Dyeing with rhododendron leaves Rhodonlehdillä värjäystä

Sain tammikuussa rhodojen lehtiä kokeiltavaksi värjäykseen ystävältä, jolla on todella paljon rhodoja. Itselläni ei ole kuin pari ostettua tainta, ja sitten kymmeniä pikkutaimia, jotka olen kasvattanut siemenestä, kuvassa olevat taimet ovat kaksi vuotta vanhoja ja pääsivät viime keväänä maahan. Uusia siemeniä on tänäkin vuonna jo kylvettynä, mielenkiintoisia risteytyksiä Rhodokerhon siemenvälityksestä:) Odotan innolla, että nämä kasvavat isoiksi pensaiksi, silloin lehtiä jo raaskii kerätä värjäykseenkin, vaikka rhodot ovat ikivihreinä jotenkin eksoottisina kasveina muutenkin mieleeni.

Rhodot ovat samaa sukua suopursujen kanssa ja taas suopursut mainitaan jo 1919 ilmestyneessä Alina Hellenin Kotivärjäyskirjassa, se on koivunlehtireseptien jälkeen yksi Hellenin eniten käyttämä kasvi, esim pelkästään vihreää väriä antavista resepteistä siinä on suopursua yhdistettynä indigon tai sinipuun kanssa kaikkiaan 22 reseptissä. Muilla ko kirjan resepteillä suopursusta sai erilaisia keltaisia ja ruskeita (kuparipuretuksella) ja punaruskeita yhdistettynä krapin kanssa. Käytetyt suopursujen määrät vaihtelivat 3-8 kertaa langan määrä, riippuen halutusta väristä. Yleensä lehdet tai versojen latvat kehoitetan keräämään ennen kukintaa tai kukinnan aikaan, mutta oletin niiden antavan väriä muuhunkin aikaan vuodesta, ja ihan oikein väriä tulikin:)

Vaikka suopursu näyttääkin olleen täällä yleinen värikasvi, ei siitä löydy tietoa eurooppalaisesta värikasvikirjallisuudesta (siis siitä mitä minulla on), edes Cardon ei mainitse sitä. Olisi muuten mielenkiintoista tietää, ovatko suopursut tai Pohjois-Amerikassa luonnonvaraisina kasvavat rhododendronit olleet siellä alkuperäiskansojen käyttämiä värien lähteitä?
Suopursun sisältämistä väriaineista en löytänyt paljoa tietoa, siinä on tanniineja, ( mm leditannic acid), mutta rhododendronien kohdalla löytyi enemmän tietoa niiden sisältämistä flavonoideista. Niissä on mm quercetin, myricetin, quercitrin, myricitrin, hyperin, quercetin 3-glucoside, and the new aglycone quercetin, tiedot täältä. Samoja flavonoideja oli myös löytynyt Rhododendron brachycarpumista, täällä, (ja juuri tätä lajia on kestävien suomessa jalostettujen rhodojen taustalla). Mielenkiintoiselta tuntui myös tämä artikkeli, jossa oli tutkittu suhdetta lehtien sisältämien flavonoidien ja rhodon kylmänkestävyyden välillä. En raaskinut ostaa sitä.. ainakaan vielä, mutta olisi kyllä kiva tietää mitkä flavonoidit olivat nimenomaan yhteydessä kylmäkestävyyteen ja olisivatko ne juuri niitä, jotka antavat kestävimpiä keltaisia värejä. Ylempänä luetelluista quercetin ei ole niin valonkestävä, kun taas nuo muut ovat, Cardonin mukaan. Näköjään eri rhodolajien välillä voi siis olla eroja flavonoidi (ja siis väriaine)pitoisuuksissa.
No, tietysti vain värjäämällä ja itse testaamallahan sen keston helpoiten saa selville:)

In English
In the beginning of January I got rhododendron leaves to experiment with from a friend who has really a big rhodo garden. I have only couple of rhodos which I had bought few years back so they are not very big yet, but then I have also grown rhododendrons from seeds. The ones in the picture are two years old and I planted them outside last summer. I have also sown new seeds already this year, they are hardy and exciting new crossings from Finnish Rhododendron Club.
I am looking forward to seeing all my own grown rhododendrons as big bushes, and then I could use their leaves also for dyeing, though I love the look of these evergreen exotic bushes even without thinking them as dyestuffs:)

Rhododendrons are close relatives of marsh tea (Rhododendron tomentosum, syn Ledum palustre), which grows here in swamps and other wet places. Marsh tea is mentioned as a good dye in old Finnish dye bood (Alina Hellen: Kotivärjäyskirja, 1919) and in that book there are many recipes how to use it. Only in the chapter about green dyes Hellen gives 22 recipes using marsh tea with indigo or logwood, to get different kinds of greens. Other recipes are for yellows and with copper mordant brown and reddish browns when you combine marsh tea with madder. The amounts of marsh tea used vary from 3 to 8 times of the weight of the goods, depending of the wanted shade. Usually the leaves or plant tops are told to gather before flowering or just as the plants are in flower, but I thought that these might give color also other times of the year:)

Even though marsh tea has been a very common dye plant here in Scandinavia, I didn't find any information about it in European dye litterature I have, even Cardon doesn't mention it. It would be interesting to know if marsh tea or rhododendrons growing in the wild in North America were used previously there?
I couldn't find much information about the dyesuffs in marsh tea, only that it contains tannins, leditannic acid, but from rhododendrons I could find more. They contain many flavonoids: quercetin, myricetin, quercitrin, myricitrin, hyperin, quercetin 3-glucoside, and the new aglycone quercetin, this information from here. Rhododendron brachycarpum contains much the same flavoinoids, according to this, and that is a species that is much used to create hardy Finnish rhododendrons:) This article would be also very interesting (but I didn't buy it.. not at least yet). In Poland there had been found relationship between flavonoid concentration in rhododendron leaves and their frost resistance. It would be interesting to know which the exact flavonoids were and if they were the ones that give the best yellows.
According to Cardon quercetin is not so good (even though it is very common) as the other ones. Apparently there are differences in the flavonoid ( and dyestuff) contents in different species of rhododendrons.
Of course the easiest way is just to dye and test the yarns:)

