December 23 Another green Lisää vihreää

Joulukuun 23 päivän väri on myös vihreä.
Yleensä puhutaan mustasta joulusta, jos ei ole lunta niinkuin nyt, mutta minusta lumeton joulu on vihreä joulu. Metsässä on lumettomaankin aikaan kauniin vihreää, sammaleen vihreää ja havupuiden vihreää. Puutarhassa nurmikotkin ovat vihreitä ja monet ikivihreät kasvit, kuten jouluruusut, tuovat kukkapenkkeihin vihreyttä.
Tämä vihreä on värjätty syksyisillä omenapuunlehdillä ja luonnonindigolla, ja se on hiukan vaihtelevan värinen, mielestäni hiukan rahkasammaleen tumman vihreää.

IN ENGLISH
December 23 colour is also green.
Here everyone waits for white Christmas, and if there is no snow, like this year, they say it is black Christmas. To me Christmas without snow is green. In the forests it is green, moss and spruce trees are green. Even in the garden the grass is still green, and in shade beds there are many evergreen plants, like hellebores.
Today's green is dyed with autumn apple tree leaves and natural indigo, and it is a bit semisolid. It is like dark moss green.

December 22 Dark Green Tumman vihreää

Tämän päivän lanka on tumman vihreää, kaupassa täällä.
Se on värjätty harmaalle pohjalle ensin luonnonindigolla tumman harmaansiniseksi, ja sitten puretettu alunalla ja värjätty kuivatulla väriresedalla keltainen sinisen päälle, jolloin väristä tulee vihreä. Värireseda antaa itsessään aika räikeänkin kylmän keltaista, joka sinisen kanssa on minusta parhaimmillaan.  Käytän voimakkaaseen keltaiseen 50g resedaa/ 100g lankaa, ja laitan resedoiden liotusveteen pari ruokalusikallista kidesoodaa. Väriresedaa ei kannata keittää kovin voimakkaasti, vaan mielummin hauduttaa juuri alle kiehumispisteen tunnin verran. Kova keittäminen voi muuttaa väriä sameammaksi. En tiedä, miksi näin käy tämän väriaineen kanssa, mutta jotain tapahtuu sille keitossa, tai jos itse värjäys on hyvin kuuma pitkään.

IN ENGLISH
Today's yarn is dark forest green, in my shop here.
It is dyed on natural grey base first with natural indigo, so that it becomes dark greyish blue. Then it is mordanted with alum and dyed with dried weld, so that the colour becomes green.
Weld itself gives quite strong cold yellow, which I think goes very well with indigo to produce greens.
I use 50g of dried weld to 100g of yarn, and I put one or two tablespoonfuls of washing soda to the soaking water (because our water is acidic). It is better to only simmer weld, not boil vigorously. Hard boiling changes the colour to more cloudy. I don't know why this happens with weld, but something changes in it's dyes if it is boiled too hard, or if   the actual dyeing is kept too hot for too long.

December 1 Natural indigo

Joulukuun ensimmäisen päivän lanka on tumman sininen, täällä, mitä kaupassani ei olekaan ollut pitkään aikaan. Tämä on yötaivaan värinen, syvän sininen lanka, joka on värjätty vaalean harmaalle pohjalle jauhemaisella luonnonindigolla. Luonnonindigoa voi olla saatavana eri vahvuisena, ja tämä minulla oleva on melko vahvaa ja oikein hyvää indigoa El Salvadorista. Näin tummaan väriin teen kyypin, missä on 15g indigojauhetta (ohje blogin sivupalkissa otsikon Indigo-alla), ja ensimmäiseen liemeen laitan seitsemän vyyhtiä lankaa, mitä dippaan tavallisesti kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta 15 minuuttia, hapetus yhtä kauan, ja toinen dippaus 10 minuttia. Samasta liemestä saa lisää vaaleampia jälkivärejä. Jos indigo on pelkistynyt kunnolla ensin pienessä kyypissä ja sitten värjäyksen aikana pidän lämpötilan enintään 50C asteisena, niin mielestäni värin hankauksen kestokin on  hyvä. Jos liemi on kuumempi kuin 50C, niin silloin oman kokemukseni mukaan indigo voi tarttua lankaan liian nopeasti ja pinnallisesti, ja sitä irtoaa hankauksessa eli liemen lämpötilan tarkkailu on tärkeää indigovärjäyksessä.

IN ENGLISH
December 1st yarn is dark blue, here, a colour which I haven't had in the online shop for a while. This yarn is the colour of midnight deep blue, and it is dyed on natural light grey base yarn in natural indigo vat. I have seen many kinds of natural indigo powder, some give much paler shades than others, but the one I have is from El Salvador, and it is very good and strong indigo.
When I dye this dark blue, I use 15 grams of indigo powder for the vat. I usually dip yarn twice in it, first 15 minutes, and oxidize the same time, and the second dip is slightly shorter, usually ten minutes. The same vat gives medium and light blues in after baths. 
When indigo has reduced well first in a smaller vat, before I add it to a bigger vat, and if I keep the temperature 50C or a bit below while dyeing, then I think also rub fastness is good. If the vat is hotter than 50C,  indigo may attach to the fiber too fast and only on the surface, so keeping an eye on the temperature while dyeing is very important.

Reviving indigo-fructose vat Indigo-hedelmäsokerikyypin herättäminen

Alkuviikosta näin torilla Sirinä-Design'in Ritu Kokkolan ja hänen kanssaan oli puhetta fruktoosikyypistä.  Ritu pitää kesäkuussa Tuija Timosen kanssa fruktoosikyyppikurssin, suosittelen, jos siellä on vielä vapaita paikkoja.
Innostuinkin sitten kokelemaan, josko viime vuotinen talven viileässä ollut indigo-fruktoosikyyppi lähtisi uudestaan käymään.
Olin säilyttänyt sitä ämpärissä kannen alla viileässä talven ja käyminen oli täysin pysähtynyt. Mittasin nyt pH:n ja se oli 7- 8 välillä, eli onneksi ei ollut mennyt happamaksi. Liemi näytti päältä sinisenruskealta. En lisännyt indigoa ollenkaan, kun pohjalla näytti olevan sinistä sakkaa jonkin verran jäljellä viime vuodesta.

IN ENGLISH
Earlier this week at the market I saw Ritu Kokkola from Sirinä- Design. She  is a Finnish fiber artist and works mostly with nettle fiber and also dyes with natural dyes. She hosts a workshop about indigo fructose vat with Tuija Timonen in early June, and I can recommend their workshops.

Meeting with her made me think about my fructose vat from last summer. It had been unused since September, and kept in a closed bucket in a cool place since then. I wanted to see if I can start it again. I measured the pH, and it was between 7 and 8, so it hadn't turned sour. It looked blueish brown from the top and there was quite a lot of blue sludge in the bottom.

Kaadoin liemen pikkukattilaan, lisäsin vettä ja sammutettua kalkkia (3 rkl, mikä nosti pH:n yhteentoista, vähempikin olisi ehkä riittänyt) ja lämmitin 60 asteeseen. Lisäsin pari lusikallista käytettyä krappia ja 100g hedelmäsokeria ja selvästi liemi alkoi heti muuttua. Tunnin kuluttua se näytti minusta aika valmiilta. Pinnalla oli sinistä vaahtoa ja pinnan alla liemi oli keltainen.

IN ENGLISH
I poured it to a small pan, added more water, and lime (three spoonfuls which raised the pH to 11, maybe a bit high for wool, less could have been enough), and heated the vat to 60C. I added a small amount of used madder, and 100g of fructose, and soon the vat started to change. After one hour it looked ready. There was blue foam on top and below it the liquid was yellow.

Lisäsin kattilaan vajaa 10cm korkean ritilän, joka estää, etteivät langat mene pohjalla olevan sakan joukkoon.  Olen taitellut tämmöisen itse vanhasta kanaverkosta, mutta mikä tahansa hiukan pohjasta irti oleva ritilä kelpaa. Jos sitä ei ole, niin langoista tulee helposti hyvin epätasaista, koska fruktoosikyypissä on aina sakkaa pohjalla toisin kuin hydrosulfiitilla tehdyssä kyypissä.
Lisään ritilän vasta kun kyyppi on valmis värjättäväksi, koska lientä ei voi sekottaa silloin kun ritilä on paikoillaan.

IN ENGLISH
I had made a 10cm high grid (I'm not sure how to call it in English) from chicken wire, so that it keeps yarns from touching the sludge in the bottom of the pan. If the yarns touch the sludge it will dye unevenly and I will get spots in the yarn. In fructose vat there is always some sludge in the bottom unlike hydrosulfite vat, which is clear. I added the grid when the vat was ready to dye, not in the beginning, because it prevents stirring the vat.

Laitoin aluksi 100g lankaa värjääntymään. Lanka värjääntyikin  kahdella 15 min dippauksella hyvän vaaleansiniseksi.

IN ENGLISH
I dyed one skein first, and with two 15 min dips it dyed nice light blue.

Onpa hyvä tietää, että fruktoosikyyppikin voi säilyä 9 kuukautta käyttämättä ja vaikka se oli aika kylmässäkin. Ei kuitenkaan ihan pakkasella. Ehkä se, että pH ei mennyt happamaksi on auttanut asiaa. Nyt voin laittaa tuon vanhan kyypin isompaan astiaan uuden pohjaksi ja lisätä vain indigoa, kalkkia ja hedelmäsokeria.

IN ENGLISH
It is good to know that even 9 months old unused vat can stay ok, even when it is stored in cold. Not below zero though. Maybe the fact that pH had been slightly alkaline has helped. Now I can use this old vat as a base to a bigger new vat for this summer.

