December 23 Another green Lisää vihreää

Joulukuun 23 päivän väri on myös vihreä.
Yleensä puhutaan mustasta joulusta, jos ei ole lunta niinkuin nyt, mutta minusta lumeton joulu on vihreä joulu. Metsässä on lumettomaankin aikaan kauniin vihreää, sammaleen vihreää ja havupuiden vihreää. Puutarhassa nurmikotkin ovat vihreitä ja monet ikivihreät kasvit, kuten jouluruusut, tuovat kukkapenkkeihin vihreyttä.
Tämä vihreä on värjätty syksyisillä omenapuunlehdillä ja luonnonindigolla, ja se on hiukan vaihtelevan värinen, mielestäni hiukan rahkasammaleen tumman vihreää.

IN ENGLISH
December 23 colour is also green.
Here everyone waits for white Christmas, and if there is no snow, like this year, they say it is black Christmas. To me Christmas without snow is green. In the forests it is green, moss and spruce trees are green. Even in the garden the grass is still green, and in shade beds there are many evergreen plants, like hellebores.
Today's green is dyed with autumn apple tree leaves and natural indigo, and it is a bit semisolid. It is like dark moss green.

December 10 Apple tree leaves Omenapuun lehdet

Joulukuun kymmenennen päivän väri on tumman keltainen, kaupassa täällä.
Se on värjätty syksyisillä omenapuun lehdillä, ja väristä tuli kaunis hiukan oranssiin tai persikkaan  vivahtava tumman keltainen. Omasta mielestäni tosi kaunis väri:).

IN ENGLISH
December 10th colour is dark yellow, in my shop here.
It is dyed with fallen apple tree leaves this October, and the colour is beautiful a bit orange or peach shade of yellow, which I like very much:)

Colours from autumn apple tree leaves Värit syksyisistä omenapuunlehdistä

Lokakuun puolivälissä omenapuiden lehdet olivat saaneet ruskaa, ja yhtenä tuulisena yönä suurin osa lehdistä oli tippunut. Olen aiemmin kerännyt syksyisiä pudonneita lehtiä, ja saanut niistä yhtä hyviä värejä kuin kesälläkin. Niinpä nytkin, kun pudonneet lehdet olivat vielä kuivia ja edellisenä yönä pudonneita, keräsin niitä värjäykseen.
Metsän reunassa aurinkoisella ja kuivalla paikalla kasvavassa villiomenapuussa lehdet olivat tulleet oransseiksi, kun taas savisemmassa paikassa keskellä puutarhaa kasvavassa vanhassa 'Rautell'-lajikkeessa lehdet putosivat keltaisina. Keräsin molempien puiden lehtiä erikseen, ja laitoin verkkopusseihin likoamaan veteen, johon olin lisännyt pari ruokalusikallista kidesoodaa.

IN ENGLISH
In mid October leaves in our apple trees had turned orange and yellow, and after one windy night they had dropped. I have in previous autumns dyed successfully with fallen autumn leaves, and so I did also now. In the morning after they had dropped, I collected them for dyeing.
There is one wild apple tree growing in sunny and dry spot in the edge of the forest, and it's leaves had turned orange, while the leaves in an old cultivar 'Rautell' growing in more clay and moist soil were more yellow. I collected the leaves separately from each tree, and put them in net bags to soak in water with added washing soda.

Isosta 'Rautell'- puusta olisi lehtiä tullut paljon enemmänkin, mitä otin nyt värjäykseen. Pari jätesäkillistä lehtiä meni kompostiin tekeytymään hyväksi lehtimullaksi tuleville vuosille.

IN ENGLISH
Under the big 'Rautell' there were so much leaves, that I couldn't dye with all of them, and the rest went to compost where they will make very nice leaf mold to use in the garden in a year or two.

Annoin lehtien muhia vedessä vajaa pari viikkoa, jolloin ne olivat alkaneet käydä. Haudutin lehtiä liemineen sen jälkeen hiljaisella tulella reilun tunnin, jäähdytin liemen ja otin sitten lehdet pois.  Käytin lehtiä n 600g/100g lankaa. Syksyn lehdillä värjätessä pitkä käyttämisaika on tarpeen, jotta väriaineet irtoavat kunnolla lehdistä, näin ainakin aiemman kokemukseni mukaan. Heti värjättynä väristä ei olisi tullut kovin voimakas.

Oransseista villin omenapuun lehdistä tuli keskimmäinen kullankeltainen väri ja kaikkein oikeanpuolimmainen haalean persikan väri jälkivärinä. Keltaisemmista 'Rautell'in lehdistä tuli toinen vasemmalta oleva vaalean vihreä (värjätty luonnonbeigelle langalle, valkoiselle langalle niistä olisi tullut vaalean keltainen). Kaikilla langoilla oli aluna-viinikivipuretus etukäteen. Oletukseni on, että kuivassa aurinkoisessa paikassa kasvaneen omenapuun lehdissä oli enemmän väriaineita kuin kosteammassa paikassa kasvaneella. Näinhän sanotaan muutenkin, että aurinkoisessa paikassa väriaineita kehittyy aina parhaiten.
Annoin lienten seistä kymmenen päivää, ja värjäsin sitten samoilla liemillä uudelleen. Nyt villiomenapuun lehtiliemestä tuli toinen lanka oikealta, lämmin persikka.  'Rautell'in lehtiliemestä tuli ensimmäinen vasemmalta oleva vihreä, joka oli värjätty vaalean harmaalle langalla ja siksi näyttää vihreältä. Valkoiselle langalle väristä olisi tullut keltainen. Laitoin myös liemeen puolet vähemmän lankoja kuin ensimmäiseen värjäykseen, ja myös se auttoi siihen, että väristä tuli voimakkaampi.

IN ENGLISH
I let the leaves soak for almost two weeks and during that time they had started to ferment. After that I simmered the leaves for about an hour, and let it cool down before I took the leaf bags away. I used about 600g of leaves to 100g of yarn. In my experience the long soaking time is necessary when dyeing with autumn leaves. If dyed right away, the colours are much paler.