Tein ensin pienen koevärjäyksen: pilkoin 130g rhodojen lehtiä, kaadoin kuumaavettä päälle, annoin hautua seuraavaan päivään, jolloin keitin niitä kolmisen tuntia. Lehdistä lähtee aika kitkerät tuoksut, joten hyvä ilmanvaihto on paikallaan taikka värjäys ulkona.

Siivilöityyn liemeen laitoin yhteensä 25g lankaa (520g lehtiä/100g lankaa), josta osa oli alunalla ja viinikivellä puretettua ja osa purettamatonta, jälkimmäisen laitoin jälkipuretukseen raudalla.

Alunalla puretettu lanka tuli voimakkaan kellanruskeaksi, vasemmanpuolimmainen keskimmäisistä pikkuvyyhdeistä. Samasta liemestä tuli 20g alunapuretettua jälkiväriä: oikeanpuoleinen pikkuvyyhti.

Samoilla suhteilla tein sitten isomman värjäyksen: pilkottuja lehtiä 1,1kg ja 200g lankaa, mutta nyt keltainen ei tullutkaan yhtä voimakas, vaan kauniin kullankeltainen (iso vyyhti oikealla). Kaunis väri, mutta ei sama kuin ensimmäisessä pikkuvärjäyksessä:(

Vielä yksi värjäys oli suopursun lehdillä, joita oli 170g, näillä sain 100g vasemmanpuolimmaista vaalean keltaista. Nyt olin hiukan ahne, lankaa olisi pitänyt laittaa vähemmän tuohon lehtimäärään nähden, mutta ehkä se on silti ok:)

Rautapuretuksen kanssa huomaa hyvin, että lehdet sisältävät tanniineja: odottamani armeijavihreän sijaan langoista tuli hyvin harmaita. Voimakkaassa ensimmäisessä värjäyksessä saatu pikkuvyhti kyllä vihertää hiukan, mutta isompi vyyhti on harmaa, pakko sanoa. Voi mäntti. Ehkäpä, jos lehtiä ei olisi keittänyt niin kovasti, tanniineja ei olisi irronnut ja väri olisi ollut parempi? Toisaalta keltaisissa väreissä tanniinit yhdessä flavonoidien kanssa tekevät väristä ehkä vieläkin kestävämpiä? Seuraavaksi laitan nämä testiin aurinkoon.. kunhan kevään edetessä sitä tulee enemmän näkyviin:)

Rhodojen lehdet olivat paljon helpompia käsitellä kuin suopursujen, tietysti ne piti pilkkoa, mutta kun ne ovat paljon isompia niin myös väriainetta tulee helpommin enemmän.

Eli keltaisia ja kellaruskeita värejä varten rhodojen lehdet tuntuvat oikein käyttökelpoisilta, varsinkin jos vielä valonkestotestit näyttävät plussaa.. niinkuin vähän odotan. Tuloksia myöhemmin.

In English

My first dyeing was a little test: I cut 130grams of rhodo leaves to small pieces, covered with hot water and let them be overnight, then boiled them for three hours. The fumes when boiling are pretty bad, so it is best to have good ventilation or do it outside.

The next day I dyed in the strained bath 25grams of yarn (520g of leaves to the 100grams of yarn), some of it was mordanted with alum and cream of tartar and some were unmordanted. The latter I aftermordanted with iron. With alum the yarn became very nice strong brownish yellow, the left little skein in the middle. The right hand little skein was dyed in the afterbath and so it is not very strong color, even though the bath itself was still very dark brownish red.

Then I used the same proportions of leaves to the yarn and did a bigger bath: 1,1kg of leaves and 200grams of yarn, but for some reason I didn't get the same dark yellow but instead golden yellow, the big skein in the right. Nice color, but not the same as in the test dyeing:(

I did still another bath with marsh tea leaves, I had 170grams of them and I dyed 100grams of alum mordanted yarn lighter yellow, the big skein in the left. I was too greedy, too much yarn to that amount of leaves, but maybe it is still ok:)

From iron mordanted yarns below you can clearly see that these leaves contain a lot of tannins: I was expecting to get somethin like army green, but instead got grey. In the first test dyeing (the smaller skein) there is a hint of green, but the bigger skein from the second batch is grey. Bummer. Maybe if I hadn't boiled the leaves so vigorously and long and thus not extracted so much tannin, the color would have been better? On the other hand perhaps the yellow is now more fast when the tannins had combined with flavonoids? I am going to put these yarns to lightfastness test next.. when we get some more sun:)

I liked the rhododendron leaves, I am sure they are much easier to pick than small marsh tea leaves and as they are bigger, you can get more dyestuff quicker:)

If the lightfastnesstests go as I expext, the leaves from rhododendrons seem very useful source of yellow colors. I'll post the results later.

