Walnut and Saw-wort dyeing Värjäys jalopähkinöillä ja liuskaläätteellä

Parin viikon takaiset jalopähkinät on nyt käytetty värjäykseen, tai itse asiassa viimeinen jälkiväri toisista pähkinöistä on vielä muhimassa. Näillä japaninjalopähkinöillä tuli kaunista tummanruskeaa, sitten keskiruskeaa ja viimeiseksi rusehtavan beigeä. En kuorinut pähkinöitä, koska se on niin hankalaa eikä siitä kivestä varmaan ole mitään haittaakaan siellä värjäyksessä. Ainoa vain, että se pitää ottaa huomioon painossa. Käytin tuoreita pähkinöitä 1kg/100g lankaa. Keitin pähkinöitä pari tuntia, jonka jälkeen ne saivat vielä jäähtyä liemessään. Seuraavana päivänä värjäys purettamattomalle langalle niin, että pähkinät olivat samassa väriliemessä, ja edelleen langat saivat jäähtyä värjäyksen jälkeen yön yli väriliemessä, koska selvästi väri tummeni värjäysajan pidentyessä. Viime vuoden jalopähkinävärjäyksessä huomasin, että väristä tulee tummempi jos pähkinät saavat olla samassa liemessä lankojen kanssa. Niistä varmaankin irtoaa koko ajan lisää väriä sitä mukaa kun osa jo imeytyy lankoihin. Puretusta ei tarvita jalopähkinöillä värjätessä, koska niiden väri kuuluu niihin harvoihin luonnonväreihin, mitkä tarttuvat lankaan ilman puretusta. Jälkivärit tein samalla tavalla pähkinöiden kanssa samassa liemessä ja vuorokauden värjäysajalla.

IN ENGLISH

Japanese walnuts (Juglans ailanthifolia) from last blog post have now been used for dyeing, or actually the last afterbath from the second batch is now simmering. I got very nice dark brown, then medium brown and last brownish beige colour to my yarns. I didn't use only the hulls, but put the whole walnuts in the bath. It is so difficult to take only the hull, and maybe the seed inside doesn't matter, only I have to take it into account when I figure how much to put yarn in the bath. I used fresh whole nuts 1kg/100g yarn. I boiled the walnuts for two hours and then let the bath cool overnight. The next day I dyed unmordanted yarn and kept the walnuts in the bath the whole time. Last year I got darker colours when I did it the same way and didn't strain the bath. Again I let the yarns cool down in the bath overnight, because I have noticed that the colour gets deeper when the dyeing time gets longer. I dyed the after baths the same way.

 Olen myös viime viikolla värjännyt itsekasvattamillani liuskaläätteillä (Serratula tinctoria). Niistä tulee voimakkain väri vasta kukinnan jälkeen eli niiden kanssa ei kannata kiirehtiä keruulla. Käytin värjäykseen nyt koko kasvit varsineen kaikkineen, ja aluksi ajattelin, että käytän 500g kasveja/100g lankaa, mutta kun laitoin ensimmäiset langat väriliemeen, niin ne alkoivat heti värjääntyä niin hyvin, että lisäsin kiireesti lisää lankaa pataan ja lopulta suhde oli 300g kasveja/100g lankaa, ja silti väristä tuli hyvin voimakas keltainen. Ehkä vähän liiankin voimakas. Suurin osa väristä imeytyi lankoihin tässä ensimmäisessä värjäyksessä, jälkiväristä tuli hyvin hailukka ja ne langat joutuvatkin uudelleen värjäykseen. Kuvan langoista alempi on valkoiselle värjätty ja ylemmässä on ollut hiukan epätasainen vaalea morsingolla värjätty sininen, joka taittoi värin vihertäväksi. Langat oli esipuretettu alunalla ja viinikivellä.