I got the golden yellow in the middle from the wild apple tree leaves (grown in dry sunny place), and the after bath gave me the yarn on the far right. From yellow leaves from the tree which grows in more clay soil, I got light green, the second colour from the left. It is dyed on natural beige yarn, which helped it looking green, dyed on white yarn it would have been more yellow. All yarns were premordanted with alum and cream of tartar. It is said that in plants grown in sunny place, there are more dyes in them, and it looks like it also in these apple trees.
I left the baths to ferment more for another ten days, and then dyed again with the same baths. Now I got the second colour from the right from wild apple tree. From 'Rautell' bath I got green on the far left. It is dyed on light grey yarn which is why it looks green, if dyed on white yarn the same bath would have given a yellow colour. I also used only half the amount of yarn, because the first bath didn't give so strong colour, and now it was ok.

Minusta näillä syksyn lehdillä on niin helppoa värjätä, tai siis niiden kerääminen on paljon helpompaa maasta kuin puusta riipimällä. Ainoa vain on, että ne on kerättävä heti tippumisen jälkeen.
Kirjoissa usein sanotaan, että lehdet antavat vain alkukesällä väriä, mutta oma kokemukseni on, että myös syksyn lehdillä voi hyvin värjätä. Se vain vie hiukan enemmän aikaa:).

IN ENGLISH
I find dyeing with autumn leaves so easy, or actually collecting them is so much easier than when the leaves are still in trees. Only thing is that they need to be collected right away before rain soaks all the dyes from them in the ground. In the books it is often said that tree leaves give good colour only in early summer, but I have gotten good colour from them also in the autumn. It only takes more time:).

Colours from autumn mushrooms Syksyn sienivärejä

Alkusyksy oli juuri sopivan sateinen sieniä ajatellen, vaikka kesä olikin kuiva.
Olen värjännyt samettijaloilla aika paljon varastoon tarvikepaketteja varten ja jotain samettijalkavihreitä riittää myyntiinkin.
Näitä lankoja on nyt myynnissä nettikaupassani.

IN ENGLISH
September and October have been rainy, which was good after a dry summer.
I have dyed a lot with Tapinella atrotomentosa olive green for the mitten kits, and also some yarns to sell.
I have now these mushroom dyed yarns in my online shop.

Ystäväni toi minulle taas yhden ison karhunkäävän, ja se olikin mahtava! Painoi jopa kaksi kiloa.
Karhunkääpiä ei ole paljoa, ja siksi olenkin tosi iloinen, että tuo yksi paikka tuottaa joka vuosi yhden tai kaksi kääpää:) Nyt se kääpä oli syyskuussa jo aika vanha, kuten kuvasta näkyy, mutta tuotti silti hyvin keltaista ja värjäsin sillä myös vihreää omilla väritattarilla värjättyjen sinisten päälle.

IN ENGLISH
I got one huge Dyer's Polypore, Phaeolus schweinitzii, from a friend. The weight of that one fungi was over 2 kilos. It is not a common polypore here, and that is why I'm so happy that this one place produces one or two polypores every year:). It was picked in September and was already a bit old, as you can see from the picture, but I still got yellows from it, and also green dyed on top of blue from my own japanese indigo.

Verihelttaseitikkejä on myös ollut aika mukavasti, paremmin kuin muutamaan viime vuoteen. Olen värjännyt niillä enimmäkseen tuoreena, mutta kuivannut myös osan. Ruskeat langat on värjätty harmaalle pohjavärille, mutta muuten normaalisti. Käytän aika paljon sieniä suhteessa lankaan, jotta saan vahvoja värejä (yleensä kilon tuoreita sieniä/100g lankaa). Jälkiväreistä tulee sitten oranssimpaa.

IN ENGLISH
I have also got quite nice amount of Cortinarius semisanguineus- mushrooms. 
I have dyed with them mostly fresh, but also dried some of them for later use. Brown yarns were dyed on natural grey base yarn. I use quite a lot of mushrooms (usually one kilo of fresh mushrooms to 100g of yarn), so that I get strong colours. After bath gives more orange colours.

Ylläolevassa kuvassa on vasemmalla hurmeseitikkiä, Cortinarius purpureus, ja oikealla verihelttaseitikkiä, Cortinarius semisanguineus (tai siihen ryhmään kuuluvia seitikkejä). Pitkästä aikaa sain nyt hiukan hurmeseitikkejä, kun viime vuosina niitä ei ole ollut. Ei niitä nytkään tuon enempää ole, ja kuivasin ne myöhempää käyttöä varten. Niitä ei ole helppo erottaa veriheltoista, mutta ne ovat jykevämpiä sieniä, joilla on selvästi paksumpi jalka ja myös lakki. Kun verihelttaseitikin jalassa on punerrusta vain tyvessä, niin hurmeseitikillä on koko jalan pituudelta punaista häivettä (mikä ei kylläkään näy kuvassa kovin hyvin). Joskus hurmeseitikin jalka voi näyttää kokonaankin punaiselta.
Hurmeseitikissä ei ole ymmärtääkseni keltaisia väriaineita niinkuin veriheltoissa, vaan siitä tulee helpommin puhtaan punaista, eikä sen jälkiväreistäkään tule oransseja niinkuin verihelttojen jälkiväreistä, ainakaan minulla aiempien kokemusten mukaan. Löysin Outi Temmeksen Pro Gradu tutkielman Hurmeseitikistä värisienenä. Tosi mielenkiintoista. Siinä oli verrattua hurmeseitikkiä verihelttaseitikkiin värjäyssienenä, ja kokeiltu myös tanniinipuretusta ja värjäystä erikseen lakeilla ja jaloilla.