Polypore experiment Kääpäkokeilu

Tässä esimerkki käävästä, mistä EN ole saanut mitään väriä:)

Kyseessä on vuosi sitten kuvattu ja keräämäni karvavyökääpä, Trametes hirsuta. Värjäyskirjallisuudessa tämän suvun käävistä vain Trametes versicolor, ja siitäkin sen sinertävä muoto, on mainittu väriä antavaksi, mutta siitäpä sitten saakin siniharmaata väriä. Sitä en ole koskaan löytänyt, mutta tämä karvavyökääpä on hyvin yleinen ainakin meidän lähiympäristössä. Se kasvaa yksivuotisena lehtipuilla, mm pihlajilla ja tuomella, joita täällä riittää. Niinpä vuosi sitten keräsin nuo käävät ja yhteensä niitä tuli 570g, hyvin kevyttä tavaraa. Koska ajattelin, että näistä ei mitään tule ainakaan tavallisilla menetelmillä, laitoin pilkotut käävät likoon lasipurkkiin tuhkalipeään.

Jo muutaman päivän kuluttua huomasi, että käävistä ei irtoa väriä, liemi pysyi melko kirkkaana.

Purkki kuitenkin jäi odottamaan ja vasta nyt, kun tarvitsin purkin muille väriaineille, keitin liemen kääpineen, useita tunteja. Liemi oli keitossa tummunut jonkin verran, mutta kokeilussa 20gr alunapuretettua lankaa ei värjääntynyt oikeastaan miksikään. Edes beigeksi:)

Eli nyt on sitten tämäkin kokeiltu ja niinkuin useat valkomaltoiset sienet/käävät väriaineita ei tässä ollut.

Erikoista kylläkin, myös se Trametes versicolorin sininen muoto on myös valkomaltoinen, ja silti sinertävää väriä pitäisi tulla ihan alunapuretuksella, mutta ehkä se on yleisempi muualla Euroopassa kuin täällä.

In English

This is an example of a polypore, that DOESN'T give any color:)

A year ago I photograped and collected this polypore, Trametes hirsuta.

This is an annual polypore, growing on rowans (Sorbus aucuparia) or bird cherries (Prunus padus) near our house, very common here and so even though there is no mention in the dye litterature about it giving any color, I though to try it anyway. Another polypore of the same Trametes-family, Trametes versicolor (and especially the blue form of it) gives blue with alum mordant according to mushroom dye books, but I have never found it here.

So, I collected these polypores, 570grams of them, not heavy mushrooms:-), and put them to soak in a glass jar in wood ash lye in high pH. I was sure they wouldn't give any color with normal soaking and boiling, but perhaps this way I could get some color out of them. After a few days I could already see, that it was wishful thinking, the liquid remained almost clear. The jar was forgotten, I never had time to empty it and boil the polypores, until now when I needed the jar for some other experiment. So I boiled the contents, which were still only pale tan colored, the color of the liquid deepened a little, but none of it attached to the alum mordanted wool (20grams), not even the usual tan:)

This was a typical reaction for a mushroom with white flesh, mostly they don't yield any color. Interestingly though, the blue form of Trametes versicolor has also white flesh. So if you find polypores looking similar (but smaller I think) to the ones in the pictures, BUT which are bluish grey, try them, they might be the good ones:)

Seed mail Siemenpostia

Kevät ei tunnu olevan niin kaukana, kun voi tilata ja hiplata siemeniä. Viime kesän onnistuneitten väritatarvärjäysten jälkeen oli ihan pakko saada niiden siemeniä ensi kevääksi, kun omat kasvini eivät tuottaneet siemeniä.
Ensin löysin Ranskasta paikan B & T World Seeds'in josta tilasin heti tammikuun alussa väritatarta eli Persicaria tinctoriaa (ja vähän muitakin siemeniä, hmm hmm). Muita siemeniä tulikin sitten viikon sisään postissa, mutta juuri väritattaret olivat jääneet jälkitoimitukseen. Harmillista, varsinkin kun viestissä luki että toimitus voi kestää jopa kaksi kuukautta. Aloin pelätä, että jospa niitä ei tule ollenkaan, ja kun löysin toisen paikan USAsta, JL Hudson, Seedsman, jossa siemenet olivat halvempiakin, tilasin sieltäkin. Atlantin takaa siemenet tulivat nopeasti ja eikö mitä, myös Ranskasta tuli tällä viikolla siemenkirje ja lisää Persicaria tinctorian siemeniä eli nyt niitä sitten riittää! Varmasti ylimääräisiä taimia on keväällä, jos en saa kaikkia mahtumaan itselle, ja ehkä pieni määrä ylimääräisiä siemeniä voisi olla nytkin.

Tavallista morsinkoa on myös siemeninä, mutta jännittävä on kokeilla ensi kesänä myös kiinalaisen morsingon, Isatis indigotica, kasvatusta ja värjäystä sen lehdillä. Niiden pitäisi sisältää enemmän sinistä väriainetta kuin tavallisen morsingon. Näitä siemeniä löysin myös USAsta, Sand Mountain Herb- siemenfirmasta ja palvelu oli oikein hyvä:)

Muitakin värikasvien siemeniä on odottamassa kevättä, sain mm villin krapin, Rubia peregrinan, siemeniä värjäysystävältä ja muutenkin krappimaa tulee laajenemaan ensi kesänä.

Siemenajatuksista vielä vähän muualle värjäykseen, englanniksi on erinomainen yhteenveto puretuksesta ja sen historiasta Helenin blogissa, kannattaa tutustua:) Pieni yksityiskohta:
hän kirjoittaa mm että viinikivi erityisesti kokenillin kanssa käytettynä auttaa väriä kiinnittymään kuituun. Olen juuri värjännyt paljon kokenillilla ja jo aiemminkin todennut saman, jos lanka on puretettu vain alunalla (riippumatta sitä onko se esipuretettu vai yhtä aikaa), väristä tule huomattavasti vaaleampi kuin jos mukana on viinikiveä. Näin isoa eroa värin voimakkuudessa en ole huomannut mitään muita väriaineita käytettäessä, värin sävyyn tulee kyllä muutoksia riippuen siitä onko viinikiveä mukana vai ei. Viinikivihän auttaa alunaa pysymään liukoisessa muodossa pidempään ja näin isompi osa alunasta ehtii kiinnittyä kuituun, mutta kokenillin kohdalla jotain muutakin tapahtuu, ja vaikka viinikivi ei olekaan välttämätön puretuksessa, kokenillin kanssa siitä on todellista hyötyä, siis minun mielestäni:)

In English
Spring doesn't seem so far away when I can order and think about seeds. My japanese indigo dyeings last summer were so successful and exciting that I had to order more seeds for next summer, as I didn't manage to get any seeds from my own plants.