IN ENGLISH

I have also dyed with my own grown saw-wort (Serratula tinctoria). They give the strongest colour after they have finished flowering, so there was no rush to dye with them. I now used the whole plants, stems, leaves and seedheads, and at first I thought to use 500g plants to 100g yarn, but when I put the first yarns in the bath, they took the colour right away so well, that I hurried to add more yarn to the same bath with the first yarns. In the end there was 300g plants to 100g yarn, and still the colour became very intense yellow. Maybe too intense. Most of the dyes in the bath were used in this first bath, and when I tried to dye an after bath, the colour was very pale. Not so good, and I will dye those yarns again with something else. In the picture above the bottom colour was dyed on white yarn, and the top colour had a pale slightly uneven blue dyed with woad. Yarns were pre mordanted with alum and cream of tartar.

First japanese indigo harvest, and dye mushrooms and walnut hulls Kauden ensimmäinen väritatarvärjäys, ja sieniä ja jalopähkinöitä värjäykseen

Viime viikolla keräsin ensimmäisen sadon väritattaresta, nämä olivat kasvihuoneessa kasvavia taimia. Niissä jo ensimmäisissä näkyi kukkanuppuja. Sanotaan, että indigopitoisuus heikkenee, kun kasvi alkaa kukkia. En ole itse vertaillut tätä, koska yleensä kukinta alkaa niin myöhään täällä. Nyt ainakin vielä väriä tuli tosi hyvin. Viidestä rehevästi kasvaneesta taimesta tuli lehtiä 2,4kg, jolla värjäsin 1,5kg sinistä lankaa.

IN ENGLISH

Last week I harvested the first japanese indigo from my polytunnel. The first plants showed already flower buds. I have read that indigo content gets lower when the plants start to flower, but I haven't experimented with plants in different stage, because usually flowering starts so late here. At least now there was plenty of indigo in the plants. I cut five well grown plants and got 2,4kg of leaves, and I dyed with them 1,5kg blue yarn.

Riivin lehdet irti varsista, jotta ne eivät vie niin paljon tilaa uuttovaiheessa. Tosi nopeasti leikatut kasvit alkavatkin nuutua auringossa, vaikka aloin riipiä niitä saman tien leikkauksen jälkeen. Leikkasin kasvit iltapäivällä kun ne olivat jo valmiiksi kuivahkoja, ja laitoin riivityt lehdet verkkopussissa hanakuumaan veteen kattilaan kannen alle. Pussin päälle tuli paino, että pussi lehtineen pysyi veden alla. Lehdet saivat olla siinä seuraavaan aamuun, jolloin nostin lämpötilan hitaasti 50-60 asteeseen, mihin meni kaksi tuntia. Kun lämpö oli melkein 60 astetta napsautin levyn kiinni ja annoin jäähtyä vielä tunnin verran, jolloin lämpö oli 50°C.  Jo yön yli liotessaan esiasteita oli alkanut irrota lehdistä ja lämpiminä päivinä lehdet olisivatkin uuttuneet ihan vain vedessä kolmen neljän päivän aikana. Riippuu lämpötilasta kuinka kauan uuttumiseen menee, ja lehdistä sitten näkee kun ne ovat ihan virttyneitä ja uuttuneen näköisiä. Olen nyt lukenut täältä, Fibershed'in Production of indigo dye sivuilta (s 19-20), että entsyymi joka muuttaa lehdissä olevan indigon esiasteen indicanin indoxyliksi ei toimi yli 60°C, joten siksikin väritattaren uuton kanssa kannattaa olla tarkka lämpötilojen suhteen. Aiemmin olen luullut 70° olevan raja, minkä yli ei uuttamisessa saa mennä, mutta mielenkiintoista nyt seurata, saanko tummempia värejä hiukan alhaisemmilla uuttolämpötiloilla.

Uuttamisen jälkeen lehdet pois liemestä, kidesoodalisäys niin, että pH on 9-10, ja hapetusta 10-15 minuuttia, kunnes liemi on tummansinistä. Sitten happi pois liemestä joko hydrosulfiitilla tai onnistuu myös fruktoosilla, ja värjäys. Hydrosulfiitilla olen saanut liemestä paremmin kaikki indigot käyttöön, joten tein nytkin niin.

