu lanka on hyvän punainen (no 8), ja purettamaton ja tanniiniesikäsitellyt langat olivat hiukan toisistaan eroavia vahvoja oranssinpunaisia. Alemmat neutraalissa liemessä olleet langat eivät ottaneet ollenkaan niin hyvin väriä poikkeuksena viimeisenä oleva aluna-viinikivipuretettu lanka, josta tuli hyvä hyvä vadelmanpunainen. Selkeästi näkyy se, että ilman puretusta tai tanniini-esikäsittelyllä liemen pitää olla hapan, jotta väri tarttuu, kun taas alunapuretuksen kanssa sillä ei ole niin väliä.

Pidin näitä lankoja elokuun lopussa kuistilla valossa osa peitettynä kaksi viikkoa, ja vaikka väriero ei näy kuvassa, niin purettamaton, pujo- ja horsmaesikäsitelty lanka haalistuivat hiukan, kun taas vadelmanlehti-, tammenkuori-, valkopajunkuori- ja tara-esikäsitelty lanka eivät haalistuneet juuri lainkaan eli tässäkin nyt näkyi, että jälkimmäisissä oli enemmän tanniineja. Täytyisi toistaa valonkestokoe nyt keväällä, elokuussa aurinko ei enää paistanut kovin hyvin.

IN ENGLISH

Catharine Ellis, Joy Boytrup book The Art and Science of Natural Dyes tells about an old method of dyeing where some natural dyes can be used with tannin and low pH without any metal mordant. This method is suitable only on protein fibers like wool. Tannins attach well to the fiber without any mordant, and help also other dyes to attach. pH of the bath should be low 3,5-4. Colours with this method are a bit different than when using a traditional metal mordant, but the light fastness should be even better than when using alum. However the washfastness is not as good as when using alum, and especially in hot water the bond between the dye and fiber can be broken. So this method is not good for work which needs to be washed often or the yarn can not be used for overdyeing. Catharine Ellis has written about her thoughts about this acid dyeing in her blog here.

Last summer I experimented for the first time this method to dye with mushroom Cortinarius semisanguineus. I extracted the dye from the dry caps of the mushrooms by pouring boiling water over the dry mushrooms, let them steep for 5 minutes and then strained the bath. I repeated the process and then combined the two extractions. I used the same amount of dry mushrooms as fiber. To the bath I added yarn mordanted with alum-cream of tartar (no 8), and also samples of yarn with no mordant (no1), and yarns dyed with different tannin bearing plants without any metal mordant. These were mugwort (no2), willow herb (3), raspberry leaves (4), oak bark (5), white willow bark (6) and tara (7). I have written about these dyeings here.

I did two experiments the same way, the only difference was that in the other the pH was 4 and in the other pH was 7. In the picture below the low pH samples are on top and the samples from neutral pH bath are in the bottom. Alum mordanted yarn (no8 in the top samples) is nice red, and in the same bath the samples with no mordant or tannin pre-treatment are quite strong orange-red. The yarns from the neutral bath in the bottom are not at all as strongly coloured, except the nethermost alum mordanted yarn which is nice raspberry red. So it is clearly visible how without mordant you need to have low pH to get good colour and with alum mordant the pH doesn't matter so much.

I made a small lightfastness test to these yarns in the end of August, but only for two weeks and there wasn't a lot of sun then. Still, there was some fading in the unmordanted yarn, and also mugwort and willow herb yarns, but not in other yarns, so that indicates that there wasn't enough tannins in mugwort and willow herb. I should repeat the test this spring when there is more sun. 

Loppusyksystä kokeilin samaa verihelttaseitikkien jaloilla. Kuivattuja sieniä oli saman verran kuin lankaa ja sieniä oli liotettu yön yli ja keitetty 30min ennen liemen siivilöintiä. Aluna-viinikivipuretettu lanka tuli heleämmän oranssiksi kun taas purettamaton ja tanniineillä esikäsitellyt langat ovat hiukan sameamman värisiä, mutta vahvoja värejä nekin. Väriliemen pH oli 4.

IN ENGLISH

Late last autumn I experimented with the stems of mushroom Cortinarius semisanguineus. I had the same amount of mushrooms as yarn. I soaked the dry mushrooms overnight, boiled them for half an hour before straining the bath. pH was lowered to 4 with vinegar like in previous experiment.  In the samples there is first yarn mordanted with alum and cream of tartar, then sample with no mordant, then raspberry leaf, oak bark, white willow bark and last tara. Tannin bearing samples became a bit darker than with alum or with no mordant.

Ellisin kirjan mukaan siis tämä menetelmä sopii vain väriaineille, joissa on antrakinoneja (mm krappi, kokenilli ja seitikit) tai naftokinonijohdannaisia (jalopähkinät ja henna), mutta EI flavonoideja sisältäville värikasveille (näitä ovat suurin osa kasveissa olevista keltaisista väriaineista), joiden keltainen väri tarvitsee metallipuretuksen tarttuakseen lankaan.  Kirjan mukaan tämä menetelmä on vanha ja Michel Garcian esille tuoma, ja siinä värjäys tehdään yhdellä kertaa niin, että väriliemeen lisätään tanniini ja sitten lasketaan pH ja sitten lisätään langat ja värjätään. Minä kokeilin nyt ensin esikäsitellyillä tanniinilangoilla, jotta saisin testattua kestot ja värisävyt. Muuten voisi varmaan tehdä tanniiniliemen ja väriliemen erikseen, yhdistää ne ja alentaa pH ja lisätä langat. 

Keltaisia antrakinoni-väriaineita löytyy kuitenkin paatsamankuorista ja raparperinjuuresta ja kokeilin  menetelmää paatsamankuorilla.

Kuivattuja paatsamankuoria oli 60g/100g lankaa, kuoria liotettu yön yli, keitetty tunti ja siivilöity. Väriliemen pH4, alennettu etikalla, värjäysaika tunti kuin edelläkin. Käytin tässä ja noissa aiemmissakin värjäyksissä hiukan enemmän väriainetta suhteessa lankaan kuin tavallisesti, ihan varmuuden vuoksi. Lopputuloksena hyvä keltaisia, joita ei yleensä saa ilman metallipuretusta, varsinkin jos noilla tanniini-esikäsitellyillä olisi parempi valonkesto kuin kokonaan purettamattomalla:).  Näistä en ole vielä kokeillut valonkestoa, mutta täytyy laittaa testiin kevään tultua.

