Tooth fungi dyeing Ruosteorakasvärjäys

Tämän syksyn ensimmäisiä ruosteorakasvärejä (Hydnellum ferrugineum).

Kaikkein vasemman puolimmaisin oli ihan ensimmäinen kokeilu:

Sienet olivat syyskuun alussa kerättyjä hyvin nuoria sieniä, jotka oli pilkottu ja laitettu ammoniakkiveteen lasipurkkiin. Sieniä oli 700 grammaa ja ne olivat liossa n 2 viikkoa. Purkin pH oli n10 ja liemi ihan mustaa. Keitin sieniä 2 tuntia, siivilöin ja kun pH oli vieläkin aika korkea, laskin sen lorauksella etikkaa 6:een. Tähän liemeen laitoin 30g alunalla esipurettua valkoista lankaa, joka muuttui ensin harmaaksi, sitten rusehtavaksi. Värjäysaika oli tunti, mutta lanka sai jäähtyä liemessä. Odotin vihreää, mutta tulos oli rusehtava. Luulen, että sienet olivat liian nuoria kerätessä, tai ainakin niiden olisi pitänyt antaa mädäntyä hiukan ennen likoon laittamista. Ne olivat nimittäin vielä sen parin viikon jälkeen ihan kovia ennen keittoa.

Toinen kokeilu, toinen lanka vasemmalta:

3kg vanhoja (kuitenkin syyskuussa kerättyjä) ämpärissä kuistilla pari viikkoa kuistilla seisseitä pehmenneitä orakkaita, jotka oli sitten pilkottu ja laitettu ammoniakkiveteen kannelliseen ämpäriin, pH oli aluksi n10. Ne olivat siinä liossa kuukauden (eli yhteensä aika keräyksestä n6vk), valitettavasti kansi vuoti hiukan, ammoniakki oli haihtunut ja pH oli lopuksi n4. Sienet liemineen menivät pataan, keitin niitä ensin n3 tuntia, tuli ilta ja jatkoin keittämistä seuraavana päivänä, silloin aluksi lisäsin ammoniakkia, niin että pH nousi 8:aan. Keitin sitten vielä reilut 2 tuntia. Liemi oli mustaa ja vaahto tumman ruskeaa. Siivilöin sienet pois (ja jäähdytin hiukan lientä) ja laitoin 100g alunalla esipuretettua valkoista lankaa. Lanka muuttui ensin vaalean ruskeaksi ja pikku hiljaa tummemman ruskean vihreäksi. Annoin langan jäähtyä liemessä ja kun sitten pesin sen, väri kirkastui, ruskea hävisi ja kokonaan ja lanka oli oikein kaunista vaalean vihreää kuivuttuaan. Heleämpää oikeasti kuin kuvassa. Kokeilin vielä jälkiliemellä värjäystä, mutta se ei antanut oikeastaan enää mitään väriä, hailukkaa beigeä.

Kolmas kokeilu, kaksi oikean puolimmaista lankaa:

Tässä oli myös 3kg ruosteorakkaita, mutta vielä kovia, viikkoa aiemmin nyt lokakuussa kerättyjä. Pilkoin sienet, ja keitin kuten edellisessä värjäyksessä, kahtenä päivänä, ja toisena lisäsin ammoniakkia nostamaan pHta 10, jonka jälkeen keitin vielä kolme tuntia sieniä. Liemi oli hyvin tumman ruskeaa. Keiton aikan pH laski 7ään. Siivilöinnin jälkeen laitoin liemeen 100g valkoista alunalla puretettua lankaa, värjäsin reilun tunnin ja annoin jäähtyä liemessä. Lanka näytti tummemmalta ruskealta, mutta pesun jälkeen väri oli keskellä oleva kellanruskea/beige, miksi tuota nyt sanoisi.

Kaikkein oikeanpuolimmaisin lanka on tämän värjäyksen jälkiväri, 50g valkoista lankaa, väri oli beige, mutta laitoin lopuksi gramman rautavihtrilliä tummentamaan väriä ja tässä sitten lopputulos. Ei häävi.

Päätelmiä näistä:

Keskimmäisen värjäyksen, josta sain omasta mielestäni parhaan tuloksen, sienet olivat mädäntyneet jo enimmäkseen ihan pehmeiksi, muissa ne olivat kovia. Ensimmäisessä värjäyksessä kovista sienistä ammoniakkiliotuskaan (tai sitten se oli liian lyhyt) ei irrottanut niistä vihreää vaan väri oli enemmän ruskea. Kovat sienet eivät keiton aikana pehmenneet täysin, kun taas keskimmäisen värjäyksen sienet olivat aika mössöä lopuksi. Eli tuoreilla/nuorilla sienillä ei kannata värjätä ellei halua beigeä, vaan sienten on oltava puolimätiä. En ole kokeillut ilman pHn nostoa, joten siitä en osaa sanoa, miten se olisi toiminut mädillä sienillä, tuoreilla ei olisi tullut mitään, sen tiedän

Olen säästänyt kovat kertaalleen keitetyt sienet ja ehkä kokeilen keittää niitä vielä joskus uudelleen. Minulla on myös vielä yli kaksikymmentä kiloa näitä mätänemässä, tämä oli osin vain testiä, mitä kannattaisi tehdä.

Jotta kukaan ei luulisi, että tämä on näin helppoa, alla on kuva muutama vuosi sitten ruosteorakkailla värjätyistä langoista, keskimmäinen on alimman jälkiväri, ja sienet olivat näissä lionneet kaksi (alin)- kolme (ylin) kuukautta korkeassa pHssa, langat olivat kaikki alunapuretttuja ja valkoisia. Ihan erilaisia värejä kuin tänä vuonna ja varmsti sienet olivat samoja. Harmi, että minulla ei ole enää jäljellä tuona vuonna tuoreilla nuorilla sienillä saamaani todella haileaa väriä, käytännössä silloin ei irronnut juuri mitään lyhyellä keitolla nuorilla sienillä.