IN ENGLISH
In the picture above there are Cortinarius purpureus on the left and Cortinarius semisanguineus on the right. It has been several years since I got C.purpureus, autumns have been too dry for it, but now I  was happy to get some (only what is in the picture) and dried them for later use. They are not easy to tell apart from C.semisanguineus, but they are sturdier mushrooms on the whole, both caps and stems. While C.semisanguineus has red velum only in the base of the stem, C.purpureus stems are more reddish all the way (though it doesn's show well in the picture). Sometimes their stems may look all red.
As I understand there are no yellow colorants in C.purpureus like there are in C.semisanguineus, which make the afterbaths  of C.semisanguineus more orange yellow, and the after baths of C.purpureus give more pale reddish colour in my experience.
I found a Finnish study by Outi Temmes about dyeing with C.purpureus and comparing it to C.semisanguineus. Only the abstract is in English, and the whole of it in Finnish, but there are good pictures of the colours she got. She had also dyed separately with hats and stems as well as with whole mushrooms, and it was interesting to see that C.purpureus still gave yellow from the stems (with even slightly better fastness than from the whole mushroom).

Viime viikolla myös yhtenä aamuna suurin osa lehdistä oli pudonnut omenapuista, ja haravoin heti niitä talteen värjäystä varten. Yritän aina saada pudonneet puiden lehdet otettua heti putoamisen jälkeen, koska luulen, että jos ne likoavat sateessa, niin myös väriaineet huuhtoutuvat pois.
Syksyisistä lehdistä saa yhtä hyviä keltaisia kuin alkukesäisistäkin, mutta väri on niissä tiukemmassa jotenkin, ja lehtiä pitää liottaa pari viikkoa lievästi emäksisessä vedessä, että väri irtoaa.
Olen kokeillut parikin kertaa värjätä heti keruun jälkeen syksyllä, ja väristä on aina tullut vaaleampi kuin mitä siitä tulee jos antaa lehtien liota ämpärissä ensin. Laitan lehdet verkkopussiin ja sitten likoon, ja pussin kanssa ne on sitten helppo nostaa pataan värjäykseen, liotusliemen kanssa.
Mm täällä olen aiemmin kirjoittanut syksyn lehdillä värjäämisestä.
Näillä lehdillä värjään varmaan ensi viikon lopulla.

IN ENGLISH
One morning last week the wind had dropped all the leaves from apple trees, and I collected some right away for dyeing. If they get soaked in rain for days in ground, I think most of the dyes in them are gone, but when they are collected the same day, they are ok. I get as good yellows from autumn leaves as from summer leaves, but they need to be soaked in slightly alkaline water for two weeks for the dyes to come out. I have tried to extract and dye with them the same day when they were collected, but always I have gotten better results with a long soak with autumn leaves. I put the leaves in a net bag in a big bucket of water, with couple of table spoonfuls of washing soda, and leave outside. The net bags are easy to transfer to the pot to simmer, with soaking water.
Here I have written earlier about autumn leaves.
With these leaves I'm going to dye near the end of the month. 

Walnut dye in September Jalopähkinävärjäystä syyskuussa

Itselläni kasvavat pari mantsurianjalopähkinää ovat vielä liian nuoria, jotta ne tekisivät pähkinöitä, mutta syyskuussa sain ystävältä pienen muovikassillisen tuoreita jalopähkinän pähkinöitä värjäystä varten. Alla olevassa kuvassa isommat vihreät pähkinät ovat mantsurianjalopähkinöitä (Juglans mandshurica), ja pienet ruskeat japaninjalopähkinöitä (Juglans ailanthifolia) tai sen risteymiä, lajimääritys ei ole ihan varma. Japaninjalopähkinä on kaikkein kestävin Juglans-laji täällä kasvatettavaksi, mutta muutkin lajit voivat menestyä hyvällä paikalla Etelä-Suomessa.
Eri jalopähkinälajeja on käytetty värjäykseen ympäri maailmaa vuosituhansia ja väriä tulee kaikista pun osista: lehdistä, kuoresta ja itse pähkinän uloimmassa kuoresta. Jalopähkinöissä väriä antava aine on nimeltään juglone, ja sen  eri muodot ja johdannaiset. Se kuuluu yhteen kaikista kestävimpiin luonnonväreihin, ja se tarttuu kuituun ilman muuta puretusta.
Jalopähkinöissä on myös tanniineja ja varsinkin lehdissä flavonoideja.

IN ENGLISH

I have couple of small Manchurian walnut trees, but they are still too young to produce nuts. 
Last September I got a small bagful of fresh walnuts from a friend who lives close by, to dye with. In the picture below the bigger green walnuts are Manchurian walnuts (Juglans mandshurica) and smaller ones probably Japanese Walnuts (Juglans ailanthifolia) or hybrids of it. Japanese Walnut is the most hardy walnut here, but also other walnuts can be grown in south of Finland in a sheltered place.
All different species of walnuts have been used for dyeing around the world for thousands of years, and different parts of the trees can be used for dyeing: roots, bark, walnut hulls and leaves. The dye in them is called juglone. It is one of the most fast natural dye and can be used without any mordant.
Walnuts also contain tannins and flavonoids, especially in the leaves.

Itse pähkinöissä väriä tulee lukemani mukaan eniten vielä vihreinä kerätyistä kuoriosista. Koversin itse siemenen pois muutaman pähkinän sisältä  ja kylvin ne uusia taimia saadakseni. Kuori oli vielä raa'assa pähkinässä aika tiukasti kiinni, joten värjäykseen liotin ja keitin pähkinät kokonaisina. Kerran aiemminkin sain ihan pienen määrän jo kypsien pähkinöiden kuoria, ja silloin liotin niitä ensin useamman kuukauden, enkä saanut juuri mitään väriä (ehkä silloin pähkinöiden kuoria oli muutenkin liian vähän suhteessa lankaan). Silloin minua neuvottiin värjäämään näillä heti, ja niinpä nyt sitten liotinkin pähkinöitä ensin yön yli, ja sitten keitin pari tuntia ja annoin taas jäähtyä seuraavaan päivään ennenkuin siivilöin liemen. Pähkinöitä oli sisällyksineen 2kg ja laitoin liemeen kaksi vyyhtiä purettamatonta lankaa ja yhden rautapuretetun vyyhdin eli pähkinöitä oli suurinpiirtein 700g/100g lankaa. Värjäsin tunnin 80 asteessa ja annoin jäähtyä yön yli. Tuloksena olivat kaksi vasemmanpuolimmaista väriä, joista reunimmaisin oli rautapuretettu.