IN ENGLISH

Ellis's book says this method is suitable only with dyes containing anthraquinones (madder, cochineal or also Cortinarius mushrooms have anthraquinones) or naphthoquinoid dyes (walnut hulls or henna), but NOT with flavonoid dyes which most of the yellow bearing plants are. They need a metal mordant to attach to the fiber. This is an old method and brought to attention by Michel Garcia, and usually done in only one bath using tannin powder, but I wanted to try with tannin pre-treated yarns to see what the colour would be and also to use our local tannins of which I already had samples.

Yellow anthraquinone dyes are in buckthorn bark and rhubarb roots, and I now also experimented with buckthorn bark. 

I have dry buckthorn bark 60g/100g fiber I soaked the dry barks overnight, boiled for one hour and strained the bath. pH of the dye bath was 4, lowered with vinegar, and dyeing time one hour. I used now in all these experiments a little more dye material than I would normally do, just in case. The result was nice yellows, and I hope the lightfastness is improved by tannin pre-treatment:). I will have to do a test for also these yarns in the spring.

 

Oak bark and lightfastness test for tannin experiments Tammenkuori ja valonkestotesti tanniinipuretuskokeiluille

Heinäkuussa tein kokeiluja erilaisilla tanniinipitoisilla kasveilla, siitä enemmän täällä. Kokeiluissa oli näytteet ilman muuta puretusta ja myös alunapuretuksella. Silloin sain tammenkuorella aika voimakasta kellanruskeaa, ja myinkin sitä tammenkuorta sitten myöhemmin loppukesästä. Sitten hankin lisää tammenkuorta, ja nyt tämä uusi tammenkuori antoikin paljon vaaleampaa väriä, vaikka olin käyttänyt sitä enemmän kuin silloin kesällä, siis suhteessa langan määrään eli nyt samanverran kuorta ja lankaa. 

Eli olin liottanut kuorta yön yli, keittänyt kaksi tuntia ja antanut liemen jäähtyä kuorineen yön yli ennenkuin siivilöin liemen. Purettamaton lanka liemeen ja nostin lämmön 70°C ja annoin jäähtyä liemessä taas yön yli. Tuloksena oli tuossa ylläolevassa kuvassa oleva vaalea väri. Itse asiassa tämä väri on parempikin jos ajattelee käyttää sitä lankaa pohjana ja puretuksena jollekin muulle värille.

Tätä uutta tammenkuorta on nyt myös kaupassa myynnissä ja suosittelen käyttämään sitä saman verran kuin kuidun painoa. Se käy selluloosakuitujen puretukseen ja myös esikäsittelyyn villalle silloin kuin värjätään jollain antrakinoneja sisältävällä värikasvilla, kuten krappijuurella, kokenillilla, seitikeillä, paatsamankuorella tai raparperinjuurella. On muistutettava, että lopullisesta väristä ns tanniinipuretuksella ei tule samanlaista kuin alunaa käytettäessä, mutta tanniinit tekevät kuitenkin väristä kestävämpää verrattuna siihen jos ei olisi käyttänyt mitään puretusta.

IN ENGLISH

In July I did tannin experiments, here. I dyed samples without any mordant and also with alum mordant. That time I got quite dark brownish yellow from oak bark, and I sold rest of that oak bark later in the summer. In September I got more new oak bark and now this new patch gave much lighter colour, even when I used more of it, equal amount of bark and yarn.

I had soaked dried bark overnight, then boiled it for two hours and let the bath with bark cool down overnight before straining the bath. I added unmordanted yarn in it, raised the temperature to 70°C and let it cool down again overnight. The result is the colour in the picture above. Actually this is a better colour as a mordant base to other natural dyes, than the darker colour I got in the summer.

Oak bark is suitable for mordanting cellulose fibers together with alum, but it is also good to use as a base without alum, when dyeing wool with natural dyes which contain anthraquinone type dyes. These type of natural dyes are in madder, cochineal, Cortinarius-mushrooms, buckthorn bark or rhubarb root. The final colour is different than when using alum for mordanting, but tannins in oak bark make the colour more lightfast compared to colour without any mordant at all. 

Tein kesäisten kokeilujen alunapuretetuille langoille valonkestotestin elokuussa eli peitin puolet näytteistä ja annoin niiden olla kuistilla auringossa kolme viikkoa. Näytteiden vasen puoli oli peitettynä ja oikea puoli valolle alttiina, ja näissä näkyykin hyvin eroja. Enemmän tanniineja sisältävät näytteet kuten tammenkuori, vadelmanlehti ja horsmanlehti olivat tummentuneet auringossa! Sen sijaan pujon keltainen oli haalistunut ja hiukan tummentunut eli keltaiset flavonoidit olivat varmaan hävinneet. Yllätys oli valkopajun punertava väri, josta punerrus oli hävinnyt ja jäljelle jäänyt vaaleampi kellerrys. Tämän käyttöä täytyy nyt hiukan harkita, ainakaan sitä ei kannata värjätä tuota punertavaa varten, mutta en osaa vielä sanoa, minkä verrran se kestäisi tanniinin lähteenä.

IN ENGLISH

In August I did lightfastness test to alum mordanted samples of tannin experiment yarns. I covered half the samples and put them in sun in the porch for three weeks. The left side of the samples was covered, and right side in sunlight. Samples are from the top oak bark, white willow bark, raspberry leaves, willow herb and mugwort. Samples from more tannin bearing plants like oak bark, raspberry leaves and willow herb have darkened in sunlight! Mugwort sample in the bottom had become lighter, clearly yellow flavonoides had faded, and surprisingly also pink from white willow had faded considerably and colour had turned to pale yellow. So it is not good to dye that pink when it doesn't last at all, but I can't say yet how it would do as a tannin source.