Vielä varoituksen sana:

Näillä pitää värjätä ulkona, ensiksikin keitos haisee todella pahalle!!! ja tärkeää: ammoniakin käsittelyssä (oli se sitten apteekista tai käyneestä virtsasta tehtyä) on oltava varovainen, sitä ei saa hengittää ja siksi sen käsittely on parasta tehdä ulkona, jossa on tarpeeksi ilmanvaihtoa. Kumikäsineet ovat tärkeät. Ammoniakki haihtuu ilmaan keitoksesta, joten langoille siitä ei ole vaaraa eikä laimennettuna enää keitossa värjärillekään, mutta väkevänä apteekin pullossa sitä pitää varoa eikä sitä saa pitää missään lasten ulottuvilla!

Samanlaista vihreää kuin mitä sain keskimmäisellä värjäyksellä, voisi saada monista kasveista kuparivihtrillipuretuksella, eli siinä mielessä ruosteorakas ei ole mikään erikoinen värjäyssieni (tavallaan huonoin orakkaista, mutta kun se on niin runsassatoinen), ja varsinkin kun värjäys sillä ei ole mitenkään yksioikoista, mutta minusta kaikenlainen uuden kokeileminen on hauskaa ja toisaalta haluaisin saada mahdollisimman monia kestäviä värejä vain alunalla purettamalla.

In English

Here are the first tooth fungi dyeings this fall, these were done with Hydnellum ferrugineum.

The yarn on the far left in the upper picture was the first experiment:

These were very young mushrooms, picked in early September. I then cut them to smaller pieces and put straight to a glass jar with water and ammonia, so that the pH was about 10.

I had 700 grams of mushrooms and they soaked for 2 weeks, the liquid was very black color. I then boiled the mushrooms in their soaking water for 2 hours, strained the mushrooms, lowered the pH to 6 with vinegar, because it was still high, and put 30grams of white alum mordanted wool to the bath. I simmered the yarn for an hour. It turned first to grey and then to greenish brown. I let the yarn cool in the dyebath before washing it. I expected green but the result was kind of ýellowish brown with a little greenish tint. Not very good color. I think the mushrooms were too young or at least I should have let them rot a little before putting to ammonia soak.

Second experiment, second yarn from the left:

3kilos of old mushrooms (collected in September) which had been in a bucket outside for two weeks, where they became soft and started to rot. I then cut them to pieces and put in a bucket with water and ammonia so that the pH was 10 and put the lid on. Unfortunately it wasn't tight enough so when I opened it after 4 weeks (from collecting them it was now 6 weeks), the pH was about4. I then boiled them for 3 hours, then came night and I continued to boil them on the next day, when I also added some ammonia to raise the pH. I boiled for another 3 hours, the liquid was black and the foam dark brown. I strained the mushroompulp away, cooled the bath a little and put 100grams of alum mordanted wool in it. It turned first light brown, then dark brown then more greenish brown. I let it cool in the bath and after washing the yarn was nice light green (brighter color actually than in the picture), no brown left in it. I tried with the afterbath, but got only very pale beige, practically no color at all.

Third experiment, the two yarns from the right:

I had now again 3kilos of mushrooms, but these were fresh, collected only a week before in October and still very hard. I cut them to pieces and boiled the same way as experiment no2, in two days and added ammonia in the second day to raise the pH to 10. After that I boiled them for 3 hours, after which time the pH was only7. The liquid was very dark brown. I strained the mushrooms, cooled the bath and put 100grams of alum mordanted white yarn in it. I dyed it for little over an hour and let it cool in the bath. The color came out brownish yellow, not green, the little skein second from the right.

I put another 50 grams of white yarn to the afterbath, but it was so light beige, that I added one gram of iron to the bath in the end and it darkened it a little, the yarn in the far right, no good color.

Conclusions from these experiments:

In the second experiment, where I think I got the best color, the mushrooms were quite rotted already when I put them to ammonia soak, in the other baths the mushrooms were still hard, after boiling them for a long time, so I think that is one thing to notice. It is not worth of dyeing with young good looking fresh mushrooms (that is with tooth fungi, this is not the case with other mushrooms), but you have to let them rot, more the better. With fresh mushrooms you only get beige, at the best. I have saved the once boiled and dyed still hard mushrooms and maybe I will boil them once more after couple of months just to see if there is any color left in them. I haven't tried with rotten mushrooms without the raised pH, so I don't know if it works that way, but at least with ammonia it works. I still have more than 20kg of these mushrooms collected and rotting:)

The picture in the bottom of this posting, there are yarns that I had dyed with the same mushrooms, Hydnellum ferrugineum, couple of years back. Totally different colors than what I have gotten this year, so far. The skein in the middle is from an afterbath of the bottom yarn. That color came after 2 months soak inhigh pH, the brown yarn had the mushrooms soaked for three months. All alum mordanted and on white wool. It is a shame I don't have left any samples of the yarn from that year when I dyed with fresh young mushrooms and got practically no color at all... and now I know that it was just that the mushrooms were too young, had I waited, I would have gotten some color, but as you see, I couldn't say what exactly. Not yet anyway, couple of years more experiments, perhaps I am then wiser.

Now a word of caution: you have to dye these outside, the bath smells really terrible!!!!

And the important thing: when you handle ammonia, it is best done outside where there is best ventilation, you shouldn't breathe ammonia. Wear rubber gloves when you handle it! When you take it from the bottle it is so strong, but in the dyebath it is diluted and evaporates in the air during boiling. It doesn't harm yarn or the dyer after that, only be careful not to breathe it when you open the bottle. Do not let children near ammonia!

I could get same kind of greens as in experiment 2 from a number of plants by using copper as a mordant, in that sense Hydnellum ferrugineum is not a special dyemushroom (especialy when dyeing with it is not so straight forward), but we have really a lots of it here and I like to experiment. Maybe I will figure out a way to get good greens from it easily. I would like to find ways to get as many good and fast colors from mushrooms as possible with using only alum as a mordant.

Blue sock yarn Sinistä sukkalankaa

Sain värjättyä vähäsen sukkalankojakin indigolla, tuloksena kahta haalistunutta farkkusinistä. Ylempi 1780 on vaaleampi kuin 1779, kuvassa ero ei näy kovin hyvin. Hinta näillä on sama kuin muillakin kasvivärjätyillä eli 100Eur/kg, 150g vyyhdin hinnaksi tulee siis 15 Euroa. Harmaa vyyhti on samaa värjäämättömänä. Lisää sukkalankavärjäyksiä on odottamassa.