About organic indigo vats Orgaanisista indigokyypeistä

Viime kesänä minulla oli pieni indigon käymiskyyppiastia kompostissa. Tarkoitus oli, että komposti pitää liemen lämpötilan 30-40 asteessa ja aluksi se onnistuikin, mutta pallokomposti oli liian pieni ja jäähtyi muutaman viikon jälkeen, kun sinne ei mahtunut laittamaan lisää kompostimateriaalia. Ensi kesänä täytyy aloittaa käymisastian kanssa jo alkukesästä, jolloin komposti on vajaampi, tai sitten tehdä kunnon iso komposti.
Tein käymiskyypin samoin kuin täällä, eli indigo-kidesooda-krappi-lese- yhdistelmällä.
Yllä olevassa kuvassa näkyy miltä liemi näytti ensimmäisen päivän jälkeen ja alla olevassa kuvassa kolmantena päivänä, jolloin se oli jo pelkistynyt kivasti ja sillä pystyi värjäämään. Värjäsin liemellä joka toinen päivä, ja annoin liemen levätä ja pelkistyä välipäivät.

IN ENGLISH
Last summer I had a small indigo fermentation vat in the compost bin. Warm compost kept the temperature between 30-40°C, and all went well in the beginning but after couple of weeks the compost cooled and since because of the pot there wasn't room to add more material to the compost to keep it going. So also my indigo vat cooled too much, and stopped working. Next summer I will either start with it in early summer when the bin is not so full, of make a bigger compost somewhere else.
I did the fermentation vat like here, it was indigo-madder-bran vat. In the picture above is how it looked after day one and below how it looked on day three, when I was already ready for the first yarns. I dyed with this every other day and let it rest one day in between.

Käymiskyyppi on muuten hyvä tapa saada indigo pelkistymään, mutta sen ongelmana on se, että lämpötilan on pysyttävä melko tasaisena ja yli 30°C, ja se ei meidän ilmastossamme ole helppoa. Periaatteessa, jos lämmön saisi pysymään tasaisena, niin sama kyyppi voisi käydä vuosia. Käymiskyypissä värjätty lanka tuoksuu erilaiselle ja se myös tuntuu pehmeältä.

Fruktoosikyyppi on toinen tapa pelkistää indigo ilman kemikaaleja, siitä reseptejäni sivupalkin indigo otsikon alla. Sekään ei ole ongelmaton: sen saaminen käyntiin vaatii hyvin korkean pH:n, vähintään 11, mielummin 12-13, ja vaikka pH laskee värjäyksen aikana, niin se on silti villalle aika korkea. Selluloosakuiduille korkea pH ei haittaa ja niille tämä kyyppi sopii hyvin. Lisäksi fruktoosikyyppi vaatii korkean alku-pHn saamiseksi sammutettua kalkkia (rakennushienokalkki, kalsium hydroxidi), kidesoodalla se ei onnistu, ja sammutettua kalkkia on saatavilla vain isoissa säkeissä rautakaupoissa. Pienissä määrin sitä ei saa.
Fruktoosikyypin etuna toisaalta on se, että kun sen saa käyntiin, niin se ei vaadi yhtä korkeaa lämpötilaa kuin käymiskyyppi, vaan jatkaa toimimistaan kesällä ihan ulkolämpötilassa. Viime kesänä tein toukokuussa kyypin, joka toimi koko kesän. Tämä oli indigo-rakennushienokalkki-henna-kyyppi, jonne lisäsin vain lisää keitettyä hennaa silloin kun kyyppi alkoi hidastua. Kyyppi on minulla vieläkin tallella, vaikka en olekaan värjännyt sillä nyt talvella.

IN ENGLISH
Fermentation vat is good for wool, but the problem with it in my climate is how to keep the temperature high enough, 30°C at the least, and also stable. This vat could work for years if successful but I threw the vat away in the autumn. The yarn dyed in fermentation vat smells good and also keeps wool soft.

Fructose vat is another way to reduce indigo without chemicals, but it also has it's problems. To start it needs a very high pH, 11 at least, preferably 12-13, and although the pH lowers later, it may make the wool a little harsh if you are not careful.  I only dip wool twice to the vat to keep it from getting damaged. This vat is best for cellulose fibers. Also another problem here in Finland for hobby dyers is that you can only buy lime (calcium hydroxide) in big 30kg bags, it is not available in small amounts, and you need it to raise the pH high enough for this vat.
A benefit of fructose vat is that once it gets going you can keep it alive in lower temperatures than fermentation vat. Last summer I made indigo-lime-henna-vat in May and could use it all summer, even though I kept it outside where the temperature was between 10-25°C during summer months. I only added some henna once in a while, and checked the pH. I still have this vat, though I haven't dyed with it now in the winter.

Alla olevassa kuvassa näkyy miltä onnistunut fruktoosikyyppi näyttää silloin kun se on valmis värjäykseen.
Englanninkielellä todella hyviä ohjeita tämän kyypin tekemiseen ja ylläpitämiseen löytyy Catharine Ellsin blogista: Maintaining and troubleshooting an organic indigo vat, varsinkin kommenteista löytyy hänen hyviä neuvojaan mitä tehdä ongelmatilanteissa.
Toinen hänen hyvä blogikirjoituksensa, Indigo reduction materials,  on muutaman viikon takaa hänen kokeiluistaan tästä kyypistä jolloin hän käytti kyypin pelkistämiseen mitä erilaisempia hedelmiä ja vihanneksia: mm appelsiinin ja sitruunankuoria, pektiiniä, kesäkurpitsaa, porkkanaa eli näyttää siltä, että vaihtoehtoja olisi vaikka kuinka paljon! Hän on myös todennut, että glukoosi toimii yhtä hyvin kuin fruktoosi, vaikkakin hiukan hitaammin, sen sijaan sokeriruoko ei toiminut hänen kokeiluissaan.
Suosittelen muutenkin hänen blogiaan, koska hän aina yrittää löytää vastauksia myös kysymykseen miksi, ei pelkästään miten, ja se johtaa suurempaan luonnonvärien ymmärtämiseen. Voi miten paljon minullakin on vielä opittavaa.

IN ENGLISH
The picture below shows how successful indigo-henna-vat looks when it is ready for dyeing.
There are really good advise in Catherine Ellis' blog: Maintaining and troubleshooting an organic indigo vat   also in the comments section. 
Another her more recent blog posting, Indigo reduction materials, is really interesting! There are so many possibilities to try, and also how pectin would work. She had found out that as well as fructose also dextrose works, albeit a little slower, but sugar cane does not work.
I can truly recommend her blog, she tries to find also answers to why instead of how, and this leads to greater understanding of how natural dyes work. There are still so much for me to learn.

Success with indigo fermentation vat Onnistuminen indigon käymiskyypillä

Heinäkuun korkeiden helteiden vuoksi päätin reilu kaksi viikkoa sitten kokeilla josko saisin nyt indigon pelkistymisen onnistumaan luontaisella käymisellä, aiemmin en ole onnistunut tässä johtuen sekä liian viileistä ja vaihtelevista lämpötiloista ja varmasti omista tietämättömyydestä johtuvista mokista.  Käymisen avulla hyvät bakteerit lisääntyvät kyypissä ja poistavat siitä hapen, jolloin indigo pelkistyy käytettävään muotoon. Tämä on hiukan kuin jugurtin valmistusta, lämmön pitää pysyä tasaisena ja mielellään 30-40°C useita päiviä, ja lisäksi liemen pitää pysyä emäksisenä. Liemen alkaessa käydä, bakteerit muodostavat happoja, jotka laskevat pHta ja sitä pitää päivittäin tarkkailla, jotta se ei laske liian alhaiseksi ja käyminen lakkaa, tai ala muodostua vääränlaisia happamassa eläviä bakteereja, jotka pilaavat kyypin. Helpoiten tämä onnistuisi pitämällä liemi lämpölevyn päällä tai jotkut käyttävät myös akvaariolämmitintä pitämään lämmön tasaisena. Minulla liemet olivat nyt kasvihuoneessa auringossa, lämpimämmissä maissa kesän lämpö riittää hyvin, mutta täällä ulkolämpötila ei ole usein riittävä.

Aiempien isoja ämpärien tai saavin sijaan käytin nyt isoja 8 litran lasipurkkeja, jotka lämpenivät hyvin auringossa ja joissa oli kansi pitämässä ilman poissa. Yöksi kiedoin villahuovan purkkien ympärille, se piti purkkien lämmön reilut 10 astetta lämpimämpänä kuin ympäröivä yöilma. Mitä isompi nestemäärä, sitä paremmin lämpö säilyisi tasaisempana, mutta auringon lämpö ei riittänyt lämmittämään aiemmin lientä saavin pohjalla, siksi nyt lasipurkit.

Jotta käyminen alkaisi, bakteerit tarvitsevat ruokaa. Tein tämän samalla krappi-lese-ohjeella kuin aiemminkin, siitä enemmän englanniksi Aurorasilkin sivuilla ja Helen Melvinin blogissa (aiheeseen liittyvistä kirjoista suosittelen Helenin pientä indigokirjasta, missä on hänen reseptejään, tai Lilies'in kirjaa).
Kiehautin siis 30g krappia ja 20g vehnänleseitä pienessä  vesimäärässä ja annoin jäähtyä. Käytin nyt vähemmän krappia ja lesettä kuin aiemmin, koska edellisellä kerralla käyminen oli liian voimakasta.. nyt taas ehkä hiukan liian hidasta, eli ehkä isompi määrä olisi ollut parempi. Lisäsin kuitenkin niitä viikon päästä, värjättyäni ensin ja kun käyminen näytti vähentyneen.

