Raparperivärjäystä Dyeing with rhubarb leaves

Kuvassa on meidän raparpereja kesäkuun puolestavälistä, niillä värjääminen vain venyi ja venyi, kunnes viime viikonloppuna sain kerättyä lehdet kahdesta puskasta, suurin osa raparperikkoa on edelleen hyvissä voinneissa. Varret olivat jo niin puutuneita, että laitoin ne suosiolla kompostiin, mutta lehdet olivat isoja kuin mitkä. Niitä tuli nyt yhteensä 6kg eli sopivasti yksi verkkopussillinen, mikä mahtui isoon kattilaani juuri ja juuri. Käytän aika monissa värjäyksissä noita muovisia perunasäkkejä, sipulisäkitkin ovat hyviä, joskin usein pienempiä. Olen ostanut niitä maatalouskaupasta ihan tätä tarkoitusta varten. Raparperien kanssa pussi on ihan ehdoton, varsinkin jos mukaan joutuu varren paloja, niitä on hyvin hankala siivilöidä pois ja myös kiisselin peseminen langasta ei ole kaikkein helpoimpia töitä.

Keitin lehtiä muutaman tunnin, vaikka määrien kanssa olen aika tarkka, niin keittoajat ovat minulla hyvin venyviä, usein annan kiehua aika pitkään tehden samalla jotain muuta. Kiehuneet lehdet olivat vielä liemessä seuraavaan päivään, joilloin otin pussin pois.
Laitoin jäähtyneeseen liemeen 500g vaalean harmaata alunalla esipuretettua lankaa, ihan varmuuden vuoksi, kun ajattelin lehtien olleen jo liian vanhoja, mutta eikä mitä, ihan hyvin ne vielä värjäsivät. Tosin aluksi langat olivat pitkää aika hailukan värisiä, mutta oltuaan liemessä reilun tunnin, langat olivat jo hyvin ottaneet väriä. Laitoin vielä jälkiväriin 300g valkoista lankaa ja sekin värjääntyi ihan hyvin. Itsellään tuo väri ei ole mikään kovin haluttu torilla, joten tarkoitus on värjätä nämä kellanvihreät indigolla lähitulevaisuudessa. Tämä raparperiväri on muuten myös hyvä pohjaväri kokenillivärjäyksille. Rautapuretuksella tai rautapadassa raparperinlehdistä olisi tullut tummanvihreää lankaa.
Minä kutsun noita lankoja keltaisiksi, mutta mieheni näki ne vihreinä, näin nämä luonnonvärit näyttävät erilaisilta eri silmin katsottuna. Ehkä se on juuri luonnonvärien taika, ne eivät ole koskaan puhtaasti yhtä väriä vaan niissä on monia värejä.
Jännästi muuten, hiukan likaiseksi pinttynyt alumiinikattilani puhdistui hyvin raparperiliemessä, nähtävästi oksaalihappo on aika vahva aine.

In English

The picture of our rhubarbs is taken in mid June, I have been meaning to dye with their leaves since then and now I finally got around to do that. I cut the leaves of two bushes, there are still a lot left. The stalks were so old now that I put them straight to the compost instead of making pie from them, but the leaves were big and I got 6kg of them. I use plastic potato bags, like in the middle picture, they are very good with big leaves and mushrooms and after boiling the dyematerial, they are easy to just lift up from the pot.

I boiled the rhubarb leaves for couple of hours, I am usually very strict with quantities of dye material and yarn and mordants, but boiling and dyeing times are more flexible, most of the time they are longer than written in dyebooks.. and I do something else meanwhile. Now I also let the leaves cool in the bath until next day when I took the bag away.
First I dyed 500grams of alum premordanted light grey yarn, I was a little cautious, because the leaves were old, but the color turned ok after simmering an hour, first 30 minutes it was quite pale, but the color got darker in time.
I put another 300 grams of white yarn to the bath and got more yellow color. These are not very popular colors at the market so I am planning to overdye them with indigo in near future, and get really green yarn. This rhubarb color is also a good base for cochineal dyeings.
With iron mordant rhubarb leaves give dark green color on wool.
By the way, I see these as yellows, but my husband calls them green, funny how different people see the same color differently. Maybe this is the thing with natural dyes, they are never just one pure color but a mixture of colors.