IN ENGLISH

I stripped the leaves from the stems, so that they wouldn't take so much room in extraction. The leaves in cut stems started to wilt very fast in strong afternoon sun, so I tried to be fast in stripping them. I put the leaves in a net bag in tap hot water in  a pot, and a weight on top of the bag so that the leaves stayed under water. They were there until next morning when I raised the temperature slowly during two hours to almost 60°C, then turned the heat off and let them cool for another hour to 50°. Some indigo precursors had already been extracted during to night soak, and it's been so warm that soaking in hot weather for three to four days could have been enough even without raising the temperature. It depends on the temperature how long it takes to extract the indigo, when the leaves are ready they look all wilted and spent. I have read now here in Fibershead Production of indigo dye - pages (p.19-20), that enzyme which is needed to change indican to indoxyl doesn't work so well in elevated temperatures and is completely inhibited over 60°C, so that is also why it is better to use lower temperatures. Earlier I have thought that 70°C is the highest temperature to use in japanese indigo extraction, but it is now interesting to see in the future if I get darker shades when I use lower temperature.

After extraction I pulled the net bag with leaves off from the bath, added washing soda so that ph was 9 -10, and oxygenated 10-15 minutes until the bath looked dark blue. I used now hydrosulfit to remove the oxygen from the bath, but also fructose would do it. I have gotten more blue from my own japanese indigo baths when using hydrosulfit than fructose, so that is why I used it also now. 

Perjantaina sain myös kauden ensimmäiset samettijalat, ja kävin hakemassa kasviystävältäni lähistöltä jalopähkinöitä värjäykseen.  Pienemmät jalopähkinät ovat japaninjalopähkinän (Juglans ailanthifolia)  pähkinöitä ja isommat mantsurianjalopähkinän (Juglans mandshurica) pähkinöitä. Pähkinät ovat nyt likoamassa ja samettijaloilla värjätyt langat kuivumassa narulla.

IN ENGLISH

Last Friday there were also the first Velvet Pax (Tapinella atrotomentosa)  mushrooms for the season, and I got some fresh walnuts from a friend who has big walnut trees in his garden. The smaller walnuts are Japanese Walnuts (Juglans ailanthifolia) and bigger ones are Manchurian Walnuts (Juglans mandshurica). Walnuts are now soaking and yarns dyed with those mushrooms are drying outside.

 

December 9 Medium brown Keskiruskeaa

Joulukuun yhdeksännen päivän lanka on keskiruskeaa, täällä.
Tämä lanka on värjätty jalopähkinän kuorilla ensin vaalean ruskeaksi ja sitten krapin jälkiliemessä toisen kerran. Viime elokuussa sain tuoreita jalopähkinöitä, Juglans, joilla värjäsin silloin ruskeita lankoja. Jätin pähkinät likoon vielä pariksi kuukaudeksi ajatellen, että niistä irtoaa lisää väriä liemeen. Sitten kun lokakuun lopulla värjäsin niillä uudelleen, niin väristä tuli kuitenkin aika vaalea, eli suurin osa väriaineista oli irronnut jo ensimmäisissä värjäyksissä elokuussa. Koska väri oli vaalea, niin laitoin langat uudelleen krapin laihaan jälkiliemeen. Jalopähkinöillä värjätessä ei tarvita alunapuretusta, ja myös krappi tarttuu lankohin ilman alunaa, tosin vaaleampana ja rusehtavampana kuin jos käyttäisi alunaa, jolloin väristä tulee punainen. Nyt lopputuloksesta tuli ihan kiva ruskea:)

IN ENGLISH
December 9th yarn is medium brown, in my shop here.
This yarn is dyed first with walnut hulls and then with madder to give it warmer colour. 
Last August I got fresh walnut hulls, with which I dyed brown yarns right away. I left the walnuts soaking for another two months and in late October I dyed with them the second time. Now the colour was quite pale brown, obviously most of the dyes had been used in the first dyeing. 
Because the colour was so pale, I dyed these yarns again in a weak madder bath. When using walnut hulls for dyeing there is no need for alum mordant, and also madder can be used without alum, which is why I used madder for these yarns. Without alum the colour will not be red, but more brown and lighter, and it went well on top of pale walnut colour:).

