Merry Christmas Hyvää Joulua

Tänä aamun herätessä ulkona oli hyvin jouluinen näky.
Hyvää joulua ja tulevaa vuotta kaikille lukijoille.

When I woke up this morning everything was white outside, and it looks like Christmas.
Merry Christmas and Happy New Year to all the readers.

Peony Mittens Pionilapaset

Olen tehnyt tätä pionilapasmallia jo pitkään, aina jokin kohta ei ollut hyvin, mutta vihdoin nyt malli ja värit tulivat mielestäni kohdalleen. Erilaisia kokeiluversioita näistä lapasista minulla oli jo viime kesänä torilla mukana, ja asiakkaat pitivät niistäkin vaikka itse olin sitä mieltä, että ne eivät olleet vielä valmiit.
Pionit ovat yksiä lempikukistani ja siksi halusin niitä myös lapasiin. Puutarhassani on monenlaisia pioneita, alla kuvissa oleva pioni (nimeltään 'Sorbet') oli inspiraation lähteenä näihin lapasiin, vaikka lapasmallissa olenkin käyttänyt hiukan taiteellista vapautta:)
Pionilapasiin on käytetty viittä eri luonnonväriä: kahta samettijalkavihreää, punainen värjätty krapilla ja kokenillilla, pinkinpunainen värjätty väriresedalla ja kokenillilla ja keltainen värjätty taulakäävillä.
Mallissa on pääosin vain kaksi väriä yhtä aikaa kerroksella, mutta kahdella kerroksella värejä on kolme, siitä kohtaa en pystynyt yksinkertaistamaan mallia.
Tarvikepakettia näihin Pionilapasiin on nyt saatavilla nettikaupassani. Toivottavasti pidätte näistä:)

IN ENGLISH
I have had these mittens half ready for a long time, always something was not right and I had to knit another version, but finally now the pattern and colors are how I like them. I have had different versions of these mittens already at the market last summer, and people seemed to like them though they were not as perfect as these are.
Peonies are one of my favourite flowers, and that is why I wanted also to knit them in mittens. I have many kinds of peonies in my garden, the peony in the pictures below (it's called 'Sorbet') was the inspiration for these mittens, though I have taken some artistic liberties with the mittens:)
I have used five different colors dyed with natural dyes for these mittens: two different greens both dyed with mushroom Tapinella atrotomentosa, red dyed with madder and cochineal, pink dyed with weld and cochineal and yellow dyed with polypore Fomes fomentarius.
I tried to make the pattern as simple as possible, and most of the time there are only two colors in a row, but there are two rows with three colors.
I have now kits for these Peony Mittens in my shop. I hope you like them:)

Telephora palmata blue Löyhkäsilokkasinistä

Marraskuun alussa etsiessäni männynsuomuorakkaita löysin yllätyksekseni vielä vähäsen löyhkäsilokkaa (Telephora palmata).  Löyhkikset kasvavat rehevissä sammaleisissa kuusivaltaisissa usein kalkkipitoisissa rinteissä, täälläpäin samoilla paikoilla kasvaa usein sinivuokkoa. Yleensä nämä ovat parhaimmillaan syyskuussa, mutta nyt on ollut niin lämmin syksy, että siksi niitä löytyi vieläkin. Osa sienistä oli jo mätänemässä pois, mutta sain kerättyä jonkin verran koe-erää varten. Löyhkäsilokan erottaa haarakkaista helpoiten siitä, että sieni todella löyhkää, haju on kuin mätä kaali. Kotiin kuljetettaessa sienipussi piti pistää auton takakonttiin, samassa tilassa ei voi kuvitella olevansa näiden kanssa pidempään.
Löyhkäsilokassa on samoja väriaineita kuin orakkaissakin, joten värjätessä niistä saa samoja sinertäviä värejä kun keitto on emäksinen.
Aiemmin nuorilla syyskuussa kerätyillä sienillä olin värjännyt suhteella 2kg tuoreita sieniä/100g lankaa ja saanut vaalean harmahtavan sinistä. Nyt vanhoilla sienillä käytin vähemmän eli 1kg/100g lankaa (vaikka olisi kannattanut käyttää nytkin enemmän luultavasti). Keitin sieniä pari tuntia, ja kun sienet olivat alkaneet kiehua lisäsin ammoniakkia niin että pH oli 9. Keiton jälkee jäädytin lientä, ja samalla pHkin oli laskenut 7:ään. Värjäys alunalla ja viinikivellä esipuretetulla langalla tunnin tuotti vaaleaa sinertävänturkoosia lankaa. Löyhkäsilokka sisältää suhteessa sienen kokoon paljon enemmän samoja sinisiä väriaineita kuin männynsuomuorakas.

IN ENGLISH
When I was looking for Sarcodon mushrooms in early November I found also some Telephora palmata mushrooms. Usually I find them in September so I was surprised to find them this late in the autumn.  These are small mushrooms which grow in calcium rich mossy forests with spruce, I know only a few places where they grow. Mushrooms were old and as their Finnish name (löyhkä means stinking) suggests they smell very bad, like rotten cabbage, and you can smell them before you see them.  Old mushrooms smell more than young ones. There are other similar looking mushrooms but you can tell them from these by the smell. Even when I took them home, I had to put the mushroom bag in the trunk of my car, I couldn't drive with them in the same space, even though I didn't get very much of them this time.
These mushrooms contain the same kind of colorants as the Sarcodon mushrooms and yield blueish colors in high pH.
Previously when I had dyed with these mushrooms I had used 2kg of fresh young mushrooms to 100grams of wool, but now that the mushrooms were older I used only 1kg/100g yarn (should have used more I think). I boiled them for two hours, and when the boiling began I added ammonia to raise the pH to 9. After boiling I cooled the bath and also the pH had dropped to 7 when I dyed the alum+CoT mordanted yarn and got this pale blueish teal color yarn. This small mushroom contains the same blue dyestuffs as Sarcodon imbricatus, but in much bigger amount compared to the size of mushroom.

Sarcodon squamosus this autumn Männynsuomuorakasvärjäys tänä syksynä

Viime viikolla tein kokeiluja männynsuomuorakkailla. Siskoni koiralenkkien varrella niitä kasvoi hyvin ja sain niitä paljon häneltä. Marraskuussa männynsuomuorakkaat ovat jo tarpeeksi vanhoja ja niissä oli toivottavasti kehittynyt myös sinisiä värejä. Nuorissa tai ruskeissa yksilöissä ei oman kokemukseni mukaan ole vielä tarpeeksi sinistä väriä antavia yhdisteitä ja siksi on parasta odottaa, että sienet vanhenevat ja alkavat jopa mädätä.

IN ENGLISH
Last week I did some experimenting with mushroom Sarcodon squamosus. They grew abundantly in the forest where my sister walks her dogs, and she collected a lot of them for me. At this time the mushrooms were old enough to have also blue dyestuffs in them, the blue develops in old mushrooms, I have never gotten blue or even green with young or light brown S.squamosus.

Orakkaat ovat tosi mysteerisieniä koska niistä voi parhaimmillaan saada vihreitä ja sinisiäkin sävyjä. Sinisten väriaineiden määrä sienissä on kuitenkin pieni eli sieniä tarvitaan paljon, eikä sinisten värien saaminen lankoihin mitenkään yksinkertaista tai helposti toistettavaa. Täällä olen kirjoittanut aiemmista kokeiluistani männynsuomuorakkailla. Nämäkin ovat nyt vain kokeiluja ja yritys oppia miten näistä sienistä saisi parhaan mahdollisen värin, ja toivottavasti näistä kokeiluista on myös apua toisille värjäreille. Lisäksi värien valonkesto ei välttämättä ole paras mahdollinen ja siksi nänä langat eivät tulekaan myyntiin, ainakaan kunnes olen keväällä testannut valonkeston.

IN ENGLISH
Tooth fungi are really mystery mushrooms, because at best they can give greens and blues to wool. The amount of blue in them is small and you need a lot of fresh mushrooms. Getting blue from them is not easy and easily repeated. Here I have written previously about my experiments with this mushroom. Also these are experiments and an attempt to learn more about dyeing with this mushroom, and I hope these experiments also help other dyers. I am not so sure about the lightfastness of colors from Sarcodon squamosus, so I don't sell these yarns, not at least until I have tested them for light in the spring when the sun shines more.