Ensimmäisessä purkissa minulla oli viime syksynä omista väritattarista uutettu liemi jonka pH oli säilytyksen jäljiltä 9, lisäsin siihen vielä kidesoodaa jotta pH nousi 10:een. Tähän liemeen lisäsin kiehautetut krapin ja leseet ja sekoitin varovasti. Purkin lämpötila nousi auringossa n 40°C ja putosi öisin 30°C, näin ensimmäisen viikon helteissä. Liemessä alkoi heti ensimmäisenä päivänä näkyä käymistä, kuplia ja toisen päivän iltaan mennessä pH oli pudonnut 8:aan, jolloin lisäsin hiukan veteen liotettua kidesoodaa nostamaan pH taas yli 9. Tässä vaiheessa pinnalla näkyi jo hiukan kuparinhohtoista kalvoa ja kolmannen päivän aamuna sitä oli jo koko pinnan päällä, ja myös sinisiä kuplia, ns flower. Kolmantena päivänä laitoin purkkiin yhden vyyhdin lankaa joka 10 minutin aikana värjääntyi vaalean siniseksi. Dippasin saman vyyhdin uudelleen seuraavana päivänä pidemmäksi aikaa, kahdeksi tunniksi, ja nyt siitä tuli hyvä turkoosin tumman sininen.
Langan nostamisessa aina menee liemeen hiukan happea, vaikka yrittäisi olla kuinka varovainen, ja siksi on hyvä antaa liemen levätä ainakin yön yli värjäysten välillä. Olin tosi tyytyväinen ja nyt kun lämpö pysyi korkeana ja tasaisena niin käyminen tuntui helpolta. Käyminen vähentyi ajan kanssa ja seitsemäntenä päivänä lisäsin krappia ja lesettä (kiehautettuna). Myös ilmatila purkissa oli suurentunut, koska osa liemestä oli tullut pois lankojen mukana, tämä ei ollut hyvä ja siksikin nesteen lisääminen krapin ja leseiden kanssa oli hyvä. Olen tällä purkissa värjännyt useita vyyhtejä, mutta nyt tuntuu, että käyminen on taas hiljentynyt, on 13. päivä. Pari viime yötä ovat myös olleet aika viileitä. Saa nähdä miten jatkossa käy.

Toisessa purkissa oli kasvihuoneessa kasvaneista väritattarista uutettu liemi, mutta selvästi ne eivät olleet vielä valmiita, näin sen jo heti uuton jälkeen, ettei liemessä ollut paljoa indigoa. Aloitin kuitenkin samoin kuin toisen purkin kanssa, krapin ja leseiden lisäyksellä ja pH oli alussa 11. Olisiko ollut liikaa? En tiedä. Käyminen alkoi kuitenkin hiljaa ja kolmantena päivänä pinnalla oli lievä kuparikalvo, mutta tämä liemi ei värjännyt koelankaa kuin hyvin vaaleaksi. Joidenkin päivien jälkeen kun se ei tuntunut muuttuvan, vaikka käymistä oli kyllä, ja kun arvasin, ettei uutossa ollut tarpeeksi indigoa, lisäsin purkkiin pienessä harsopussissa 15g indigojauhetta (luonnonindigosta). Ohjeet neuvovat laittamaan jauheen pussiin, mistä se hitaasti liukenee sitä mukaa kun sitä pelkistyy. Kolmantena päivänä indigojauheen lisäyksestä kyyppi olikin jo hyvännäköinen ja purkin pinnalla kuparikalvo ja liemi vihreää ja se värjäsi hyvin. Tästä purkista tuli ja tulee yhä väriä, nyt on 10. päivä indigolisäyksestä.

Mittaan joka aamu ja ilta pHn ja sekoitan varovasti, samalla tarkistan miltä liemi näyttää, ja jos pH on pudonnut niin lisään kidesoodaa veteen liotettuna. Olen myös kaksi kertaa tämän kahden viikon aikana lisännyt krappi-lesettä ravinnoksi kyyppiin.

IN ENGLISH
July was so hot this year, that I decided to try indigo fermentation vat again. Previously I had not succeeded with it, due to to cold or too variable temperatures, or just because of mistakes I had made. When fermenting, the good bacteria multiplies and removes the oxygen from the vat and thus indigo reduces to a form which attaches to the fiber. This is a bit like making yogurt, the temperature has to be stable between 30-40°C, and also the vat has to be alkaline. When the vat starts to ferment, the bacteria produces acids which lower the pH, so I must keep a close eye on this every day. If the vat becomes sour, then the bad bacteria may win and the vat is ruined. In warmer countries keeping the vat warm is easier, but here I must use either hot plate or aquarium heater, or in a sunny and hot spell like we had now, I can try it in the green house with just solar heat.

When my earlier failed attempts had been made in big buckets, I now decided to use big glass jars which would heat easier in the sun. The jars were about 8 litres. During the night I had wrapped the jars in woolen blanket to keep the heat in. Bigger jar keep the heat better than smaller ones, and also when I used buckets, the heat from sun didn't reach the bottom of the bucket, only the surface.

To get the ferment going, the bacteria needs food, and I used madder and bran like previously. More about this in Helen Melvin's blog and also on Aurorasilk pages. I can also recommend Helen's small booklet about indigo dyeing, and Lilies book.

I boiled 30 grams of madder and 20 grams of wheat bran in small amount of water. I used now less of madder and bran than earlier, because previously the fermenting was too rapid, and I thought smaller amount would be better, but now the fermenting may have been even too slow, ok anyway in the end. I added more madder and bran after the first week when the fermenting slowed down.

In the first jar I had an extraction of my own japanese indigo from last autumn, the pH in the jar was still 9, and I added some washing soda to raise it to 10. To this I added then boiled madder and bran, and mixed carefully. The temperature was about 40°C during the daytime and 30°C at nights for the first week, now it is not so hot any more. The vat started to ferment right away, and by the night of day 2 the pH had dropped to 8, and I added more washing soda to the vat to raise it to over 9. At this point the surface was already coppery and by the morning of day 3 there was also "flower" on top the vat. On day 3 I dyed one skein light blue after 10 minute dip, and after another longer, two hour dip the second day, it became nice darkish turqoise blue.
Even though I tried to be careful, dipping the yarn in the vat always introduces oxygen in it, so it is good to let the vat rest overnight between the dips. I was very happy with this vat, and it continued to ferment and dye more skeins, and the temperature stayed high (though for myself I am not at all a fan of hot weather). On day 7 I added more boiled madder and bran, and I think now I would need to do it once more, the fermenting has slowed some (it is now day 13).

In the second jar I had an extraction from japanese indigo leaves grown in the greenhouse this summer, but already after extraction I could see that there was not enough indigo in the leaves, I had cut them too early. Anyway I added the boiled madder and bran, raised the pH to 11, which was maybe too much.. I don't know.  The vat started to ferment fine, but there was only a little copper on the surface by day 3 and after dipping a skein in the vat, I go only very pale blue. 
After some days when no more indigo seemed to reduce, I added to this jar a small bag of natural indigo powder (15 grams), and after two days it seemed to reduce well, the vat was dark  green and it dyed well, it is still dyeing well and now is day 10 after the adding the indigo powder.

Every morning and night I measure the pH, and stir the vat carefully, and watch how the vat looks. If the pH is dropping I add more washing soda mixed with warm water. Once a week I have added more boiled madder and bran to feed the bacteria.

Yllä olevassa kuvassa miltä liemen pinta näyttää kun indigo pelkistyy.

IN ENGLISH
In the picture above is how the vat looked like when it is reducing.

Pelkistynyt liemi näyttää kellanvihreältä tai ruskeanvihreältä, liemessä oleva krappi hiukan hämää värillään lientä, mutta jos liemi näyttää siniseltä niin silloin se ei ole valmista, vaan sen pitää muuttua vihreäksi ja lankojen liemessä kellertäviltä tai vihertäviltä. Sinisiksi langat muuttuvat hapen vaikutuksesta vasta kun ne nostetaan pois liemestä.

IN ENGLISH
Reduced vat looks green, or yellowish or brownish green, madder in the vat changes the color some, but if the vat looks blue, then it is not ready. It has to change green and when the yarns are in the vat, they should look yellowish or greenish. They turn blue only when they are raised from the vat and react with oxygen in the air.

Alin kuva on otettu noin kolme minuttia siitä kun nostin langan pois liemestä eli ensin väri oli turkoosi mistä se vähitellen tummeni ja muuttui siniseksi hapen vaikutuksesta.

IN ENGLISH
The picture below was taken three minutes after the first picture when the yarn was taken from the vat, so you see how the color first became teal and slowly changed to darker teal and then blue when the dye reacted with the oxygen in the air.

Olen tosi tyytyväinen, että vihdoin sain tämän käymiskyypin onnistumaan, vaikkakin vain pienessä mittakaavassa. Nyt sitten pitäisi saada sama isommassa, mutta astian pitäminen tarpeeksi lämpimänä jatkuvasti on hiukan ongelmallista, täytynee hankki akvaariolämmitin. Tämä on tietysti paljon hitaampaa ja vaatii paljon enemmän tarkkuutta (ainakin näin alussa kun vasta opettelen tätä) kuin hydrosulfiitilla pelkistäminen, mutta toisaalta tässä ei tarvita mitään kemikaaleja (paitsi kidesooda mutta senkin voisi korvata tuhkalipeällä) ja jos saa lämmön pysymään jotenkin tasaisena, niin tämä on aika vaivatonta ja helppoa. Jos olisi useita kyyppejä yhtä aikaa, niin aina jokin olisi valmis värjäykseen kun toiset lepäisivät.
Muutama asia tästä:
- toisin kuin hydrosulfiittikyypissä, käymiskyypissä lankoja voi pitää vaikka useita tunteja tai yön yli, ja lisäksi väri tummenee joka dippauskerralla (eikä väri irtoa myöhemmillä dippauskerroilla niinkuin kemiallisessa pelkistyksessä käy), näin voi saada hyvinkin tummia sävyjä
- ilmatila kyypissä pitäisi olla pieni (ja kansi päällä), koska ilman happi muuten menee liemeen eikä indigo pelkisty kunnolla. Jotta sain langan mahtumaan purkkiin, niin oli kuitenkin jätettävä hiukan tilaa, ettei liemi mennyt yli purkista kun lanka lisättiin sinne.
- lanka täytyisi saada pidettyä erossa pohjalla olevasta sakasta, koska muuten se voi värjääntyä epätasaisesti, jokin ritilä täytyy virittää kun värjään isompia määriä.
- langan mukana tuleva liemi kannattaa puristaa langoista johonkin astiaan, mistä sen voi myöhemmin kaataa varovasti takaisin kyyppiin. Lisäksi ensimmäisten minuttien alkuhapetuksen jälkeen laitoin langat hapettumaan vesiämpäriin yöksi, jotta pelkistymätön indigo ei kuivuisi lankoihin vaan irtoaisi heti (ja myös tämän liemen voi käyttää myöhemmin jossain kyypissä). Mikäli pelkistymätön indigo kuivuu lankoihin, se irtoaa hankauksessa eikä väristä tule kestävää.

