Hearts Mittens

Olen nyt tammikuussa tehnyt erilaisia kokeiluversioita uusiin lapasiin hiukan muuttaen äitini vanha mallia, ja nyt on valmiina kaksi eriväristä versiota samasta mallista.
Punasävyinen on nimeltään Lucky Hearts, Onnenapila, pohjavärinä on lampaan luonnonmusta ja kuviovärit on värjätty kokenillilla ja krapilla.
Sinisävyinen on Blue Hearts ja pohjavärinä on tumma harmaansininen ja kuviot ovat vaaleampia sinisiä, kaikki värjätty itse kasvattamallani väritattarella.
En osaa päättää kummasta värityksestä pidän itse eniten:) Pehmeät luonnonindigon siniset ovat niin harmonisia ja sininen pohjaväri on juuri minun makuuni, toisaalta myös voimakkaampi sävykäs punainen roosan kanssa sopivat myös hyvin yhteen ja tulevat esille hyvin luonnonmustalta pohjalta.
Kaupastani on nyt saatavilla tarvikepaketteja näihin lapasiin.
Ruutupiirros tulee olemaan värillinen, jotta sitä olisi helpompi lukea kuin mustavalkoisin symbolein tehtyä. Tarkoitus olisi ajan kanssa muuttaa kaikkien lapastemme ruutupiirrokset värillisiksi.

Tähän lapaseen on nyt myös ostettavissa pelkkä ohje PDF muodossa Ravelryn kautta täällä.

In English
Í have knitted some new mittens, a few different versions, before I knew which one was the right one. This pattern is based on my mother's old pattern, I have changed it some to get the right number of stitches.
The mittens with red colors are called Lucky Hearts, and the basic color is natural black, patterns colors are dyed with cochineal and madder.
The blue mittens are called Blue Hearts and the basic color is dark greyish blue, pattern colors lighter blues, all dyed with my home grown japanese indigo.
I can't decide which colors I like the best:) I think both are really nice, the subtle blues of natural indigo on a darker blue background, or the warm semisolid red and pink on natural black from sheep, all natural colors go so well together.

Both of these mittens are now available as a kit in my shop,.
The chart will be colored so that it would be easier to read than the black and white chart with symbols. We will slowly change all the charts of our mittens to the colored ones.

This pattern is also now available as a Ravelry download, here.

Storing indigotin from Japanese indigo Indigotinin uuttoa ja säilömistä väritattaresta

Viime kesänä sain todella hyvän sadon väritattaresta (Persicaria tinctoria). Ylläolevan kuvan penkin lisäksi väritatarta kasvoi 20 tainta kasvihuoneessa ja toinen pitkä penkki muualla, yhteensä n 100 tainta, joista tuli yhteensä n 20kg riivittyjä lehtiä. Kasvihuoneesta sain kaksi kunnon satoa, ensimmäinen leikattu heinäkuun lopussa ja toinen syyskuun lopussa. Ulkoa keräsin osan satoa elokuussa ja näistä sain hiukan vielä lisää syyskuun lopulla, mutta suurimmasta osasta taimia leikkasin sadon vain yhteen kertaan syyskuussa, jolloin keräämiselle tuli kiire hallaöiden uhatessa. En millään ehtinyt värjätä kaikella uuttamallani indigolla heti, joten kokeilin uutteen säilömistä lasipurkkeihin.
Japanissa lehtiä kompostoidaan kolme kuukautta ja tuloksena on massaa, jota kutsutaan sukumo'ksi ja sellaisena indigo säilyy valmiina käytettäväksi perinteisellä fermentoimistavalla. Täällä englanniksi hyviä kuvia japanilaisen indigon viljelystä ja käsittelystä.
Minä en kuitenkaan uskaltanut uhrata kasvattamiani lehtiä kompostointikokeiluihin, syksyllä ei olisi ollut paikkaa missä lämpötila olisi varmasti pysynyt tarpeeksi lämpimänä tarpeeksi pitkään, ja toisaalta pienellä määrällä lehtiä kompostoituminen ei olisi varmaankaan lähtenyt käyntiinkään.
Toisaalta mm Wildcolours- sivuilla kerrotaan, miten uutettua pigmenttiä voi tiivistää ja lopulta kuivata säilytystä varten, mutta sekin tuntui syksyn kiireissä liian hankalalta.