In English

I dyed our new sock yarn with natural indigo and got two blue colors, both look a little like the blue in faded jeans, 1780 is a lighter than 1779, the difference doesn't show very well in the picture. The price for these is the same as the price for our other naturally dyed yarns 100Eur/kg, so for 150g skein it is 15 Euros. The grey yarn in the picture is the original sheep color. More sock yarn is waiting for dyeing.

Villakiharoita Curly wool

Suomenlampaat keritään yleensä kaksi kertaa vuodessa: syksyllä, kun ne otetaan sisään laitumelta ja keväällä yleensä huhtikuulla. Kevätvilla on lyhyempää ja roskaisempaa, usein karitsointi ja imetys on rasittanut emolampaita muutenkin niin, että villan laatu kärsii. Syksyvilla sensijaan on oikein hyvää ja puhdasta, kun lampaat ovat saaneet olla koko kesän ulkona laitumella. Tärkeää on, että lampaat keritään heti sisälle oton jälkeen, niin, että ne eivät ehdi roskata puhtaita hyviä villojaan heinään tai kuivikkeisiin. Monien liharotuisten lampaiden villa kestää kerran vuodessa keritsemisen, mutta suomenlampaat on kerittävä kahdesti vuodessa, muuten villa alkaa huopua lampaan päällä ja sen lisäksi, että villalla ei sitten enää ole käyttöä käsityölangaksi, se hautoo ja haittaa lammasta.

Saimme eilen edellisellä viikolla kerittyjä villoja ystäviltämme Kiskosta (tai siis ostimme ne tietysti). 1998-2000 oli Lounais-Suomessa villan parantamiseksi tarkoitettu EU-rahoitteinen projekti Fine Finnwool ,

ja mekin olimme mukana siinä, silloin meillä oli vielä omia lampaita. Myös ystäviemme lampaat Kiskosta olivat mukana siinä. Projektissa opetettiin villan lajittelua ja villan ominaisuuksien parantamista suomenlampaiden jalostuksessa, ylläolevissa kuvissa on juuri sellaista villaa mihin projektilla pyrittiin ja millaista meidän lankaamme käytän. Projektista vielä lisää täällä. (pdf-muodossa, englanniksi, sivulla 14) Villan hienous mitataan silmämääräisesti laskemalla kuinka monta kiharakaarta on 3cm matkalla. Minä pyrin siihen, että käyttämässäni villassa on kiharakaaria 5-8/3cm eli sen hienous olisi 54-56 (lisää villasta täällä ). Kuvan ylemmässä loivemmassa villassa kiharakaaria on 5-6 ja alemmassa sitten jo lähempänä 8. Käyttämäni villan pituus on 5-10cm, yleisemmin ehkä 7-8cm. Ruskeat villat ovat usein hiukan lyhempiä kuin valkoiset ja mustat. Kuvassa näkee myös hyvin sen, että monesti ruskean villan kärki haalistuu kesällä auringossa aika vaaleaksi, ihan niinkuin ihmisten hiukset tekevät. Myös ruskeasta villasta tehty lanka vaalenee auringossa ajan kanssa. Tästä syystä lisäänkin täysruskeaan lankaan hiukan mustaa lampaanvillaa, niin että ruskea väri säilyisi paremmin. Tosin mustakin villa vaalenee ruskeammaksi kesällä kärjestä. Usein mustaa suomenlammasta sanotaankin ruskeaksi, koska se ei ole pikimusta, niinkuin värjätty musta.

Kuvista näkyvät hyvin myös tapulit, jotka ovat ominaisia suomenlampaan villalle (eli villa on tavallaan tupsuina). Vielä yksi tärkeä ominaisuus suomenlampaalle on villan kiilto, sitä on enemmän kuin monilla muilla lammasroduilla.

Fine Finnwool-projektin jälkeen näin lajitellulle suomenlampaan villalle annettiin merkki Fine Finnwool, mutta en enää itse käytä sitä omalla langallani, vaan puhun Finnsheep wool'ista, eli suomenlampaan villasta. Haluan korostaa sitä, että meidän lankamme on nimenomaan suomenlampaasta, nimitystä Finnwool käytetään nimittäin myös mistä tahansa Suomessa tuotetusta villasta, ei pelkästään suomenlampaan villasta.

In English

Finnsheep are sheared twice a year, once in this time in the fall when the sheep are taken inside from the summer pastures, and another time mostly in April. Finnsheep wool is so soft and felts so easily, that this is why it is necessary to shear them twice a year. If it isn't, the wool felts when it is still on sheep and then it is ruined, not to mention that it is very uncomfortable for the sheep themselves. It is important that the sheep are sheared right when they are taken inside in the fall, so that the wool is still clean. Springwool is often very dirty with lots of pieces of hay in it, also giving birth to the lambs and lactating them stresses wool, so the fall wool is better.

Yesterday we got (or actually bought) wool from our friends who have Finnsheep near us in Kisko and they had sheared their sheep last week. In 1998-2000 there was a EU-funded project called Fine Finnwool in our area, we still had our own sheep then and were part of the project as well as our friends in Kisko. In the project we were taught to select good wool and there was a breeding program to get better wool. In a few years the quality of wool got better and more uniform. It was a very good project and more about it here in English in page 14 (in pdf).

The fineness of wool is measured by how many curls there are in 3cm (little more than 1inch). I use wool that has 5-8 curls in 3cm, so the fineness of wool is then 54-56. (More about this here ) In the upper picture you can see white wool, the upper wool has about 5 curls/ 3cm, the lower wool has more, about 8/3cm. The length of the wool I use ranges from 5-10cm (2-4inches), but mostly it is 7-8 cm long (3inches). Brown wool is usually a little shorter than white of black wool. In the bottom picture you can see how the tip of brown wool staple fades during the summer when the wool is exposed to a lot of sunshine in the pasture. It is in that sense like human hair, at least mine is always lighter after summer than in the winter. The brown yarn made of brown wool also can fade when exposed to sunshine for a long time. Black sheepwool turns also to dark brown in sun. For my all brown yarn (no8) I mix also a little black sheepwool to brown, so that it wouldn't fade so much, but as these are natural colors, this is just the way nature works. By the way, many people call our black sheep brown, because it is not the same black as dyed black, it is more brownish and the brown sheep is lighter brown.