IN ENGLISH
I am really happy that finally after many tries I have succeeded with natural fermentation of indigo, albeit in small scale. Now I would need to get it working in a bigger vat, but keeping a bigger pot warm for days is problematic, I probably need to buy an aquarium heater. This kind of indigo dyeing is much slower and requires more attention (at least in the beginning when I'm still learning) than reducing with chemicals, but this is so natural and fascinating. The only chemical I used is washing soda, but even that could be replaced with home made wood ash lye. If only I could keep the temperature high and stable this would be a very nice way to dye indigo, and if I had several vats at the same time, there would always be one ready to dye.
Couple of things which have come to mind about this vat:
- unlike chemical reduction vat, you can keep the fiber in the vat for several hours or even overnight, and also with fermentation vat, you can get very dark shades with several dippings because the color won's strip in later dippings
- there should be as little air as possible in the jar, because if there is air then oxygen gets to the vat and indigo will not reduce properly. On the other hand I had to leave enough room the jar for the yarn, so that the vat would not overflow when I add the yarn to the jar.
- I would need to find a way to keep the yarn from touching the bottom, so that the matter in the bottom doesn't stain the yarn, some sort of screen maybe like I use with fructose vat.
- I squeeze the extra liquid from the dyed yarn to a bucket, and then I can later add this back to the vat and no indigo goes to waste. Also after the first few minutes of oxydizing, I plunge the yarn in a bucket of water and let it oxydize there overnight, so that if there is unreduced indigo in the yarn, it would come off right away (and I can also use this water in another indigo vat). If unreduced indigo is left in the yarns, the color will not be fast to rubbing.

Colors from last week-end Juhannuksen värjäyksiä

Muutamia kuvia viikonlopun värjäyksistä. Indigopatani on ulkona, metsäpuutarhassa. Teen keväällä indigoliemen, jota käytän koko kesän, lisään vain aina joka kerran hiukan pienempään purkkiin tekemääni indigokyyppiä ja pelkistysainetta (harmi kun ilmasto Suomessa, puhumattakaan tänä kesänä, on liian kylmä luontaiselle käymiskyypille). Nämä värjäykset on siis tehty ulkomaisella indigojauheella, mikä on peräisin El Salvadorista. Omien indigokasvieni, väritattaren ja morsingon sato ajoittuu pääosin vasta loppukesään, vaikka vielä minulla on jäljellä yksi purkki valmiiksi uutettua viime vuotista väritatarlientä. Olen säästänyt sitä tiettyyn siniseen mitä tarvitaan Kellot-lapaspakettiin, ihan siltä varalta, että aiemmin värjätty sininen loppuu ennen uuden sadon valmistumista.

IN ENGLISH
Here are some pictures of what I dyed last week-end. 
My indigovat is outside, in my small woodland garden. I use the same vat all summer, only adding more stock indigo and reducing agent when needed (our weather is too cold for natural fermentation, too bad). These blue yarns were dyed with powdered natural indigo from El Salvador. My own grown indigo plants are ready for harvesting mostly later in the summer and autumn, though I do still have one jar of japanese indigo extraction left from last autumn. I am saving it for certain blue which I need for Bellflowers mitten kit, just in case I run out of that blue before my new crop of japanese indigo is ready for harvesting.

Keitin myös kuukauden liossa olleita kuivia pajunlehtiä. Käytän paljon noita vihreitä juureksille tarkoitettuja verkkopusseja lehtien ja muiden värikasvien keitossa, kasviaines on helppoa silloin nostaa pois liemestä keiton jälkeen.

IN ENGLISH
I also boiled dry willow leaves which had been soaking for a month. I use a lot  plastic net bags, meant for potatoes and carrots, the plant material is easy to lift off the bath when they are in that kind of bags.

Värjäsin niillä pajunlehdillä valkoista ja indigolla harmaansiniseksi värjättyä lankaa josta sitten tuli harmahtavan vihreää.

IN ENGLISH
I dyed with those willow leaves white yarn and also greyish blue (from indigo) yarn , which then became greyish green.

Indigo-fructose vat Indigo-hedelmäsokerikyyppi

Viime vuodesta lähtien on mieltäni askarruttanut indigon pelkistäminen hedelmäsokerin avulla. Tein vuosi sitten kokeiluja, joiden silloin ajattelin epäonnistuneen, mutta nyt ajatellen osa niistä onnistui ihan hyvin, ja tämä(kin) on näköjään semmoinen asia, mitä pitää itse kokeilla, epäonnistua ja onnistua ja sitä kautta oppia mikä toimii ja miten. Hedelmäsokerikyyppi toimii osittain eri tavalla kuin natriumditioniitti ja olin jumiutunut siihen miten kyypin pitäisi toimia (sen perusteella miten natriumditioniitti toimii), vaikka tämä on eri asia. Kun sain ajatukset selkiytytettyä, niin tämäkin nyt tuntui onnistuvan:)

Viime vuotisessa postauksessa on ajatuksia mistä lähteä liikkeelle: Michel Garcian fruktoosikyyppi ja  Anne Vuoreman tutkimus. Huhtikuussa Sustainable Natural Dye Practice- keskusteluryhmässä oli erittäin hyviä neuvoja ja kokemuksia tästä. Kiitokset erityisesti Jane, Robin, Ulrike ja Helen. Myös Jenny Dean on kokeillut tätä kyyppiä.

Hedelmäsokerikyypissä on muutamia tärkeitä asioita, mitä en ollut aiemmin ymmärtänyt.
Hedelmäsokeri eli fruktoosi ei itsessään  vaan todennäköisesti sen hajoamistuotteet pelkistävät indigoa, ja näitä hajoamistuotteita syntyy emäksessä ja kuumassa. pH pitää olla 11 (tai yli) ja lämpötilan ainakin aluksi korkea (70-80°C). Lisäksi liemen indigopitoisuus pitää olla korkea, mitä enemmän indigoa on liemessä suhteessa liemen tilavuuteen, sitä tummempi väristä tulee. Tämä oli todettu myös Vuoreman tutkimuksessa, samoin kuin korkean emäspitoisuuden välttämättömyys. Liika vesimäärä laimistaa tätä kyyppiä, eikä se silloin toimi kunnolla. Jos nestettä on liikaa, väristä tulee hyvin vaalea, tai jos pH ei ole tarpeeksi korkea, indigo ei pelkisty kunnolla. Jos nesteen määrä on tarpeeksi pieni suhteessa indigoon, ja indigoa on tarpeeksi, ja väristä tulee silti vaalea, sitä voi tummentaa toistamalla värjäyksen useita kertoja, ainakin kahdesti on hyvä dipata joka tapauksessa. Toisaalta toimiessaan tätä kyyppiä voi käyttää useita päivä ellei viikkoja, ja se toimii - onnistuessaan - edelleen, joten ehkä indigoa ei menekään hukkaan niin kuin aluksi olin ajatellut.

IN ENGLISH
Since last year I have been thinking about the indigo-fructose vat. Last summer I made some experiments, but I then thought they had failed, and I didn't have time to repeat them. Now I think some of the experiments were successful, it seems this (too) is one of those things you have to try and try and learn through failure and success. Fructose vat works differently than reducing indigo with hydrosulfite, and I had been stuck to the thought how it should work and look (based on how hydrosulfite works), but this is different. When I had cleared my thoughts on that, it all seemed to make more sense.

I had posted last year where I began: Michel Garcia's fructose vat, and Anne Vuorema's study. In April this year there were very good discussion and experiences shared in Sustainable Natural Dye Practice- online discussion group. Thank you especially Jane, Robin, Ulrike and Helen. Also Jenny Dean had tried this fructose vat.

There were couple of important things in fructose vat I hadn't understood earlier.
Fructose/glucose does not reduce indigo by itself, it is most likely it's degradation products which reduce the indigo. The degradation of glucose depends on the concentration of the alkali and high temperature speeds up the degradation. So the pH needs to be 11 (or more) and temperature high (70-80°), at least in the beginning. Also unlike hydrosulfite vat, the concentration of indigo needs to be high. The more indigo there is compared to the volume of the liquid, the darker blue you get. This was also in Vuorema's study. Too much water makes this vat weak. If there is too much liquid the color becomes very pale blue, or if the pH is not high enough, indigo does not reduce properly. If the amount of liquid and indigo is ok, and the color still becomes pale, you can dip several times to darken the color.
On the other hand this vat can be used for several days or even weeks, and you can dye the same color. At least when it is successful.

Tässä sitten viime päivinä tehtyjä kokeiluja.
Koska Anne Vuoreman tutkimuksessa oli todettu antrakinonien auttavan glukoosikyypissä, ja viime vuonna itsekin sain parempia tuloksia, kun olin lisännyt kyyppiin hiukan krappia, tein edelleen niin.