First in the beginning of January I ordered it's seeds from B & T World Seeds from France (and some other seeds hopped into my shopping cart, too..). I got the other seeds right the next week but unfortunately the Persicaria tinctoria seeds, which I was most expecting, were left for later delivery.. they said that it could be even two months before they were available. Well, then I got worried that what if I don't get them at all, and then found another place from the US where I ordered more Persicaria tinctoria seeds (for even cheaper price) JL Hudson Seedsman. The seeds came quickly and guess what, of course this week I got a letter from France with Persicaria tinctoria seeds in it. So now I have a lot of japanese indigo seeds! Perhaps I'll sell some plants in the spring if I can't find place for all of them. Although I know I will need a lot of blue yarn:)

I have also woad, Isatis tinctoria, seeds waiting for spring, but it will be exciting to dye with Chinese woad, Isatis indigotica. I found those seeds also from the US, a seed company called Sand Mountain Herb, which I can recommend from their fast service. Chinese indigo is said to give more blue that ordinary woad.

I have also other dyeplant seeds waiting for spring, among other I got wild madder seeds, Rubia peregrina, from a friend:) I had already planned to make a larger madder bed anyway, more madder, Rubia tinctoria, because red is a color I need all the time and it would be fun to experiment with my own madder.

Then something else: I have to recommend Helen's writing about mordanting in her blog: it is really worth reading, and not just once:)
A small detail from her long posting: she writes that if you are using cochineal, mordanting with cream of tartar (and alum) fixes more colour onto the fibers. I have just dyed with cochineal and I have noticed it earlier, too, that it s really true: if I use yarn only mordanted with alum, the color will be much paler than if I use yarn mordanted with alum and cream of tartar. I haven't noticed this much difference with any other natural dyestuff. Of course cream of tartar can change the hue with many other dyestuffs, but with cochineal it does something else, too. Or that is what I think :)

Dye notes Värjäysmuistiinpanoja

Kiitokset kaikille onnentoivotuksista.
Tämä vuosi alkoi tosi hyvissä merkeissä. Juuri ennen Knitter's Review'n ilmestymistä olin lähettänyt vähän lankalajitelmia Englantiin Ecoknits'ille, joiden periaatteet sopivat hyvin yhteen omieni kanssa. Onneksi heille, että tämä oli sovittu ennen lanka-arvostelun ilmestymistä, koska sen jälkeen en olekaan ehtinyt tehdä muuta kuin värjätä omaan nettikauppaan ja tarvikepaketteihin lankoja, sukkalankojen ja Maahinen-lankojenkin värjäys on jäänyt odottamaan eikä tänä talvena olekaan sellaista loma-tammikuuta, niinkuin aiemmin.
Kaikeksi onneksi sain ostaa myös ystävältäni lisää kuivattuja värisieniä, joten niitäkin riittää nyt vähäksi aikaa, tämäkin onnenpotku osui juuri viime viikkoon:)

Ladka kyseli aiemmin värjäyskirjanpidostani, joka on hyvin vanhanaikainen. Minulla on paksu kovakantinen vihko (itse asiassa juuri aloitin neljännen sellaisen vuoden vaihteessa), johon kirjoitan lyhyesti mistä väriaine on peräisin, kuinka paljon sitä oli, liotusajan, keittoajan ja lämmön suunnilleen, värjätyn langan määrän, puretusaineen ja värin.
Käytännössä eniten käyttämilleni väriaineille käytän aina samaa reseptiä, joka on päässäni (joskus muinoin kyllä kirjattu ylös), näistä en kirjoita ylös kuin päivämäärän ja värjätyn langan määrän. Eihän näilläkään samaa joka kerta tule, vaikka perusresepti olisin sama. Liotus-ja keittoajan vaihtelut vaikuttavat ja esim sienillä niiden ikä, joskus kerätyt sienet ovat olleet vanhempia, joskus nuorempia ihan samassakin kuivurillisessa.
Yön yli liottaminen voi olla mitä tahansa 12 ja 18 tunnin välillä, joskus taas värjäyslämpö nousee nopeasti 80 asteeseen, joskus hitaammin. Joskus lämpö on 85 astetta, joskus 90 astetta, pienetkin erot voivat vaikuttaa ja puilla pataa lämmitettäessä tarkkuus on eri luokkaa kuin teollisemmissa olosuhteissa, jossa voidaan lämmön nousut ja laskut säätää melkein minutilleen.
Tällaisia pikkueroja ei tule kirjattua ylös, vaikka nekin ovat tärkeitä.

Muilla sienillä tai kasveilla, joilla en värjää niin usein, kirjoitan tiedot vihkoon tarkemmin. Näin on helpompi myöhemmin katsoa, mitä olen tehnyt ja miten värjäys on onnistunut. Täsmälleen samaa sävyä harvemmin tulee uudestaan, vaikka noudattaisin samaa reseptiä, toisaalta joskus taas voi hyvinkin tulla ihan samaa, mutta olen oppinut olemaan lupaamatta mitään tiettyä väriä etukäteen. Jos lupaan, silloin sitä ei varmasti tule, ainoastaan minulle stressiä:)
Sitten ovat tietysti erikseen kaikenlaiset jälkiliemet, joita nytkin on tallella muutamia ämpärillisiä ajalta ennen joulua. Joskus näistä pitkään seisseistä tulee hyviä yllätyksiä, mutta vähintäänkin pohjavärejä jollekin muulle, ja siinä vaiheessa kyllä kirjanpitoni pettää.