Another good quality of Finnsheep is that the wool has a good lustre, I believe that that is not a very common in most sheep.

After the project we got to call our yarn Fine Finnwool, but I now speak more of Finnsheep wool than Finnwool. The latter is also used to call any wool produced in Finland, not specifically wool from Finnsheep and I think it is a little confusing sometimes. For me it is important to know that our wool is from Finnsheep.

Sukkalankaa New sock yarn

Nyt sain uuden sukkalangan, jota varten lähetimme villoja kehräämöön syyskuussa. Olen pessyt lankoja ja kokeillut neuloa ja olen oikein tyytyväinen. Lanka on 3-säikeistä suomenlampaan villaa ja siihen on lisätty 10% nailonia, jotta se kestäisi paremmin, sen kehruukierre on hyvin tiukka samasta syystä. Langassa tuntuu lampaan rasva, mikä tekee sen lämpimäksi, mutta koska sitä ei ole käsitelty kemikaaleilla (superwash), suosittelen käsinpesua sukille.
Olin niin tottunut normaaliin 2-säikeiseen lankaamme, joka on hyvin pehmeää ja löyhäkierteistä, että ensin tämä tuntui kovalta, mutta kun siihen tottui, niin eihän se olekaan yhtään kovaa, tiukka kierre tekee sen pehmeämmän oloiseksi. Tämä on aika ohutta lankaa, metrejä 100 grammassa on n 175 ja minun käsialallani sitä piti neuloa 2,5mm puikoilla. Miehelleni tekemiin sukkiin meni n 135g tätä lankaa.

Tätä on vain yhtä väriä lampaanvärisenä toistaiseksi, vaalean harmaana, kuten kuvassa, mutta lähipäivinä on tarkoitus värjätä sitä ainakin indigolla farkunsiniseksi ja myöskin tekisi mieleni kokeilla värjätä sitä useammalla värillä kirjavaksi.

Vyyhdit ovat kooltaan 130-160g, ja kilohinta on sama kuin normaalilla langallamme eli 60Euroa/kg, vyyhtihinnaksi tulee sitten 7,80 -9,60 Eur riippuen vyyhdin painosta
Värjätyt tulevat tietysti olemaan kalliimpia. Laitan kuvia näytille, kunhan saan ne värjättyä.

In English
Now I have the new sock yarn I wrote about in September and I like it. It is 90% Finnsheep wool and 10 % nailon so that it would last longer in socks. For the same reason it has quite tight twist. It is not treated in any way and you can feel the natural lanolin still in the yarn, the lanolin makes it warm, and I recommend handwash for the socks made of this yarn.
I already washed some of the yarn and made socks for my husband of it. I was so used to our normal soft loose twisted yarn, that at first this felt harder, but once I got used to it, I was very happy with it, it is soft enough for socks.
This is thin 3-ply yarn, I knitted it with 2,5mm needles and there are 175m/100grams (about 180yards). I needed 135grams of it for my husbands socks.

So far I have only one color of it, natural light grey, like in the picture above,but I am planning to dye it. First blue like jeans with indigo and I would like to try to dye it with also multiple colors.

The skein sizes are 130-160 grams, that's enough for a pair of socks. The price is same as our normal sheep colored yarns 60Euros/kg, so that would make skein price 7,80.-9,60 Eur, depending on the weight of the skein. Of course the dyed colors will be more expensive. I will post pictures of the dyed yarns as soon as I have them ready.

Vihreitä lankoja Green Yarns

Olen värjännyt taas lisää vihreitä lankoja, ensin indigolla sinistä ja sitten keltaista päälle. Kaikkein oikeanpuolimmaisin lanka on värjätty tumman harmaalle langalle, muut ovat olleet keskiharmaata tai vaalean harmaata alunperin. Vaikka värit ovatkin hienoja, näitä on tosi hidas värjätä. Ensin indigo, sen jälkeen lankojen pesu ja kuivaus, joka ei tietysti olisi muuten välttämätöntä, mutta yleensä langat ovat niin sotkussa, että niitä on vaikea laittaa samaan haltijalankaan jatkovärjäystä varten. Sitten langat puretetaan alunalla, tähän menee se päivä, huuhdotaan hyvin ja vasta sitten ne laitetaan kasveista keitettyyn ja siivilöityyn väriliemeen. Yhden värin värjäyksessä taas päivä ja sitten pesu, kuivaus ja vyyhditys uudelleen myyntiä varten.

Nyt käytin ensin kuvattua ja jauhettua väriresedaa 500g/1kg lankaa keltaisen saamiseksi, liotin sitä kuumassa vedessä yön yli, ja siivilöin liemen. Tässä ensimmäisessä liemessä värjäsin vaalean sinistä 1775. Laitoin resedoiden päälle uudelleen puhdasta vettä, seisotin yön yli ja sitten haudutin niitä hiljaa kuplien noin tunnin. Tästä siivilöidyllä liemellä värjäsin keskiharmaalle värjättyä sinistä 1774. Resedoilla värjätessä pidän väriliemen lämpötilan jossain 70C, ja usein väri tarttuu jo ensimmäisen puolen tunnin aikana hyvin. Näitä ei kannata antaa jäähtyä väriliemessä, väri muuttuu sameammaksi silloin.