Niinpä sitten
-leikkasin kasvit, riivin lehdet ja huuhtelin ne puhtaassa vedessä.
-laitoin lehdet joko lasipurkkiin vesihauteeseen tai isoon kattilaan verkkopussissa, päälle hanakuumaa vettä niin että lehdet juuri peittyivät, ja nostin lämpötilan 60-65C, jossa pidin sitä 3-5 tuntia. Pidin lämpöä mielummin viileämpänä ja pidensin uuton aikaa, kuin otin riskin, että lämpö olisi noussut yli 70C, jonka sanotaan tuhoavan indigotinin esiasteita.
-sitten lehdet pois liemestä, ja emäksen lisäys, niin että pH nousi 9:ään (yleensä 50g pesusoodaa riitti, mutta tämä riippuu nesten määrästä) ja liemi muuttui tumman vihreäksi
-tämän jälkeen liemen hapetusta vatkaamalla 10-15 minuttia, jolloin liemi muuttui mustansiniseksi.
Olen kirjoittanut indigon eristyksestä väritattaren lehdistä aiemmin mm myös täällä.

Tämän jälkeen lientä olisi voinut valmistaa värjäystä varten, mutta koska en ehtinyt värjätä, niin annoin hapetetun liemen ensin seistä vähintään vuorokauden, mielummin kaksi, jolloin sininen pigmentti oli alkanut painua pohjalle ja ylempänä oleva liemi oli sinivihreää. Kaadoin varovasti vihreää lientä pinnalta pois ja otin pohjalla olevan sinisemmän osan talteen isoon kannelliseen lasipurkkiin.
Ensimmäisestä tällaisesta uutoksesta kokeilin värjätä pinnalta otetulla sinivihreällä liemellä (normaalilla indigovärjäystavalla), mutta väristä tuli todella heikko vaalean sininen eli käytännössä siinä ei ollut indigotinia juuri lainkaan, vaan indigotiini oli pohjalla. Myöhemmiltä varastouutoksilta heitinkin pois tämän päällä olevan liemen parin päivän seisotuksen jälkeen.

In English
Last summer I got a good crop from Japanese indigo (Persicaria tinctoria). Besides the bed in the picture above, I had another big bed and about 20 plants inside the greenhouse, total about 100 plants from which I got about 20 kilos of leaves (without stems). From the greenhouse I got two good crops, but from the outside mostly only one, this summer was not so hot. I harvested some from the outside in August, and they grew back some more, but not as much as the previous hotter summer, but mostly I harvested the first big crop in September.
Because I had a lot of leaves to process at the same time, I had to try to store some of them.
In Japan they ferment the leaves for three months, and get a mass they call sukumo, which has the concentrated indigotin and then could be either stored or used in traditional fermenting vats. Here are good pictures of growing and fermenting Japanese indigo in Japan.
I didn't dare to try fermenting my precious leaves, autumn in Finland is not so warm and I didn't have a good place inside, and besides I would have had to use all the leaves, I don't think fermenting would start with a small amount.
Another way of storing the indigo was shown in Wildcolours pages, but drying the extracted indigo seemed too difficult for me in the autumn, when there was all other work to do also.