Värjäyksen jälkeen laitoin pähkinät takaisin liemeen ja liemi sai seistä kuistilla puolitoista kuukautta, kunnes marraskuun alussa värjäsin sillä kolmannen värin vasemmalta lukien ja vielä jälkivärinä keskellä olevan kaikkein vaaleimman vyyhdin.
Laitoin taas pähkinät liemeen ja nyt marraskuun lopulla sain edelleen värjättyä pari vyyhtiä, joista tosin tuli aika vaaleita, mutta ensimmäisestä tummempi kuin kuvassa oleva vaalein väri.
Pähkinät ovat edelleen liossa liemessä, katsotaan keväällä irtoaako niistä vielä lisää väriä.

IN ENGLISH
From what I have read, the most dye is in still green hulls of walnuts. These walnuts had still the actual nut inside, and I broke some to take the nut to sow to get more trees. The hulls were pretty hard, so I decided to leave most of them whole, and just soaked and boiled them whole.
Once couple of years ago I got a very small amount of mature walnut hulls, and soaked them for several months before dyeing, and got practically no color (perhaps I also put too much yarn in the bath compared to the amount of hulls). Then I was advised to dye with them right away, and so now I soaked them overnight, boiled for two hours and let the bath cool overnight before straining the bath. I had 2 kilos of whole walnuts, and I dyed with them two skeins of unmordanted yarn and one skein mordanted with iron (beforehand), so I had 700g of whole walnuts to 100g of yarn. I dyed an hour in 80C, and let them cool overnight in the bath. The result was two colors in the far left in the picture, iron mordanted the first in the left.

After dyeing I put the walnuts back to the bath and they soaked for about six week until beginning of November, when I dyed the third color from left, and in afterbath the palest color in the middle.
I soaked the nuts further a month and last week dyed two skeins more, but they were quite pale, the other just a bit stronger color than the pale one in the picture.
The nuts are still soaking, I think I will let them be until spring.

Kokeilin syyskuussa myös millaista väriä juuri putoavaista keltaisista ja vihreistä jalopähkinöiden lehdistä tulee. Lehtiä oli vain 150g, ja vaikka lehdet olivat isoja, ne olivat kevyitä. Liotin niitä yön yli ja lisäsin tuhkalipeää hiukan liemeen niin, että pH oli 8,5 (näin yleensäkin teen lehtien ja vihreiden kasvinosien kanssa). Keittämisen jälkeen siivilöin liemen ja lisäsin sinne 100g purettamatonta lankaa, joka värjääntyi hienon ruskeaksi sekin. Se on toinen vyyhti oikealta. Laitoin siivilöidyt lehdet takaisin liemeen ja sekin ämpäri sai seistä puolitoista kuukautta marraskuun alkuun, mutta silloin tästä lehtiliemestä ei tullut enää paljoakaan väriä eli tuo kaikkein oikeanpuolimmaisin. Jännää on, että odotin lehdistä tulevan kellertävämpää, mutta niistä tulikin punertavampaa ruskeaa kuin itse pähkinöiden kuorista. Ehkä ajankohta vaikutti väriin, ja keväällä tai kesällä lehdistä olisi tullut kellertävämpää.
Näistä tuli heti suosikkini, ja vaikka joudun vielä odottamaan joitakin vuosia, ennenkuin omat puuni tuottavat pähkinöitä, niin ainakin lehdillä voin värjätä joka syksy. Myös kuivatuilla pähkinänkuorilla voi värjätä, mutta itse en ole saanut niistä niin voimakkaita värejä kuin nyt tuoreilla pähkinänkuorilal värjättynä. Kuivattuja on hyvä liottaa pidempään ennen värjäystä, kuukausi ainakin.

IN ENGLISH
In September I also tried dyeing with falling leaves of my own small Manchurian walnut tree. I had only 150g of leaves, they were big but quite light in weight. I soaked them overnight, with added wood ash lye so that pH was 8,5 (like I always do with tree leaves). After boiling them I strained the bath and added 100g of unmordanted wool, which dyed very pretty brown. It is the second skein from the right in the picture. I put the strained leaves back to the bath and in early November I dyed with it the skein in the far right, quite pale color. It is interesting, that I was expecting to get more yellow brown color from the leaves, but they gave more reddish brown than the walnuts. Maybe it was the time of year, and if used in early summer, they would give more yellow, though I was more pleased with this color than yellow.
Walnuts became my favourite now, and although I still have to wait some years before my own trees are big enough to have nuts, I can dye with falling leaves every autumn. I can also dye with dried walnut hulls, though I haven't gotten as strong colors from them than now from fresh walnuts. 

Week 1: Norway spruce Viikko 1: Kuusen havut

Vuoden ensimmäisellä viikolla keräsin ulkoa tavallisen metsäkuusen havuja värjäykseen. Riivin isoista oksista pienempiä oksia, mutta en pilkkonut neulasia sen kummemmin. Kuusenhavuilla värjäämisestä on myös vanhemmissa suomalaisissa värjäyskirjoissa, joissa siitä sanotaan saavan vihertävänkeltaista. Minä olen värjännyt aiemminkin kuusenhavuilla ja aina saanut tuon värin mitä nytkin eli ei yhtään vihertävä. En tiedä voisiko vaikka ihan nuorilla kuusen havuilla saada vihreämpää. Heti tuli mieleen, että pitäisi kokeilla eri aikoihin vuodesta samalla kasvilla.

IN ENGLISH
The first week of January I  collected some Norway spruce branchlets and needles for dyeing. Norway spruce (Picea abies) is one of the most common trees in Finland, and also older Finnish dyebooks say it can be used for dyeing, giving greenish yellow. I have dyed with it earlier, too, and always gotten the same colour I got now. I don't know if time of year might make a difference and the new shoots would give more greenish yellow. Another project would be to try the same plant material different times of year.

Havut ennen keittoa.

Before boiling.