Sitten värjäsin sinisiä paatsamankuorijauheella 200g/1kg lankaa, liotin sitä kuumassa yön yli ja keitin hiljaisella tulella pari tuntia. Siivilöin liemen silkkihuivin läpi, muuten jauhe tarttuu villaan ja sitä on hankala saada irti. Onneksi minulla ei ole enää paljoa jäljellä tätä jauhettua, jatkossa haluan pilkottuja paloja, ne ovat helpompia villan kanssa, vaikka ehkä tästä irtoaa enemmän väriainetta. 1771 on värjätty tässä ensimmäisessä uutoksessa, langat saivat vielä jäähtyä liemessä yön yli. Jälkiliemeen laitoin valkoista alunalla puretettua lankaa ja hyvin tumman sinistä, joista tuli alla oleva keltainen ja vihreistä 1772. Värjäys kesti taas vuorokauden. Keitin uudestaan vielä käytetyssä väriliemessä samaa paatsamajauhetta ja sain vielä toisenkin jälkiliemen, josta tuli 1773 vihreä.
Paatsamankuorella tulee lämpimämpi keltainen kuin resedalla, mutta molemmat ovat hyviä ja niiden valonkestokin on keltaisten värien kärkipäästä.

In English
I have dyed more green yarns with natural indigo and then yellow over blue to get greens. The one on the right is dyed on dark grey yarn, others are dyed on medium or light grey yarns. These are very pretty colors, but dyeing them is a slow process. First I dye them with indigo, then wash and dry the yarns (drying is not necessary, but the yarns are usually so messed up, they are easier to handle after drying). Then I premordant them with alum and let cool in the mordant bath over night, and after rinsing the yarns I can dye them in the prepared dye bath. Dyeing one color takes usually again one day, then wash, dry and wind again for sale. So, very slow. But I think I get the best results this way and it is important for me.

Now I used first dried weld (Reseda luteola) 500grams/1kg of yarn. I poured hot water over weld and let it sit overnight. Then I strained them and used this liquid straight to dye light blue and got 1775 green. I put fresh water over the weld again, let sit overnight again and the simmered gently for one hour. I strained the bath and put blue yarns dyed on medium grey yarn to the bath and after 30 minutes got 1775. With weld I dye only 30-60 minutes, if I leave the yarns in the bath for a longer time, the color loses it's brightness.

Then I used buckthorn (Rhamnus sp) bark for another yellow. This was ground to powder, I don't like it very much, even though it propably yields color better this way. I put hot water over the powder, let sit overnight and then boiled it gently for 2 hours. I had to strain it through a silk scarf, to get all of the little pieces away from the bath. In the first bath with this I got 1771, that also cooled in the dyebath over night. in the first afterbath I put dark blue yarn and also alum premordanted white yarn, which is now the yellow in the bottom picture, the dark blue turned to 1772. These were also in the dyebath for a day. I then put the once strained bark powder into the bath again, boiled it again for 2 hours and with this I got still another green, 1773.

The yellow from weld is "colder" and with buckthorn bark it is "warmer", but I like both and I think they are both quite lightfast.

Mistä sain idean Where I got the idea

Purppuravalmuskaa ei ole mainittu värisieneksi monissa värjäyskirjoissa, mutta Carla ja Erik Sundströmin Sienivärjäys- kirjassa he mainitsevat lyhyesti, että monet keltaiset sienet, jotka kasvavat lahopuissa, esim karvaslakit, helokat, lahokat ja purppuravalmuskat, sisältävät ruskeankeltaista hispidiiniä ja oranssia norangoniinia. Ne kiinnittyvät kirjan mukaan heikosti ja värjäykseen tarvitaan paljon sieniä, mutta ainakin nämä pari kertaa kun olen purppuravalmuskaa kokeillut, siitä on tullut voimakas väri. Jospa vedellä tai sienten iällä on jotain vaikutusta? Tai sitten nämä vaativat esipuretuksen.
Myös Bessetten The Rainbow beneath my Feet sanoo purppuravalmuskasta saatavan ruskeaa, partavalmuska on toinen lähisukuinen, josta kirjan mukaan tulee beigeä.

In English

I got the idea to try dyeing with Tricholomopsis rutilans from Carla and Erik Sundströms book Sienivärjäys (Mushroom dyeing), where they mention shortly that many yellow mushrooms, that grow on decayed wood, like Gymnophilus, Pholiota, Hypholoma or Tricholomopsis rutilans, contain brownish yellow hispidin- dyestuff and orange norangonin. The book says that you need a lot of mushrooms to get color from these, but from couple of experiences I have, at least T.r is a good dye mushroom. Maybe it is the water, or the age of the mushrooms or maybe these need the yarn to be premordanted. I don't know.
Also The Rainbow Beneath my Feet by Arleen Bessette mentions Tricholomopsis rutilans as a dye mushroom and according to that book, it gives brown color. A related specied Tricholomopsis vaccinum gives only beige. I haven't found that mushroom, so I don't have experience with it.

Purppuravalmuskavärjäys Dyeing with mushroom Tricholomopsis rutilans

Sain viime viikolla kilon purppuravalmuskoita, Tricholomopsis rutilans, eli kuvissa näkyvät sienet. Ne kasvoivat matalalla männyn kannolla, samalta paikalta olen aiempinakin vuosina kerännyt näitä. Purppuravalmuskan erottaa nuorena hyvin muista sienistä purppuraisen lakin ja jalan väristä, sekä keltaisista heltoista, mutta vanhemmiten purppurainen väri haalistuu. Onneksi ryhmässä on yleensä aina jokin nuorikin yksilö joukossa. Nämä ovat myös aika isoja ja tukevia sieniä verrattuna helokoihin tai lahokoihin, joita myös voi kasvaa kannoilla.

In English

I got last week one kilo of Tricholomopsis rutilans - mushrooms, all that you can see in the pictures. They grew on a pine tree stump (cut very low) and I have gotten same mushrooms from that place also before. Young mushrooms of this species are easy to identify from the purplish cap and leg but the colors fade when mushrooms become older, then they are not so easy. These are quite sturdy mushrooms compared to most other species that grow on decayed wood, as you can see when you think that all the mushrooms in the top picture weighted together a kilo (more than 2 pounds).