Värjätyillä myyntilangoillani on juokseva numero ja joka langasta on näyte talletettuna kansioon, viimeisimmästä kansiosta kuva alempana. Värjäämättömien lankojen numerot taas pysyvät osin samana: niillä numerosarjan kaksi viimeistä numeroa osoittavat langan värin. 01 on luonnonvalkoinen, 02 vaalean harmaa jne. Sarjan kaksi ensimmäistä taas osoittavat kehruuerän vuoden. 0801 on 2008 alussa tullut kehruuerä luonnonvalkoista, joka sitten syksyllä loppui, ja tilalle tuli 08201. Värjäämättömilläkin villoilla on eroa.

Olen joskus yrittänyt siirtää värjäysmuistiinpanoja tietokoneelle, mutta en ole saanut vielä tehtyä tarpeeksi hyvää pohjaa, mille tiedot menisivät vaivattomasti ja silloin muistiinpanot jäävät tekemättä. Eli siis kyllä vihko ja kynä on edelleen paras:)

In English
Thank you everyone for the congratulations.
This year has started really well. Just before the Knitter's Review came out, I had sent some dyed yarn selections to Ecoknits in the UK, I think their principles match with mine, and I was honored that Kris asked to have my yarn in her shop. The timing was good for them, because since the yarn review came out and surprised me, I have hardly had enough time to dye for my own shop and for the mitten kits. Sockyarns and Maahinen-yarns are still waiting to be dyed, and this year January seems not to be a holiday month for me like before:) Not even knitting, just dyeing.
Another good thing that happened was that a friend of mine had dried dye mushrooms still left and I could buy them from her, and now I have enough of mushrooms for some time. Also this lucky thing happenend last week. All good things seem to happen all at once:)

Ladka asked earlier about how I keep my dyenotes. It is very old-fashioned. I have a thick notebook (actually I just started fourth notebook),where I write short notes of each dyeing: where the dyestuff came from, how much did I use, how long did I soak and boil or simmered it, how high the temperature was (about), how much yarn did I dye, what mordant did I use and how the color turned out.
In reality for the dyesuffs that I use the most, I have the same recipe (in my head, written down years ago) all the time, and so I write down only the date and how much yarn was dyed. Even when I use the same recipe, I don't get the exactly the same color. The time of soaking and/or simmering vary, and with mushrooms the age of the mushrooms can be different even when I have picked and dried them at the same time.
When I write down that I have soaked the dyestuff overnight, the actual time can be anything between 12 to 18 hours. Then sometimes the temperature of the dyebath raises quickly to simmer, sometimes it takes more time, sometimes the bath is close to boiling, sometimes it stays nicely to just simmer. I don't often write small things like this down, even though they might make a difference.In more industrial environment the temperatures are easier to manage than with my dyepots, which are mostly heated by firewood.
I have learned not to promise to try to repeat the color, sometimes I do get the same color, but it it certain that if I want it to be the same, it never will be, and all I get is a lot of stress.
Then there are different afterbaths, many times I save the bath and use it to dye sometime later (like now I have a few buckets of used dyebaths from before Christmas). It might dye nicely again after sitting for a few days or weeks, then again it might only give me a tan base for some brighter and better color. I have to confess that keeping notes of all the afterbaths is something I don't do well.

When I dye with plants or mushrooms which I don't use weekly or every month, I write down the recipes more carefully. This way it is easy to read later what I had done and how the color had turned out, and I might have better chance to learn from earlier experience. I used to think I remember more than I actually do, I have learned this the hard way:)

For all the dyed yarns that I sell, I give a number (I am now in a number little over 2100) and I keep a sample of the yarn in my folder with information what that number was dyed with and a reference in my notebook. There is a picture below of one of my sample folders, not so tidy, but it works.
The numbers of the undyed natural yarns stay partly the same: the last two numbers show the color of the yarn, like 01 is natural white, 02 is natural light grey and so on. The first two numbers of the natural yarns tell the year when that particular yarn was spun, like 0801 tells me it is a natural white yarn spun in the beginning of 2008. 08201 is a natural white spun later in 2008, after I had sold all the first spinning lot. So there are color differences also in natural undyed yarns and it is important to keep track of them, too.

I have sometime tried to keep my notes in a computer, but haven't had patience (or knowledge)enough to make good and simple chart, where the information would be easy and fast to write.
So for now it is a pen and notebook for me:)

Knitter's Review

Lyhyt viesti, miksi ei ihan vielä tule kunnon postausta.
Eilen ilmestyneessä amerikkalaisessa online neulelehdessä oli arvostelu meidän langoistamme, täällä, ja se taas on aiheuttanut sen että olen korviani myöten tekemässä vain lisää tarvikepaketteja, kaupasta ovat melkein kaikki langatkin loppu:) Kyllä tämä tästä varmaan tasaantuu, ja kauppaan ainakin on puolivalmiina jo lisää lankoja, täydennän sitä mukaa kun saan valmiiksi. Ja ihan varmasti tulee värjäysjuttujakin tänne vielä:)
Hyvää yötä.