Käytin tuoreita vanhoja jo puolimätiä ja kertaalleen jäätyneitäkin männynsuomuorakkaita 10kg/100g lankaa, hyvä että ne ovat isoja ja painavia sieniä. Murskasin sienet käsin ja peitin vedellä, ja keitin niitä kiehuen 2-3 tuntia. Kun keitos alkoi kiehua, lisäsin liemeen joko ammoniakkia tai osaan kidesoodaa niin, että pH nousi 9:ään. Ammoniakkia käytettäessä se haihtui keiton aikana niin, että lopussa liemi oli  pH 7-8. Kidesoodalla liemen pH pysyi korkeana koko keiton ajan. Sieniä keitettäessä niitä pitää vahtia, ja sekoitella, koska keitos vaahtoaa paljon ja kiehuu helposti yli. Alussa vaahto on ruskeaa, mutta kun liemeen on lisätty emästä, vaahto muuttuu sinertäväksi.

Keiton jälkeen siivilöin osasta lientä sienet pois (että sain mahtumaan lankoja kattilaan), mutta jätin ainakin puolet sienistä liemeen. Olen ymmärtänyt, että väristä tulisi parempi mikäli sienet ovat liemessä yhtä aikaa lankojen kanssa, ja kokeilin nyt näin. Aiemmin olen useimmiten siivilöinyt sienet pois. Lankojen ollessa liemessä katsoin, että pH oli lähellä 7, ei alle, mutta ei yli 8, koska minulla on mennyt niin monia lankoja aiemmin pilalle jos pH on ollut yli 8 ja liemi kuuma. Mikäli pH oli liian korkea keiton lopussa, lisäsin pienen tilkan etikkaa, jotta pH laski alle 8.
Monissa orakasvärjäysohjeissa neuvotaan värjäämään korkeassa pHssa, mutta olen onnistunut saamaan sinisiä myös värjäten neutraalissa pH7ssä, mikäli liemi on ollut sienten keiton aikana emäksinen, ja tämä tapa sopii minulle paremmin. Voi olla, että teolliset superwashkäsitellyt langat kestävät kuumaa emästä paremmin, mutta minun lankani ei kestä sitä, vaan lankojen suomut jäävät auki ja lanka vanuu ja menee pilalle.

Kun langat olivat sitten liemessä, nostin lämmön 80-90°C ja pidin siinä tunnin verran. Värjäyksen alussa langat näyttävät beigeltä, sitten tummemmalta ruskealta ja kun lämpö nousi yli 80°C, ruskean alla alkoi näkyä sinisiä sävyjä. Ruskea väri huuhtoutui pesussa pois ja jäljelle jäi sininen. Matalammissa lämpötiloissa siniset väriaineet eivät kiinnity lankoihin. Värjäyksen aikana liikuttelin lankoja usein, varsinkin alussa, jotta väristä tulisi tasainen, ja myös nostin lankoja ilmaan joitain kertoja saamaan happea, ihan vain muutamaksi sekunniksi. Kaikki langat olivat valkoisia, ja esipuretettu alunalla (10%) ja viinikivellä (4%), kaikki koelangat olivat samasta puretuserästä.

IN ENGLISH
I used fresh but very old and rotten, some also frozen mushrooms Sarcodon squamosus 10kg/100grams of yarn, that is mushroom weight 100 times per weight of the yarn, lucky they are big and heavy mushrooms. I crushed the mushrooms and covered with water and boiled them vigorously for 2-3 hours. In the beginning when they started to boil I added either ammonia or washing soda to raise the pH of the bath to 9. In experiments where I used ammonia, it evaporated during the boiling so that in the end the pH was near neutral, but with washing soda the pH stayed high for the whole time.
When boiling the mushrooms you have to watch the bath carefully, because a lot of foam develops and it boils over easily. In the beginning the foam is brown but after adding the base to the bath, the foam changes to brownish blue.

After boiling the mushroom enough I strained part of the bath (so that I got room for the yarns), but left at least half of the mushrooms in the bath. I have understood that if the mushrooms and yarns are together in the bath, it is possible to get better blues, and I wanted to try this way now. Before adding the yarns to the bath I made sure that pH was close to 7, not under 7, but not over 8 either, because I have ruined so many yarns by combination of high pH and hot temperature, so I'm careful with it now. If the pH was too high I added small amount of vinegar to lower the pH.  I know that many mushroom dyers say that to get the best blues the pH must be high when the yarns are in the bath, but I have managed to get reasonably good colors also in neutral bath, if the pH was high when extracting  the color from the mushrooms by boiling them, and this method works better for me. It may be that superwash treated commercial yarns can handle high pH and hot temperatures without getting damaged, but my yarn can't. The scales of the wool stay open and the wool felts.

When the yarns were in the bath, I raised the temperature to 80-90°C (almost boiling), and kept it there for one hour. At first the yarns looked beige, then brown and when the temperature was high you could see blue shades mixed with brown, later the brown washed out and blue came out better. The blue dyes from these mushrooms don't attach to the yarn in lower temperatures. During dyeing, and especially in the beginning of dyeing, I moved the yarns around in the bath and couple of times raised them to air to get oxygen (only for couple of seconds).
All yarns were mordanted with alum (10%) and cream of tartar (4%), and all samples were from the same mordant lot. All base yarns were white.

The samples below are following:
1a.  ammonia for raising pH during boiling, only about one thirds of the mushrooms with yarns in the dyebath
1b.  afterbath of 1a
2.   ammonia for raising the pH during boiling, after 45 min of dyeing 2grams of iron to the bath, dyeing continued for 15 minutes
3a.  washing soda for raising the pH during boiling, more mushrooms with the yarns
3b.  afterbath of 3a
3c.  second after bath of 3a
4a.  washing soda for raising the pH during boiling, unmordanted yarn, mushrooms didn't boil as vigorously as in the other experiments (the pot was too full and was going to boil over)
4b. same bath as 4a, rhubarb leaf mordanted yarn (400% rhubarb leaves)
4c. same bath as 4a, alum + CoT mordanted yarn
4d. afterbath of 4a
4e. second afterbath of 4a
5. bath from dried Sarcodon squamosus from last year, 800grams of dry mushrooms per 100g yarn, mushrooms soaked first overnight, then boiled for 4 hours, ammonia for raising the pH during boiling the mushrooms. This bath wasn't as dark in color as the baths from fresh mushrooms.

Näytteet eri värjäyksistä seuraavasti:
1a. keitto ammoniakin kanssa, lankojen kanssa vain ehkä n kolmannes sienistä, muut siivilöity pois
1b. jälkiväri edellisestä
2.  keitto ammoniakin kanssa, värjäys 45 min, minkä jälkeen rautavihtrilliä 2g/100g lankaa, värjäys edelleen 15 min
3a. keitto kidesoodan kanssa, itse väriliemessä yli puolet sienistä.
3b. jälkiväri edellisestä
3c. toinen jälkiväri edellisestä
4a. keitto kidesoodan kanssa, purettamaton lanka, sienet eivät kiehuneet yhtä voimakkaasti kuin edellisissä kokeiluissa (kattila oli liian täynnä ja meinasi kiehua yli koko ajan)
4b. sama liemi edellisen kanssa, raparperinlehtipuretettu lanka (400% raparperinlehtiä)
4c. sama liemi edellisten kanssa, aluna-viinikivipuretettu lanka
4d. jälkiväri edellisistä
4e. toinen jälkiväri edellisistä
5.  tässä värjäyksessä oli vuoden vanhoja kuivattuja sieniä, jotka eivät olleet yhtä vanhoja, kuivattuja sieniä oli 800g/100g lankaa. Sienet liotettu yön yli, keitetty 4 tuntia, keitossa käytetty ammoniakkia pHn nostoon. Liemi ei ollut koko aikana yhtä tumma kuin tuoreista mädistä sienistä tehty liemi.