 

Experimenting for sources of tannins for natural dyeing Kokeiluja tanniinien lähteistä luonnonvärjäykseen

Tanniinit ovat hyvin mielenkiintoisia kasvivärjäyksessä, ja sen lisäksi, että niitä tarvitaan selluloosakuitujen puretukseen alunan lisänä, ne auttavat myös luonnonvärien pysyvyyteen proteiinikuiduilla kuten villalla. Olen itsekin kokeillut kuoripuretettujen lankojen värien kestoa mm krappivärjäyksissä ja huomannut, että vaikka krappi on kestävä väri ilman alunapuretustakin, niin kuorilla puretetuilla langoilla krappiväreillä oli vieläkin parempi valonkesto.

Monet kasvit sisältävät tanniineja, erityisesti puuvartisissa kasveissa on niitä suhteessa paljon. Perinteisesti puretukseen käytettyjä (usein ulkomaisia) tanniinien lähteitä ovat tammenäkämät, sumakki ja tarapensaan siemenkodat. Halusin nyt kokeilla löytyisikö kotoisista helposti saatavilla olevista kasveista hyviä tanniinien lähteitä.  Koelankoina olivat purettamaton lanka ja aluna-viinikivipuretettu lanka.
Boutrup & Ellis: The Art and Science of Natural Dyes sanoo, että hyvin yksinkertaisella testillä näkee onko liemessä tanniineja. Tanniinit reagoivat herkästi rautaan ja muuttavat purettamattoman langan värin harmaaksi. Värjätty purettamaton lanka laitetaan 1% rautaliemeen värjäyksen jälkeen. Mitä voimakkaampi harmaa väri on, sitä enemmän liemessä on tanniineja. Jos taas liemessä on lisäksi flavonoideja, jotka kiinnittyvät vain alunan avulla ja antavat keltaisen värin, niin rautajälkipuretuksella se muuttuu yleensä vihreäksi.

Muita kirjoja, joissa on paljon tietoa tanniineista ovat
Räisänen, Primetta, Niinimäki: Luonnonväriaineet
Dominique Cardon: Natural Dyes

IN ENGLISH
Tannins are very interesting in natural dyeing. They are needed to mordant cellulose fibers (with alum), and they also help the lightfastness when dyeing  protein fibers like wool.
I have used bark mordanted wool with madder and noticed that even though madder gives fast colour without any metal mordant, the lightfastness is even better when the yarns were mordanted with barks.

Many plants contain tannins, especially many trees and shrubs. Most traditionally used sources of tannins are oak galls, sumach leaves or bark, and fruit pods of tara. I wanted to see if I can find something local to use as a source of tannins. I know barks work, but some herbaceous plant would be even easier to collect. My yarns in these experiments were either with no mordant or mordanted with alum and cream of tartar.
Boutroup & Ellis: The Art and Science of Natural Dyes says that it is easy to find out with a simple test if any local plant contains tannins. Tannins react very strongly with iron, and if an unmordanted dyed yarn is put to 1% iron solution, the colour changes to grey if there are tannins. The more there are tannins, the stronger the grey colour is. If the bath contains flavonoids which only attach with a help of metal mordant and give yellow colours, iron changes that colour to green.

Other books which have information about tannins in natural dyeing:
Donimigue Cardon: Natural Dyes
Räisänen, Primetta, Niinimäki: Dyes from Nature

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

PUJO, ARTEMISIA VULGARIS 

MUGWORT

Pujo voi olla paha rikkaruoho, ja meilläkin sitä kasvaa, muttei onneksi paljoa. Muutama kasvi on kuitenkin metsäreunassa. Riivittyjä lehtiä ja kukkalatvoja oli 500g/100g lankaa.
Keitto tunti ja liemi sai jäähtyä 4 tuntia. Värjäys tunnin ja langat jäähtyivät liemessä yön yli. Jälkipuretus rautavihtrillillä seuraavana päivänä. Tarkkaa prosenttia en osaa sanoa, koska kastoin siihen vain pätkät lankoja. Sama rautavihtrilliliemi oli näissä kaikissa koelangoissa.

Ylin lanka on purettamaton, ja toinen on purettamaton, joka oli jälkipuretuksessa miedossa rautaliemessä.
Kolmas väri on aluna-viinikivipuretettu, ja neljäs taas jälkipuretuksena rautaliemessä.
Tämä järjestys on kaikissa näissä näytteissä.
Pujon antama väri ei muuttunut kovin voimakkaasti raudalla, ja ennemmin vihertävään suuntaan kuin harmaaseen eli se ei sovellu tanniinin lähteeksi, ainakin nyt tuntuu siltä. Pujossa selvästi oli jotain keltaisia flavonoideja, alunapuretuksella väristä tuli kauniin vaalean keltainen.

IN ENGLISH
Mugwort can be a bad weed, and there are couple of plants here by edge of the forest, too.
I used leaves and flower tops 500g/ 100g yarn.
I boiled them for one hour and let them cool down for  four hours before straining the bath.
Dyeing for one hour and I took the yarns from the bath next morning.
Modifying the next day with iron. I can't say how much there was iron, because I dipped only small parts of yarns. I used the same iron bath for all these yarns.

The first yarn is no mordant, second no mordant and iron dip later. Third is mordanted with alum and cream of tartar, and fourth the third yarn dipped in iron water later.
This is the same order in all samples.
The colour from mugwort didn't change much with iron, and when it changed, it was more to green than grey. So it seems to me that there are not much tannins in mugwort. Clearly there are yellow giving flavonoids, and the colour with alum mordant was nice pale yellow.

HORSMA, CHAMAENERION ANGUSTIFOLIUM

WILLOW HERB

Horsman lehtiä ja kukkalatvoja oli 450g/100g lankaa. Keitin tunnin ja liemi sai jäähtyä yön yli.
Värjäys kuten edellä.
Horsma tuntuikin lupaavammalta kuin pujo, koska purettamaton ja rautaliemessä liotettu pätkä muuttui harmaaksi, vaikka harmaa väri onkin aika vaalea. Horsmassa on myös lisäksi flavonoideja, koska alunapuretettu lanka värjääntyi keltaiseksi ja jälkipuretus rautaliemessä muutti värin vihreäksi.