Murskasin tuoreet sienet, keitin niitä reilun tunnin. Jo heti keiton alkuvaiheessa liemi oli kellanruskeaa. Siivilöin sienet pois ja laitoin liemeen 100g alunalla esipuretettua lankaa. Välittömästi se alkoi ottaa keltaista väriä ja puolen tunnin värjäyksen jälkeen (80-90C) lanka näytti jo melkein liian ruskealta, joten otin sen pois. Lopulta se ei kuitenkaan ollut ruskea, vaan pesun ja kuivauksen jälkeen se on tuo vasemman puolimmainen lanka. Pesussa väriä ei lähenyt paljoa pois.

Jälkiliemeen laitoin toiset 100g myös esipuretettua lankaa ja aluksi näytti, että siihen ei tartu väriä paljoa mitään enää, mutta kun annoin langan jäähtyä vielä värjäyksen jälkeen väriliemessä yön yli, niin aamulla se oli ihan mukavan vaalean keltainen eli oikean puolimmainen lanka. Kilolla sieniä tuli 200g keltaista lankaa, aika riittoisa sieni. Jos nyt löytäisin lisää näitä, niin kokeilisin laittaa suoraan 200g lankaa ensimmäiseen liemeen, kuvittelisin, että varsinkin pitkällä värjäyksellä molemmista tulisi hyvän keltaisia.

En ole vielä testannut näiden valonkestoa, mutta yleensähän sienikeltaisten valonkesto on parempi kuin suurimman osan kasveista saatavien keltaisten. Täytyy kokeilla.

In English

I crushed the mushrooms and boiled them for little over an hour. The liquid started looking yellow almost from the start. I strained the mushrooms and put 100grams of alum premordanted wool to the bath. It turned immediately yellow and after 30 minutes simmering, I started to worry that it becomes too brown, so I took the yarn from the pot. The color was not too brown, it is the golden yellow on the left after washing and drying. It was easy to wash, there was not very much unattached color.

I put another 100grams of alum mordanted wool to the afterbath. First it didn't seem to take any color, but after simmering for an hour and letting the yarn cool in the bath over night, it was nice light yellow, the one on the right. This is a good dye mushroom, if only I could find more of these. With one kilo I could dye 200grams of yarn. If I could do this again, I would propably put 200grams in the first bath and still I think I could get good medium yellows.

I haven't tested these for their light fastness, but usually mushrooms yellows are better than most plant yellows. I have to test them.

Ravelry

Sain eilen parin kuukauden odotuksen jälkeen kutsun liittyä Ravelryyn . Kutojien lisäksi siellä on oma "osastonsa" myös suunnittelijoille ja pienille lankojen valmistajille, kehrääjille tai värjäreille. Kestää ehkä jonkin aikaa, että värjäyskiireiden keskellä ehdin paneutua kaikkiin tuon neuleyhteisön mahdollisuuksiin. Jännää kuitenkin:-)

In English

After two months in the waiting list, yesterday I got my invite to Ravelry , a knit and crochet community. Exciting! There is also a section for designers and especially for yarnies, that's me:-)
It takes some time for me to read and find out about all the possibilities there, with all the dyeing going on here at the same time, but I am sure it will be fun.

Kylmävärjättyjä krappilankoja Cold dyed madder yarns

Syyskuussa otin loputkin krappilangat pois kasvihuoneesta saaveista, osa oli ollut värjäytymässä yli kuukauden, osa vähemmän aikaa. En huomannut isoa eroa värin muuttumisessa ensimmäisen viikon jälkeen, tosin ilmat viilenivät, ja se luultavasti hidasti värjäytymistä. Luulen, että ensi kesänä annan värjäytyä viikosta kahteen, se ehkä riittää. Väriliemien käyminen lakkasi myös ilmojen viiletessä, mitään varsinaista hometta niihin ei tullut, mutta käymiskuplat kyllä muuttuivat valkoisiksi. Kasvihuoneessa haisi pitkään vähän kuin hapankurkuille. Tarkemmin tästä värjäyksestä kirjoitin heinäkuussa, ne löytyvät otsikon Kylmävärjäys alta.
Käytin krappia saman verran kuin lankaakin ja ylimmäisessä kuvassa on näitä ensimmäisiä lankoja. Pieni tumma vyyhti oli tumman harmaata alunperin, tuo on ainoa mitä on jäljellä siitä, loput on jo myyty. 1769 on värjätty vaaleanruskealle lampaanväriselle langalle, ja 1755 vaalean harmaalle, muut valkoiselle. Kaikissa on ollut alunalla esipuretus, ei viinikiveä. Muita paitsi tuota tumminta on jäljellä useita satoja grammoja (ja myyn niitä 10E/100g).

In English

In September I washed the last yarns that had been in the greenhouse in buckets with madder, you can read about how I started that under label Cold dyeing. Some of the yarns had been with madder more than a month, some shorter time. I didn't notice any big difference in color after first week in the bucket. In August the temperature was lower, especially at nights, that might have slowed down the dyeing process. I think that next summer I will keep the yarns with madder for one to two weeks, maybe that is enough, but I will start then in June and so have more time to experiment.
The fermenting stopped in September, but I didn't get mold in the buckets. Little fermenting bubbles turned to white, but they still smelled like sour pickles.

I used equal amount of madder to yarn in the first bath and in the top picture there are these yarns. The darkest brown is madder dyed on dark grey (natural) yarn, I have sold it already, I have only that small sample left. 1769 is dyed on natural medium brown yarn, and 1755 on natural light grey yarn, the two other colors are dyed on white yarn. I have several hundred grams of these colors left to sell (10Euros/100grams).


Ensimmäisen värjäyksen jälkeen haudutin krappeja juuri kiehumisen alapuolella tunnin verran ja väriä irtosi lisää. Laitoin liemet krappeineen takaisin saaviin kasvihuoneeseen ja alunapuretettuja lankoja joukkoon, tosin puolet vähemmän nyt suhteessa krappiin. Väristä tuli heti oranssimpaa ja tietysti muutenkin hiukan vaaleampaa eli keltaiset väriaineet alkoivat tarttua lankaan, vaikka itse värjäys tapahtuikin taas viileässä kasvihuoneessa. 1738 oli harmaata lankaa ja 1739 valkoista alunperin.