AJATUKSIA
Olin eniten yllättynyt, että tänä vuonna sain parhaimmat siniset värit liemestä, missä keitossa oli käytetty kidesoodaa eikä ammoniakkia. Tähän asti olin ollut varma, että vain ammoniakki toimii kunnolla orakasvärjäyksissä, ja olin käyttänyt viime vuodet vain ammoniakkia, mutta ei se olekaan niin, vaan erilaiset tulokset aiemmin johtuivat jostain muusta.. mutta mistä, en osaa sanoa. Lisäksi olisin nyt kuvitellut, että sienet jokaisessa värjäyksessä (paitsi no 5) olisivat olleet yhtä vanhoja, ainakin ne näyttivät samoilta ja painona käytin niitä yhtä paljon, mutta on mahdollista, että jotkut olivat kuitenkin hiukan vanhempia tai ämpärissä painuneet kasaan ja ehkä paino oli siinä sitten vähentynyt. Mutta en voi sanoa varmasti. Jostain syystä kuitenkin joka värjäyksessä väristä tuli hiukan erilainen.
No 4 värjäyksessä vähäinen sinisen määrä johtui melko varmasti siitä, että sienet eivät kiehuneet yhtä kovasti ja pitkään kuin muissa värjäyksissä. Lisäksi no 4 langoista tuli eniten epätasaisia, muissa väri on melko tasainen. Männynsuomuorakkailla myös raparperipuretus kiinnitti sinisiä värejä samoin kuin aiemmissa kokeiluissani tuoksuorakkailla, tosin väri näyttää vihreämmältä koska pohjana on raparperin kellertävä väri.
Viimeisen kokeilu no5 kuivatuilla sienillä ei antanut yhtä hyvää väriä, vaan siitä tuli enemmän vihreä. Luulen, että sienet olivat nuorempia kuin nämä tuoreet vanhat, mätiä sieniä kun on vaikea kuivata, ja väriero johtuu siitä.

Tämän vuotisen kokemuksen mukaan nyt ajattelisin, että jos haluaa sinistä männynsuomuorakkailla, niin
- sienten pitää olla hyvin vanhoja
- kannattaa keittää pitkään, useita tunteja ja kovalla tulella
- kun sienet alkavat kiehua, keittoon pitää lisätä joko ammoniakkia tai kidesooda niin, että pH on 9
- lankojen pitää olla esipuretettuja, raparperinlehtipuretuksella tulee myös ok vihreää, purettamaton (tai puretus väriliemessä) antaa ruskeaa
- värjäyksen lämpötila pitää olla yli 80°C

IN ENGLISH
THOUGTS
I was most surprised to find that this year I got the best blue when I had used washing soda and not ammonia to raise the pH during boiling the mushrooms. Up until now I had been sure that ammonia gave the best colors but it isn't so, and my previous results had some other thing which affected that ammonia had given me the best blues. I don't know what that is. Also I would have thought that I now had used equally old mushrooms and equal amount of them (except no5), but still I got different color in each experiment. It is possible that the mushrooms were not equally old though they looked like it. I can't say why I couldn't get the same color though I was trying to do the dyeing the same way each time (except the variation in ammonia/washing soda).
In the experiment no 4 the lesser amount of blue was most likely due to me not boiling the mushrooms as vigorously as the other experiments. Also in no 4 the yarns turned out more uneven than others. Rhubarb leaf mordant worked also with Sarcodon squamosus, like it had worked with my Hydnellum suaveolens experiments resulting more green color because of the yellow base from rhubarb leaf.
The last experiment, no 5, didn't give as good color as the experiments with rotten fresh mushrooms, and I think this is because the dried mushrooms were not old enough. It is difficult to dry rotten mushrooms.

Based on this years experience I would think that if I want blue from Sarcodon squamosus the following are important things:
- mushrooms must be very old
- boil them for a long time, hours, vigorously
- when mushrooms start to boil, add either ammonia or washing soda, both work, to raise the pH to 9
- yarns must be premordanted with alum, but also rhubarb leaf mordanting works giving greener colors. Without any mordant the resulting color is brown (which you also get if you put the mordants to the actual dyebath).
- these mushrooms don't work in low temperature, the dye bath must be over 80°C

Walnut hulls and tree barks Jalopähkinän ja puiden kuoria

Viime viikolla sain postissa pienen määrän mantsurianjalopähkinän kuoria ja muutaman siemenenkin puutarhaystävältäni Lenaselta. Nyt pääsen kokeilemaan tuleeko tuoreista kuorista voimakkaampi väri kuin kuivatuista, näin olen kuullut. Kuoria pitää kuitenkin liottaa ensin aika pitkään, joten värjäys jää talveen.

IN ENGLISH
Last week I got a small amount of fresh walnut hulls (Juglans mandshurica), and some seeds, from a gardening friend Lenanen. Now I get to experiment if fresh hulls give darker color than the dried hulls, this is what I have heard. First I have to soak the hulls for some time, so it will be winter before I can dye with them.

Minulla on itsellänikin kolme jalopähkinää kasvamassa, mutta ne ovat vielä pieniä, tosin tänä kesänä tuntui että kasvu alkoi kunnolla, joten ehkä ei kestä ihan kauhean kauaa kunnes saan omistakin puistani pähkinöitä. Kuva on alkukesältä.

IN ENGLISH
I have three Juglans trees growing in my garden, too, but they are still small. Though this past summer they seemed to start to grow properly so someday I will have walnuts from my own trees. The picture is from last June.

Laitoin likoamaan myös männyn kaarnaa kokeeksi. Meillä on metsässä yksi myrskyn kaatama mänty, jonka rungosta kaarna jo alkoi irrota ja sitä oli helppo kerätä ja hakettimella murskata pieneksi. Päälle vettä ja kidesoodaa ja sitten odotusta. Annan niiden liota varmaan kuukaudesta kahteen ennenkuin kokeilen mitä väriä niistä voisi irrota.

IN ENGLISH
I also started to soak pine bark (Pinus sylvestris), as an experiment. We had one big pine which had felled down in a storm a year ago, and bark started to come off it's trunk, and was easy to collect. I cut the bark to smaller pieces with shredder, poured water over them and added some washing soda, all I have to do now is wait. I think I'll let them soak at least for a month or maybe two before I try if there is any color in them.

Sain myös aiemmin syksyllä vaihtarina tuoretta lehtikuuseen (mahdollisesti siperianlehtikuusen) kaarnaa kaadetusta puusta, ja sepä onkin punaista heti kuoren alta. Nämäkin kuoret pääsivät emäksiseen likoon ja odotan mielenkiinnolla millaista väriä niistä irtoaisi muutaman kuukauden päästä. Oletan tuon punaisen värin tulevan tanniineista, mutta en tiedä varmaksi. Tanniinipunaiset ovat usein hiukan vaikeita saada kiinnittymään lankaan, mutta pitkä liotus voi auttaa niiden muuttumisessa sellaisiksi että ne kiinnittyvät.

IN ENGLISH
I have also gotten in a swap some fresh bark of larch (probably Larix sibirica) from a felled tree, and I was surprised to see how red it was. I put also these barks to soak in alkaline water, and  I'm looking forward to see what kind of color they yield. I assume the red color is from tannins, but I don't know for sure. Red tannins from barks may be difficult to attach to yarn, but long soak may help them change so that they become soluble. 

Autumn and last of the woad Syksyä ja viimeisiä morsinkovärjäyksiä

Viime viikolla syksyinen ruska oli parhaimmillaan ja pari pakkasyötä pudotti lisää lehtiä maahan. Omenapuun lehtiä oli hyvä kerätä värjäystä varten kuivasta maasta ja varmaan tämän päivänen sade tiputtaa loputkin niistä.

IN ENGLISH
Last week the autumn colors in trees and bushes were at their best. We had couple of freezing nights which dropped more leaves from trees. I collected fallen apple tree leaves for dyeing, and today it is raining with wind so more leaves are falling down.

Puutarhassa on yksi samettisumakki (Rhus typhina), jonka olen kasvattanut ystävältä saadusta juurivesasta. Samettisumakki ei ole kovin kestävä täällä, mutta tämä yksilö on nyt kasvanut hyvin ja on saamassa kivan syysvärityksen. Halusin kasvattaa tätä tietysti sen eksoottisen ulkonäön takia, mutta myös koska sumakit ovat olleet tärkeitä värikasveja aikoinaan. Ne sisältävät erityisen paljon tanniineja ja niiden lehdistä ja kuoresta voi saada keltaisten ja ruskeiden värien lisäksi mustaa raudan kanssa. Etelä- Euroopassa kasvavia sumakkilajeja on käytetty aikoinaan paljon selluloosakuitujen värjäykseen puretuksen osana ja myös kuuluisan Turkey Red- punaisen värjäykseen krapin (ynnä monien muiden ainesosien) kanssa. Samettisumakki on taas kotoisin Pohjois-Amerikasta, ja se on ollut tärkeä kasvi alkuperäiskansojen väriaineiden lähteenä.
En ole vielä kokeillut värjätä tällä omalla samettisumakillani, odotan että se kasvaa lisää, vaikka sen pudonneilla lehdillä tietysti voisin kokeilla.