IN ENGLISH
There are lot of willow herb so it is easy to collect.
I used willow herb leaves and flower tops 450g/100g yarn. I boiled them for one hour and let cool in bath overnight. Dyeing as previous.
Willow herb seemed more promising than mugwort, because unmordanted yarn with iron modification turned grey, albeit not very dark grey. There are  also flavonoids in willow herb, because yarn mordanted with alum turned yellow and iron modifying turned it greyish green.

VADELMANLEHDET,  RUBUS IDAEUS

RASPBERRY LEAVES

Täällä kasvaa myös paljon villivadelmaa, ja koska Jenny Dean kirjassaan The Heritage of Colour käytti paikallista villiä karhunvadelmaa (Rubus fruticosus) tanniinin lähteenä, niin ajattelin kokeilla villivatun lehtiä.
Keräsin lehdet ja versojen latvat tämän vuoden kasvusta, ja käytin niitä 200g/100g lankaa. Keitin lehtiä tunnin ja liemi sai jäähtyä yön yli. Värjäys kuten edellä.
Selvästi tämä olikin jo parempi tanniinin lähde kuin ensimmäiset kokeiluni, ja rautaliotus muutti purettamattoman langan värin melko tummaksi harmaaksi. Myös alunapuretettu lanka rautajälkiliemessä muuttui harmaanvihreäksi. Vadelmaa voisikin selvästi käyttää kotimaisena tanniinin lähteenä, ja se oli paras näistä kolmesta. Täytyisi vaan vielä kokeilla optimisuhteet ja myös se, olisivatko toisen vuoden versot olleet vielä parempia kuin nämä ensimmäisen vuoden versot.

IN ENGLISH
Jenny Dean wrote in her book The Heritage of Colour that bramble  is a good source of tannin for her. Bramble doesn't grow here but we have lot of wild raspberries, and I thought to try their leaves as a source for tannin.
I cut the plant tops and leaves from this years growth, and used them 200g/100g yarn. I boiled them for one hour and let the bath cool down overnight. Dyeing as earlier.
Clearly these were a better source for tannin as my other experiments. Iron modifying of unmordanted yarn turned the colour dark grey. Also alum mordanted yarn became greyish green in iron modifying. Wild raspberries seem to be a good choice for local source of tannin for me. 
I still need to try for optimum amounts of leaves and also if second year plants would yield even more tannins.

Seuraavat kokeilut ovat sitten sellaisilla tanniinin lähteillä, joista tiesin jo etukäteen, että niiden pitäisi sisältää hyvin tanniineja.

TAMMEN KUORI, QUERCUS ROBUR
Liotin kuivattua tammenkuorta yön yli, keitin tunnin ja liemi sai jäähtyä neljä tuntia ennen siivilöintiä. Käytin 50g tammenkuorta/100g lankaa. Liemi oli hyvin tummaa, ja ehkä pienempikin määrä olisi riittänyt. Värjäys kuten edellä.
Kuori värjäsi purettamattoman langan ruskeanbeigeksi, ja rautaliotuksella lanka muuttui tumman harmaaksi. Itse asiassa vain hitusen vadelmanlehtilankaa tummemmaksi. Purettamaton lanka sai aika voimakkaan pohjavärin jos ajattelen, että tammenkuorta käyttäisi puretukseen, ja ehkä pienempi määrä kuoria olisi riittänyt.

VALKOSALAVAN KUORI, SALIX ALBA
Kuivattua valkosalavan kuorta käytin 50g/100g lankaa kuten edellä tammenkuorta. Liotus ensin yön yli, sitten tunnin keitto ja liemi jäähtyi seuraavaan päivään. Värjäys kuten edellä.
Kirjallisuuden mukaan valkosalava kuten yleensä pajujen kuoret olisi hyvä tanniinin lähde, mutta ainakin nyt langat jäivät hyvin vaaleiksi. Rautaliotuksessa väri kyllä muttui harmaaksi, mutta jäi vaaleaksi. Toisaalta pohjavärinä esimerkiksi punaisille tuo hennon punertava purettamattomaan tarttunut väri voisi olla oikein hyvä, eikä taittaisi värejä keltaisen suuntaan, niinkuin vaikkapa vadelman lehdet.

TARA, CAESAPINA SPINOSA
Tara tulee perulaisen tarapensaan siemenkodista, joista on uutettu tiiviste. Jauhetta ei tarvitse enää keittää, vaan se liotetaan lämpimään 60°C veteen ja märät langat laitetaan sekaan. Käytin nyt vain 10% tarajauhetta, koska ajattelin, että villa ei tarvitse yhtä paljon sitä kuin selluloosakuidut. Langat saivat olla tunnin 85°C liemessä ja jäähtyivät sitten siellä yön yli.
Rautajälkipuretuksessa ollut lankanäyte tuli melko vaalean harmaaksi, ja ehkä 20% olisi ollut kuitenkin parempi suhde villallekin.
Pohjavärinä tara oli näistä kokeiluista neutraalein, ja siinä suhteessa paras.
Kirjallisuuden mukaan taran pitäisi olla yksi parhaista tanniinien lähteistä ja se sisältää gallotanniineja, jotka ovat värittömämpiä kuin ellagitanniinit, jotka antavat kellertävämpiä sävyjä.

IN ENGLISH
The next experiments are with sources of tannin which I knew would be good.

OAK BARK
I soaked dried oak bark overnight, boiled for one hour and let the bath cool down four hours before straining the bath. I used 50g of dry bark for 100g of yarn. The bath was very dark, and maybe smaller amount would have been enough. Dyeing as earlier.
Unmordanted wool dyed quite dark brownish beige, and with iron modifying it turned dark grey. A bit darker than raspberry leaves sample. With no mordant the colour is quite dark when I think that I should use it as a base colour, so maybe really smaller amount of barks would have been enough.