In English

After the first yarns, I took the madder and simmered them gently for an hour to extract more color. I let them cool and put them back to the bucket in the greenhouse and then added new alum mordanted yarns, this time half of the weight of the madder. The color was now more orangey and lighter of course. Apparently the yellow dyestuffs started to come out, even though the actual dyeing happend in the greenhouse in maybe 20C or cooler. 1738 was dyed on natural grey yarn and 1739 on white yarn.

Nämä yllä olevat langat ovat myös yhdestä krappisaavista, värjäys tapahtui elokuun lopulta syyskuulle. 1768 oikealla oli ensimmäinen ja siinä lämpötila oli vielä normaali kesäinen, mutta keskimmäisessä 1767 oli jo syyskuun alku ja yöt viileitä. Jännästi näissä ei ollut sitä vähääkään kellerrystä, mitä kesällä tehdyissä värjäyksissä. Vasemman puolimmainen 1770 on kaikkein viimeisin värjäys tästä saavista, lankaa oli vain 300g, kun muita oli 800g kumpaakin (eli 800g krappia alussa). Krappia ei oltu kuumennettu ollenkaan koko aikana. Luulen, että, jos lämpötilat olisivat olleet korkeammat, väristä olisi tullut tummempi, viileät ilmat olivat myös tässä vaiheessa jo pysäyttäneet käymisen kokonaan.

Seuraavaksi täytyykin taas värjätä krapilla ihan tavallisesti padassa, varmaan väreistä tulee erilaisia, vaikka krappi onkin samaa.

In English

The yarns above are all from the same madder bucket, dyed in succession in August-September. 1768 on the right was the first (800grams of madder and the same amount of white yarn) in that pot and then temperatures were still warm in August. In the middle 1767 was dyed in the begininng of September and then it was much cooler already. It's color doesn't have any yellow, it is very nice rose red to me. On the left 1770 was the last dye from this pot, there was only 300grams of if and if the temperature had been higher I am sure it would have become darker, but the fermenting had stopped by that time and now it is pale red. I didn't heat madder at all in this dyeing (like the ones in the middle picture).

Next I have to dye madder normally in the pot with low heat and shorter time, I think the colors may be different then, even when I use the same madder.

Sienivärjäyksestä About mushroom dyeing

Olemme aika etuoikeutettuja täällä Suomessa, kun meillä on vielä jokamiehenoikeudet, jotka takaavat sienestyksen ja marjastuksen metsissä. Tämä tuli mieleeni, kun luin yahoon värjärikeskusteluista, että Belgiassa sienten poimiminen on kiellettyä. Luontoa on siellä niin vähän jäljellä.

Onneksi meillä kunnon metsiäkin on vielä jäljellä, vaikka paljon on hakkuita, risukkoisia harvennuksia ja nuoria taimikoita, joissa ei paljoa ole iloa sienestäjälle tai marjastajalle. Verihelttaseitikki ja keltahelttaseitikki ainoina värisieninä taitavat viihtyä myös mäntytaimikoissa. Hyvä sinänsä meille värjäreille, vaikka paljon rentouttavampaa onkin liikkua vanhassa sammaleisessa metsässä. Suomen sienisadosta on Kuluttajaviraston mukaan kerätty vuosittain n 2% ruokasieninä eli todella paljon jää sieniä metsiin, puhumattakaan tietysti värisienistä:-) Sienethän ovat kuin kukkia, joista kerätään vain se kukka, muu osa jää kasvamaan maan alle eikä poimiminen haittaa sitä.

Miten sitten sienivärjäyksen alkuun pääsee? Periaatteessa sienillä värjääminen on samanlaista kuin kasveilla. Monista sienistä ei saa mitään väriä (tai vaaleaa beigeä) ja

sienten tunnistaminen on vaikeaa, sienikirjoja kannattaa lukea, käydä sieninäyttelyissä ja suomeksi on myös hyvä keskusteluryhmä netissä, josta kyllä saa vastauksia tunnistusongelmiin.

Sienivärjäyskirjoja on suomeksi Carla ja Erik Sundströmin Sienivärjäys, ja Aittomäki, Colliander, Kotirannan Väri luonnosta käsittelee myös sienivärjäystä. Englanninkielisistä minulla on The Rainbow Beneath my Feet, A Mushrooms Dyer's Field Guide, tekijöinä Arleen Rainis Bessette ja Alan E.Bessette. Myös Miriam C.Ricen Mushrooms for Color on suositeltava. Häneltä on myös loppusyksystä tulossa uusi kirja sienivärjäyksestä.

Hjördis Lundmarkin ja Hans Marklundin Färga garn med svamp on hyvä vihkonen ruotsiksi, siinä on esitelty 14 tärkeintä värisientä/kääpää ja niistä saatavat värit.

Amerikkalainen Carol Lee on tehnyt sienivärjäyskirjan, minulla ei sitä ole, mutta täällä on sitä myytävänä..

Joka kolmas vuosi pidetään kansainvälinen Fungi & Fibre symposio, seuraavaksi Californiassa tammikuussa 2007, siitä lisää International Mushroom Dye Instituten sivuilla

Muita sienivärjäyksestä kertovia sivuja englanniksi:

Allfiberarts - a mushroom dye workshop

Use of Scottish fungi

A natural dye experience

Suomeksi on seuraavia sivuja:

Coloriassa on myös kattava luettelo värjäykseen käyvistä sienistä ja mitä värejä niistä voi saada.

Villan kasvivärjäystä - sivuilla on myös perusreseptejä sienivärjäyksestä.

Satuin myös tällaiseen englanninkieliseen mielenkiintoiseen sieniblogiin, siellä on myös jäkälistä. Jos tiedätte hyviä sienivärjäys -sivuja tai kirjoja, niin mielelläni kuulisin niistä.

Eiköhän tässä ole nyt jonkin verran tällä kertaa sienivärjäysasiaa, lupaan, että seuraava postaus onkin sitten muusta, jos sienet alkavat kyllästyttää.

In English

After reading in yahoos Natural dyes messages how mushroom picking in Belgium is forbidden, I thought how very fortunate we are in Finland and Scandinavia to have "every-mans-rights" by law to pick mushrooms and berries anywhere exept of course near houses or farms. And just to have forests.