Walnut dyeing Jalopähkinävärjäystä

Reilu viikko sitten sain ystävältäni tosi hyvän määrän jalopähkinöiden pähkinöitä:). Isommat ovat mantsurianjalopähkinöitä (Juglans mandshurica) ja pinkissä ämpärissä olevat pienemmät japaninjalopähkinöitä (Juglans ailanthifolia). Nyt pähkinät oli kerätty suoraan puusta alimmilta oksilta ja ne olivat vielä täysin vihreitä.  Kirjallisuuden mukaan juuri vihreistä pähkinöiden kuorista pitäisi tulla paras väri. Omista siemenistä kasvatetuista puistani ei vielä tullut tänä vuonna pähkinöitä, mutta niidenkin syksyisillä lehdillä saa ruskeaa.
Viime vuotisista jalopähkinävärjäyksistä täällä.

Koska kuoret olivat niin tiukasti vielä kiinni itse pähkinässä, laitoin pähkinät kokonaisina värjäykseen. Liotin yön yli, mutta luulen, että se oli tarpeetonta, koska liotusveteen ei tullut mitään väriä. Keitin pähkinöitä pari tuntia hiljaisella tulella, jolloin liemi muuttui aika pian tumman ruskeaksi, ja jäähdytin liemen. Koska Boutrup, Ellis - kirja sanoo, että kuorista irtoaa koko ajan lisää väriä värjäyksen aikana teinkin tänä vuonna niin, että en siivilöinyt lientä, vaan laitoin langat suoraan sinne pähkinöiden sekaan. Värjäsin nyt suhteella 1kg kokonaisia pähkinöitä/100g lankaa. Jos kuorisi painavan pähkinän pois sieltä sisältä, ja käyttäisi vain itse väriä antavat kuoret värjäykseen, niin paljon pienempi määrä painossa riittäisi. Ensimmäisestä väristä tuli parin tunnin haudutuksen ja yön yli seisotuksen jälkeen tosi hyvää tumman ruskeaa! Parempaa kuin viime vuonna. Jälkiväreistä tuli vaaleampia ja annan kuorien nyt seistä kuukauden verran tai pidempään ja värjään niillä uudelleen myöhemmin.

Värjäsin erikseen japaninjalopähkinöillä ja mantsurianjalopähkinöillä, ja väristä tuli muuten samanlaista, mutta tuntui, että japaninjalopähkinöillä väristä tuli tummempi samoilla suhteilla. Ehkä mantsurianjalopähkinöiden sisällä oleva iso pähkinä painoi suhteessa enemmän ja siksi väristä tuli aluksi hiukan vaaleampi, ja niitä olisi pitänyt olla suhteessa enemmän lankaan kuin pienempiä japaninjalopähkinöitä. Yllättävää. Myös sellaisen havainnon tein, että väri tummeni kunnolla vasta kun värjäyslämpötila oli yli 80°C. Myös lankojen jäähdyttäminen väriliemessä värjäyksen jälkeen yön yli tummensi väriä, ja näillä värjätessä pitkä värjäysaika on parempi kuin lyhyt vain tunnin mittainen.