So I decided to try to store the liquid in big glass jars.
-I cut the plants, stripped the leaves from the stems and rinsed them in clean water
-I put the leaves in big glass jars in double boiler or in a big kettle in a mesh bag, covered them with had hot tap water and raised the temperature slowly to 60-65C and kept it there for 3-5 hours. I rather used the lower temperature and longer extraction time, than took the risk of the temp getting over 70C which is said to destroy the precursors of indigotin in Japanese indigo.
-Then I took the leaves from the liquid, and added alkaline washing soda to raise the pH to 9 (mostly I needed 50grams, but it depends on the amount of liquid you have, so a pH meter is a good to have), and the color of the liquid turns now to dark green
-then I oxydised the liquid for 10-15 minutes, until it had turned to dark inky blue and no new blue froth appeared.
I have written earlier about extraction of indigo from fresh leaves also here.

After this stage the liquid could have been prepared for dyeing, but because I didn't have time, I let the oxydized liquid first sit for one to two days, by which time there was blue sediment (indigotin) on the bottom and the liquid on the top was green. I carefully took part of the green liquid off from the top and poured the blue from the bottom to a glass jar.
From my first extraction I dyed with the green liquid (like with indigo normally), but got practically no color at all, very very pale blue, so it was obvious that most of the indigotin was really in the sediment. Later from the other extractions, I threw the green liquid from the top away.

Varastossa oli nyt neljä isoa purkillista uutetta väritattaresta, kuvasta ei valitettavasti näy se mitä pitäisi, eli oikeanpuoleisessa purkissa on jäljellä sinistä sakkaa, ja vasemmassakin oikeasti näkyy raja sinisen sakan ja tummanvihreän muun liemen välillä. Liemen pinnalla ei ole mitään sinistä, en ymmärrä miksi kuvassa näkyy sellaista, ihmeellistä.

Kokeilin nytkin värjätä ensin sillä vihreällä liemellä, mutta siitä ei tullut paljoakaan väriä, vasta kun kaadoin väripataan loputkin pohjalla olevan sakan, sain hyvää sinistä lankoihin:)

Liemet ovat säilyneet hyvin syyskuusta tähän asti viileässä, en lisännyt niihin mitään säilöntäainetta, kun sellaista ei ollut kotona, mutta hometta tai muuta epämääräistä purkkeihin ei ole ilmestynyt.

pH nyt käyttämissäni purkeissa oli pudonnut säilytyksen aikana, se oli nyt n 8 tai vähän alle, joten värjäyksen alussa jouduin lisäämään tuhkalipeää liemeen. Muuten kaikki onnistui hyvin, mutta jotenkin tuli sellainen olo, että kesällä olisin vastaavalla määrällä lehdistä tehdyllä uutteella saanut värjätyksi isomman määrän lankaa ja muistiinpanotkin hiukan vahvistavat tätä. Tosin koska kasvit kasvoivat eri penkeissä, kasvuolosuhteissakin on voinut olla eroa ja korjuuajankohdassa, ja luulen, että koska nyt uutin isomman määrän lehtiä aina kerralla, niin jotain meni hukkaan, kaikki pigmentti ei tullut talteen. Lisätestailuja ja värjäyksiä odottaa ensi kesänä:) Näin kuitenkin sain talteen jotain omaa indigoväriainetta kunnes uusi satokausi koittaa.

Mieleni tekisi uhrata yksi purkki oikeaa käyttämisvärjäystä varten, mm täällä Japanese indigodye-blogissa on hieno kuvaus sukumolla tehdystä värjäyksestä, jossa emäksenä on tuhkalipeää ja liemen pelkistämisen tekevät sukumossa olevat luontaiset bakteerit. Voi tietysti olla, että minun purkeissani ei bakteereita löydy:(

Saa nyt nähdä, milloin uskallan kokeilla fermentoimiskyyppiä indigon kanssa, ehkä kesä on parempaa aikaa kun on lämpimämpi.

In English

I had four big jars in storage, in the picture you can't really see what I meant to show. In the jar on the right there is only the blue indigo sediment in the bottom and in the jar on the left in reality you can see where the dark blue sediment changes to green liquid. In reality ther is no light blue near the top, I don't know what that is in the picture (it looks like blue froth, but there is no such thing in the jar, at least right now)

The liquid has kept well since September, there has been no mold. I have kept the jars in cool cellar, and since I didn't have any preservative when I made the extractions, I haven't added anything to the jars.