1. 5l vettä
20g indigoa sekoitettu melkein kiehuvaan veteen
0,5dl kertaalleen käytettyä krappia
40g sammutettua kalkkia (rakennushienokalkki)
60g hedelmäsokeria

Kalkki sekoitettu veteen, sitten lisätty indigoliuos ja krappi. Liemen lämpötila nostettu 60°C, hedelmäsokeri lisätty liemeen ja sekoitettu varovasti. 10 minutin kuluttua liemi oli muuttunut keltaiseksi, 45 min kuluttua pinnalla oli lievä kuparihohde, mutta ei kuplia. Pohjalla oli sakkaa, joten tein kanaverkonpalasta kattilan pohjalle esteen, ettei lanka pääse kosketuksiin sakan kanssa, ja tule epätasaiseksi.
Värjäsin tässä liemessä peräkkäin 5 100g vyyhtiä, kaksi 10 min dippausta kullekin ja annoin välillä liemen tasaantua. Koska nestettä oli vain 5 litraa, kattilaan ei mahtunut kuin yksi vyyhti kerrallaan ja sain siis viisi lähellä toisiaan olevaa vaalean sinistä, kuvassa no 1. Kyyppi tuntui toimivan hyvin, mutta piti lopettaa kun tuli ilta:)

IN ENGLISH
Here are experiments I did last week.
Because in Anne Vuorema's study anthraquinones had been found to help in glucose reduction of indigo, and because last year also I got better results when I had added madder to the vat, I did so again.

1. 5 litres water
20g indigo mixed with almost boiling water
0,5 dl used madder pieces
40g slaked lime
60g fructose

I added lime to the water, then indigo and madder, and raised the temperature to 60°C. I then added fructose and stirred carefully. After 10 minutes the vat had changed to yellow, and after 45 minutes there was a slight coppery sheen on the vat, no bubbles though. There was some sludge on the bottom, so I put some chicken wire in the bottom, so that the yarn would not come in contact with the sludge, and dye unevenly. 
I dyed in this vat 5 times 100g skeins, two 10 min dips for each and let the vat rest in between the skeins. Because there was only 5 litres of liquid, I could dye only one skin at a time, and so got five slightly different light blues, no 1 in the picture. The vat seemed the work well, but I had to stop because the night came:)

Seuraavana aamuna liemen pinnalla oli hyvä kuparinkohde, vaikka sen lämpötila oli alle 20°C.
pH oli pysynyt korkeana 10-11.
Värjäsin edelleen kaksi vyyhtiä, samaa sinistä kuin edellisenäkin päivän. Sitten kuitenkin jätin kattilan odottamaan ja tein seuraavan kokeilun.

IN ENGLISH
The next day there was good coppery sheen on the vat, even though it's temperature was less than 20°C.
pH had stayed high, 10-11.
I dyed two skeins, again light blue like the day before. Then I let the vat to rest and did another experiment.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Viime vuonna olin saanut hyvin tummansinistä, kun olin tehnyt ja värjännyt kyypin suljetussa lasipurkissa, niinpä kokeilin samaa nytkin.

2. 1,8l vettä
10g indigoa sekoitettuna melkein kiehuvaan veteen
20g sammutettu kalkki
30g hedelmäsokeri

Kuten aiemmin lisäsin kalkin veteen, sitten indigon ja viimeksi hedelmäsokerin. Vesihauteen lämpö nousi 70-80°C. Jo viiden min kuluttua liemi oli vaalean keltaista, kuva yllä, ja 10 min kuluttua tummemman keltaista. En odottanut kauempaa, vaan lisäsin liemeen 20g lankaa, kuva alla, annoin olla 6 min ja nostin ylös. Langassa ei ollut mitään väriä!! Käsittämätöntä.

IN ENGLISH
Last year I had gotten good very dark blue when I had done it in closed glass jar, so I tried to do it now again.

2. 1,8 litres water
10g indigo mixed with almost boiling water
20g slaked lime
30g fructose

Like earlier I added lime to the water, then indigo and last the fructose. The water in double boiler was 70-80°C. Already after 5 minutes the vat was light yellow, picture above, and after 10 minutes the water was darker yellow. I didn't wait longer, but added 20 grams of yarn to the vat. Picture below. After 6 minutes I took it up and there was no color in the yarn. Not at all!! I couldn't understand it.

Kun olin ottanut langan pois, lasipurkissa näkyi ihmeellisiä vaaleampia "pilviä". Mitä kummaa nämä olivat? Annoin liemen seistä tunnin, kunnes suurin osa liemestä oli kirkastunut, ja "pilvet" vajonneet pohjaan. Ihan pinnalle oli tullut lievä kuparin hohde. Kokeilin uudestaan värjäystä ja kahdella dippauksella sain hyvin vaalean sinisen. Lisäsin purkkiin ripauksen krappia, ja värjäsin tunnin kuluttua uuden 20g, nyt väristä tuli hiukan  tummempi. Nämä ovat no 2 pikkuvyyhtiä kuvassa isompien lankojen päällä.

IN ENGLISH
After I had taken the yarn from the vat, there were strange "clouds" in it. What are these?? Does anyone know what happened here?
I let the vat be for an hour, and then most of the vat had cleared and the "clouds" sunk to the bottom. In the surface there was slight coppery sheen. I tried to dye again, and with two dips got very pale blue. I added some madder to the vat and after one hour dyed 20g of yarn with two dips, now the color became little darker blue than the first one. These are the two small skeins on to p of the big skeins, no 2, in the picture.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

3. 6l vettä
30g indigoa sekoitettuna melkein kiehuvaan veteen
60g sammutettua kalkkia
90g hennajauhetta sekoitettuna melkein kiehuvaan veteen

Kalkki sekoitettu veteen, lisätty indigo ja henna. Lämpötila nostettu 80°C ja siitä hitaasti laskettu 60ºC puolentoista tunnin aikana, jonka jälkeen pinnalla oli lievä kuparihohde ja hennasakkaa.
Värjäsin tällä liemellä 4 x 100g, kaksi 10 min dippausta kullekin ja liemi sai tasaantua aina vyyhtien välissä. Ensimmäisestä vyyhdistä tuli selvästi tumminta, ja seuraavista asteettain vaaleampia, toisin kuin no 1, jossa värierot eivät olleet kovin suuret. Nämä värjäykset kuvassa no 3.
Tämä liemi jäi odottamaan, näyttää edelleen ihan hyvältä.

IN ENGLISH
3. 6 litres water
30g indigo mixed with almost boiling water
60g slaked lime
90g henna powder

I added the lime to the water, then indigo and henna. I raised the temperature to 80°C, and let it cool down to 60°C in 90 minutes, after which time there was slight coppery sheen on the surface and also some hennabubbles.
I dyed with this vat four 100g skeins, separately, and two 10 min dips with each. In between the dips I let the vat rest. The first skein became the darkest, and the next ones each a little lighter, This was unlike experiment no 1 where there were not  very big differences in color of the skeins. In the picture these are no 3.
This vat is still waiting for more dyeing, and it looks ok.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Oikeastaan kaikissa langoissa on ollut lievä turkoosihtava sävy hapettumisen jälkeen, mutta kun langat on pesty, niin viherrys on hävinnyt ja langat ovat kauniin sinisiä. Mistähän tämä turkoosi sävy johtuu?

IN ENGLISH
All these skeins have looked greenish or turqoise after dyeing, but when I have washed them after dyeing and oxydizing, the greenish shade has disappeared and they are nice clear blue. Where does this turqoise/greenish shade come from??

Yhdistin sitten kokeluliemet 1 ja 2, lämmitin liemen 65°C ja lisäsin 30g hedelmäsokeria. Annoin vaikuttaa puoli tuntia ja sitten värjäsin  kaksi kertaa 100g ja sain vaalean sinistä, sitä samaa mitä aiemminkin. Yhdistetty liemi oli aika tumman keltaista. Liemi on edelleen odottamassa lisävärjäyksiä.

IN ENGLISH
I combined the vats from experiment 1 and 2, raised the temperature to 65°C, and added 30g fructose. After half an hour I dyed two 100g skeins, separately, like earlier, and got light blue, like earlier. The vat was now quite dark yellow, and is still waiting for more dyeing.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Sustainable Natural Dye Practice - keskusteluissa on sanottu, että hedelmäsokerin lisäksi pelkistäjänä toimii myös henna, ylikypsät banaanit, taatelit eli melkein mitkä vaan hedelmät ja jopa sipuli. Tästä tuli mieleen Fredrika Runebergin Reseptikirjan (2003 Porvoon museon julkaisu) indigovärjäysohje, jossa käytettiin lipeää, indigoa ja nauriita ja saatiin sinistä. Eli fruktoosikyypissä ei ole kyseessä  mikään uusi keksintö. Minulla ei ollut nyt nauriita, mutta kokeilin sipuleilla.

SIPULIKYYPPI
1,7l vettä
10g indigoa liotettuna melkein kiehuvaan veteen
20g sammutettua kalkkia
180g viime vuotisia sipuleita, ilman kuoria, paloina

Veteen lisätty kalkki, indigo ja sipulit, vesihauteen lämpö nostettu 90°C eli melkein kiehuvaksi, pidetty siinä 2 tuntia, ja hitaasti laskettu 65°C seuraavan kahden tunnin aikana.
Yllä olevassa kuvassa purkkiin on lisätty kalkki ja indigo.

IN ENGLISH
In Sustainable Natural Dye Practice - discussions there were mentioned that besides fructose, also henna, ripe bananas, dates or almost any kind of fruit and even onions, can reduce indigo in this type of vat. This reminded me of a recipe to dye blue with indigo and turnips (lye, indigo and turnips) which was in Fredrika Runeberg's Recipebook. It is a booklet published by Porvoo Museum in 2003, the original was from somewhere in 19th  century. Fredrika Runeberg lived 1804-1877 and she was a wife of a well know poet Johan Ludvig Runeberg, and also a writer herself. So this type of dyeing was already known then. i didn't have turnips, so I decided to try with onions.

