Time for dyeing yellow Keltaisten värien aika

Syyskuu oli pääosin sininen kuukausi, kun värjäsin koko ajan väritattarilla. Samaan aikaan ja edelleen on sitten ollut keltaisia antavien piiskujen, resedan ja pensasväriherneen sadonkorjuuta, ja niillä tulee myös vihreitä kun värjään siniset langat keltaisella. Kohta myös puiden lehdet putoavat ja sitten on niiden aika. Käytän pudonneita omenapuunlehtiä, koivun lehtiä ja jalavan lehtiä. Näiden lehtien kannattaa ehdottomasti seistä kidesoodaliemessä pari viikkoa ennen keittoa. Vaahteroiden ja tammien lehdet menevät kompostin kautta maanparannukseen ja osa tammen lehdistä katteeksi varjopenkkiin jouluruusuille talveksi. Sienisato on täällä huono tänä(kin) vuonna, loppukesä oli niin kuiva, että metsästä ei paljoa satoa löydy.

IN ENGLISH 
September was a month for dyeing blue because that was harvesting time for my japanese indigo. At the same time I dyed with yellow giving plants, weld, goldenrod and dyer's broom (Genista tinctoria), and got greens when blue yarns were over dyed with yellow. Soon the tree leaves are falling and I get more yellow dye from them. I use fallen apple tree leaves, birch leaves and elm leaves which I soak for couple of weeks in alkaline water before simmering them and dyeing. Maple and oak leaves go to compost, or I use some of the oak leaves for mulching my helleborus bed for the winter. 
August and September have been very dry and so there are not much mushrooms in the forests near me this year.

Olen aiemminkin tästä kirjoittanut, eli kertaalleen käytettyjä väriliemiä ei kannata heittää pois, vaan kun niitä seisottaa pari kolme viikkoa, niin liemissä vapautuu lisää väriaineita käytettävään muotoon. Tämä pätee kokemukseni mukaan sellaisilla kasveilla, joiden vaikuttavat väriaineet ovat flavonoideja tai tanniineja, eli oikeastaan kaikilla vihreillä kasveilla tai kuorilla. Sen sijaan sieniliemiä ei kannata seisottaa ja myös kokenilli menettää väritehonsa usein seisotuksessa.

IN ENGLISH
I have written about this before, that I never throw away the used dyebaths after the first dyeing. When I keep them in a bucket for two or three weeks more dye becomes soluble in the bath and it gives more dye to the yarns. In my experience this happens with plants where the acting dye is flavonoid or tannin, so that means it works with almost all green plants or barks. With mushroomdyes it most often doesn't work and also cochineal loses it's dye when left to ferment.

Ämpärissä oikealla on riivittyjä piiskujen lehtiä ja kukintoja vedessä, johon on lisätty pari ruokalusikallista kidesoodaa (koska kaivovetemme on hiukan hapanta). Täällä olen aiemmin kirjoittanut tarkemmin piiskuvärjäyksistä.  Liotan tuoreitakin lehtiä yön yli (tai pidempään kunnes ehdin värjätä) ennen keittoa, vaikka se ei ole välttämätöntä. Keiton jälkeen siivilöin lehdet pois, ja värjään liemellä ja sitten kaadan käytetyn liemen ämpäriin uudelleen seisomaan ilman kasveja.  Esipuretan langat, joten väriliemessä ei ole puretusainetta. Keitossa erilaiset väriaineet ovat jo irronneet lehdistä, joten lehtiä ei enää tarvita. Värjäyksessä liemi on neutraalia, mutta ennen seisotusta lisään vähän kidesoodaa, jotta se tulee taas emäksiseksi. Tämä myös hillitsee homeen muodostumista.  Ämpäreihin kannattaa laittaa lappu, missä on mistä kasvista liemi on kerätty ja milloin. Seisotuksessa liemi alkaa käydä ja emäksisyys häviää, lopulta pinnalle tulee tuollaista kalvoa. Lientä voi aina välillä sekoittaa. Mikäli pinnalle muodostuu oikeaa hometta, se kannattaa kuoria pois ennen liemen uudelleen käyttöä. Ämpärin pohjalle myös sakkaantuu väriainetta, se pitää muistaa huuhtoa mukaan kun liemellä värjää seuraavan kerran.