Jalopähkinöiden kuorilla värjätessä lankoja ei tarvitse purettaa lainkaan, vaan vihreiden kuorien sisältämä juglone-niminen väriaine kuuluu naphthaquinoneihin, joiden väri tarttuu pysyvästi villaan itsekseen. Siksikin nämä ovat niin hyvä ja harvinainen värin lähde. Tumma ruskea väri on samansävyistä mitä voi saada myös hernekuukusilla, mutta niitä sieniä ei useimpina vuosina ole täälläpäin. Lisäksi jalopähkinöiden ruskea on vieläkin valonkestävämpi. Harmillista on, että kuivatuilla jalopähkinöiden kuorilla väristä ei tule niin tummaa, vaan vaaleamman ruskeaa, mikä kyllä on ihan hyvä väri sekin. Ellisin kirja sanoo, että kun kuoret mätänevät, niin juglone reagoi itsensä kanssa ja muodostaa liukenemattoman yhdisteen. Ehkä näin käy myös kun kuoret kuivataan.

Tuoreita jalopähkinöitä on vaikea saada, mutta jos on maata, niin erilaisia Juglans-sukuisia puita voi kasvattaa ainakin Etelä-Suomessa. Niiden taimiakaan ei ole tavallisissa taimikaupoissa, mutta Mustilan Arboretumista voi kysyä taimia ja myös näiden siemeniä on syksyisin saatavilla Mustilan Arboretumissa.


IN ENGLISH
A week ago I got fresh walnuts from a friend:). The bigger ones are Manchurian walnuts, Juglans mandshurica, and smaller ones in the pink bucket are Japanese walnuts, Juglans ailanthifolia. Both were collected before they dropped to the ground and so were not as mature as the ones I got last year. According to litterature green walnuts are a better source for color than mature walnuts. My own tree didn't produce walnuts yet this year, they were still too young, but I can collect autumn leaves from them to dye with. Here is a blog post of my walnut dyeing last autumn.

Because walnuts were not mature the hulls were so hard to separate from the actual nuts, and so I used them whole. I soaked overnight, but maybe this was unnecessary, because there was not color in the soaking water. I simmered them gently for two hours and the bath soon turned dark brown.  Then I let the bath cool before adding yarn to it. Because Boutrup, Ellis -book says that color continues to be extracted from the hulls during the dyeing process, I didn't strain off the bath, but left the walnuts in it together with yarn. Because walnuts were whole, I used now 1kg of walnuts to 100g of yarn. If I had cut the nut off and used only the hulls the ratio would have been much smaller, because the nuts weight a lot and don't produce color. After simmering for couple of hours and then letting the yarn cool in the bath overnight, I got a very nice dark brown from the first bath. Much darker than last year. After baths gave two lighter colors, and now the bath with walnuts is still in a bucket. I let them soak for maybe a month or more and dye again later.

I dyed separately with Japanese walnuts and Mandshurian walnuts, and for some reason Japanese walnuts gave darker first color. Maybe the nut inside bigger Mandshurian walnuts was so much heavier that the proportion of hulls to yarn was different than in the smaller Japanese walnuts. Surprising.
Also I noticed that the darkest color started to develop only after the temperature was above 80°C, in lower temperature the color was paler. Also letting the yarn cool off overnight in the dye bath darkened the color.

When dyeing with walnuts there is no need to mordant. The dye juglone in them belongs to naphthaquinoids which attach to the yarn permanently without any mordant. That is why this is so useful dyeplant. Also the color it gives is different from most other natural dyes. I have gotten similar browns with mushroom Pisolithus arhizus, but they are quite rare in my part of Finland and so I don't get them often. Also color from green walnut hulls is even more lightfast. It is too bad that dried walnut hulls give only lighter browns, at least that has been my experience.

Fresh walnuts are difficult to come by here, but they are hardy trees at least in south of Finland. Juglans plants are not usually available in garden centers but sometimes they are sold in Mustila Arboretum, and at least Mustila Arboretum sells seeds of them in most autumns.