WHITE WILLOW BARK
I used also 50g of dried white willow bark to 100g of yarn. Soaking overnigh, boiling for one hour and then cooling overnight. Dyeing as earlier.
According to litterature white willow like other willow bark would be a good source for tannin, but at least now the yarns were quite pale. Iron modifying changed the colour grey, but it is a very pale grey. The colour of unmordanted yarn would be a good base for red dyes like madder or cochineal, or mushroom reds, it doesn't add yellow to the colour like raspberry

TARA
Tara extract comes from tara seedpods from Peru. There is no need to boil the extract so it is easier to use than crude barks. I used 10% of tara, because I thought that with wool I wouldn't need as much as for cellulose fibers (20%). I simmered the yarns in the bath for an hour and let them cool there overnight.
With iron modifying the colour became quite pale grey, so maybe 20% would still have been better for wool. Next time I'll use bigger amount.
As a base colour tara is the most neutral of all these experiments and best in that regard.
According to litterature tara should be one of the best sources of tannins, and it contains gallotannins which are more colourless than ellagitannins, which give more yellowish base.

Tässä vielä kaikki näytteet samassa, jotta värejä pystyy paremmin vertailemaan. Paljon olisi vielä kokeiltavaa, mutta nyt ainakin pääsin alkuun.

Here are all the samples in one so that it is easier to compare the results. There is so much to experiment, but this is a start.

Tannin mordant experiment 1 Tanninipuretuskokeilu 1

Talvella mietin, että olisi mielenkiintoista kokeilla mille kaikille väriaineille tanniini toimisi puretteena eli kiinnittäisi värin lankaan. Ongelma tietysti on, ettei minulla ole kesällä tarpeeksi aikaa torikiireiden vuoksi kokeiluihin, mutta sitten keksin, että samalla kun nyt puretan alunalla muutenkin lankaa kesää varten, niin teen myös tanniinipuretuslankoja, joista voin ottaa pienet pätkät ja laittaa mukaan aina normaalivärjäyksiin kesän mittaan. Niin sitten ajan kanssa kertyisi pieniä vertailunäytteitä mitä voin testailla kestävyyden suhteen ja samalla näen mille väriaineille mahdollisesti tanniini kävisi puretteeksi isommallekin määrälle lankaa. Tästä tulee pitkäkestoinen projekti, mutta toivottavasti siitä sitten joskus tulee hyödyllistä tietoa itselleni ja muillekin.

Aion nyt sitten kokeilla erilaisia tanniininlähteitä, samalla niitä tulee sitten verrattua toisiinsakin.
Ensimmäiseksi vertailuun tulee yllä olevassa kuvassa olevat tammenäkämät (aivan kuin pieniä kiviä kuvassa!), jotka ovat perinteinen tanniinin lähde ja sisältävät paljon tanniinia. Näitä käytän 50% langan kuivapainosta, Jenny Deanin mukaan tarvittava määrä on 25-50%. Niiden tuottamaan tulokseen on hyvä verrata kotoisempia tanniininlähteitä joiden sisältämästä tanniinin määrästä ei ole tarkkaa tietoa.

Alla olevassa kuvassa on lepänkuoria, näitä ajattelin käyttää 100% eli saman verran kuivia kuoria kuin lankaakin.

IN ENGLISH
During the winter I thought that it would be interesting to experiment what dyes work well with tannin as a mordant. The problem is that I don't have much time in the summer for experiments because of the market, but then I thought that while I am now mordanting yarn for the summer with alum, I can also now mordant small samples with tannin, and during summer I can put small pieces of these yarns to my normal dye pots and thus get many reference yarns and no extra work. I can then test these small yarns later for fastness and compare the color before I dye a bigger amount of yarn this way. This is a long project, but maybe it will add to my  knowledge about tannins as mordants.

I am going to try first different sources of tannins. In the first picture there are oak galls (they look like small stones in the picture, don't they!), which contain a lot of tannins and are a traditional source of it. Jenny Dean's books say to use 25-50% of them to the dry weight of the fiber, and I'm going to use 50% now. It is then good to compare my local tannin sources to oak gall results.

In the picture below there are grey alder bark, and I was thinking of using 100% of these, that is the same weight as the fiber.

Minulla oli varastossa myös kuivia pajunkuoria, näiden seassa on myös hiukan puuainesta, mutta ajattelin silti käyttää näitäkin 100%.

IN ENGLISH
I had also some dry willow bark in storage, there is some wood material mixed with barks but I thought also to use 100% of these.

Sitten on tosi vanhaa tammenkuorta ja tätä laitan myös 100%.

IN ENGLISH
Then I have some really old oak bark, and I will use 100% of this also.

Varastossa oli myös ainakin 10 vuotta sitten kerättyjä kesäisiä tammen lehtiä kuivattuna, niiden väri oli jo ihan haalistunut vaikka olin säilyttänyt niitä pimeässä, eikä niillä tuoreenakaan tullut kuin melko vaaleaa väriä, tai rautapuretuksella harmaata, joten siksi ne olivatkin jääneet käyttämättä. Nyt mietin, että nekin voisivat sisältää tanniineja, tai ainakin kokeilen onko näin. Näitä käytän 200% eli kaksi kertaa enemmän kuin kuoria.

IN ENGLISH
I had some dry oak leaves, harvested more than 10 years ago, their color had already faded some even though I had kept them in dry and dark place. They didn't yield much color, only light yellow or grey with iron mordant, so that is why I hadn't used them, but now I was thinking that maybe also they contain tannins, it is worth a try when I have them anyway. I will use these 200%, twice as much as barks.

Olisin oikeastaan halunnut kokeilla vielä koivunkuorillakin, mutta niitä ei nyt ollut yhtään jäljellä, samoin olisinpa tullut ajatelleeksi kerätä syksyiset sumakin lehdet talteen, niissä on myös paljon tanniineja kirjallisuuden mukaan.

Tanniinit puretteena voivat parantaa värien valonkestoa verrattuna purettamattomaan lankaan, mutta ne eivät anna sellaisia kirkkaita värejä mitä alunapuretuksella saadaan aikaan, vaan ainakin krapin kanssa minulla on sellainen kokemus, että väristä tulee melko lailla saman sävyinen kuin ilman mitään puretusta, vain värin kesto on parempi. Mielenkiintoista nyt sitten kesän ja syksyn mittaan kokeilla miten nämä toimivat muiden väriaineiden kanssa.
Alla kuva alunapuretuksella värjätyistä krappipunaisista, joita juuri viime viikolla värjäsin.