1.7 litres water
10g indigo mixed with almost boiling water
20g slaked lime
180g onions from last year, without skins and cut to smaller pieces

I added lime to the water, then indigo and then onions. I raised the temperature to 90°C, almost boiling, kept it there for two hours and slowly lowered to 65°C in another two hours.
In the picture above there are lime and indigo in the jar.

Tässä sitten sipulit lisätty, ne jäivät kellumaan pintaan.

And here the onions were added, they floated in the surface.

10 minutin kuluttua liemen väri oli alkanut muuttua kellertäväksi, mutta mitään kuparihohdetta ei ilmestynyt, joten siksi ajattelin parhaaksi hauduttaa lientä ja sipuleita pidempään.
Neljän tunnin kuluttua liemi oli tummemman keltainen, ja lisäsin liemeen 20g lankaa, annoin olla 10 min. Ajattelin kyllä, että mitähän tästä tulee! Mutta nostettaessa ylös lanka muuttui heti turkoosiksi, ja toisen dippauksen jälkeen hiukan tummemmaksi turkoosiksi eli kyllä sipulit olivat pelkistäneet indigon! Väristä ei tullut niin tumma kuin hedelmäsokerilla tai hennalla tehdyllä kyypillä, mutta ehkä sipuleita oli liian vähän tai jotain.
Tänä aamuna sipulikyyppi oli tosi tumman näköistä, en ole nyt ehtinyt vielä kokeilla sitä uudelleen.
Kuva sipulilangasta alimmaisena.

IN ENGLISH
After 10 minutes the color of the vat had changed to pale yellow, no coppery sheen, so I thought it better to let the vat and onions simmer for longer time.
After four hours the vat was darker yellow, and I added 20g of yarn in it, and dyed for 10 minutes. I thought that I must be mad to think that I can get something out of this! But when I raised the yarn from the bath it turned turqoise in air, and after another 10 min dip, even more turqoise, sothe onions had done the job! The color isn't as dark or clear blue than with fructose or henna, perhaps I had too little onions or something.
This morning the onion vat was very dark, picture below, I haven't had time to try it again today.

AJATUKSIA
Nämä olivat vasta alkukokeiluja, tästä on todella paljon vielä opeteltavaa.
Lisäksi on testattava, ovatko nämä yhtä valon ja pesunkestäviä kuin natriumditioniitin kanssa värjätyt indigolangat.
Haluaisin värjätä isompia määriä kerralla, eli vesimäärän on oltava isompi. Tällöin on myös indigomäärää lisättävä, mutta kokeilen nyt ensin näillä pienillä määrillä, ettei tule niin kalliiksi, jos ei onnistukaan, vaikka nyt kyllä tuntuu siltä, että voisi onnistua.
Myös tummempia värejä pitää saada, ja vaikka väri kyllä aina tummenee useammalla dippauksella, niin olen hiukan arka lisäämään dippausten määrää kahdesta, ettei lanka vahingoitu emäksisessä liemessä.
Kaksi dippausta on kyllä hyvä tehdä joka tapauksessa.

Tästä hedelmäsokerikyypistä puhutaan myös nimellä 1-2-3- kyyppi, koska Michel Garcian reseptin mukaan indigon, sammutetun kalkin ja hedelmäsokerin (tavallinen sokeri ei käy) suhde pitää olla tuo 1-2-3. Ja hänen mukaansa emäksen pitää olla nimenomaan sammutettua kalkkia eli kalsiumhydroksidia (rakennushienokalkkia), joka on tarpeeksi emäksistä. Kidesooda ei käy tässä kyypissä (se ei ole tarpeeksi emäksistä) ja monet sanovat, että lipeäkään ei käy, itse en ole vielä siitä täysin vakuuttunut, mutta ostin kuitenkin nyt tuota rakennushienokalkkia säkin, että ainakaan onnistuminen ei jää siitä kiinni. En tiedä onko sitä saatavilla pienemmissä määrissä. Kannattaa kysyä rautakaupoista. Tavallinen puutarhakalkki ei myöskään käy.
Hedelmäsokerin määrää voi mielestäni nostaa, ja krappia kannattaa laittaa hiukan joukkoon, se selvästi auttaa. Paljon on vielä kokeiltavaa:)
Lisäksi pitää muistaa se veden määrä. Luulen (mutta en tiedä), että enintään 2l vettä 10g indigoa, 20g sammutettua kalkkia, 30g (tai enemmän) hedelmäsokeria on hyvä suhde, ja siitä sitten muita aineita lisää samalla kun veden määrää lisää. Ainakin näin kokeilen lisää jatkossa.
Värjäysastian pohjalla on hyvä olla ritilä erottamassa sakka langoista.
Lankojen ei saa antaa kuivua ennen pesua (siis värjäyksen jälkeen), koska värjäysliemi on niin emäksinen. Ja pesun jälkeen kannattaa antaa lankojen liota etikkavedessä pari tuntia, jotta emäksisyys varmasti poistuu eikä lanka haurastu.

THOUGHTS
These were only the first experments and there is a lot to learn about this method.
Also I have to test if these are as light and rubfast as indigoyarns dyed with normal method.
I would like to dye bigger amounts at a time, so the volume of the bath needs to be bigger. That means that I must also increase the amount of the indigo, but I'm going to try first with these smaller vats, so that it wouldn't cost so much even if the vat doesn't work. Even though now I feel this will work.
Also I need to dye darker colors, and even though more dipping would darken the color, I'm hesitant to increase the dippings from two because it might damage the wool.

This fructose vat is also called 1-2-3 vat, because according to Michel Garcia's recipe the ratio between indigo, slaked lime and fructose should be 1-2-3. And also the alkaline should be slaked lime (calcium hydroxide), which is alkaline enough. Washing soda is not alkaline enough. In Finland it is difficult to get calcium hydroxide on smaller amounts, or you can get it from stores which sell things for builders, but only on 25kg bags. It isn't expensive, but it is a lot to buy when you don't need so much, and it doesn't stay active for very long.
I think it doesn't hurt to use more fructose, and it might be beneficial to add a little bit of madder (even used madder) to the vat.
And the important thing is to remember the amount of water in relation to other ingredients. I think (but don't know for sure) that at the most 2 litres of water to 10g of indigo, 20g slaked lime and 20g (or more) of fructose is a good ratio, and if you use more water, you should also add more of the other ingredients. At least this is how I'm going to do now, but more about how it works later:)
In the bottom of the dye vessel there is good to be something to separate the sludge from the yarns.
And it is good wash the yarns after the dyeing before they dry (because of the alkalinity of the bath), and also soak them in vinegar water for couple of hours after washing, to remove the excess alkalinity, to keep the wool from getting damaged.

Summer dyeings and butterflies Kesävärjäyksiä ja perhosia

Kasvihuoneessa on taas värjäyksiä tulossa, krappia, paatsamankuorta käymässä, samoin tammenkuoria ja pähkinänkuoria. Aurinkovärjäyksiä on myös lasipurkeissa ja tänäkin kesänä kokeilen vielä kerran jos saisin indigon käymiskyypin onnistumaan. Aiemmin se ei ole onnistunut, vaan liemeen on tullut virhekäymistä, lämpötila on heitellyt liikaa, ollut liian alhainen, pH on päässyt liian alas tai sitten kaikkien näiden yhteisvaikutusta. Nyt sitten saavi on kaivettu maahan, jotta lämpötila pysyisi tasaisempana, ja päällä on plexilevy. Yöksi plexin päällä on vielä styroxin pala, joka selvästi kyllä auttaa lämmön pysymiseen.

IN ENGLISH
Again this summer I have dyepots in the greenhouse, madder, fermenting buckthorn bark, oak bark and walnuts. I have solar dye jars, and again this summer I try to get indigo fermentation vat to succeed, which I haven't managed last summer or summer before that. The temperature had varied too much, or it had been too low, or pH had dropped too low, or all those reasons, anyway, it has never worked. Now DH dug the big vat in the ground so that the temperature would be more even. During the night I cover it with a piece polystyrene, and it does keep the temperature higher than without it.

Haisevista krappikeitoksista ja sienistä on muutakin iloa kuin värjäys: ensimmäistä kertaa koskaan pihallamme on näkynyt viime viikolla useana päivänä sekä häiveperhonen että pikkuhäiveperhonen, ja ne selvästi tulevat lämpimän ja haisevan keitoksen luo, jopa kuuman kattilan kannelle kävelemään ja sisälle kasvihuoneeseen. Alla olevissa kuvissa pikkuhäiveperhonen, joka aiemmin on ollut hyvinkin harvinainen, mutta nähtävästi viime ja tänä kesänä sitä on enemmän. Se ei viihdy kukilla, vaan etsii raatoja tai mätäneviä hedelmiä. Kuvista ei kunnolla näe, miten isoja ja hienoja perhosia ne ovat oikeasti, mutta me olemme innoissamme niistä.

IN ENGLISH
Smelly old madder baths or mushrooms seem to be good for other things besides dyeing: first time ever we have seen both Purple Emperor (Apatura iris) and Lesser Purple Emperor (Apatura ilia) butterflies. They have been very rare in Finland, occuring only occasionally in the south coast,  but last summer there were more of them and it seems they are here this summer, too.They don't feed on flowers but prefer rotting things, and clearly they consider my madder pot delicious:) One even walked on it when it was hot! The pictures don't show how big and beautiful butterflies they really are, but we are excited about them.

Vielä vähän kukkasia puutarhassa, valkoisia palavia rakkauksia ja ritarinkannuksia.

Some flowers in my garden (not for dyeing), white Lychnis chalcedonica and Delphiniums.