Keiton jälkeen

After boiling

Havuja oli kilo/100g lankaa. Havuja keitetty kaksi tuntia ja ne saivat jäähtyä liemessä yön yli.
Kellertävä lanka oli esipuretettu alunalla ja viinikivellä, pieni vihreänharmaa näyte oli pelkällä raudalla esipuretettua 1,5% rautavihtrilliä. Jälkimmäisestä tuli mielestäni ihan kiva väri, kivempi kuin ison vyyhdin beigenkeltainen.

IN ENGLISH
I used one kilo of spruce branches to 100g of yarn, boiled the branches for two hours and let them cool in the bath overnight. The yarn mordanted with alum and cream of tartar was dyed the next day. Small greenish grey sample was premordanted with iron, 1,5% iron. I think it turned out even nicer than the beige/yellow bigger skein.

Time for dyeing yellow Keltaisten värien aika

Syyskuu oli pääosin sininen kuukausi, kun värjäsin koko ajan väritattarilla. Samaan aikaan ja edelleen on sitten ollut keltaisia antavien piiskujen, resedan ja pensasväriherneen sadonkorjuuta, ja niillä tulee myös vihreitä kun värjään siniset langat keltaisella. Kohta myös puiden lehdet putoavat ja sitten on niiden aika. Käytän pudonneita omenapuunlehtiä, koivun lehtiä ja jalavan lehtiä. Näiden lehtien kannattaa ehdottomasti seistä kidesoodaliemessä pari viikkoa ennen keittoa. Vaahteroiden ja tammien lehdet menevät kompostin kautta maanparannukseen ja osa tammen lehdistä katteeksi varjopenkkiin jouluruusuille talveksi. Sienisato on täällä huono tänä(kin) vuonna, loppukesä oli niin kuiva, että metsästä ei paljoa satoa löydy.

IN ENGLISH 
September was a month for dyeing blue because that was harvesting time for my japanese indigo. At the same time I dyed with yellow giving plants, weld, goldenrod and dyer's broom (Genista tinctoria), and got greens when blue yarns were over dyed with yellow. Soon the tree leaves are falling and I get more yellow dye from them. I use fallen apple tree leaves, birch leaves and elm leaves which I soak for couple of weeks in alkaline water before simmering them and dyeing. Maple and oak leaves go to compost, or I use some of the oak leaves for mulching my helleborus bed for the winter. 
August and September have been very dry and so there are not much mushrooms in the forests near me this year.

Olen aiemminkin tästä kirjoittanut, eli kertaalleen käytettyjä väriliemiä ei kannata heittää pois, vaan kun niitä seisottaa pari kolme viikkoa, niin liemissä vapautuu lisää väriaineita käytettävään muotoon. Tämä pätee kokemukseni mukaan sellaisilla kasveilla, joiden vaikuttavat väriaineet ovat flavonoideja tai tanniineja, eli oikeastaan kaikilla vihreillä kasveilla tai kuorilla. Sen sijaan sieniliemiä ei kannata seisottaa ja myös kokenilli menettää väritehonsa usein seisotuksessa.

IN ENGLISH
I have written about this before, that I never throw away the used dyebaths after the first dyeing. When I keep them in a bucket for two or three weeks more dye becomes soluble in the bath and it gives more dye to the yarns. In my experience this happens with plants where the acting dye is flavonoid or tannin, so that means it works with almost all green plants or barks. With mushroomdyes it most often doesn't work and also cochineal loses it's dye when left to ferment.

Ämpärissä oikealla on riivittyjä piiskujen lehtiä ja kukintoja vedessä, johon on lisätty pari ruokalusikallista kidesoodaa (koska kaivovetemme on hiukan hapanta). Täällä olen aiemmin kirjoittanut tarkemmin piiskuvärjäyksistä.  Liotan tuoreitakin lehtiä yön yli (tai pidempään kunnes ehdin värjätä) ennen keittoa, vaikka se ei ole välttämätöntä. Keiton jälkeen siivilöin lehdet pois, ja värjään liemellä ja sitten kaadan käytetyn liemen ämpäriin uudelleen seisomaan ilman kasveja.  Esipuretan langat, joten väriliemessä ei ole puretusainetta. Keitossa erilaiset väriaineet ovat jo irronneet lehdistä, joten lehtiä ei enää tarvita. Värjäyksessä liemi on neutraalia, mutta ennen seisotusta lisään vähän kidesoodaa, jotta se tulee taas emäksiseksi. Tämä myös hillitsee homeen muodostumista.  Ämpäreihin kannattaa laittaa lappu, missä on mistä kasvista liemi on kerätty ja milloin. Seisotuksessa liemi alkaa käydä ja emäksisyys häviää, lopulta pinnalle tulee tuollaista kalvoa. Lientä voi aina välillä sekoittaa. Mikäli pinnalle muodostuu oikeaa hometta, se kannattaa kuoria pois ennen liemen uudelleen käyttöä. Ämpärin pohjalle myös sakkaantuu väriainetta, se pitää muistaa huuhtoa mukaan kun liemellä värjää seuraavan kerran.

IN ENGLISH
In the bucket on the right there are stripped goldenrod leaves and flower heads in  water where I had added two tablespoonfuls of washing soda to raise the pH to 8-9 (our well water is acid). Here I have written more about how I dye with goldenrods. Mostly I soak even fresh leaves of goldenrod overnight or longer but it is not necessary. After simmering the plants I strain the plant material away and dye with the bath, and then I save the used bath and let it ferment for two or three weeks. I pre-mordant my yarns with alum and cream of tartar so there is no mordant in the bath. When I had simmered the plant material, all the different dye molecules have already been released from the leaves, so the leaves can now be put to the compost, and only the bath can ferment. When I dye the bath is neutral but before the new fermentation I add some washing soda to raise the pH, this also mostly prevents it getting moldy. Remember to label your buckets, after some time I can't remember which bath was which without labels. When the bath ferments, it gets more acidic and finally there is a thin grey film on top of it like in the first picture. It helps to stir the bath once in a while. If there is proper mold on top the bath, it is useful to remove it before using the bath but that thin film doesn't do no harm. There is also some sediment in the bottom of the bucket, this is useful dye so remember to take also that when you dye with the bath.