IN ENGLISH
I would have like to include also birch bark to this experiment, but I didn't have any of them left. Also I wish I had collected fallen sumac leaves in the autumn, they contain a lot of tannins according to literature.

Tannins as mordants may improve the fastness of natural dyes when compared to no mordant at all, but they don't necessarily give the same colors as when alum mordant is used. At least I have that experience when I used tannin mordant with madder, the color I got was about the same as when dyed with no mordant at all, except the lightfastness was a little better when tannin was used. 
Below is a picture of yarns which I dyed last week with madder, using alum as a mordant.

Bark mordanted madder Kuoripuretettua krappia

Tämä bloggaus on hyvin epäajankohtainen, mutta kun viime viikolla piti tehdä lisää punaruskeaa Hilla-lapaspakettia varten, muistin nämä viime kesäiset kuvat kuoripuretuskokeiluistani.

Värjäsin kasvihuoneessa kylmävärjäyksenä krapilla ja halusin nähdä, millaista tulee kuoripuretuksilla samasta liemestä. Tavallisestihan kasvivärien väriaineet kiinnitetään lankaan alunalla ja viinikivellä purettamalla. Puiden kuorissa on kuitenkin paljon tanniineja, jotka tarttuvat hyvin villaan (ja selluloosakuituihin) ja sitten muiden väriaineiden kanssa muodostavat pysyviä yhdisteitä.
Kirjallisuuden mukaan kuorivärejä käytettin yleisimmin harmaan ja mustan värin saamiseen rautapuretuksella, mutta suoranaisesta villan puretuksesta tanniineilla löysin aika vähän tietoa. (Selluloosakuitujen puretuksessa tanniinit ovat olleet välttämättömiä alunan lisäksi, niistä löytyy paljon tietoa.) Cardonin mukaan tammenkuorta on käytetty silkin värjäykseen yhdessä muiden väriaineiden kanssa jo ainakin 900- luvulla Japanissa, ja mm 1800-luvun eurooppalaisesta värioppaasta löytyi reseptejä, joissa tammen- ja lepänkuoret olivat yksi osa (Cardon s.413)
Jenny Deanin Colours from nature- kirjassa on hyvä resepti tanniinipuretuksesta tammenäkämillä tai sumakin lehdillä, ja hän on myös blogissaan kirjoittanut tanniinipuretuksesta mm täällä. Suomalaisissa vanhoissa kirjoissa ei äkkiseltään tullut vastaan kuoripuretusta villalle.

In English
This blogging does not belong at all to Christmas:) but when last week I had to dye more reddish brown for Cloudberry mitten kits, I remembered the bark mordanting experiments I did last summer.

I cold dyed with madder last summer, and I wanted to see how mordanting with tannins from barks would affect the color in the same dyebath. Usually the wool is mordanted with alum and cream of tartar which make the colors fast, there are a few exceptions which don't need mordanting. Barks contain a lot of tannins which attach to the fiber and then with other dye molecules can form insoluble compounds.
Bark dyes were mostly used to get greys and black with iron, but I found very little information about mordanting wool with tannin bearing barks. (Tannins were and are used together with alum to mordant sellulose fibers, there are tons of information about that.)
According to Cardon oak barks were used as early as 900AD in Japan to dye silk (together with other dyestuffs) and there are also recipes in a european dye manual from 1850s which use oak and alder bark with other dyestuffs (Cardon p.413).
In Jenny Dean's book Colours from Nature, there is a good recipe for mordanting wool with tannins (oakgalls and sumach leaves) and in her blog she has also written about tannin mordanting, here. In older Finnish dye books I couldn't find anything about mordanting wool with tannins.

Tässä sitten valmiita lankoja väripataan, oikealta lukien purettamaton, aluna/viinikivipuretus (10%/ 5%), lepänkuoripuretus 2vrk, tammenkuoripuretus 2vrk, lepänkuoripuretus 12vrk, tammenkuoripuretus 12vrk ja viimeisenä lepänkuoripuretus keittämällä.

Kuoripuretukset tapahtuivat seuraavasti:

Tammenkuoria (kgmäärä ei ollut ylhäällä, puoli ämpärillistä) olin liottanut useita kuukausia (kun en ehtinyt tehdä niille aiemmin mitään, liotusliemi oli hyvin punaruskea, kuva ylinnä), siivilöin liemen keittämättä ja laitoin pestyt langat, 600g, liemeen ämpäriin kasvihuoneeseen kesällä, lämpötila liikkui jossain 20-25C vaiheilla.

Ensimmäiset langat otin pois 2 vrk:n jälkeen, loput saivat olla 12 vrk liemessä, jolloin niihin olikin jo tarttunut väriä.
Lepänkuoripuretus:

-600g vanhoja harmaalepän kuoria, liotettu kuukausi (taas vaan olosuhteiden pakosta, varmasti viikko olisi riittänyt), haudutettu hiljaisella tulella useita tunteja, siivilöity. Tähän liemeen lisätty 200g lankaa, joista toinen vyyhti purettamaton, lämpö nostettu 80C, pidetty siinä tunti ja langat saivat jäähtyä liemessä yön yli.
Tästä tämä purettamaton vyyhti on tuo vasemmanpuolimmaisin yläkuvassa.

-kertaalleen käytetyt kuoret keitettiin uudelleen kahden tunnin ajan, ja siivilöitiin ja tähän liemeen laitoin 600g purettamatonta lankaa, ämpäri sai sitten seistä kasvihuoneessa 12vrk. Otin yhden vyyhdin pois liemestä 2 vrkn jälkeen, loput saivat liota 12 vrk.

Liemet eivät alkaneet käydä, eikä myöskään hometta muodostunut. Ainoa juttu oli, että ämpärien päällä ei aluksi ollut kansia ja sinne meni hyönteisiä, jotka hukkuivat, mutta tuskin vaikuttivat puretustulokseen:).