Indigo-fructose vat Indigo-hedelmäsokerikyyppi

Hiukan indigon pelkistymiseen liittyviä kokeiluja.
Huhtikuussa oli Ranskassa kansainvälinen ISEND-symposium ja siellä oli mm ranskalaisen Michel Garcian demostraatio indigon pelkistämisestä hedelmäsokerin avulla. Itse en ollut konferenssissa, mutta onneksi moni mukana ollut on kirjoittanut kokemuksistaan sekä konferenssista että tästä mahdollisesta indigon pelkistystavasta blogeissaan. Jo aiemmin 2008 Anne Vuoreman julkaisu Reduction and analysis methods of indigo käsitteli indigon pelkistystä glukoosin avulla ja julkaisun lähdeluettelossa mainitaan Ushida, S.; Matsuo, M. Reduction of indigo by glucose. Nippon Kasei Gakkaishi 1991, 42, 61-65, mikä olisi myös hyvin mielenkiintoista lukea.

Indigohan on erilainen kuin muut luonnonvärit, se täytyy saada pelkistymään ns indigovalkoiseksi, jotta se voisi tarttua kuituihin ja pelkistyminen voidaan tehdä käyttämällä bakteerien avulla, tai nykyaikana useimmiten kemikaaleilla. Siksipä uusia menetelmiä etsitään koko ajan, millä indigo saataisiin pelkistymään helposti ja ympäristöystävällisesti.

Nämä seuravat kokeiluni eivät oikein mielestäni onnistuneet, mutta tästä voi taas jatkaa eteenpäin. Pohjana käytin siis em Anne Vuoreman kirjoitusta, ja Michel Garcian kyyppiä, mistä blogeissaan sekä Helen ja Jane kertoivat. Kiitos heille ja Michel Garcialle demostraatiosta symposiumissa!!

IN ENGLISH
Next some indigo reduction experiments.
In April there was ISEND symposium in France, and among other things a demonstration by Michel Garcia about reducing indigo with fructose. I could not attend the symposium, but I am so glad many people have written about it in their blogs and so shared the knowledge about this demonstration. I had read earlier about it from Anne Vuorema's Reduction and analysis methods of indigo by University of Turku, Finland, and in the references there is mentioned  Ushida, S.; Matsuo, M. Reduction of indigo by glucose. Nippon Kasei Gakkaishi 1991, 42, 61-65, which would also be very intersting to read.

Indigo is different from most other natural dyes in that it needs to be reduced to so-called indigowhite before it can penetrate to the fibers. This reduction can be done with bacteria by fermenting or most of the time with modern chemicals. New environmentally friendly and easy reduction methods are being searched, and reduction with glucose/fructose could be the one.

I am not completely happy with the results of my first experiments, but this is something to go on with. I based these experiments to Anne Vuorema's publication and to experiences Helen ja Jane shared so generously in their blogs about Michel Garcia's method. Thank You, and also thanks to Michel Garcia for the demostration!

1. KOKEILU
10g indigojauhetta
10g krappia liotettuna yön yli
20g lipeää (NaOH)
100g hedelmäsokeria
2dl vettä

Sekoitin pienessä lasipurkissa indigon ja krapin veteen, ja lisäsin sitten lipeän. pH oli 11 tai yli (liuskat eivät näytä enempää).
Lämmitin purkkia vesihauteessa, kunnes se oli 65-68°C (15 min), ja lisäsin hedelmäsokerin.
Liemi muuttui välittömästi kellanvihreäksi, kuvassa alla se näkyy lusikassa. Tämä vaikutti lupaavalta, koska samanlaiseksi liemi muuttuu natriumditioniitillakin pelkistettäessä.

EXPERIMENT 1.
10 grams of natural indigo powder
10 grams of madder soaked overnight
20 grams of lye (NaOH)
100g fructose
2dl vettä

I mixed indigo to the madderwater and added lye. pH was 11 or over(the strips don't show more). I then heated the jar, until it was 65-70°C (15min) and added the fructose. The vat changed immediately to yellow, like you can in the spoon with which I was stirring the fructose to the vat. This seemed promising, becase my hydrosulfite vat looks the same when reduced.

30 min jälkeen 65-70°C pinnalla oli violetti kiiltävä vaahto ja liemi alla hyvin tumma rusehtavan vihreä, ei enää keltainen. Mittasin pH:n ja se oli pudonnut 7:ään!!
Lisäsin 5g lipeää, jolloin pH nousi taas reiluun 10:een, ja odotin taas 30 min pelkistymistä, mitään ei tapahtunut, joten lisäsin vielä 20g hedelmäsokeria.
Tästä 15 min kuluttua liemi oli kellanruskea ja pinnalla sinerrystä, liemen haju oli hiukan kuin palaneen sokerin. Odotin vieläkin jotain muuta tapahtuvaksi, mutta tunnin kuluttua kaadoin kyypin kattilaan n 5 litraan puhdasta 60 asteista vettä.

IN ENGLISH
After 30 minutes in 65-70°C there was purple shinyt bubbles in the surface (picture above) and underneath the vat was dark brownish green, not yellow any more. The pH had dropped to 7!!
I added more 5g more lye to raise the pH again to 10, and eaited again 30 minutes for reduction, but nothing happened so I added 20grams fructose to the vat.
After another 15 minutes the vat was brownish yellow and there was blue in the surface, the smell of the vat was like burned sugar. i waited something else to happen but nothing did, and after one hour I poured the little vat carefully to bigger pan to 5 litres of clean 60°C water. 

Tässä vaiheessä minulla ei ollut paljonkaan odotuksia, koska liemi näytti minusta liian tummalta ja liian vihreältä, selvästi siinä oli paljon pelkistymätöntä indigoa.
Laitoin sinne 100g valkoista lankaa, värjäsin 10 min kaksi kertaa hapettaen välillä ja sain vaaleaa turkoosihtavaa sinistä, kuvassa alla vielä hapettumassa. Ensimmäisessä pesussa langasta lähti paljon irtoväriä, mutta jo toisessa huuhtelussa väriä en enää lähtenyt.
Yläkuvassa tämä on lanka no 1.
Seuraavana päivänä kokeilin värjätä samassa liemessä uudestaan ja sain vaaleaa beigeä, siitä ei ole kuvaa.
Eli 10g:lla indigojauhetta sain vain 100g vaaleaa sinertävää lankaa, paljon indigoa meni hukkaan.

IN ENGLISH
At this point I didn't have great hopes, because to me the vat looked too dark and too green, obviously there was a lot of unreduced indigo in it.
I added 100grams of white wool in the vat and dyed twice about 10 minutes oxydizing the same time in between. i got the light blueish turqoise, in the picture below still wet after dyeing. I washed the yarn and in the first rinse a lot of dark green rinsed off, but already in the second rinse the water was pretty clear.
In the first picture this is yarn no 1.
The next day I dyed another 100grams in the same vat and got light beige, no picture of that.
So I had 10grams of indigo and the result was 100grams of light blue wool, a lot of indigo went to waste.

2.KOKEILU
10g indigoa
20g lipeää
30g hedelmäsokeria
2dl vettä

Sekoitin indigon 70°C veteen, lisäsin lipeän ja laitoin vesihauteeseen. Lisäsin hedelmäsokerin, 5 min kuluttua lämpö oli 75°C, käänsin sen pois päältä. Liemi lusikassa on keltaista, mutta siinä näkyy selvästi pieniä sinisiä indigohiukkasia, mitä edellisen kokeilun lusikassa ei näkynyt. 10 min kuluttua liemen pinnalla näkyi kuplia ja väri oli ok, kaadoin kyypin varovasti kattilaan puhtaaseen veteen. pH oli tippunut 9:ään ja lisäsin siihen 5g lipeää. pH 10.
40 min - pH taas 9, liemi sininen, ei kuplia tai kiiltoa.
Dippasin 100g lankaa kaksi kertaa n 10 min kerralla ja hapetus välillä, ja tulos hyvin epätasainen vihreän beige, täysin epäonnistunut.
Luulen, että yksi syy oli ainakin liian alhainen pH, myös hedelmäsokeria oli paljon vähemmän kuin ensimmäisessä kokeilussa.Toisaalta en ollut edelleenkään tehnyt tarkalleen, kuten ohjeen mukaan piti! Lipeän sijasta alkuperäisen ohjeen mukaan olisi pitänyt käyttää sammutettua kalkkia.  Ehkä lämpötila oli myös liian alhainen, en ollut kirjannut sitä ylös värjäysvaiheessa, enkä enää muista mikä se oli. Kirjoita aina kaikki ylös saman tien!
Alla olevat neljä kuvaa ovat tästä kokeilusta, liemi näyttää olevan ok, mutta lopputulos ei ollut.

IN ENGLISH
EXPERIMENT 2.

10g natural indigo
20grams lye (NaOH)
30g fructose
2dl water

I mixed indigo powder to 70°C hot water, and added lye to it. I added fructose and after 5 minutes the temp was 75°C, so I turned it off and waited another 5 minutes. The vat was yellow in the spoon, but you can see there are tiny blue particles in the yellow (unlike in the first experiment). It looked ok otherwise, so I poured it gently to the bigger pan. pH had dropped to 9, so I added 5grams of lye, pH 10.
After 40 minutes, the pH was 9 again, the vat blue and not sheen or bubbles.
Anyway, I dipped 100grams of wool twice for ten minutes, and the result was really uneven greenish beige, total failure.
I think one reason was the too low pH, and I used also less fructose, and of course I didn't follow the recipe exactly, for one I didn't use calcium hydroxide like the original recipe said! And I'm not sure what the temp was in the end, I didn't put it down, and I can't remember it anymore. Always write everything down!
The four pictures below are from this experiment, the vat looks ok, but the result was not.

Nyt aioin jo luovuttaa, mutta kokeilin vielä toisen päivän iltana uudelleen samaa hiukan eri tavalla. En jotenkin uskonut etteikö lipeä voisi toimia yhtä lailla, kyse oli kuitenkin siitä, että pH piti saada tarpeeksi ylös ja lipeällä se onnistuu, toisin kuin kidesoodalla, tai tavallisella kalkilla.