Walnut dye in September Jalopähkinävärjäystä syyskuussa

Itselläni kasvavat pari mantsurianjalopähkinää ovat vielä liian nuoria, jotta ne tekisivät pähkinöitä, mutta syyskuussa sain ystävältä pienen muovikassillisen tuoreita jalopähkinän pähkinöitä värjäystä varten. Alla olevassa kuvassa isommat vihreät pähkinät ovat mantsurianjalopähkinöitä (Juglans mandshurica), ja pienet ruskeat japaninjalopähkinöitä (Juglans ailanthifolia) tai sen risteymiä, lajimääritys ei ole ihan varma. Japaninjalopähkinä on kaikkein kestävin Juglans-laji täällä kasvatettavaksi, mutta muutkin lajit voivat menestyä hyvällä paikalla Etelä-Suomessa.
Eri jalopähkinälajeja on käytetty värjäykseen ympäri maailmaa vuosituhansia ja väriä tulee kaikista pun osista: lehdistä, kuoresta ja itse pähkinän uloimmassa kuoresta. Jalopähkinöissä väriä antava aine on nimeltään juglone, ja sen  eri muodot ja johdannaiset. Se kuuluu yhteen kaikista kestävimpiin luonnonväreihin, ja se tarttuu kuituun ilman muuta puretusta.
Jalopähkinöissä on myös tanniineja ja varsinkin lehdissä flavonoideja.

IN ENGLISH

I have couple of small Manchurian walnut trees, but they are still too young to produce nuts. 
Last September I got a small bagful of fresh walnuts from a friend who lives close by, to dye with. In the picture below the bigger green walnuts are Manchurian walnuts (Juglans mandshurica) and smaller ones probably Japanese Walnuts (Juglans ailanthifolia) or hybrids of it. Japanese Walnut is the most hardy walnut here, but also other walnuts can be grown in south of Finland in a sheltered place.
All different species of walnuts have been used for dyeing around the world for thousands of years, and different parts of the trees can be used for dyeing: roots, bark, walnut hulls and leaves. The dye in them is called juglone. It is one of the most fast natural dye and can be used without any mordant.
Walnuts also contain tannins and flavonoids, especially in the leaves.

Itse pähkinöissä väriä tulee lukemani mukaan eniten vielä vihreinä kerätyistä kuoriosista. Koversin itse siemenen pois muutaman pähkinän sisältä  ja kylvin ne uusia taimia saadakseni. Kuori oli vielä raa'assa pähkinässä aika tiukasti kiinni, joten värjäykseen liotin ja keitin pähkinät kokonaisina. Kerran aiemminkin sain ihan pienen määrän jo kypsien pähkinöiden kuoria, ja silloin liotin niitä ensin useamman kuukauden, enkä saanut juuri mitään väriä (ehkä silloin pähkinöiden kuoria oli muutenkin liian vähän suhteessa lankaan). Silloin minua neuvottiin värjäämään näillä heti, ja niinpä nyt sitten liotinkin pähkinöitä ensin yön yli, ja sitten keitin pari tuntia ja annoin taas jäähtyä seuraavaan päivään ennenkuin siivilöin liemen. Pähkinöitä oli sisällyksineen 2kg ja laitoin liemeen kaksi vyyhtiä purettamatonta lankaa ja yhden rautapuretetun vyyhdin eli pähkinöitä oli suurinpiirtein 700g/100g lankaa. Värjäsin tunnin 80 asteessa ja annoin jäähtyä yön yli. Tuloksena olivat kaksi vasemmanpuolimmaista väriä, joista reunimmaisin oli rautapuretettu.

Värjäyksen jälkeen laitoin pähkinät takaisin liemeen ja liemi sai seistä kuistilla puolitoista kuukautta, kunnes marraskuun alussa värjäsin sillä kolmannen värin vasemmalta lukien ja vielä jälkivärinä keskellä olevan kaikkein vaaleimman vyyhdin.
Laitoin taas pähkinät liemeen ja nyt marraskuun lopulla sain edelleen värjättyä pari vyyhtiä, joista tosin tuli aika vaaleita, mutta ensimmäisestä tummempi kuin kuvassa oleva vaalein väri.
Pähkinät ovat edelleen liossa liemessä, katsotaan keväällä irtoaako niistä vielä lisää väriä.