In English

Ín the picture above, the yarns are ready to go to the dye bath, they are from the right to left: unmordanted,

alum and cream of tartar mordanted (Al 10% and Cot 5%),

alder bark cold mordanted 2 days,

oak bark cold mordanted 2 days,

alder bark cold mordanted 12 days,

oak bark cold mordanted 12 days

and last one in the left alder bark mordanted in simmering bath.

The bark mordanting went like this:

Oak barks (I didn't have the exact amount written down, half a bucketful) soaked first for several months (because I didn't have time to do anything about them), the picture of them soaking is in the top of this posting. I strained the barks without simmering and put 600grams of unmordanted yarn to the bath and left it in the greenhouse in the summer. The temperature was between 20-25C. I took the first yarns away after 2 days and the rest were left to soak for 12 days.

Alder barks

- 600grams of old alder barks soaked for a month (again one week could have been enough, I just didn't have time), then they were simmered for about three hours, and strained. I put 200grams of wool to the bath and raised the temperature to simmer again for one hour, and then let it cool overnight.

The yarn on the left is from this bath.

-I took the already used barks, added water and simmered them for two hours and then strained the bath. I added 600grams of unmordanted yarn to the bath and left them to steep in the greenhouse. After 2 days I took one skein away from the bath and the rest were in the bath for 12 days.

The baths didn't ferment, nor was there any mold in it. The only thing was that at first I didn't have a lid on the buckets, and small insects flew in and drowned in the bath.. but I doubt they had any inpact to the mordanting:).

Huuhtelin puretetut langat huolellisesti erikseen, tammenkuoriliemessä olleista langoista ei lähtenyt juuri lainkaan irtoväriä.. no tietysti lankojen väri itsessäänkään ei ollut kovin voimakas, mutta lepänkuorilangoista lähti kyllä väriä ja lankojen väri vaaleni eli keitetyistä kuorista oli irronnut muitakin väriaineita, kuin tanniineja, ja nämä värit eivät olleet tarttuneet kunnolla ainakaan kaikki.

Langat pääsivät sitten krappisaaviin kasvihuoneeseen (1kg krappia liotettu yön yli/1kg lankaa).

Alunapuretettu lanka otti heti väriä, niinkuin se yleensäkin tekee, mutta muihin väri tarttui hitaammin. Lämpötila liemessä oli enimmäkseen alla 25C.

Langat saivat värjääntyä saavissa 9 vrk, liemi alkoi käydä tavalliseen tapaansa kolmantena päivänä ja sekoittelin lankoja päivittäin.

In English
I rinsed the mordanted yarns separately, the rinsing water from the oak bark mordanted yarns was clear from the beginning, but some color came out of the alder bark mordanted yarns, I quess alder bark had also some other dyestuffs besides tannins and these other ones didn't attach themselves very tightly, at least not in the cold bath.
I put the yarns then to the madder bath in my greenhouse (1kg of madder soaked first overnight, to 1kg of fiber)
The yarn mordanted with alum turned red right the first day, but the bark mordanted yarns took color slower. The temperature of the bath was around 25C, quite low.

The yarns were in the bath for 9 days, and day 3 the bath started to ferment like it always does.

Tässä sitten, millaisia värejä näistä tuli.

Alunapuretettu on ylin, kunnon punainen, mutta muilla langoilla ei ole isoa eroa. Kokonaan purettamaton lanka on vaaleampi ja lepänkuoripuretetut ovat kellertävämpiä kuin tammenkuoripuretetut, eroa on vaikea huomata kuvasta, mutta se on olemassa. Samoin yllätyksekseni kuumassa lepänkuoriliemessä puretettu alin lanka on vaaleampi/kellertävämpi kuin kylmäpuretetut!
Eli puretettaessa kuorilla ei ole välttämätöntä kuumentaa lientä, kesällä se on helppoa tehdä ulkona ja säästää energiaa (vaikkakaan ei aikaa).

Myöskään eroa ei tullut siinä, miten kauan langat olivat puretusliemessä, kaksi päivää riitti.

Olin syksyllä pitänyt näitä näytelankoja kolme viikkoa ulkona auringonvalossa (tai siis päivänvalossa, aurinkoa ei joka päivä ollut).

Ainoa näyte, missä näkyi lievää haalistumista oli kokonaan purettamaton, siinäkään ero ei ollut kovin suuri - krapissa on itsessäänkin melko valonkestävät väriaineet. Eli tässä mielessä kuitenkin kuoripuretus kannattaa, vaikka itse väri ei kovasti eronnut kokonaan purettamattomasta. Hiukan pettynyt olin siihen, että kunnon punaista ei tullut näissä kokeiluissa kuoripuretuksilla, ainoastaan alunalla.
Seuraavaksi olisikin mielenkiintoista kokeilla kuoripuretuksia muille väriaineille, varmasti eroja löytyy riippuen siitä ovatko väriaineet antrakinoneja kuten krapilla tai flavoideja tai jotain muita. Krapin kanssa tämä ainakin toimii!

In English

Here are the results of these experiments.

The red yarn on the top was mordanted with alum and CoT,

then next was unmordanted,

then oak bark coldmordanted 2 days,

oak bark coldmordanted 12 days,

alder bark coldmordanted 2 days,

alder bark coldmordanted 12 days

and alder bark hot mordanted sample.

The alum mordanted was good red, but there isn't very much difference in other samples. The unmordanted yarn is paler than others and alder bark mordanted yarns are more yellowish tone than oak bark mordanted ones.. that is difficult to see in the picture but it is clear in reality. A surprise was also that alder bark hot mordanted yarn was paler and more yellowish than cold mordanted yarns, well not much, but there was a difference!

So when mordanting with barks it is not necessary to heat the bath, you can do it outside in the summer and save energy (even if not time).

Also mordanting for two days was enough, there wasn't difference in the final color even if the yarns were longer in the mordanting bath.

I had kept these samples outside in daylight (there wan't much sun) in September for three weeks and all others held their color, except on unmordanted yarn there was slight fading.