IN ENGLISH
I have Staghorn Sumach (Rhus typhina) growing in my garden. I got this tree some years ago from a friend. It is not very hardy here but it has now grown quite well and it has nice autumn coloring. I wanted to grow it because it looks so nice, but most of all because sumachs have been very important dye plants in the past. They contain very much tannins in all parts of the plant, and can give yellows, browns and especially black when used with iron.  Sumachs which grow in southern Europe have been used a lot  to mordant and dye cellulose fibers, and they are also one ingredient of the famous Turkey Red from madder. Staghorn Sumach comes from North America and it has been an important dye plant for Native Americans.
I haven't dyed with my own plant yet, I'm waiting for it to grow more, but of course I could try with the fallen leaves.

Viime viikolla värjäsin viimeisillä morsingon lehdillä. Jo syyskuussa oli pari lievää pakkasyötä, mutta muuten syksy on ollut lämmin ja ajattelin, että lehdissä on vielä väriaineita jäljellä. Sain kerättyä lehdet sopivasti juuri ennen loppuviikon kovempia pakkasöitä. Lehtiä tuli vielä 3kg, ja vaikka aluksi näytti siltä, että liemessä ei ollut kovin paljoa sinistä vaahdossa, niin väriä tuli kuitenkin ensin 600g tuota vaalean sinistä mitä on alla olevassa kuvassa ja sitten vielä 500g melkein samaa väriä eli 1,1 kg yhteensä, molemmat kahdella reilun 10 min dippauksella.  Ihan kivasti. Varmaan olisin saanut tummempaa jos lankoja olisi ollut vähemmän ensimmäisessä liemessä.

Jenny Deanin blogissa oli juuri sopivasti juttua myös morsingosta ja muistin nyt kokeilla myös kertaalleen uutetuilla morsingon lehdillä värjäämistä. Kaksi päivää sinisen uuton jälkeen, laitoin käytetyt lehdet puhtaaseen veteen ja keitin niitä reilun tunnin, ihan kiehuen. Sitten siivilöin punaruskean liemen, lisäsin kylmää että että se jäähtyi ja laitoin sinne 200g esipuretettua lankaa (lehtiä oli siis alunperin 3 kg, ehkä sillä määrällä olisi voinut värjätä enemmänkin lankaa) ja värjäsin tunnin ja sitten vielä langat jäähtyivät liemessä toisen tunnin (vahingossa). Tuloksena oli aika mielenkiintoinen vaalea punertava väri. Luulen, että jos olisin ottanut langat pois liemestä heti tunnin värjäyksen jälkeen, tulos olisi ollut vieläkin punaisempi, nyt sävy taittaa hiukan ruskehtavaan. Joka tapauksessa jännää tämmöinen väri eikä tavallisen keltainen mitä yleensä tulee useimmista vihreistä lehdistä. Morsinko on kyllä aika monikäyttöinen värikasvi:)

IN ENGLISH
Last week I dyed with the last of the woad leaves. We had couple of cold nights already in September, but otherwise the autumn has been quite warm, and I thought that there were still dye left in the leaves. I collected the leaves just right in time before the freezing nights came in the end of last weed and I got 3 kilos of fresh woad leaves. At first the foam in the bath was not very blue and I started to have doubts of how much there was blue left in the leaves, but in the end I got  600grams of the blue in picture and then 500grams of almost the same blue, both with two 10 minute dips, so 1,1 kg all toghether from 3 kilos of leaves. Not bad. Possibly if I had had less yarn in the first bath it would have dyed a stronger blue.

In Jenny Dean's blog there was a posting about woad and now I remembered to try to dye with already once used woad leaves. Two days after the blue extraction from the leaves I put the leaves to fresh water and boiled them for little over one hour. Then I strained the brownish red bath and added some cold water to cool it down, and added 200grams of  mordanted yarn (originally I had 3 kilos of leaves so perhaps I could have dyed more  yarn also in this bath). I then dyed them one hour and accidentally they cooled in the bath for another hour and from this I got the pale pinkish red yarn in the picture below. Maybe the color would have been more pink if I hadn't let them cool in the bath, I don't know. It is interesting that woad can give also this color, not the usual yellow which most of the green plants give. So woad is quite useful dye plant in many ways:)

New yarns in the shop Uusia lankoja kaupassa

Nettikaupassani on nyt ensimmäisiä uusia lankoja tämän kesän värjäyksistä, siniset on värjätty omilla väritattarilla ja vihreässä on lisäksi paatsamanlehtikeltaista. Punaiset on värjätty kasvihuoneessa krapilla kylmävärjäyksenä, vaaleimmassa on lisäksi hiukan kokenillia ja se onkin näiden jälkiväri.

IN ENGLISH
In my online shop there are now first new yarns dyed this summer. Blues were dyed with my own grown japanese indigo, green was also dyed with buckthorn leaves. Reds were cold dyed in my greenhouse with madder, and the palest color there is also some cochineal. 

Goldenrods for dyeing Piiskuja värjäykseen

Tänään olen riipinyt kukkivista piiskuista lehdet ja kukkalatvat värjäykseen. Laitan ne verkkopussissa isoon ämpäriin, kiehuvaa vettä ja pari ruokalusikallista kidesoodaa päälle ja annan seistä pari päivää. Sitten vielä haudutan niitä tunnin verran ja värjään. Lopuksi seisotan kertaalleen käytettyä värilientä pari viikkoa, jolloin siinä kehittyy lisää väriaineita (kaikki väriaineet ovat kyllä jo siellä liemessä, mutta ne eivät ole sellaisessa muodossa että ne tarttuisivat lankaan, näin luulen)  ja sillä voi värjätä toistamiseen yhtä voimakkasta keltaista kuin ensimmäiselläkin kerralla. Jos yrittäisin värjätä jälkivärin samana päivänä niin väristä tulisi paljon vaaleampi.

IN ENGLISH
Today I have stripped leaves and flowering tops from goldenrods for dyeing. I put them in net bags in big buckets, and pour boiling water and couple of spoonfuls of washing soda over them, and let them sit for a few days before simmering them for one hour and dyeing with the bath. After the first bath I let the used bath sit for couple of weeks during which time there will develop more dyes in the bath (I think all the dyes are already there from the beginning but they are not in a form which will attach to the yarn), and I can dye as deep yellow as in the first time. If I dyed the after bath right the same or following day the color would be much paler.

Harvest time for japanese indigo Väritattaren sadonkorjuuaika

Elokuun lopulta lähtien väritattaren sadonkorjuu, uuttaminen ja värjääminen sillä ovat täyttäneet päiväni. Niitä riittää vielä ensi viikoksi, sitten kaikki on korjattu ja hyödynnetty ja sinisiä lankoja on ensi talveksi toivottavasti tarpeeksi. Väritattaret ovat kasvaneet tänäkin kesänä hyvin, kesäkuun viileistä ilmoista huolimatta heinäkuun helteet korjasivat tilannetta, ja lehtien indigopitoisuus on lisääntynyt vielä syyskuun alussakin. Tuntuu siltä, että vaikka sain hyviä värejä ensimmäisistäkin uutoista niin tällä viikolla väreistä on tullut vieläkin tummempia, ja lehdissä on paljon indigon esiasteita.

IN ENGLISH
Since the end of August I have been harvesting and dyeing with my japanese indigo almost daily. I still have plants to dye with for next week but then they are all done, and hopefully I have enough blue yarns for the winter. Japanese indigo has grown well this summer, June was cold but japanese indigo liked the hot July and also August was warm, and I think the amount of precursors of indigo in the leaves has increased even during September, at least it seems that I get now even darker shades from the same amount of leaves than in the end of August.

Osa teräväkärkisistä väritattarista ja Senbon-lajikkeesta millä on myös teräväkärkiset lehdet on alkanut kukkimaan, mutta pyöreälehtisissä väritattarissa ei vielä ole näkynyt edes nuppuja.  Joillakin Senbon-lajikkeen kasvilla kukat ovat pinkkejä...

IN ENGLISH
Some of the pointed leaf type japanese indigo and Senbon, which has also pointed leaves, have started to flower, but the round leaf type doesn't show even bud yet. Some flowers of Senbon are pink..