Lisäys: huomenna lauantaina 10.1 emme ole kauppatorilla, mutta viikon kuluttua sitten taas:)

In English
Just a short message why I have been so busy. Yesterday there was a Yarn Profile article about our Aarni yarn in Knitter's Review, online-knitting magazine, here. So now I am swamped with orders:) and making kits as much as I can. I have already run out of almost all the dyed yarns in the shop, but I have more half done and I will restock the shop as soon as I can, next week at the latest. So if there is now empty, please pop in after couple of days. I will have more Aarni Bloom selections ready next week and also other selections.
I'll be busy yet in the weekend dyeing more and making packages ready to leave on Monday, but my dyeings and experiments won't stop and Ladka, I was planning to answer your question with pictures here, as soon as I have time.
So good night now.

Old and New Year Vanha ja Uusi Vuosi

Mietin eilen illalla, miten paljon uutta viime vuosi toi tullessaan. Blogin pitämisen myötä erilaiset värjäyskokeilut pääsivät ajatuksista tekoihin. Monia juttuja olin miettinyt jo vuosia, mutta en saanut tehtyä ja mitä enemmän tekee, sitä enemmän nousee uusia kysymyksiä, jotka taas vaativat kokeiluja:) Ja moni asia on edelleenkin vain mielessä, jospa tulevana vuonna osa niistä päätyi myös tekoihin

Kolme isointa asiaa viime vuodelta olivat alkutalven puunkuorilla värjäykset, niitä täytyy ehdottomasti jatkaa, vähintäänkin käyttää niitä puretuksena, mutta ehkä jotain muutakin (tämä liittyy mm pulloon odottamassa olevaa votkaa, arvaatte varmaan, että käytän sitä jotenkin muuten kuin mitä heti ajattelisi).
Kesällä väritattarella eli japanilaisella indigolla värjäys oli kohokohta. Vaikka olen morsingolla värjännyt aiemminkin, niin vasta nyt oikeastaan innostuin toden teolla itse kasvattamastani sinisestä. Näiden kasvatusta ja kokeiluja jatkan ensi kesänä ihan varmasti. Tunne omista kasveista saadusta sinisestä on jotain hienoa!

Syksyllä taas sienikausi olisi voinut olla täällä parempi, mutta hernekuukusella värjäys oli jotain ihan uutta ja pidin siitä saatavista väreistä tosi paljon.
Myös nettikaupan aukeaminen oli iso asia ja siitä olen tosi tyytyväinen:)

Mitä sitten tulevana vuonna?

Ihan ensimmäiseksi yritän saada värjättyä kauppaan lisää lankoja, mutta kyllä kaikenlaisia kokeiluja on taas mielessä ja kuivattuja väriaineita on varastossa.Olisi myös kiva katsoa, mitä kaikkea luonnosta löytyisi nyt väripataan. Värikasveja aion laittaa kasvamaan enemmän kuin viime vuonna, erityisesti noita sinisiä ja punaisia värejä antavia kasveja. Saa sitten nähdä, miten ehdin niitä hoitaa ja korjata satoa, mutta monivuotisilla kasveilla on ainakin helpompaa, jos en ehdi kerätä niitä tänä vuonna, aina on olemassa ensi vuosi.
Yritän olla ajattelematta juttuja, joita en ole ehtinyt tehdä, vaan suunnata ajatuksen ennemmin niihin, mitä valmistui.
Yksi asia, mitä opin viime kesänä omenapuunlehtien kanssa, kun en ehtinyt niillä heti värjätä, oli se miten paljon enemmän ja parempaa väriä niistä tuli pitkällä liotuksella eli joskus on hyväkin, että kaikkea ei ehdi tehdä heti:)

Toivon värikästä ja onnellista uutta vuotta kaikille blogini lukijoille ja ystävilleni ja toivottavasti "tapaamme" jatkossakin täällä:)

In English
I thought about last year, how many new things and friends it had brought. Keeping this blog has helped me in making better notes of my dye experiments and also many experiments have come to real instead of just being in my head:) I have thought about some dye experiments for years, but never got around to doing them until now, and the more I dye, the more new questions come to my mind. I think that even if I live to be hundred years old, there is always something new in natural dyeing.

The three most important new things last year were first the bark dye experiments in the beginning of last year, which I have do more. At least to try them more as a mordant for other dyes, but also new experiments (this includes a bottle of vodka I have waiting LOL)
Then in the summer the growing and dyeing with japanese indigo was really something I look forward to do more this year, too. The feeling what you get when you see blue colors coming from your own plants, a lot of work but so satisfying!
In the autumn the mushroom season was not so good as before, but then dyeing with Pisolithus tinctorius was something new and exciting, even though it is one of the oldest dye mushrooms.
Also opening my own online-shop was a big thing for me, I am so glad about it:)

What about this coming new year?

The first thing is to dye new yarns to the shop, but I have all kinds of things in my mind that would be interesting to dye with. I have dried dyestuffs, but it would be also nice to try to find something from outside also this time of year. After all, winter lasts for over three months still.
I am going to grow more dyeplants, especially ones that give blues or reds, but something else, too. I don't know how I have time to take care and dye with everything, but that is one good thing with perennial plants: they are there always the next year, too:)
So, I try not to worry about everything I don't have time to do, but enjoy the things that I do.
Last summer when I didn't have time to dye with apple tree leaves right away, the color just got better and I got more of it after accidental the long soak, so sometimes good things happen when you don't expect them.