The pH in the jars has dropped during the storage, it was now 8 in the ones I opened, so I had to add more woodash to raise the pH to 9 when I started to dye with them. I tried to dye with the green liquid on the top, but like in the autumn, it gave only a very pale blue. The pigment in the bottom worked well and gave good blues, although I have a feeling that when I dyed with fresh extractions in the summer, with the same amount of leaves, I then got to dye more yarns. Actually my notes confirm this. But it is difficult to compare, the plants were in different beds and time of the harvest was different and perhas when I used the bigger amount of leaves for these storage extractions (4 kilos instead of 1 or 2), some of the pigment got lost somewhere during the extraction process. More experiments are waiting:)

Anyway, at least this was a good way for me to preserve the indigodye for the winter and spring, before the new plants start to grow.

Here in Japanese indigodye-blog is a really good blogging with pictures about Japanese fermentation dyeing with sukumo, I am tempted to save one jar to try the fermentation method, but I don't know if my jars contain any suitable bacteria:(

Anyway, summer would propably be best time to try, when the temperatures are better, even inside we have now only 18C at nights.

Cortinarius dyeing Seitikkivärjäystä

Värjäsin ennen joulua sienillä ja halusin kokeilla josko saisin seitikeillä yhtä punaisia kuin mitä ruotsalaisen uuden sienivärjäyskirjan kuvissa oli. Käytin sieniä samoissa suhteissa/lankaa kuin kirjassa.
VERISEITIKKIVÄRJÄYS:
40g kuivattuja sieniä/100g lankaa,
Liotin sienet yön yli, keitin tunnin, siivilöin sienet pois, lisäsin uutta vettä ja keitin uudestaan tunnin. Yhdistin keitinliemet.
Värjäys alunalla (10%) ja viinikivellä (4%) esipuretetulla langalla tunnin 80C, jonka jälkeen heti langat ylös. Pesin langat seuraavana päivänä.
Tästä värjäyksestä tuli yläkuvassa kolmas lanka oikealta. Kaikki punainen tarttui hyvin lankaan (niinkuin tavallisestikin esipuretettuun, huuhtelussa ei paljoa väriä irronnut), koskapa jälkiväristä tuli vaaleaa kellanoranssia, kolmas lanka vasemmalta yläkuvassa. Alakuvassa langat ovat peilikuvana, mutta siellä lukee sitten värjäyssieni.

Kokeilin myös erilaista liotustapaa, josta olen kirjoittanut aiemmin täällä. Siinä kuivia sieniä liotetaan ensin joitakin päiviä vedessä, jossa on loraus etikkaa (pH4), tämä liotusvesi sitten otetaan erikseen ja sienet keitetään puhtaassa vedessä ja näin olen saanut useita kertoja aiemmin puhtaamman punaista, kun keltaiset väriaineet ovat jääneet etikkaveteen, mutta nyt ei käynytkään näin, pöh. Liotus jotenkin epäonnistui. Tämän kertainen veriseitikkilanka neljäs oikealta yläkuvassa.

VERIHELTTASEITIKKIVÄRJÄYS:
80g kuivattuja sieniä/100g lankaa
Sienet liotettu yön yli ja keitetty kahteen kertaan kuten veriseitikkivärjäyksessäkin.
Värjäys samoin esipuretetulla langalla tunnin, langat pois ja uudet langat jälkivärjäyksen, joista tuli hyvin vaaleita, kuvassa toisessa reunassa.
Värjäsin erikseen kuivatuilla viime syksyisillä lakeilla ja edellisvuotisilla kokonaisilla verihelttaseitikeillä ja yllättävää kyllä sain nyt kokonaisilla sienillä voimakkaampaa väriä kuin pelkillä lakeilla. Voisiko säilytysaika olla vaikuttanut, tai sitten oli kyse vain syksyjen eroista. Lakeista tuli kylläkin vähemmän oranssista kuin kokonaisista sienistä.
Yläkuvassa viides lanka oikeasta reunasta on kokonaisilla sienillä värjätty, ja kuudes ja seitsemäs pelkillä lakeilla.