Tässä kuvassa on piiskulientä, joka on seissyt ensimmäisen värjäyksen jälkeen kolme viikkoa. Käymisen jälkeen kaadettaessa lientä takaisin kattilaan muodostuu vaahtoa, en tiedä miksi, mutta näin aina käy. Liemi myös tuntuu liukkaalta sormissa, ihan kuin se olisi emäksistä vaikka se on mitatessa oikeasti hapanta. Pikkukuvassa on sama liemi lankojen kanssa kun lämpö on noussut 80°C, vihreässä langassa oli väritattarella värjätty vaalean sininen pohjaväri. Piiskuilla tästä toisesta käymisen jälkeisestä väristä tulee samanlaista kuin ensimmäisestäkin. Mikäli olisin värjännyt heti ensimmäisen värjäyksen jälkeen jälkivärin, väristä olisi tullut huomattavasti vaaleampi. Teoriani tästä on, että ensimmäisen värjäyksen jälkeen liemessä on vielä väriaineita, jotka eivät kuitenkaan ole liukoisessa muodossa ja käyminen vapauttaa ne sellaisiksi, että ne voivat tarttua lankaan. Olisi mielenkiintoista jos joku tutkisi tätä oikein kunnolla eli mitä väriaineita liemessä on missäkin vaiheessa.

IN ENGLISH
In this picture there is goldenrod bath which had fermented for three weeks after the first dyeing. After fermenting it  foams when I pour it into the dye pot, I don't know why this is but it always happens. The bath also feels slippery in the fingers, just like it was alkaline, though it is not, I have measured it and it is acidic. In the small picture there is the same bath with yarns when the temperature has reached 80°C, the green yarns had pale blue background dyed first with japanese indigo. With goldenrods the color I get after fermenting is similar to the first color, but had I dyed second time right after the first time, the color would have become much much paler. My theory is that more dye molecules become available during fermentation. It would be interesting if someone would do proper study of this: what dye molecules are in the bath in the beginning, after the first dyeing and after the fermentation.

Väristä voi tulla myös erilainen käymisen jälkeen. Tässä kuvassa on kuivilla koivunlehdillä värjättyjä lankoja. Oikeanpuolimmainen kylmemmän keltainen tuli ensimmäisestä värjäyksestä ja lämmin punertavan keltainen väri tulee käymisen jälkeisestä liemestä. Tässä tapauksessa luulen  koivunlehtien sisältämän tanniinin tulleen liukoiseksi ja siksi värisävy muuttui. Seisonut koivunlehtiliemi on myös punaista, joten siksikin luulen värin tulleen tanniineista.

IN ENGLISH
Color may also become different after fermenting. In this picture there are yarns dyed with dry birch leaves. The yellow on the right was from the first bath and the more reddish yellow on the left came after fermenting. In this case I suspect there were tannins in the birch leaves and they became soluble in fermentation. The bath was red after fermentation and this is also why I suspect it was because of the tannins.

Colors from last week-end Juhannuksen värjäyksiä

Muutamia kuvia viikonlopun värjäyksistä. Indigopatani on ulkona, metsäpuutarhassa. Teen keväällä indigoliemen, jota käytän koko kesän, lisään vain aina joka kerran hiukan pienempään purkkiin tekemääni indigokyyppiä ja pelkistysainetta (harmi kun ilmasto Suomessa, puhumattakaan tänä kesänä, on liian kylmä luontaiselle käymiskyypille). Nämä värjäykset on siis tehty ulkomaisella indigojauheella, mikä on peräisin El Salvadorista. Omien indigokasvieni, väritattaren ja morsingon sato ajoittuu pääosin vasta loppukesään, vaikka vielä minulla on jäljellä yksi purkki valmiiksi uutettua viime vuotista väritatarlientä. Olen säästänyt sitä tiettyyn siniseen mitä tarvitaan Kellot-lapaspakettiin, ihan siltä varalta, että aiemmin värjätty sininen loppuu ennen uuden sadon valmistumista.

IN ENGLISH
Here are some pictures of what I dyed last week-end. 
My indigovat is outside, in my small woodland garden. I use the same vat all summer, only adding more stock indigo and reducing agent when needed (our weather is too cold for natural fermentation, too bad). These blue yarns were dyed with powdered natural indigo from El Salvador. My own grown indigo plants are ready for harvesting mostly later in the summer and autumn, though I do still have one jar of japanese indigo extraction left from last autumn. I am saving it for certain blue which I need for Bellflowers mitten kit, just in case I run out of that blue before my new crop of japanese indigo is ready for harvesting.

Keitin myös kuukauden liossa olleita kuivia pajunlehtiä. Käytän paljon noita vihreitä juureksille tarkoitettuja verkkopusseja lehtien ja muiden värikasvien keitossa, kasviaines on helppoa silloin nostaa pois liemestä keiton jälkeen.

IN ENGLISH
I also boiled dry willow leaves which had been soaking for a month. I use a lot  plastic net bags, meant for potatoes and carrots, the plant material is easy to lift off the bath when they are in that kind of bags.

Värjäsin niillä pajunlehdillä valkoista ja indigolla harmaansiniseksi värjättyä lankaa josta sitten tuli harmahtavan vihreää.

IN ENGLISH
I dyed with those willow leaves white yarn and also greyish blue (from indigo) yarn , which then became greyish green.

More dyeing in the spring Lisää keväisiä värjäyksiä

Siivoilin keväällä taas varastoja ja löysin muutamia säkillisiä kuivattuja pajun ja lepän lehtiä ulkovarastosta. Lehdet olivat tosi vanhoja, varmaan ainakin 15 vuotta vanhoja, ja kun ne olivat paperisäkeissä ne olivat ottaneet kosteutta ja homehtuneet. Ajattelin silti kokeilla tulisiko niistä mitään ennen kuin heitän ne kompostiin. Käytin kuivattuja lehtiä 200g/100g lankaa. Liotin lehtiä ensin pari viikkoa lievästi emäksisessä vedessä, keitin ja siivilöin liemen. Pajun lehdistä tulikin ihan hyvä keltainen/kellanruskea (langat esipuretettu alunalla ja viinikivellä), tuo voimakkaampi väri alla olevassa kuvassa. Samanlaisista homehtuneista lepänlehdistä ei kuitenkaan tullut juuri lainkaan väriä, se on tuo vaaleampi samassa kuvassa. Yllättävän hyvin nuo pajunlehdet olivat säilyttäneet väriaineet itsessään vaikka ne olivatkin niin vanhoja ja lisäksi vielä homeisia.