Ja osalla kukat ovat valkoiset.

And some have white flowers.

Mutta useimmilla ei ole vielä näkyvissä kunnolla kukkia.

But most don't show flowers yet.

En leikkaa varsia ihan maan rajasta, niin että jos syksy jatkuu lämpimänä niin ehkä lokakuussa voisin saada vielä hiukan lisää satoa, vaikka tämä on kyllä epätodennäköistä. Myös kukkivat versot olen jättänyt toistaiseksi leikkaamatta, leikkaan ne sisälle maljakkoon sitten juuri ennen halloja.

IN ENGLISH
I don't cut the leaves from the ground so that they can grow more and if there are no frosts I could maybe harvest some more leaves in October, but you never know about the weather. I have also left the flowering stems to grow and cut them just before the frosty nights and take them inside then.

Suurimman osan väritattarista uutan isossa suljetussa lasipurkissa vesihauteessa, siitä isompi postaus täällä. Kun lehtiä on nyt niin paljon, olen myös osan uuttanut verkkopussissa kattilassa. Suljetussa purkissa uutetuista lehdistä tuntuu tulevan heleämpää sinistä kuin kattilassa missä ilmasta pääsee enemmän happea liemeen jo uuttovaiheessa. Purkissa oleva liemi on läpikuultavaa turkoosilla vivahteella, kuvassa yllä.

IN ENGLISH
I extract most of my japanese indigo in double boiler in big glass jars, a more through post about that process here. I have so much leaves this year, that I have also extracted some batches of bigger amounts  of leaves in a pot. It seems that when the extraction is done in a closed jar with very little space for air the colors I get are brighter than the colors I get when the extraction is done in a pot where in spite of a lid there is more room for air to get to the liquid while extraction. The liquid in the closed jar is translucent with turqoise tint, picture above.

Tässä ylläolevassa kuvassa uutto on verkkopussissa kattilassa, liemi n kahden tunnin uuton jälkeen (koivunsiemenet eivät kuuluisi sinne, jostain niitä aina lentää), liemi turkoosia, ei läpikuultavaa.

IN ENGLISH
In the picture above the extraction is on in big pot, the liquid after two hours in 65°C, turqoise, not very translucent (the seeds from birches don't belong there, there are so many of them in the air that always some find their way to my pots).

Sama liemi kolmen tunnin kuluttua, pintaan on muodostunut kuparihohtoista kalvoa hapettuneesta indigosta, eli kun liemeen pääsee happea niin indigon esiasteet yhdistyvät jo tässä vaiheessa indigoksi ja luulen, että samalla myös jotkin muut esiasteet indoxylin lisäksi yhdistyvät tai sitten neutraali pH yhdistymisvaiheessa vaikuttaa jotenkin, ja siksi väristä tulee hiukan erilainen sininen. Toki ihan hyvä sininen näinkin, ja kyllä uutan näinkin silloin kun lehtiä on paljon ja on kiire:)
Alla kuvassa verkkopussissa uutetut lehdet valumassa.

IN ENGLISH
The same extraction after three hours. There is coppery sheen on the surface, which is formed from oxidized indigo. Here some oxygen has entered the liquid already in the extraction and some of the precursors have formed indigo. I suspect that there are also some other chemical reactions with other precursors besides indoxyl which take place or the neutral pH has some effect to indigo formation, and that is why the blue is slightly different shade than when the extraction is done in a jar. It is a good blue anyway so when I have to extract a bigger amount I just use the pot without jar:)
In the picture below there are used leaves in the net bag.

Uuton jälkeen liemeen lisätään kidesoodaa ja sitä hapetetaan jolloin indoxyl yhdistyy indigotiiniksi. Joskus alussa muodostuu paljon vaahtoa, joskus taas ei juuri lainkaan ja en ole huomannut vaahdolla olevan merkitystä siihen miten paljon indigoa muodostuu. Joskus sinistä tulee paljon ilman että vaahtoa ei ole kuin ihan vähäsen, ja indigon muodostumisen huomaa vain liemen värin muuttumisesta hapetuksen aikana emäksisessä liemessä ruskeanvihreästä turkoosinvihreäksi ja  tumman sinivihreäksi ja lopulta tummansiniseksi missä voi olla violetti vivahde (violetilla voi olla jotain tekemistä liemen lämpötilalla hapetuksen aikana)..

IN ENGLISH
After the extraction I add washing soda to make the vat alkaline and then during oxidizing the indoxyl molecules combine to indigotin. Sometimes there is a lot of foam, other times hardly any foam, and I don't know why, but it doesn't seem to have anything to do with how much there is indigo in the vat, because I get good blues even from vats where there was only a little or practically no foam. I can see during oxidizing from the color of the bath how it changes in alkaline environment from brownish green, to turqoise green to dark green and finally to dark blue, sometimes with violet shade (I think the violet has something to do with the temperature during oxidizing).

Yllä liemen väri hapetuksen jälkeen, itse värjäysvaiheesta en tullut ottaneeksi kuvia, mutta alla ovat tällä liemellä värjätyt langat hapettumassa narulla.

IN ENGLISH
Above how the bath looks after oxidizing. I didn't take any pictures about the actual dyeing but below are the yarns which I had dyed with this bath.

Tuleva viikko menee vielä loppujen väritattarien kanssa, ja sitten pidän pienen loman (tosin kotona ja toimitan nettitilauksia). Kesän torikausi päättyy tähän ja ensi viikosta lähtien mieheni on torilla syksyn ja talven ajan vain lauantaisin. Nettikauppaan saan uusia lankoja valmiiksi lokakuun alussa.

IN ENGLISH
I have still some japanese indigo dyeing to do next week and then I will take a short break from work (though I am at home and ship orders).  Our summer season at the market ends now and from now until spring my husband is at the market only on Saturdays. There will be new yarns in the online shop in the beginning of October.

End of August Elokuun loppua

Elokuu on ollut kiireinen torin takia, ja turistikautta riittää vielä pari kolme viikkoa. Viime viikolla on ollut osin sateisia päivä, mutta se ei ole haitannut. Myös komea ukkospilvikin osui yhtenä päivänä torille.

IN ENGLISH
We have been busy all August because of the market, and the tourist season still continues for two or three more weeks. This past week has been rainy at the market, but the selling has been good in spite of the rain. Last week one day there was even a thunder storm.

Lankoja on vielä melko hyvä valikoima, vaikka osa väreistä on loppunut, samoin valmiit neuleet ovat vähissä näin kauden lopulla. Syyskuussa on värjättävä paljon lisää, myös nettikauppaan.

IN ENGLISH
I still have quite good amount of yarn to sell, though some colors are sold out, and I'm also running out of ready made mittens and hats now that the season is ending. I have a lot of dyeing to do in September, also for the online shop.

Myös kotona on satanut ja myrskynnyt, ja yhdestä vanhasta omenapuusta kaatui iso oksa pari päivää sitten. Tästä täytyy kerätä lehdet talteen värjäystä varten, niistä tulee hyvää keltaista.

IN ENGLISH
It has rained a lot at home, too, and couple of days ago the storm felled one big branch from an old apple tree. I will have to collect the leaves from it for dyeing, they give good yellows.

Myös väritatar olisi valmista korjattavaksi, toivottavasti ehdin aloittaa sen korjuun ja värjäyksen sillä tällä viikolla.

IN ENGLISH
Also my japanese indigo is ready for harvesting, I'm hoping to have time to start the harvest and dyeing with it this week.

Success with indigo fermentation vat Onnistuminen indigon käymiskyypillä

Heinäkuun korkeiden helteiden vuoksi päätin reilu kaksi viikkoa sitten kokeilla josko saisin nyt indigon pelkistymisen onnistumaan luontaisella käymisellä, aiemmin en ole onnistunut tässä johtuen sekä liian viileistä ja vaihtelevista lämpötiloista ja varmasti omista tietämättömyydestä johtuvista mokista.  Käymisen avulla hyvät bakteerit lisääntyvät kyypissä ja poistavat siitä hapen, jolloin indigo pelkistyy käytettävään muotoon. Tämä on hiukan kuin jugurtin valmistusta, lämmön pitää pysyä tasaisena ja mielellään 30-40°C useita päiviä, ja lisäksi liemen pitää pysyä emäksisenä. Liemen alkaessa käydä, bakteerit muodostavat happoja, jotka laskevat pHta ja sitä pitää päivittäin tarkkailla, jotta se ei laske liian alhaiseksi ja käyminen lakkaa, tai ala muodostua vääränlaisia happamassa eläviä bakteereja, jotka pilaavat kyypin. Helpoiten tämä onnistuisi pitämällä liemi lämpölevyn päällä tai jotkut käyttävät myös akvaariolämmitintä pitämään lämmön tasaisena. Minulla liemet olivat nyt kasvihuoneessa auringossa, lämpimämmissä maissa kesän lämpö riittää hyvin, mutta täällä ulkolämpötila ei ole usein riittävä.