Väreistä ei tullut yhtä voimakkaita kun kirjan kuvissa, mutta tämä on vain osoitus siitä, miten paljon mm vesi tai muut muuttuvat tekijät vaikuttavat. Puhumattakaan syksyn säistä ja sienien kasvupaikoista ja iästä. Yleensähän on niin, että seitikeillä vanhemmista sienistä tulee punaisempaa ja nuorista oranssimpaa, minulla on vielä varastossa kuivattuja hyvin myöhään kerättyjä verihelttoja, niillä kokeilu on odottamassa.

In English
Before Christmas I dyed with redcap mushrooms, and wanted to see if I could get as red colors as in the pictures of the new Swedish mushroom dyebook.
I used the mushrooms in the same proportions as in the book.
DYEING WITH CORTINARIUS SANGUINEUS:
40grams of dried mushrooms per 100grams of wool
I soaked the dried mushrooms overnight, then boiled them for one hour, strained the bath and added new water over the mushrooms, boiled again for one hour and strained the bath. I then combined the extractions.
I used premordanted yarn (10%alum and 4% cream of tartar) and simmered it in the dyebath for one hour and took it away to cool. I washed the dyed yarns the next day.
This yarn is in the upper picture the third from the right. Almost all the red pigments attached in the first bath as the afterbath resulted the light yellowish orange color, the third yarn from the left in the upper picture. This usually happens when I use the premordanted yarn, it takes the color well and there was hardly any unattached red when I washed the yarns.
In the picture below there are the same yarns but the picture is mirror image and the mushrooms names are in Finnish:(

I also tried another method, which I had described here. In this method I first soaked the dried mushrooms couple of days in a water which pH was about 4 (added a glug of vinegar). This soaking water is then taken aside (and used separately to get more yellowish orange colors), and new water is poured over the mushrooms and boiled. This way I have gotten more reddish color several times earlier, but this time this didn't work out. The soaking must have failed somehow. Anyway, the color I got from this is the fourth from the right in the upper picture.

DYEING WITH CORTINARIUS SEMISANGUINEUS:
80grams of dried mushrooms per 100grams of wool
I soaked the dried mushrooms overnight and boiled twice like with Cortinarius sanguineus mushrooms, and then combined the extractions.
I simmered the premordanted yarns for one hour, and dyed the afterbath the same way, the yarns from the afterbath are in the left side of the upper picture.
I dyed separately with only the caps of the C.semisanguineus, these were collected last autumn, and then did another bath with the whole mushrooms, stems and caps, collected the year before. Strangely the whole mushrooms gave me now a stronger color than only the caps, previously it had been the other way around. Perhaps the fact that they wer older was one reason? The caps gave me a redder color, the color from the whole mushrooms had more yellow in it, and this was what I expected. In the upper picture the fifth yarn from the right was dyed with the whole mushrooms, the sixth and seventh were dyed with caps only.

This time I didn't get as strong colors as in the pictures of the book, but there are so many variables in dyeing with mushrooms and natural dyes, the water and other dyeing conditions, not to mention the age of the mushrooms when collected and the weather and growing conditions. Usually the older the mushrooms are when collected, the less yellow the color they give is.. I have some dried mushrooms which were frostbitten and almost rotten when collected, it'll be interesting to see the difference in the color they give.
Lankakarttakuvissa on vertailuna myös kesällä kasvihuoneessa krapilla kylmävärjättyä punaista, toinen vasemmalta nyt ylläolevassa kuvassa (kolmas oli se veriseitikkilanka) ja kaikkein vasemmanpuolimmaisin on verihelttaseitikin oranssi jälkiväri uudelleen värjättynä kokenillilla (7%), joka on melkein viinipunainen verrattuna sieniväreihin. Jonkun silmissä myös krapilla saatu punainen voi näyttää oranssilta, mutta kun sitä vertaa taas oikeisiin oransseihin, niin minusta se on punainen:) Värien määrittely on vaikeaa, ihmiset näkevät ne niin erilaisina.
Nämä sienioranssit menevät nyt tarvikepaketteihin, mutta osa langoista pääsee kauppaankin suoraan.