I wish all my friends and readers a colorful and happy new year, I hope we "meet" here this year, too:)

Merry Christmas

New book Uusi kirja

Tänäkin jouluna minulle tuli mukavaa värjäyslukemista: sain lahjaksi Jenny Deanin uusimman värjäyskirjan Colours from Nature, enkä tietenkään malttanut säästää sitä jouluksi vaan aloin heti selata ja lukea sitä:) Se on 100 sivua paksu ja melkein täysin tekstiä, ja mikä parasta, hänen omia kokemuksiaan,vain värinäytteistä on kuvia eli täyttä asiaa. Se tuntuu hyvältä perusteokselta aloittelijalle, mutta kyllä minäkin sieltä heti löysin uusia vinkkejä, ja toisaalta vahvistusta omille tavoilleni tehdä asioita. Suosittelen, varsinkin kun sitä saa tilata mielestäni melko edullisesti häneltä itseltään, täältä.
Jenny Dean on myös alkanut kirjoittaa blogia värjäyksestä, sitä kannattaa ehdottomasti seurata!

In English
My Christmas strated early again this year. I got a very nice dye-related present: Jenny Dean's latest book about natural dyeing, Colours from Nature. Of course I had to start reading it straght away, I just couldn't save it until after Christmas:)
It is 100 pages all writing, there are pictures of only color samples, so I think it is a very solid package of anything you need to know about natural dyeing, and best of all, it all comes from her own experiences. It is a good book for a beginner, but also I found new things from it. I recommend it, and you can order it straight from her here. She also keeps a blog about natural dyeing, a must-read for any natural dyer!

Color from spruce cones Kuusenkäpyväriä

Kuusenkävyillä värjäyksestä on reseptejä Terttu Hassin kirjassa ja myös Alina Hellenin Kotivärjäyskirjassa vuodelta 1919. Käpyjen pitäisi olla ylivuotisia, niitä pitää keittää pitkään ja niistä saisi alunalla purettamalla himmeänpunaisenkeltaista Hellenin mukaan. En ole nähnyt mainintoja ulkomaisessa värikirjallisuudessa käpyjen käytöstä värjäyksessä, joten mitään tietoa niiden sisältämistä väriaineista en löytänyt.

In English

There are recipes in Finnish dye litterature about dyeing with spruce (Picea abies) cones, in Terttu Hassis book from 1977 and Alina Hellens book from 1919. The cones should be old, at least one year, and boiling them for several hours and using alum as mordant they should give reddish yellow mat color. I haven't seen spruce cones mentioned in other dye litterature, and I couldn't find out what the dyestuff would be.

Viime talvena keräsin ämpärillisen käpyjä (2kg) ison kuusen alta, ja kun epäilin, että kävyt eivät olisi olleet tarpeeksi vanhoja, ajattelin vanhettaa niitä lisää ämpärissä ennen värjäystä. No, kaikenlaista tekemistä oli ja vasta keväällä sain pilkottua kävyt ja laitoin ne veteen likoamaan. Pilkkominen ei sitten ollutkaan mitään ihan helppoa, kävyn ydin oli vielä tosi kovaa, mutta oksasaksilla ne menivät palasiksi. Kesällä siirsin likoavat kävyt kasvihuoneeseen ja lisäsin veteen hiukan tuhkalipeää, ajattelin että jospa emäksinen liemi irrottaisi paremmin väriä. Kesäkin sitten meni.. ja syksy.. ja vasta marraskuussa sain keitettyä lionneita käpyjä. Liemi oli punaruskeaa ja hauduttelin käpyjä kahtena päivänä hiljaisella tulella useita tunteja, liemen pH oli neutraali tässä vaiheessa. Liemen väri muuttui oikein kauniiksi hyvin tumman punaruskeaksi.

Siivilöin kävyt pois ja lisäsin liemeen 120g valkoista alunalla ja viinikivellä esipuretettua lankaa ja haudutin niitä väriliemessä kolmisen tuntia, lisäksi langat vielä jäähtyivät liemessä yön yli. Väriliemi oli edelleen kauniin tummaa, mutta väri ei ollut tarttunut lankaan kuin melko vaaleana. Lisäksi väriä lähti vielä jonkun verran pesussa ennenkuin lopullinen väri jäi jäljelle: tavallaan kaunis vaalean hohtava kellertävä beige, ehkä siinä voi nähdä hyvällä mielikuvituksella myös punerrusta, mutta pieni pettymys, niinkuin minulle on ennenkin käynyt näiden puuvärien kanssa. Liemi on tummaa, mutta väri ei tartu lankaan. Alla olevassa kuvassa valkonen lanka on vierellä vertailuna.

Liotusaika oli nyt ainakin riittävän pitkä :-), ja itse asiassa kaadoin väriliemen takaisin samojen käpyjen päälle. Ehkä kokeilen uudestaan joulun jälkeen. Olen myös lukenut Sandra Rude'n ohjeita, että värit irtoaisivat puuaineesta paremmin alkoholiliotuksella, mutta käpyjen peittämiseksi Sinolilla sitä olisi kulunut aika paljon eli ei ihan halpaa puuhaa. Pieni kokeilu voisi kyllä olla paikallaan.

In English

Last winter I collected a bucketful of spruce cones (2kilos) from under a big old spruce near us. I suspected that the cones were not old enough and s0 I thought to let them age more before dyeing with them. Well, all things got in the way and it wasn't until spring when I got around to cutting them up and putting them to water to soak. Cutting wasn't so easy, the core of the cone was very hard. In the summer I put the soaking cones to the greenhouse, where it was warmer, and added some woodash lye to the bucket, hoping that maybe the high pH would help releasing the dye.

Summer went... and autumn.. and finally in November I took the soaking cones and started to boil them. The liquid was then nice reddish brown and after simmering for several hours in two days, the liquid had turned to dark reddish brown. The pH was neutral at this point.