Aiempien isoja ämpärien tai saavin sijaan käytin nyt isoja 8 litran lasipurkkeja, jotka lämpenivät hyvin auringossa ja joissa oli kansi pitämässä ilman poissa. Yöksi kiedoin villahuovan purkkien ympärille, se piti purkkien lämmön reilut 10 astetta lämpimämpänä kuin ympäröivä yöilma. Mitä isompi nestemäärä, sitä paremmin lämpö säilyisi tasaisempana, mutta auringon lämpö ei riittänyt lämmittämään aiemmin lientä saavin pohjalla, siksi nyt lasipurkit.

Jotta käyminen alkaisi, bakteerit tarvitsevat ruokaa. Tein tämän samalla krappi-lese-ohjeella kuin aiemminkin, siitä enemmän englanniksi Aurorasilkin sivuilla ja Helen Melvinin blogissa (aiheeseen liittyvistä kirjoista suosittelen Helenin pientä indigokirjasta, missä on hänen reseptejään, tai Lilies'in kirjaa).
Kiehautin siis 30g krappia ja 20g vehnänleseitä pienessä  vesimäärässä ja annoin jäähtyä. Käytin nyt vähemmän krappia ja lesettä kuin aiemmin, koska edellisellä kerralla käyminen oli liian voimakasta.. nyt taas ehkä hiukan liian hidasta, eli ehkä isompi määrä olisi ollut parempi. Lisäsin kuitenkin niitä viikon päästä, värjättyäni ensin ja kun käyminen näytti vähentyneen.

Ensimmäisessä purkissa minulla oli viime syksynä omista väritattarista uutettu liemi jonka pH oli säilytyksen jäljiltä 9, lisäsin siihen vielä kidesoodaa jotta pH nousi 10:een. Tähän liemeen lisäsin kiehautetut krapin ja leseet ja sekoitin varovasti. Purkin lämpötila nousi auringossa n 40°C ja putosi öisin 30°C, näin ensimmäisen viikon helteissä. Liemessä alkoi heti ensimmäisenä päivänä näkyä käymistä, kuplia ja toisen päivän iltaan mennessä pH oli pudonnut 8:aan, jolloin lisäsin hiukan veteen liotettua kidesoodaa nostamaan pH taas yli 9. Tässä vaiheessa pinnalla näkyi jo hiukan kuparinhohtoista kalvoa ja kolmannen päivän aamuna sitä oli jo koko pinnan päällä, ja myös sinisiä kuplia, ns flower. Kolmantena päivänä laitoin purkkiin yhden vyyhdin lankaa joka 10 minutin aikana värjääntyi vaalean siniseksi. Dippasin saman vyyhdin uudelleen seuraavana päivänä pidemmäksi aikaa, kahdeksi tunniksi, ja nyt siitä tuli hyvä turkoosin tumman sininen.
Langan nostamisessa aina menee liemeen hiukan happea, vaikka yrittäisi olla kuinka varovainen, ja siksi on hyvä antaa liemen levätä ainakin yön yli värjäysten välillä. Olin tosi tyytyväinen ja nyt kun lämpö pysyi korkeana ja tasaisena niin käyminen tuntui helpolta. Käyminen vähentyi ajan kanssa ja seitsemäntenä päivänä lisäsin krappia ja lesettä (kiehautettuna). Myös ilmatila purkissa oli suurentunut, koska osa liemestä oli tullut pois lankojen mukana, tämä ei ollut hyvä ja siksikin nesteen lisääminen krapin ja leseiden kanssa oli hyvä. Olen tällä purkissa värjännyt useita vyyhtejä, mutta nyt tuntuu, että käyminen on taas hiljentynyt, on 13. päivä. Pari viime yötä ovat myös olleet aika viileitä. Saa nähdä miten jatkossa käy.

Toisessa purkissa oli kasvihuoneessa kasvaneista väritattarista uutettu liemi, mutta selvästi ne eivät olleet vielä valmiita, näin sen jo heti uuton jälkeen, ettei liemessä ollut paljoa indigoa. Aloitin kuitenkin samoin kuin toisen purkin kanssa, krapin ja leseiden lisäyksellä ja pH oli alussa 11. Olisiko ollut liikaa? En tiedä. Käyminen alkoi kuitenkin hiljaa ja kolmantena päivänä pinnalla oli lievä kuparikalvo, mutta tämä liemi ei värjännyt koelankaa kuin hyvin vaaleaksi. Joidenkin päivien jälkeen kun se ei tuntunut muuttuvan, vaikka käymistä oli kyllä, ja kun arvasin, ettei uutossa ollut tarpeeksi indigoa, lisäsin purkkiin pienessä harsopussissa 15g indigojauhetta (luonnonindigosta). Ohjeet neuvovat laittamaan jauheen pussiin, mistä se hitaasti liukenee sitä mukaa kun sitä pelkistyy. Kolmantena päivänä indigojauheen lisäyksestä kyyppi olikin jo hyvännäköinen ja purkin pinnalla kuparikalvo ja liemi vihreää ja se värjäsi hyvin. Tästä purkista tuli ja tulee yhä väriä, nyt on 10. päivä indigolisäyksestä.

Mittaan joka aamu ja ilta pHn ja sekoitan varovasti, samalla tarkistan miltä liemi näyttää, ja jos pH on pudonnut niin lisään kidesoodaa veteen liotettuna. Olen myös kaksi kertaa tämän kahden viikon aikana lisännyt krappi-lesettä ravinnoksi kyyppiin.

IN ENGLISH
July was so hot this year, that I decided to try indigo fermentation vat again. Previously I had not succeeded with it, due to to cold or too variable temperatures, or just because of mistakes I had made. When fermenting, the good bacteria multiplies and removes the oxygen from the vat and thus indigo reduces to a form which attaches to the fiber. This is a bit like making yogurt, the temperature has to be stable between 30-40°C, and also the vat has to be alkaline. When the vat starts to ferment, the bacteria produces acids which lower the pH, so I must keep a close eye on this every day. If the vat becomes sour, then the bad bacteria may win and the vat is ruined. In warmer countries keeping the vat warm is easier, but here I must use either hot plate or aquarium heater, or in a sunny and hot spell like we had now, I can try it in the green house with just solar heat.

When my earlier failed attempts had been made in big buckets, I now decided to use big glass jars which would heat easier in the sun. The jars were about 8 litres. During the night I had wrapped the jars in woolen blanket to keep the heat in. Bigger jar keep the heat better than smaller ones, and also when I used buckets, the heat from sun didn't reach the bottom of the bucket, only the surface.

To get the ferment going, the bacteria needs food, and I used madder and bran like previously. More about this in Helen Melvin's blog and also on Aurorasilk pages. I can also recommend Helen's small booklet about indigo dyeing, and Lilies book.

I boiled 30 grams of madder and 20 grams of wheat bran in small amount of water. I used now less of madder and bran than earlier, because previously the fermenting was too rapid, and I thought smaller amount would be better, but now the fermenting may have been even too slow, ok anyway in the end. I added more madder and bran after the first week when the fermenting slowed down.

In the first jar I had an extraction of my own japanese indigo from last autumn, the pH in the jar was still 9, and I added some washing soda to raise it to 10. To this I added then boiled madder and bran, and mixed carefully. The temperature was about 40°C during the daytime and 30°C at nights for the first week, now it is not so hot any more. The vat started to ferment right away, and by the night of day 2 the pH had dropped to 8, and I added more washing soda to the vat to raise it to over 9. At this point the surface was already coppery and by the morning of day 3 there was also "flower" on top the vat. On day 3 I dyed one skein light blue after 10 minute dip, and after another longer, two hour dip the second day, it became nice darkish turqoise blue.
Even though I tried to be careful, dipping the yarn in the vat always introduces oxygen in it, so it is good to let the vat rest overnight between the dips. I was very happy with this vat, and it continued to ferment and dye more skeins, and the temperature stayed high (though for myself I am not at all a fan of hot weather). On day 7 I added more boiled madder and bran, and I think now I would need to do it once more, the fermenting has slowed some (it is now day 13).