IN ENGLISH
In the bucket on the right there are stripped goldenrod leaves and flower heads in  water where I had added two tablespoonfuls of washing soda to raise the pH to 8-9 (our well water is acid). Here I have written more about how I dye with goldenrods. Mostly I soak even fresh leaves of goldenrod overnight or longer but it is not necessary. After simmering the plants I strain the plant material away and dye with the bath, and then I save the used bath and let it ferment for two or three weeks. I pre-mordant my yarns with alum and cream of tartar so there is no mordant in the bath. When I had simmered the plant material, all the different dye molecules have already been released from the leaves, so the leaves can now be put to the compost, and only the bath can ferment. When I dye the bath is neutral but before the new fermentation I add some washing soda to raise the pH, this also mostly prevents it getting moldy. Remember to label your buckets, after some time I can't remember which bath was which without labels. When the bath ferments, it gets more acidic and finally there is a thin grey film on top of it like in the first picture. It helps to stir the bath once in a while. If there is proper mold on top the bath, it is useful to remove it before using the bath but that thin film doesn't do no harm. There is also some sediment in the bottom of the bucket, this is useful dye so remember to take also that when you dye with the bath.

Tässä kuvassa on piiskulientä, joka on seissyt ensimmäisen värjäyksen jälkeen kolme viikkoa. Käymisen jälkeen kaadettaessa lientä takaisin kattilaan muodostuu vaahtoa, en tiedä miksi, mutta näin aina käy. Liemi myös tuntuu liukkaalta sormissa, ihan kuin se olisi emäksistä vaikka se on mitatessa oikeasti hapanta. Pikkukuvassa on sama liemi lankojen kanssa kun lämpö on noussut 80°C, vihreässä langassa oli väritattarella värjätty vaalean sininen pohjaväri. Piiskuilla tästä toisesta käymisen jälkeisestä väristä tulee samanlaista kuin ensimmäisestäkin. Mikäli olisin värjännyt heti ensimmäisen värjäyksen jälkeen jälkivärin, väristä olisi tullut huomattavasti vaaleampi. Teoriani tästä on, että ensimmäisen värjäyksen jälkeen liemessä on vielä väriaineita, jotka eivät kuitenkaan ole liukoisessa muodossa ja käyminen vapauttaa ne sellaisiksi, että ne voivat tarttua lankaan. Olisi mielenkiintoista jos joku tutkisi tätä oikein kunnolla eli mitä väriaineita liemessä on missäkin vaiheessa.

IN ENGLISH
In this picture there is goldenrod bath which had fermented for three weeks after the first dyeing. After fermenting it  foams when I pour it into the dye pot, I don't know why this is but it always happens. The bath also feels slippery in the fingers, just like it was alkaline, though it is not, I have measured it and it is acidic. In the small picture there is the same bath with yarns when the temperature has reached 80°C, the green yarns had pale blue background dyed first with japanese indigo. With goldenrods the color I get after fermenting is similar to the first color, but had I dyed second time right after the first time, the color would have become much much paler. My theory is that more dye molecules become available during fermentation. It would be interesting if someone would do proper study of this: what dye molecules are in the bath in the beginning, after the first dyeing and after the fermentation.

Väristä voi tulla myös erilainen käymisen jälkeen. Tässä kuvassa on kuivilla koivunlehdillä värjättyjä lankoja. Oikeanpuolimmainen kylmemmän keltainen tuli ensimmäisestä värjäyksestä ja lämmin punertavan keltainen väri tulee käymisen jälkeisestä liemestä. Tässä tapauksessa luulen  koivunlehtien sisältämän tanniinin tulleen liukoiseksi ja siksi värisävy muuttui. Seisonut koivunlehtiliemi on myös punaista, joten siksikin luulen värin tulleen tanniineista.

IN ENGLISH
Color may also become different after fermenting. In this picture there are yarns dyed with dry birch leaves. The yellow on the right was from the first bath and the more reddish yellow on the left came after fermenting. In this case I suspect there were tannins in the birch leaves and they became soluble in fermentation. The bath was red after fermentation and this is also why I suspect it was because of the tannins.