For mushroom and berry picking it is bad that so many forests are cut down for timber, or are just planted and too young for mushrooms to grow. Luckily enough old forests still exist. Many dye mushrooms prefer old mossy forests (and so do I), but one good dye mushroom, Cortinarius semisanguineus, grows also in young pine forests, so that is good for us dyers

It is estimated, that in Finland there grows 1000-5000 million kg of mushrooms every year and only 2% of the edible mushrooms are picked, not to mention about dye mushrooms:-)

Mushrooms are like flowers of the plants, you can pick them and the main body of the mushrooms just keeps on growing under the ground.

How to start with mushroom dyeing? It is really like dyeing with plants, just use mushrooms. Many mushrooms don't give any color (or just pale tan) and

mushroom identification is difficult, there are books of course, and in Finnish, we have good mushroom discussion group, where there is always someone, who will help. Maybe there are similar groups in other countries.

A very good book in English about dye mushrooms with color pictures and descriptions is The Rainbow Beneath my Feet, A Mushrooms Dyer's Field Guide by Arleen Rainis Bessette and Alan E.Bessette. I can also recommend Mushrooms for Color by Miriam C.Rice, and I have read that there will be a new mushroom dye book from her coming later this year

My best Finnish mushroom dye book is translated from Swedish and it's name is Färga med Svampar and the authors are Carla and Erik Sundström.

Also in swedish is Hjördis Lundmark and Hans Marklund : Färga garn med svamp, where they show 14 most important dye mushrooms/polypores and the colors you can get from them.

Carol Lee from the United States has also written a mushroom dye book. I haven't read it but here is a link to her web site http://www.thesheepshedstudio.com/library.html

Every three years there is an international Fungi &Fibre symposium and it is now in California in January 2007 http://www.sonic.net/dbeebee/IMDI_new/communication.html

That was also an International Mushroom Dye Institute page.

Other web sites about mushrooms dyes:

Allfiberarts - a mushroom dye workshop

Use of Scottish fungi

A natural dye experience
Coloria is a Finnish site with an index of mushrooms that can give color (in Finnish, but there are latin names of the mushrooms)

I also ran across an interesting mushroom and lichen blog

Cornell Mushroom Blog

I hope some of these links help new mushroom dyers. If you know any other good mushroom dyeing links or books, please tell me.

Now this is enough about mushrooms this week, my next posting is something else than mushrooms, I promise.

Ruosteorakassaalis Yesterdays mushrooms

Eilen kävimme taas metsässä vanhassa ruosteorakaspaikassa ja kylläpä niitä olikin nyt paljon, iso osa vielä ihan nuoria, valkoreunaisia. Alla olevassa kuvassa on juuri noussut vielä kokonaan vaalea yksilö.

In English

Yesterday we went to pick mushrooms again, this time to the place, where we expected to find Hydnellum ferrugineum. And so there were, a lot! Most still young with white edges around brown center, but in the picture below, there is one mushroom still all white.

Koska niiden lakkien yläpuolen värit vaihtelevat niin paljon iän mukaan, on varminta halkaista sienet ja jos sisus näyttää tasaisen ruskealta, nuorena vähän vaaleammalta ja vanhana kanelinruskealta, kyseessä on ruosteorakas. Mieto maku kielenkärjellä vielä varmistaa lajin.

In English

Because the color of the caps varies so much depending on age, I cut the mushrooms to half and if the flesh looks brown, light brown in young mushrooms, darker in older ones, they are Hydnellum ferrugineum. I tasted them with a tip of my tongue and they were mild, a sure sign of this species.

Päivän kokonaissaalis 27kg ruosteorakkaita ( ja kaksi siniorakasta, tässä näkee suhteen näiden yleisyydestä). Periaatteessa saisin värjättyä näillä reilun kilon lankaa vihreäksi, mutta nyt kun näitä on näin paljon jo aiemmin löydettyjen lisäksi haluan kokeilla erilaisia säilöntämenetelmiä. Sen tiedän vanhasta kokemuksesta, että suoraan nyt näillä ei kannata värjätä, tuloksena olisi todennäköisesti vain hyvin vaalea beige tai vihertävä (emäksisessä liemessä) parhaassa tapauksessa. Osan olen jo säilönyt ammoniakkiliemeen, nyt varmaan kuivaan pienemmän osan ja katson miten ne käyttäytyvät myöhemmin värjätessä. Osan jätän kannelliseen ämpäriin yksinään mätänemään ainakin kuukaudeksi, ehkä pidemmäksikin aikaa. Epäilen hiukan, että näille voisi käydä kuten suomuorakkaille, joista saatava väri muuttuu sinivihreäksi, kun sienet saavat mädätä omia aikojaan. Katsotaan.

Viikonloppuna värjäsin indigolla, nyt niitä lankoja on puretettava ja sitten värjättävä keltaisella, että saisin tarvitsemiani kirkkaita vihreitä. Myös kasvihuoneesta tulleita krappilankoja on selviteltävä, että saan ne kuvattua ja myyntiin. Sienten kanssa on niin mukava leikkiä, mutta suurin osa värjäyksistä tulee kuitenkin kasviväreistä.

In English

Total weight of yesterdays mushrooms was 27 kg of Hydnellum ferrugineum ( and two Hydnellum caeruleum mushrooms, there you can see which one is more common here). In principle, I can dye with these mushrooms a little over 1kg of yarn, but I think I will do some experimenting again. I know from previous experience that if I dyed with these now fresh, they would give me propably beige or with ammonia light green. I hope that after soaking in ammonia, I will get dark green. I now dry part of the mushrooms and we'll see how that affects the color later. I will also leave bigger part of them in closed buckets outside just to rot for a month, maybe longer. Feels awful, but I have had good experiences with other tooth fungi this way, they give more bluish colors after rotting. We'll see.

I like to play with mushrooms, but next I have mordanting to do. I dyed more blue colors with indigo in the weekend and now I have to mordant them with alum today, tomorrow and thursday, one kg per day, then in the weekend I can overdye them with something yellow to get brighter green colors. I have also still madderyarns to wind again so that I can take photos of them (for you to see) and sell them.