In the second jar I had an extraction from japanese indigo leaves grown in the greenhouse this summer, but already after extraction I could see that there was not enough indigo in the leaves, I had cut them too early. Anyway I added the boiled madder and bran, raised the pH to 11, which was maybe too much.. I don't know.  The vat started to ferment fine, but there was only a little copper on the surface by day 3 and after dipping a skein in the vat, I go only very pale blue. 
After some days when no more indigo seemed to reduce, I added to this jar a small bag of natural indigo powder (15 grams), and after two days it seemed to reduce well, the vat was dark  green and it dyed well, it is still dyeing well and now is day 10 after the adding the indigo powder.

Every morning and night I measure the pH, and stir the vat carefully, and watch how the vat looks. If the pH is dropping I add more washing soda mixed with warm water. Once a week I have added more boiled madder and bran to feed the bacteria.

Yllä olevassa kuvassa miltä liemen pinta näyttää kun indigo pelkistyy.

IN ENGLISH
In the picture above is how the vat looked like when it is reducing.

Pelkistynyt liemi näyttää kellanvihreältä tai ruskeanvihreältä, liemessä oleva krappi hiukan hämää värillään lientä, mutta jos liemi näyttää siniseltä niin silloin se ei ole valmista, vaan sen pitää muuttua vihreäksi ja lankojen liemessä kellertäviltä tai vihertäviltä. Sinisiksi langat muuttuvat hapen vaikutuksesta vasta kun ne nostetaan pois liemestä.

IN ENGLISH
Reduced vat looks green, or yellowish or brownish green, madder in the vat changes the color some, but if the vat looks blue, then it is not ready. It has to change green and when the yarns are in the vat, they should look yellowish or greenish. They turn blue only when they are raised from the vat and react with oxygen in the air.

Alin kuva on otettu noin kolme minuttia siitä kun nostin langan pois liemestä eli ensin väri oli turkoosi mistä se vähitellen tummeni ja muuttui siniseksi hapen vaikutuksesta.

IN ENGLISH
The picture below was taken three minutes after the first picture when the yarn was taken from the vat, so you see how the color first became teal and slowly changed to darker teal and then blue when the dye reacted with the oxygen in the air.

Olen tosi tyytyväinen, että vihdoin sain tämän käymiskyypin onnistumaan, vaikkakin vain pienessä mittakaavassa. Nyt sitten pitäisi saada sama isommassa, mutta astian pitäminen tarpeeksi lämpimänä jatkuvasti on hiukan ongelmallista, täytynee hankki akvaariolämmitin. Tämä on tietysti paljon hitaampaa ja vaatii paljon enemmän tarkkuutta (ainakin näin alussa kun vasta opettelen tätä) kuin hydrosulfiitilla pelkistäminen, mutta toisaalta tässä ei tarvita mitään kemikaaleja (paitsi kidesooda mutta senkin voisi korvata tuhkalipeällä) ja jos saa lämmön pysymään jotenkin tasaisena, niin tämä on aika vaivatonta ja helppoa. Jos olisi useita kyyppejä yhtä aikaa, niin aina jokin olisi valmis värjäykseen kun toiset lepäisivät.
Muutama asia tästä:
- toisin kuin hydrosulfiittikyypissä, käymiskyypissä lankoja voi pitää vaikka useita tunteja tai yön yli, ja lisäksi väri tummenee joka dippauskerralla (eikä väri irtoa myöhemmillä dippauskerroilla niinkuin kemiallisessa pelkistyksessä käy), näin voi saada hyvinkin tummia sävyjä
- ilmatila kyypissä pitäisi olla pieni (ja kansi päällä), koska ilman happi muuten menee liemeen eikä indigo pelkisty kunnolla. Jotta sain langan mahtumaan purkkiin, niin oli kuitenkin jätettävä hiukan tilaa, ettei liemi mennyt yli purkista kun lanka lisättiin sinne.
- lanka täytyisi saada pidettyä erossa pohjalla olevasta sakasta, koska muuten se voi värjääntyä epätasaisesti, jokin ritilä täytyy virittää kun värjään isompia määriä.
- langan mukana tuleva liemi kannattaa puristaa langoista johonkin astiaan, mistä sen voi myöhemmin kaataa varovasti takaisin kyyppiin. Lisäksi ensimmäisten minuttien alkuhapetuksen jälkeen laitoin langat hapettumaan vesiämpäriin yöksi, jotta pelkistymätön indigo ei kuivuisi lankoihin vaan irtoaisi heti (ja myös tämän liemen voi käyttää myöhemmin jossain kyypissä). Mikäli pelkistymätön indigo kuivuu lankoihin, se irtoaa hankauksessa eikä väristä tule kestävää.

IN ENGLISH
I am really happy that finally after many tries I have succeeded with natural fermentation of indigo, albeit in small scale. Now I would need to get it working in a bigger vat, but keeping a bigger pot warm for days is problematic, I probably need to buy an aquarium heater. This kind of indigo dyeing is much slower and requires more attention (at least in the beginning when I'm still learning) than reducing with chemicals, but this is so natural and fascinating. The only chemical I used is washing soda, but even that could be replaced with home made wood ash lye. If only I could keep the temperature high and stable this would be a very nice way to dye indigo, and if I had several vats at the same time, there would always be one ready to dye.
Couple of things which have come to mind about this vat:
- unlike chemical reduction vat, you can keep the fiber in the vat for several hours or even overnight, and also with fermentation vat, you can get very dark shades with several dippings because the color won's strip in later dippings
- there should be as little air as possible in the jar, because if there is air then oxygen gets to the vat and indigo will not reduce properly. On the other hand I had to leave enough room the jar for the yarn, so that the vat would not overflow when I add the yarn to the jar.
- I would need to find a way to keep the yarn from touching the bottom, so that the matter in the bottom doesn't stain the yarn, some sort of screen maybe like I use with fructose vat.
- I squeeze the extra liquid from the dyed yarn to a bucket, and then I can later add this back to the vat and no indigo goes to waste. Also after the first few minutes of oxydizing, I plunge the yarn in a bucket of water and let it oxydize there overnight, so that if there is unreduced indigo in the yarn, it would come off right away (and I can also use this water in another indigo vat). If unreduced indigo is left in the yarns, the color will not be fast to rubbing.

Fermentation dyeing Käymiskyyppi ja -värjäys

Viime viikon bloggauksen piiskuliemi antaa edelleen väriä. Se seisoi kuistilla viikon ja olin lisännyt liemeen lorauksen etikkaa ajatellen, että ehkä punaiset tanniinivärit sitten tarttuisivat paremmin lankaan, tämä vinkki on ollut Natural Dyes keskustelupalstalla nahan värjäykseen liittyen. Tummanpunaisen liemen pH oli nyt 4 ja laitoin sinne yhden purettamattoman vyyhdin lankaa, lämmitin ja annoin jäähtyä yön yli. Tämä lanka värjääntyi hyvin heleän vaalean oranssiksi, jotain samanlaista kuin verihelttaseitikkien jälkiväristä voisi tulla alunapuretuksella. On ihmeellistä miten paljon väriä näistä kasvihuoneessa fermentoituneista piiskuista on tullut väriä: lehtiä oli kilo ja olen nyt värjännyt liemellä 800g lankaa (joista tosin vain 200g tuli keltaista, loput näitä persikan sävyjä jotka eivät ole tarvinneet mitään puretusta)  ja edelleen liemi näyttää tummalta. Normaali keittomenetelmällä en olisi varmasti saanut värjättyä kuin enintäään 200g ja sitten jos olisin seisottanut lientä pari viikkoa, niin toiset saman verran. Nähtävästi piiskujen lehdissä ja monissa muissakin kasveissa on paljon erilaisia väriaineita, jotka sitten muuttuivat liemessä käymisen kautta käyttökelpoiseen muotoon värjäämiseen.