The dyestuffs in madder are quite lightfast and the change in unmordanted yarn wasn't much, but it is advantageous to use bark mordants even though the color achieved is close to the unmordanted, the lightfasteness is better with bark mordants and alum mordant.
I was a little dissappointed that I didn't get red with bark mordants in cold bath, and only the use of alum gave me the red I wanted.

It will be interesting to try next how the bark mordants (tannins) react with other natural dyes, I am sure there are differences if the dyestuffs are anthraquinones, flavonoids or something other:)

With madder it works!

Sitten vielä viime viikkoinen värjäys:

valkoista lankaa oli puretettu tammenkuorilla (kuorien liotusvesi siivilöity ja nyt nostin lankojen kanssa lämmön 60C, ja annoin sitten jäähtyä ja seisoa 2 vrk). Langat huuhdeltu ja lisätty yön yli liotettuun krappiliemeen (100%), lämpö nostettu 50-60C, pidetty siinä kaksi tuntia ja annettu jäähtyä yön yli.

Yllätys: nytpä langasta tulikin punaisempaa kuin kylmävärjäyksessä! Vieläkin rusehtavan oranssinpunaista eikä kunnon punaista niinkuin alunapuretuksella, mutta selvästi voimakkaampi väri kuin kasvihuoneesta kuoripuretuksilla.

Eli vaikka alunapuretuksella voimakkaanpunaiset väriaineet krapista tarttuvatkin lankaan jo viileässä alle 30 asteessa, niin ilman puretusta tai tanniinipuretuksella näin ei käykään vaan lämpöä pitää nostaa. Ihme juttu, pitää yrittää lukea miksi näin kävi.

In English

Then the dyeing I did last week: I had mordanted white yarn with oak barks (the soaking water of the oak barks strained and yarns added, heated to 60C for two hours, then let cool for two days).

I rinsed the mordanted yarns and added them to the madder bath (100% madder first soaked overnight), raised the temperature to 50-60C (little warmer than hand hot), kept it there for two hours and then let it cool overnight.

What a surprise: now the yarns were redder and stronger colored than when dyed in colder in the greenhouse. Well, the color is still not really red, like what I get with alum mordant, more strong brownish orange, but anyway a stronger color than what I got in the greenhouse with the same oak bark mordant.

So even though the red dyestuffs in madder attach themselves to the alummordanted yarn in lower temperatures (below 30C), they don't do so with tannin mordanted yarn, but the temperature needs to be higher with bark mordanted yarns if I want stronger and redder color. Strange, I need to read more to find out why!

Natural dyeing in my greenhouse Kasvivärjäys kasvihuoneessa

Kasvivärjäys ilman keittämistä: kasvihuoneessa on erinäisiä saaveja ja ämpäreitä, krappia vasemmalla, sitten lepän-ja tammenkuoripuretusämpärit, tammenkuoria lisää likoamassa, tuomenlehtiä käymässä etualalla ja kannellisessa ämpärissä paatsamankuoria tuhkalipeässä käymässä, näistä sitten lisää myöhemmin.
Laitoin ensimmäiset krappivärjäykset tulemaan jo kesäkuun puolessa välissä, mutta ilmat olivat niin viileitä, että viikon värjäyksen jälkeen lanka ei ollut mielestäni tarpeeksi tummaa ja nyt kun helteet alkoivat, langat alkavat olla valmiita.

In English
Natural dyeing in cooler temperatures: I have various buckets in my greenhouse, from the left first madder, then alder bark and oak bark baths for mordanting, more oakbarks soaking, tree leaves fermenting and under the red lid there are buckthorn bark fermenting in wood ash lye, more about that later.
I started my first madder bath in the mid July but the weather had been so cool (10-15C)that even though the bath started to ferment, the color was too light after one week, then last weekend the summer really began (over 20C, every day)and now the color looks deep enough.

Yllä tammenkuoria likoamassa ja alapuolella olevassa kuvassa oikealla siivilöidyssä tammenkuoriliemessä olevia lankoja ja vasemmalla lepänkuorista keitetyssä liemessä olevai lankoja. Näillä ei ole puretusta, vaan tarkoitus olisi, että kuorissa oleva tanniini tarttuisi lankoihin ja toimisi puretuksena myöhemmälle värjäykselle, eli tämä olisi kasvivärjäystä ehkä muinaisaikojen malliin. Langat ovat nyt lionneet vajaan viikon, en oiken tarkkaan tiedä, kuinka pitkä aika tarvitaan tällaiseen tanniinipuretukseen. Keittomenetelmällä kuumennus olisi varmaankin riittänyt, nyt ajattelin, että viikko tai ehkä kaksi... Onko kenelläkään kokemuksia?

In English
Above there are oakbarks soaking and in the picture below the bucket on the right has bath strained from already soaked oak barks, and the bucket on the left has bath from cooked alder barks. The yarns are unmordanted and as there are a lot of tannins in the barks, I am hoping the tannins attach to the yarns and acts as a mordant in them when I put the same yarns to another dyebath later. I don't have much experience with this kind of mordanting so I am not sure how long soak is needed in the temperature of 20-25C, a week, two? If I had heated the bath, then I think one hour to overnight would have been enough. Any ideas how long time in cooler temperature is needed?

Tuhkalipeassä olevat paatsamankuoret kuplivat mukavasti:)

There are nice bubbles when the buckthorn bark ferments in wood ash lye:)

Värikasveja: yllä kuva tavallisesta morsingosta, Englannista saatua kantaa ja alla kuva kiinalaisesta morsingosta (Isatis indigotica), jonka lehdet ovat harmaamman vihreitä, mattapintaisia, kun tavallisen lehdet kiiltävät. Molemmat kasvavat nyt hyvin, ehkä pääsen sadonkorjuuseen jo heinäkussa.

In English

Dyeplants: above a picture a woad plant, grown from seeds I got from Jenny Dean, and below chinese woad (Isatis indigotica) which has leaves that are not as shiny and bright green as woad (Isatis tinctoria). Both are now growing well and I hope I can start to harvest them in July.

Ja vähän kukkia puutarhasta, pioneja, pensasruusuja ja esikoita, kesä on ihanaa aikaa:)

And some flowers in my garden, peonies, wild roses and primroses, isn't summer a wonderful time:)