IN ENGLISH
I was cleaning my storage shed in the spring and found some bags of dried leaves of willow and alder. They were very old, at least 15 years old, and since they were stored in paper bags they had gotten moldy. I wanted to try if they yield any color before I throw them in the compost.
I used 200 grams of dried leaves to 100 grams of yarn. I soaked the leaves first for two weeks in slightly alkaline water, simmered them and strained the bath. The willow leaves gave a nice quite strong brownish yellow (the yarns were mordanted with alum and cream of tartar), it is the stronger color in the picture below. The same kind of moldy alder leaves didn't give much color, it is the paler yarn in the same picture. It was surprising how well the willow leaves had contained the dyestuffs, even though they were so old and moldy.

Minulla oli myös vähän homeisiksi päässeitä kuivattuja verihelttaseitikkien lakkeja, ja niistäkin tuli ihan hyvin väriä, homeesta huolimatta. Tässä on ollut 50g kuivattuja sieniä/100g lankaa.

IN ENGLISH
I had also some dried caps of Cortinarius semisanguineus mushrooms which had gotten moldy, and they also gave color despite the mold. I had used 50grams of dried mushroom to 100grams of yarn.

Löysin myös ämpärin missä oli viime vuonna aurinkovärjäyksessä olleita käytettyjä raparperinjuuria ja kokenillia, mössö oli värjääntynyt punaiseksi, mutta keitosta huolimatta näistä ei irronnut mitään väriä enää lankoihin. Ne olisi siis kannattanut syksyllä heittää suoraan kompostiin ja täytyy muistaa jatkossa näiden väriaineiden kanssa, että niillä pitää värjätä jälkivärit heti saman tien. Minulla on sellainen mielikuva, ettei kokenilli muutenkaan kestä pitkää säilytystä kosteana tai liemenä. Kuivattuna se kyllä säilyy.

Yhdessä pussissa oli myös viime vuotisia kuivattuja sekalaisia orakkaita (varmaankin oranssiorakkaita enimmäkseen). Muistelin niiden olleen hyvin nuoria ja siksi ne olivat jääneet laittamatta varastoon tai värjäämättä syksyllä ja kun nyt kokeilin niin eipä niistä tullut juuri mitään väriä, emäksisestä liemestä ja pitkästä keitosta huolimatta.

IN ENGLISH
I also had a bucket where I had kept left over rhubarb roots and cochineal, which I had used for solar dyeing last year. They looked still good and red, but I got practically no color to the yarns. I have to remember to either use them again right after solar dyeing if I want more color from them, or just throw the used dyestuffs to the compost. I think cochineal doesn't store well wet or as bath anyway, but of course it stores well when dry.

Another dye dud was a bag of mixed dry tooth fungi (mostly Hydnellum aurantiacum) which I remember being collected too young and that is why I didn't use them last autumn and they were left laying around. Anyway I boiled them in alkaline bath, but never got any good color from them.

Nyt sitten ovat jo taas kesävärjäykset tuoreilla kasveilla alkaneet, ja indigopata on käytössä. Kasvihuoneessa on krappivärjäys saavissa ja se toimii hyvin näillä helteillä.

IN ENGLISH
Now I have already started the summer dyeing with fresh plants, and set up my indigo pot outside.
In the greenhouse I have madder in a big tub with yarns and it works well now that the days are warm.

Colors from autumn leaves Värejä syksyisistä puiden lehdistä

Lokakuun puolessa välissä keräsin puista juuri pudonneita lehtiä värjäykseen, kuvia lehdistä täällä. Keräsin koivun lehtiä, omenapuunlehtiä, metsävaahteran lehtiä ja kynäjalavan lehtiä. Nurmikolta niitä oli helppo kerätä eikä niihin tullut multaa tai muuta maa-ainesta mikä olisi voinut samentaa väriä, mutta ensi vuonna helpotan hommaa vielä niin, että levitän pressun puiden alle, kun lehdet putoavat. Huomasin nimittäin, että varsinkin omenapuiden ja koivujen lehdistä tuli ihan yhtä hyvää väriä kuin kesällä, ellei jopa parempaa ja keruu on näin paljon helpompaa kuin riipimällä oksista. Sitäpaitsi lehdet putoavat joka tapauksessa, miksei niitä silloin käyttäisi hyväksi muutenkin kuin kompostiin:) Tosin keruuaika on hyvin lyhyt, koska lehdet pitää kerätä heti niiden pudottua ennenkuin ne alkavat mennä huonoksi.

IN ENGLISH
About a month ago I collected autumn leaves of trees after they had just fallen to the ground. I collected leaves from birches, apple trees, maples and elm trees, pictures of the leaves here. They had fallen to the grass so they were clean and free of soil which could muddle the color. Next year I'm going to make collecting even easier by putting a tarp under the trees just when the leaves start to fall down, because I noticed that I got as good or even better color from the fallen leaves as from the leaves in the summer, and they are much easier to collect when they fall down by themselves:) The time to collect them is short though, because they must be collected right after they had fallen before they start to go bad.

Liotin lehtiä kolmisen viikkoa vedessä johon oli lisätty pari ruokalusikallista kidesoodaa nostamaan hiukan pHta, koska ainakin meidän vedessämme väriaineet lehdistä irtoavat parhaiten  pitkässä liotuksessa ja hiukan emäksisessä vedessä. Itse väriliemi on neutraali. Liotuksen jälkeen haudutin lehtiä hiljaisella tulella pari tuntia, en siis keittänyt poristen. Siivilöin liemen ja lisäisin esipuretetut langat. Käytin n 600g tuoreita pudonneita lehtiä/ 100g lankaa, ja kuva tuloksista on alla. Jv tarkoittaa jälkiväriä samasta liemestä.