IN ENGLISH
From what I have read, the most dye is in still green hulls of walnuts. These walnuts had still the actual nut inside, and I broke some to take the nut to sow to get more trees. The hulls were pretty hard, so I decided to leave most of them whole, and just soaked and boiled them whole.
Once couple of years ago I got a very small amount of mature walnut hulls, and soaked them for several months before dyeing, and got practically no color (perhaps I also put too much yarn in the bath compared to the amount of hulls). Then I was advised to dye with them right away, and so now I soaked them overnight, boiled for two hours and let the bath cool overnight before straining the bath. I had 2 kilos of whole walnuts, and I dyed with them two skeins of unmordanted yarn and one skein mordanted with iron (beforehand), so I had 700g of whole walnuts to 100g of yarn. I dyed an hour in 80C, and let them cool overnight in the bath. The result was two colors in the far left in the picture, iron mordanted the first in the left.

After dyeing I put the walnuts back to the bath and they soaked for about six week until beginning of November, when I dyed the third color from left, and in afterbath the palest color in the middle.
I soaked the nuts further a month and last week dyed two skeins more, but they were quite pale, the other just a bit stronger color than the pale one in the picture.
The nuts are still soaking, I think I will let them be until spring.

Kokeilin syyskuussa myös millaista väriä juuri putoavaista keltaisista ja vihreistä jalopähkinöiden lehdistä tulee. Lehtiä oli vain 150g, ja vaikka lehdet olivat isoja, ne olivat kevyitä. Liotin niitä yön yli ja lisäsin tuhkalipeää hiukan liemeen niin, että pH oli 8,5 (näin yleensäkin teen lehtien ja vihreiden kasvinosien kanssa). Keittämisen jälkeen siivilöin liemen ja lisäsin sinne 100g purettamatonta lankaa, joka värjääntyi hienon ruskeaksi sekin. Se on toinen vyyhti oikealta. Laitoin siivilöidyt lehdet takaisin liemeen ja sekin ämpäri sai seistä puolitoista kuukautta marraskuun alkuun, mutta silloin tästä lehtiliemestä ei tullut enää paljoakaan väriä eli tuo kaikkein oikeanpuolimmaisin. Jännää on, että odotin lehdistä tulevan kellertävämpää, mutta niistä tulikin punertavampaa ruskeaa kuin itse pähkinöiden kuorista. Ehkä ajankohta vaikutti väriin, ja keväällä tai kesällä lehdistä olisi tullut kellertävämpää.
Näistä tuli heti suosikkini, ja vaikka joudun vielä odottamaan joitakin vuosia, ennenkuin omat puuni tuottavat pähkinöitä, niin ainakin lehdillä voin värjätä joka syksy. Myös kuivatuilla pähkinänkuorilla voi värjätä, mutta itse en ole saanut niistä niin voimakkaita värejä kuin nyt tuoreilla pähkinänkuorilal värjättynä. Kuivattuja on hyvä liottaa pidempään ennen värjäystä, kuukausi ainakin.

IN ENGLISH
In September I also tried dyeing with falling leaves of my own small Manchurian walnut tree. I had only 150g of leaves, they were big but quite light in weight. I soaked them overnight, with added wood ash lye so that pH was 8,5 (like I always do with tree leaves). After boiling them I strained the bath and added 100g of unmordanted wool, which dyed very pretty brown. It is the second skein from the right in the picture. I put the strained leaves back to the bath and in early November I dyed with it the skein in the far right, quite pale color. It is interesting, that I was expecting to get more yellow brown color from the leaves, but they gave more reddish brown than the walnuts. Maybe it was the time of year, and if used in early summer, they would give more yellow, though I was more pleased with this color than yellow.
Walnuts became my favourite now, and although I still have to wait some years before my own trees are big enough to have nuts, I can dye with falling leaves every autumn. I can also dye with dried walnut hulls, though I haven't gotten as strong colors from them than now from fresh walnuts.