Villakiharoita Curly wool

Suomenlampaat keritään yleensä kaksi kertaa vuodessa: syksyllä, kun ne otetaan sisään laitumelta ja keväällä yleensä huhtikuulla. Kevätvilla on lyhyempää ja roskaisempaa, usein karitsointi ja imetys on rasittanut emolampaita muutenkin niin, että villan laatu kärsii. Syksyvilla sensijaan on oikein hyvää ja puhdasta, kun lampaat ovat saaneet olla koko kesän ulkona laitumella. Tärkeää on, että lampaat keritään heti sisälle oton jälkeen, niin, että ne eivät ehdi roskata puhtaita hyviä villojaan heinään tai kuivikkeisiin. Monien liharotuisten lampaiden villa kestää kerran vuodessa keritsemisen, mutta suomenlampaat on kerittävä kahdesti vuodessa, muuten villa alkaa huopua lampaan päällä ja sen lisäksi, että villalla ei sitten enää ole käyttöä käsityölangaksi, se hautoo ja haittaa lammasta.

Saimme eilen edellisellä viikolla kerittyjä villoja ystäviltämme Kiskosta (tai siis ostimme ne tietysti). 1998-2000 oli Lounais-Suomessa villan parantamiseksi tarkoitettu EU-rahoitteinen projekti Fine Finnwool ,

ja mekin olimme mukana siinä, silloin meillä oli vielä omia lampaita. Myös ystäviemme lampaat Kiskosta olivat mukana siinä. Projektissa opetettiin villan lajittelua ja villan ominaisuuksien parantamista suomenlampaiden jalostuksessa, ylläolevissa kuvissa on juuri sellaista villaa mihin projektilla pyrittiin ja millaista meidän lankaamme käytän. Projektista vielä lisää täällä. (pdf-muodossa, englanniksi, sivulla 14) Villan hienous mitataan silmämääräisesti laskemalla kuinka monta kiharakaarta on 3cm matkalla. Minä pyrin siihen, että käyttämässäni villassa on kiharakaaria 5-8/3cm eli sen hienous olisi 54-56 (lisää villasta täällä ). Kuvan ylemmässä loivemmassa villassa kiharakaaria on 5-6 ja alemmassa sitten jo lähempänä 8. Käyttämäni villan pituus on 5-10cm, yleisemmin ehkä 7-8cm. Ruskeat villat ovat usein hiukan lyhempiä kuin valkoiset ja mustat. Kuvassa näkee myös hyvin sen, että monesti ruskean villan kärki haalistuu kesällä auringossa aika vaaleaksi, ihan niinkuin ihmisten hiukset tekevät. Myös ruskeasta villasta tehty lanka vaalenee auringossa ajan kanssa. Tästä syystä lisäänkin täysruskeaan lankaan hiukan mustaa lampaanvillaa, niin että ruskea väri säilyisi paremmin. Tosin mustakin villa vaalenee ruskeammaksi kesällä kärjestä. Usein mustaa suomenlammasta sanotaankin ruskeaksi, koska se ei ole pikimusta, niinkuin värjätty musta.

Kuvista näkyvät hyvin myös tapulit, jotka ovat ominaisia suomenlampaan villalle (eli villa on tavallaan tupsuina). Vielä yksi tärkeä ominaisuus suomenlampaalle on villan kiilto, sitä on enemmän kuin monilla muilla lammasroduilla.

Fine Finnwool-projektin jälkeen näin lajitellulle suomenlampaan villalle annettiin merkki Fine Finnwool, mutta en enää itse käytä sitä omalla langallani, vaan puhun Finnsheep wool'ista, eli suomenlampaan villasta. Haluan korostaa sitä, että meidän lankamme on nimenomaan suomenlampaasta, nimitystä Finnwool käytetään nimittäin myös mistä tahansa Suomessa tuotetusta villasta, ei pelkästään suomenlampaan villasta.

In English

Finnsheep are sheared twice a year, once in this time in the fall when the sheep are taken inside from the summer pastures, and another time mostly in April. Finnsheep wool is so soft and felts so easily, that this is why it is necessary to shear them twice a year. If it isn't, the wool felts when it is still on sheep and then it is ruined, not to mention that it is very uncomfortable for the sheep themselves. It is important that the sheep are sheared right when they are taken inside in the fall, so that the wool is still clean. Springwool is often very dirty with lots of pieces of hay in it, also giving birth to the lambs and lactating them stresses wool, so the fall wool is better.

Yesterday we got (or actually bought) wool from our friends who have Finnsheep near us in Kisko and they had sheared their sheep last week. In 1998-2000 there was a EU-funded project called Fine Finnwool in our area, we still had our own sheep then and were part of the project as well as our friends in Kisko. In the project we were taught to select good wool and there was a breeding program to get better wool. In a few years the quality of wool got better and more uniform. It was a very good project and more about it here in English in page 14 (in pdf).

The fineness of wool is measured by how many curls there are in 3cm (little more than 1inch). I use wool that has 5-8 curls in 3cm, so the fineness of wool is then 54-56. (More about this here ) In the upper picture you can see white wool, the upper wool has about 5 curls/ 3cm, the lower wool has more, about 8/3cm. The length of the wool I use ranges from 5-10cm (2-4inches), but mostly it is 7-8 cm long (3inches). Brown wool is usually a little shorter than white of black wool. In the bottom picture you can see how the tip of brown wool staple fades during the summer when the wool is exposed to a lot of sunshine in the pasture. It is in that sense like human hair, at least mine is always lighter after summer than in the winter. The brown yarn made of brown wool also can fade when exposed to sunshine for a long time. Black sheepwool turns also to dark brown in sun. For my all brown yarn (no8) I mix also a little black sheepwool to brown, so that it wouldn't fade so much, but as these are natural colors, this is just the way nature works. By the way, many people call our black sheep brown, because it is not the same black as dyed black, it is more brownish and the brown sheep is lighter brown.

Another good quality of Finnsheep is that the wool has a good lustre, I believe that that is not a very common in most sheep.

After the project we got to call our yarn Fine Finnwool, but I now speak more of Finnsheep wool than Finnwool. The latter is also used to call any wool produced in Finland, not specifically wool from Finnsheep and I think it is a little confusing sometimes. For me it is important to know that our wool is from Finnsheep.