Tästä tuli mieleen tämä pari vuotta vanha juttu shades of lynx- blogissa eli fermentointivärjäys, jossa kasveja fermentoidaan/käytetään ensin viikko pari tai pidempään, ja sitten osalla lientä lasketaan ph happamaksi sitruunamehulla ja osalla nostetaan emäksiseksi tuhkalipeällä ja sitten värjätään kuumentamatta molemmilla liemillä peräjälkeen ilman muuta puretusta, hyvin luonnonmukaista. Tarkempaa selostusta yo blogissa englanniksi täällä, jatkuu täällä ja täällä.
En ole koskaan kokeillut juuri tuolla tavoin, mutta nyt tekisi kyllä mieli kokeilla. Olen muutenkin innostunut tällaisesta hitaasta värjäyksestä, ja olen saanut hyviä tuloksia seisottamalla väriliemiä jolloin niissä tapahtuu jotain ja uusia väriaineita muuttuu muotoon missä ne tarttuvat lankoihin. Kaikkiin luonnonväreihin tämä ei toimi, mm ei sienillä (nykyisen kokemukseni mukaan), mutta kasveilla sitä kannattaa kokeilla.

IN ENGLISH
Goldenrod bath which I wrote about last week is still giving me color. I kept it for a week in the porch, and I had added a glug of vinegar to the bath to lower the pH. In yahoo Natural Dyes discussion group it's been said that this way red tannins could become useful, at least when dyeing leather. The pH of my dark red bath was now 4, and I dyed one skein of unmordanted yarn in it, let cool overnight and got  quite nice clear light orange, a color I usually get from after bath of mushroom Cortinarius semisanguineus when using alum as a mordant. It is amazing how much I have dyed with one kilo of goldenrod leaves, now 800grams of yarn (though only 200g yellow, the rest different kind of peach and orange shades which didn't even need any mordanting), and still the bath looks dark. With normal boiling water method I could have dyed maybe 200grams of yellow and maybe another  200grams if I had let the bath macerate for couple of weeks after the first dyeing. It seems goldenrods and many plants contain many different dyes which become available only through lengthy fermenting/ macerating.

Couple of year ago there was a good tutorial in shades of lynx-blog about fermentation dyeing, more about it here and it continues here and here. I haven't tried it just that way, but I now I think I will try it. I am very interested in this kind of slow dyeing, and already I have good results by macerating used baths and then something happens in them and more dyes become soluble and attach to the yarn. This doesn't work with all naturally occurring dyes, I think mushrooms are best used straight away (to my current knowledge), but with plant material it is worth trying.

Kasvihuoneessa on ollut näillä helteillä niin kuuma, että päätin kokeilla josko nyt saisin indigon käymiskyypin onnistumaan. Edellisen kerran täällä, se ei onnistunut ja jätin sen sikseen, mutta jospa olisin oppinut jotain siitä. Näissä purkeissa on uutosta omasta väritattaresta, toinen tämän vuotista kasvihuoneesta ja toinen viime syksynä uutettua mitä olen säästänyt kellarissa lasipurkissa.

IN ENGLISH
It's been so hot this past week here, around 30°C  and sunny, so I decided to try once more indigo fermentation vat in my green house. Last time I tried it, here, I couldn't get it to work and was discouraged, but hopefully I have now learned something. In these jars I have extractions from my own japanese indigo, the other one from the plants inside the greenhouse and the other one is left from last autumn and kept cool in the cellar over the winter.

Ulkona kasvihuoneen seinustalla väritatar on kasvanut hyvin, mutta luulen, että se ei vielä ole valmis korjuuseen, kesäkuu oli niin viileä että vielä tarvitaan vajaa kuukausi ennenkuin alan korjata sitä värjäykseen.

IN ENGLISH
My japanese indigo growing outside is looking good, but I don't think it is yet ready for harvesting, June was so cold that I think it still need couple of weeks before it is ready.

Kasvihuoneessa kasvavat väritattaret ovat oikein isoja, nämä ovat täällä siksi, että jos ne kukkivat niin halla ei vie kukkia niin aikaisin kuin ulkona. Leikkasin muutamia kasveja ja sain 500g lehtiä, uutin ne mutta uutos näytti hiukan laihalta, ehkä esiasteita ei ollut vielä muodostunut tarpeeksi.
Tarkistin, että pH oli 10-11, ja lisäsin kiehautettua krappia ja vehnänlesettä bakteereille ravinnoksi, jotta käyminen alkaisi, aika lailla samoin kuin aiemminkin, mutta nyt vain hiukan vähemmän kuin aiemmin, koska käyminen oli silloin liian voimakasta ja pH putosi liian nopeasti ja tuli virhekäymistä ja siksi luultavasti kyyppi ei silloin onnistunut. Nyt taas käyminen ei meinannut alkaa, ja oli hyvin hidasta, pH ei pudonnut lainkaan. Jollei ole joku asia pielessä niin sitten jokin toinen, ei ole helppoa! Lämpö oli kuitenkin nyt lasipurkissa (verrattuna edellisen kerran ämpäriin) korkeampi, päivisin +40°C ja öisin +30°C eli uskoisin että se oli hyvin. Kolmantena päivänä purkin pinnalla oli kuparista hohdetta vaikka pH ei ollutkaan pudonnut.

IN ENGLISH
Japanese indigo which grows in the greenhouse is now quite big. They are inside only because when they flower late in the autumn, the night cold doesn't get to them so easily as if they were outside. I cut some plants and got 500grams of leaves, extracted the indigo, but the bath didn't look as strong blue as it should have, maybe there wasn't enough indigo precursors yet in them.
I checked the pH, it should be 10-11, and added some madder and wheat bran which I had boiled together, but now smaller amount of them than the last time when the fermentation was too rapid and pH dropped too fast and that was propably why the vat failed. 
This time the fermentation was slow to start and ph stayed up. If it isn't one thing then it is another, always something is not right! The temperature was now high in the glass jar (compared to the black bucket last time), 40°C in the daytime and 30°C during the nights, so I think that was good. On day 3 there was slight coppery sheen on top the vat.

Kokeilin silloin pikkuvyyhdillä 10 minuttia, ja vaikka se värjääntyi aivan oikein liemestä nostettaessa, niin väri oli hyvin hyvin hento sinertävä. Jätin purkin edelleen ja toivon, että käymistä alkaisi tapahtua. Tänään lisäsin siihen hiukan krappia ravinnoksi ja luulen, että se on nyt auttanut.

IN ENGLISH
I dipped a small skein to the jar, but after ten minutes is came out very very pale blue. I am keeping the jar and taking care of it, checking pH, stirring, and today I added some more madder to it to speed up the fermentation and I think it is helping.

Päivisin tosiaan lämmön kanssa ei ole ongelmia, mutta öisin tulee liian kylmä ja olenkin aina iltasin käärinyt purkit vanhaan villahuopaan joka pitää ne aika hyvin lämpimänä. Olen katsellut akvaariolämmittimiä, sellainen varmaan pitäisi hankkia kun ilmat viilenevät. (Pikkupurkki on tuoksuorakasta ammoniakissa)

IN ENGLISH
During the daytime the temperature has been fine, but nights are too cold and so I have wrapped an old woollen blanket around the jars, and it keeps the warmth quite well. I think I have to buy an aquarium heater when the days get cooler. (The small jar is Hydnellum suaveoles fermenting in ammonia)

Viime vuotiseen väritatar-uutokseen tehty purkki on nyt toista päivää ja vaikka eilen illalla tuli epätoivo kun mitään ei näyttänyt alkavan tapahtua niin tänään pH on pudonnut 9:n ja pinnalla on selvää käymistä. Tämä voi ehkä toimia kun nyt olen tarkkana! Jatkoraporttia seuraa ja kirjoitan sitten tarkalleen miten tein (onnistui tai ei). Haluaisin niin saada tämän onnistumaan vaikka edes pienessä mittakaavassa, ja sitten vähitellen oppisin millainen se on toimiessaan ja siitä sitten voisi jatkaa isompaan. Tietysti myös fruktoosikyyppiä omilla väritattarilla tai morsingolla pitäisi kokeilla jos vain on aikaa.

IN ENGLISH
The other big jar where there is japanese indigo extraction from last autumn was started only yesterday, and already last night I was feeling despair, nothing seemed to happen, but today it is better! The pH has dropped to 9 and in the surface there are bubbles and fermentation, so it may work after all if I'm careful and keep a close eye on it! I'll write later how it worked out and what I did in detail (whether it succeeded or not). I would so like to succeed in this, even in smaller scale in the jar, and then slowly learn what this vat is like and how it works, from there I could move to bigger vats. I should also try out fructose vat with my own grown japanese indigo and woad if I have time.