Kuvia en enää ottanut prosessin aikana, kai ajattelin, että ei tästä mitään tule.

KOKEILU 3.

10g indigoa

20g lipeää

30g hedelmäsokeria

1,75l vettä eli käytin 2 litran lasipurkkia, joka ei ollut ihan täynnä, tämäkin kuitenkin vesihauteessa kuten pikkupurkki.

Indigo sekoitettu veteen, siihen lipeä ja kun lämpö oli 75-80°C lisäsin hedelmäsokerin. pH 11 tai yli. Sekoituslusikka oli keltainen. 10 min kuluttua lämpö oli 80°C, käänsin sen pois päältä.

30 min kuluttua pinnalla oli hiukan kuplia ja kuparihohdetta, liemi näytti tumman kellanruskealta.

Jälkeenpäin mietin, että miski en värjännyt jo tässä vaiheessa?

45 min alusta, kuplat hävinneet, ei näyttänyt hyvältä.

Lisäsin 70g hedelmäsokeria. Lämpö oli 70°C, pH 9.

Vielä toiset 45 min, näytti, ettei lisäyksillä ollut mitään vaikutusta.

Olin varma, ettei kyyppi toimi, mutta lisäsin kuitenkin suoraan lasipurkkiin 20g lankaa 10 minuutiksi ja pois otettaessa se oli syvän tumman vihreä, joka hapettui minutissa tuoksi tumman siniseksi, joka näkyy yläkuvassa!

Pesussa lähti irtoväriä, mutta silti langan väri pysyi noin tummana. Vyyhditin sen kuivana uudelleen, eikä käsiin irronnut hankauksessa väriä.

Koska purkkiin ei mahtunut isoa vyyhtiä lankaa, kaadoin liemen varovasti kattilaan isompaan vesimäärään ja värjäsin 100g, kahteen kertaan dipaten, tulos vaalea turkoosi, kuten kuvassa.

IN ENGLISH

I was going to give up, but in the night of the second day I tried yet another way. I couln't believe why lye wouldn't work, because the important thing was to get the pH up, which lye does. Also the ratio between lye and liquid is important to pH.

I don't have pictures of these last two experiments unfortunately, only the yarns.

EXPERIMENT 3.

10g natural indigo

20g lye

30g fructose

1,75l water in a big 2 litre glass jar, which I filled almost full, and put in a double boiler like the smaller jar.

I mixed indigo with hot water, and then added lye like before. When the temp was 75-80°C I added fructose. pH was 11 or more. The spoon became yellow. After 10 minutes the temp was 80°C, and I turned it off. the vat looked brownish yellow, and on the surface there were a little bubbles and purple sheen.

After 45 minutes the bubbles had disappeared and the vat didn't look good to me.

I added 70grams of fructose (total now 100g), pH was 9, temp 70°C. I don't know why I didn't add more lye, but I didn't.

Another 45 minutes, and it looked like nothing had happened.

I was sure that the vat wouldn't work, but added 20grams of wool straight to the jar anyway, for ten minutes, and when I pulled it out it was dark green which turned to very dark blue in about one minute! Dark blue No 3 in the top picture. When I washed the little skein a lot of blue/dark green rinsed off in the first rinse, but not after that, and when I reskeined it, the blue didn't rub off to my hands.

Because I couldn't fit a big skein in the jar, I poured gently the vat to a bigger pan (with more water), and dyed 100grams of wool with two dips the light blueish turqoise no3 in the picture.

KOKEILU 4

10g indigoa

10g krappia liotettu yön yli

20g lipeää

100g hedelmäsokeria

7l vettä isossa kattilassa (ei siis lasipurkissa vesihauteessa)

Sekoitin indigon krapin kanssa liotusliemessä keramiikkamukissa ja lisäsin lipeän ja kaadoin seoksen kattilaan. pH oli n 11. Lämpötila 70-75°C. Lisäsin hedelmäsokerin. Liemi ei muuttunut välittömästi keltaiseksi, vaan hitaammin, n 10 min kuluttua se oli punaruskeaa (tosin krappi hämää värillään). Vihdoinkin tässä liemessä tapahtui samaa, mitä Helenin kyypissä, liemen pinnalla liikkui "usvaa" ja se ikäänkuin kupli hiljaa pinnan alla. Hedelmäsokeri teki jotain liemessä. Pinnalle muodostui kuparinen hohde, niinkuin kuuluukin, mutta ei sinisiä kuplia.

En odottanut nyt pidempään, vaan heti 10 min jälkeen laitoin liemen 100g lankaa, värjäsin 1 min, hapetus 2min, ja uusintadippaus 1 min. Näin lyhyet ajat siksi, että liemi pH oli edelleen 11 ja lämpö 65°, pelkäsin että villa vahingoittuu, ja voi olla että se ei tykännytkään hyvää. Väriksi tuli kaunis vaalean sininen, jossa ei ollut sitä turkoosia, mitä muissa vaaleissa sinisissä. Pesin heti ja liotin etikassa, jotta emäksisyys häviäisi.

Tavallaan hyvä väri, mutta ei tumma.

IN ENGLISH

EXPERIMENT 4.

10g natural indigo

10grams madder soaked overnigh

20grams lye

100grams fructose

7l water in big pan (not glassjar this time)

I mixed indigo with soaking madder and added lye to it and after it had dissolved, poured all to the big pan, the temp was 70-75°C, pH 11. I added the fructose, and the vat didn't change immediately to yellow like before, but insted slower, and after 10 minutes the color of the vat was reddish brown (but the madder gives it's color, so that confuses a little). Finally in this vat the same thing happened as in Helen's vat: there was kind of "gas" floating in the surface, and under the surface it seemed to bubble slowly. The fructose did something there, and coppery sheen appeared in the surface, like it supposed to, but no blue "flower".

This time I didn't wait any longer, but after the ten minutes added 100g of wool to the vat, dyed for one minute, oxydized for two minutes and then dyed again for one minute. These short times, because I was afraid of the high pH (still 11) and high temp (65°) damaging the wool. I washed the wool immediately after the second oxydizing and soaked in vinegar to remove the alkalinity.

The color is very nice light blue with no turqoise in it.. but not dark blue.

AJATUKSIA 

Toisaalta sain sinistä kyllä, mutta suurin osa indigosta jäi pelkistymättä. Samalla määrällä indigoa saan värjättyä ainakin 1,5kg sinistä pelkistämällä sen ditioniitilla, nyt sinistä tuli vain 100g.

Miten kaiken saisi pelkistymään näin?

Tärkeää tuntui olevan se, että liemi oli tarpeeksi emäksinen, ainakin pelkistysvaiheessa. Pysyykö indigo pelkistyneenä vaikka pH laskisi? Jotenkin tuntuu, että ei, mutta en tiedä.

Miksi pH laski ensimmäisessä kokeilussa?

Korkea lämpötila tuntui olevan tärkeä, mutta toisaalta krapin kanssa myös alhaisempi lämpötila tuotti sinistä, vaikkakin vaaleaa, kun pH oli korkea. Hmm??

Villakuitu ja korkea pH on huono yhdistelmä, mutta selluloosakuiduille tämä voi toimia paremmin siinä suhteessa.

Odotinko liian kauan pelkistymistä, olisiko ollut parempi värjätä heti 10 minutin kuluttua?

Miksi pieni vyyhti lasipurkissa värjääntyi tummaksi ja isommassa vesimäärässä väristä tuli vaaleampaa? Korkeampi pH? Vai jokin muu tekijä, miksi liemi ei saa laimentua?

Tämä aiheuttaa sen, että ei voi värjätä isompia vyyhtejä saati sitten montaa vyyhtiä samalla kertaa. 100g villalankaa vaatii ainakin 5 litraa nestettä uidakseen siinä vapaasti ja 500g vastavasti 25litraa. 

Tämä on melkein se minua eniten askarruttava seikka (indigon menekin lisäksi), koska haluaisin kuitenkin värjätä enemmän kuin muutaman kymmenen grammaa kerralla!

Mitkä ovat niitä oleellisia asioita hedelmäsokerikyypin onnistumiseen??

Vielä on paljon kysymyksiä ja vähän vastauksia.

Tämä ei ole ollenkaan niin yksinkertainen miltä aluksi saattoi kuvitella.

Luulen, että annan nyt tämän asian muhia hetken, ja keskityn muihin värjäyksiin.

THOUGHTS

On the other hand I did get blue, but only a very small amount considering the amount of indigo used. With the same amount of indigo, if reduced with sodium hydrosulfite, I get about 1,5kg of blue yarns, so a lot of indigo is left unreduced in the fructose vat, or at leat in mine now.

How can I get all the indigotin to reduce with fructose?

It seems important that the vat is alkaline enough (11? 10?), at least when the indigotin is reducing, but can the pH get lower later and the indigotin still stays in reduced form? Somehow it seems that it needs to be high, but I'm not sure??

Why did the pH drop by itself in my first experiment?

High temperature seems to be important, but on the other hand I did get blue from the vats with madder, when the temp was lower. The pH was high, though. Hmm?

Protein fibers and high pH is not a good combination, but with sellulose fiber this could be ok.

Did I wait too long for the reduction, would ten minutes have been enough?

Why did the small skein in the glass jar dye dark blue when in the bigger pan it became only light blue? Higher pH? Or some other factor which becomes diluted in larger amount of water? This leads to not being able to dye bigger skeins or many skeins at the time, which I want to do. 100grams of wool need at least 5 litres of water ot float freely, and 500grams 25 litres!

This is one thing which bothers me most right now, besides the low yield of blue from indigo, compared to chemical reduction.

Which are the essential points in succeeding with the fructose vat? I'm not sure.

So many questions.

This is not at all as simple as it seemed.

I think I am going to let this vat steep in my mind for a while, and I'll concentrate to other dyeings right now.