I strained the bath and added 120grams of white premordanted wool (alum and CtT) and simmered them for three hours, then let them cool in the dyebath overnight. The bath was still very dark color, but the yarns were much lighter color, which became even lighter after washing:( The final color is kind of nice light shining beige, but beige nevetherless. With good imagination you can see some reddish in it. It is a disappointment to me, like most of the colors from woods have been. The baths are very dark and sometimes reddish, but I can't get that color to attach to the yarn.

In the picture below there is also a natural white for comparison.

The time these cones had been soaking was long enough :-), and I even poured now the used dyebath back over the cones and let them soak even more. Maybe I'll try again after Christmas.

I have read from Sandra Rudes' web pages that dyes from woods would be better extracted with alcohol. Covering this much cones with even rubbing alcohol would be expensive, but perhaps I could eperiment with a smaller amount:)

Blue scarf Sininen huivi

Olen tehnyt näitä tällaisia huiveja, 39 silmukkaa, kolmosen puikoilla ja keskellä kuuden silmukan palmikko (en voi sanoa keksineeni itse mallia, se on niin yksinkertainen, että varmasti tällaisia on tehty iät ajat). Tämä langan värit on jo kehruuvaiheessa tehty liukuviksi, siis oli alunperin lampaan harmaa, ja olen sen värjäänyt indigolla. Muutamia vyyhtejä lankaa on nyt nettikaupassa. 150g vyyhdistä tulee minun käsialallani n 160cm pitkä huivi.

In English
I have knitted this kind of long scarves for Christmas, 39 sts, needles no 3mm and the cable in the middle is 6 sts wide (this is so simple design, that I am sure it has been used already ages ago, so it is not my design). I had a little natural grey self-striped yarn, the stripes were made already in spinning, mixing white and black sheep wool, so that the color changed from light grey to darker grey. I have dyed this yarn with indigo, so that the color is now greyish blue, very nice to my eye:) I have some skeins of this yarn now in my shop and from 150 gram skein I made a scarf 160cm long.

New mittens Uudet lapaset

Kevääseen on vielä pitkä matka, mutta kukkia voi ajatella myös neuloessa:)
Tässä uusia äitini lapasmalleja, joista on nyt tarvikepaketit myös nettikaupassani.
Oikeanpuoleinen on nimeltään Kellot, muistoja kesäisestä kukkaniitystä tai tienpenkan kissankelloista. Kellojen sininen on värjätty väritattarella (japanilainen indigo) ja vihreä samettijaloilla.
Vasemmanpuolimmaisen inspiraationa ovat olleet aikaisin toukokuussa puutarhassa kukkivat palloesikot. Vihreä lapasissa on värjätty edelleen samettijaloilla, kahta erilaista vihreää ja kukkien väri kokenillilla. Lapasten nimi on Palloesikko.

In English
It is still many months before spring comes, but I can think of flowers even when knitting:)
Here are my mothers new mittens, and there are also kits for them in my shop.
The on on the right is called Bellflowers, I think of summer meadows when looking at them, or harebells (Campanula rotundifolia) growing by little roads. The blue in the flowers is dyed with japanese indigo and green with mushroom Tapinella atrotomentosa.
The inspiration for the other mittens has been Drumstick primroses (Primula denticulata) that are growing in the garden, they are one of the first primroses that flower in the spring. There are two greens, both dyed with mushroom Tapinella atrotomentosa and the color of the flowers is dyed with cochineal. The name of these mittens is just Primroses.

If you want to get your order outside Europe before Christmas in Economy mail, they have to be sent at the latest Monday Dec 1st and I recommend the same to Europe, even though Finnish mail says that Dec 8th is the last day to send mail to Europe in Economy mail.

Sheep wool Lampaan villaa

Lampaiden syksyinen kerintäkausi on taas ohi ja olemme hakeneet villaa tuttaviltamme Kiskosta. Olen lajitellut osan villasta myytäväksi pelkästään villana kehrääjille.

Tämä villa on kiiltävää, pehmeää, kiharaa ja roskatonta, 7-9cm pitkää ja tapulit erottuvat siinä hyvin. Villan hienous on 54, villakiharoita on 3 cm matkalla keskimäärin 6-7.
Yllä oleva villa on suoraan lampaasta, sitä ei ole pesty ja siinä on tallella kaikki villarasva ja lampaan haju:)
Osan villasta pesin hellävaroen, joten se ei ole niin rasvaista, kuva alapuolella. Vaikka yritin olla varovainen villakuidut tarttuvat pesussa hiukan toisiinsa, mutta karstatessa irtoavat hyvin.
Näitä kaikkia villoja on pieni erä nyt myytävänä kaupassani.


In English
The shearing of the sheep is now over for this autumn, and we have gotten finnsheep wool from our friends. I have sorted out some of the wool to be sold for spinners.

This wool is lustrous, soft, curly and clean from all vegetable matter. It is about 7-9cm (little over 3 inches) and there are good distinct and tapering staples. It's fineness is about 25-26 micron, there are 6-7 wool crimps in 3 cm (little over 1 inch). The wool above is straight from the sheep, so there is a lot of lanolin in the wool, and the smell of sheep.
I washed gently part of the wool, so there is quite not so much of lanolin in that wool and the fibres stuck together a little.
I have now all these wools in my shop.

Myös ruskeaa villaa on pieni määrä. Villan tapuleiden kärjet ovat haalistuneet auringossa kesän aikana (niinkuin hiuksetkin tekevät), myös villan värissä on eroja.


In English
Here is natural brown Finnsheep wool. The color in the tips of the staples has faded from dark brown to light beige during summer (sheepwool does this like your hair in sun). There are different shades also in the darker brown.

I have new mittens almost ready, so I think there will be two new kits in the shop next week-end:)

Uudet lapaset ovat loppusuoralla, ensi viikonloppuna on varmaan kaupassa kaksi uutta pakettia:)