Olin oikein tyytyväinen varsinkin väreihin mitä sain koivun ja omenapuunlehdistä, ja myös kynäjalavan lehdistä saatu väri oli hyvä, paitsi että niiden lehtiä oli 500g/100g lankaa, joten jos olisin laittanut vähemmän lankaa niiden liemeen, niin väristä olisi varmaan tullut voimakkaampi. Vaahteran lehdistä saatu väri ei ole mitään erikoinen, joten ne menevät ensi vuonna suoraan kompostiin.

IN ENGLISH
I soaked the leaves for about three weeks in buckets filled with water and couple of tablespoonfuls of washing soda, because I think that at least in my water they release the dyes better if soaked for longer time in alkaline water. The actual dye bath was neutral.  After soaking, I simmered (not boiled) the baths  for about two hours, strained and added mordanted yarn to the bath. I used about 600grams of fresh fallen leaves to 100grams of yarn, and got the colors in the picture below (jv means after bath).
No 1 is from birch leaves and after bath.
No 2 is from apple tree leaves and after bath
No 3 is from maple leaves
No 4 is from elm leaves and after bath (here I had only 500grams leaves to 100grams of yarn)

I was very pleased with colors from birch and apple tree leaves, and also elm tree leaves were good, but I should have used more of them to the weight of the yarn. Maple leaves were big and easy to collect, but  the color they gave was not so special, so I think I'm going to put them straight to the compost next year.

Autumn leaves Syksyn lehtien aika

Tulevat päivät ovat parasta aikaa kerätä puista pudonneita lehtiä. Sateita ei pitäisi olla luvassa lähipäiviksi ja lehdet tippuvat juuri nyt ja kun ne ovat kuivia, niin niitä on helppo kerätä. Lehtiä kerätessä kannattaa varoa, että mukaan ei tule maa-ainesta, joka voi samentaa ja pilata väriliemen. Syksyn lehdistä saa keltaisia ja kellanruskeita värejä normaalilla kattilavärjäyksellä, mutta toisin kuin alkukesän tuoreilla kasveillä värjätessä pudonneita lehtiä kannattaa liottaa pitkään, ainakin kaksi viikkoa, jotta niistä saa värin irti. Lisäksi liotusveteen kannattaa lisätä pari ruokalusikallista kidesoodaa ämpärillistä kohti.
Täällä on viime vuotisesta värjäyksestäni pudonneilla vaahteranlehdillä.
Syksyisillä lehdillä voi kokeilla myös kontaktivärjäystä ja kankaiden värjäystä. Itselläni ei ole niistä kokemusta, mutta mm australialainen India Flint opettaa ja kirjoittaa siitä.

IN ENGLISH
Next few days here in Finland are the best time to collect fallen autumn leaves. The leaves are falling just now, and the weather is supposed to be dry and sunny, so the leaves are good and dry and easy to collect. When collecting be sure so that the leaves are clean and there is no soil with them, which can ruin your dye bath. When dyeing with normal immersion kettle dyeing, the autumn leaves give yellows and browns, but unlike fresh green plants, fallen leaves need to be soaked for a long time, at least two weeks, and adding couple of tablespoonfuls of washing soda to the soaking bath is helpful.
Here is how I dyed with fallen maple leaves last autumn.
Fallen leaves are also good for contact dyeing and dyeing fabric. I don't have experience about it, but India Flint is a world famous pioneer and teacher in that.

Todennäköisesti kaikista puiden lehdistä tulee jotain väriä myös syksyllä, ja niitä kannattaa kokeilla. Koivun lehdistä tietysti, mutta ne ovat melko pieniä. Oikealla hetkellä niitäkin kerää kyllä nopeasti ison puun alta paljon.

IN ENGLISH
Probably all tree leaves are useful also in the autumn, and at least it is worth trying anything you can get your hands on. Birch leaves, of course, but birch leaves are quite small. At the right time just after they have fallen even they are easy to collect below a large tree.

Puutarhassa omenapuiden lehdet ovat hyviä. Jännästi osa pihallamme olevista omenapuista on jo ihan punaisia, kun taas toisissa on nyt keltaiset lehdet.

IN ENGLISH
In the garden the leaves in apple trees are good. Some of the apple trees have red leaves now, while some are yellow.

Kirsikan lehtiä

Cherry leaves

Mongolianvaahtera

Amur maple (Acer ginnala)

Korpipaatsamalla on hieno keltainen syysväri, ja luulisin senkin lehtien olevan hyviä myös syksyisiin värjäyskokeiluihin. Metsässä se loistaa keltaisena juuri nyt (rungot ylemmässä kuvassa ovat harmaalepän, paatsaman runko ei näy kuvassa). Puutarhassa kasvava orapaatsama on vielä ihan vihreä, se onkin eteläisempi laji, mutta on kyllä selvinnyt minulla ulkona jo useamman talven hyvin.

IN ENGLISH
Alder buckthorn (Rhamnus frangula) has a brilliant yellow autumn color, and I would think it is good for dyeing also this time of year. It shines in the forest right now. I have Common buckthorn (Rhamnus cathartica) also in the garden, but it's leaves are still green. It is a more southern species but it has survived here now for several years.

Meillä kasvaa myös pari jalavaa, vuorijalava ja kynäjalava. Niissä on isot lehdet, jotka ovat nyt kullankeltaiset. Ajattelin kokeilla niitä värjäykseen tänä syksynä. Jenny Deanin Wild Color kirjan mukaan niistä saa tuoreena hyviä keltaisia, joten ne toimivat luultavasti myös näin syksyllä. Ja kun lehdet ovat isoja, niitä on helppoa kerätä:)

IN ENGLISH
We have also couple of elm trees (Ulmus glabra and Ulmus laevis). Their leaves are big and golden yellow right now. I'm planning to collect them for dyeing next. I have never used them before, but according to Jenny Dean's Wild Color, they give golden yellow when used fresh, so I think they could be good for dyeing also right now. And the leaves are big so they are easy to collect:)