In English
In the pictures I had other than mushroom dyed yarns too, for comparaison. The second yarn from the left in the picture above was cold-dyed with madder last summer (the third yarns from the left was the Cortinarius sanguineus), and the first yarn from the left was first dyed orange with Cortinarius semisanguineus and then overdyed with cochineal (7%), that color looks almost burgundy to me rather than red.
Someone might also see the madder dyed yarn as orange, but if compared to musrhoom dyed oranges, it is red to me:) Colors are so difficult, different people see them in differently.
These mushroom oranges go mostly to the mitten kits, but I'll put some to the shop, too.

Winter and Japanese indigo info Pakkasta ja väritatarinfoa

Vähän pakkaskuvia, kaunista, jos ei ajattele, että tätä samaa voi olla vielä yli kolme kuukautta.
Puutarha on kasvien kannalta onneksi lumen peitossa, mutta rusakot ovat nälissään kaivaneet kuoppia lumeen morsinkomaahan saadaksen edes jotain syötävää. Mielummin tietysti morsingonlehtiä kuin ruusunvarsia:) Miten ihmeessä ne osaavatkin haistaa lumen alta, missä kohtaa morsingot ovat?

Kolmen kuukauden kuluttua pääsen taas kylvämään uusia morsinkoja ja väritattaria (japanilaisia indigoja) sisälle ja neljän kuukauden päästä on viimeistään kevät! Tällä välin on hyvää aikaa lukea kaikenlaista värjäyksen liittyvää, ja Naomi lähetti minulle tällaisen mielenkiintoisen linkin japanilaisille sivuille (onneksi englanniksi) liittyen tutkimukseen eroista väritattaren ja synteettisen indigon välillä. On niin hienoa, että ihmiset jakavat tietoa ja sitä voi löytää ympäri maailmaa! Kiitokset Naomille ja Ichirolle!

In English

Some pictures of our winter this year. It is beautiful if you don't think that it has been between -10C - -20C for a month now, last night it was -25C! And that the snow could last for over three more months, that is too long for me. Lucky for the plants that the snow covers them, but the wild brown hares are hungry and they have been all over my garden looking for food. They have dug holes in the snow to get to the woad leaves underneath, and good for them. I prefer they eat woad which grows again in the spring than my roses:) But how can they know exactly where to dig, do they smell the plants under the snow?

Still three months before I can start to sow woad and japanese indigo seeds indoors, and four months until the spring. Meanwhile there is good time to read more about natural dyeing and indigo and Naomi sent me this interesting link to Japanese pages (in English) about a study of differences between japanese indigo and synthetic indigo. The wonders of internet and just how great people are sharing this information. Thanks Naomi for the link and Ichiro for posting the information in English!

New year- new mittens Uusi vuosi -uudet lapaset

Tein ennen joulua näitä lapasia. Malli pohjautuu vanhojen raanujen ruusukas-kuvioon äitini idean pohjalta. Väreinä on lampaan omia ruskeita ja sinisiä värjätty morsingolla ja indigolla. Ohje on naisten keskikoisiin lapasiin, mutta kuviota on helppo suurentaa tai pienentää tarpeen mukaan. Tarvikepaketti näistä löytyy kaupastani.

Lämmintä ja värikästä uutta vuotta 2010 kaikille:)

In English
I made these mittens before Chirstmas. The design is based on my mother's idea from a pattern of old Finnish weaved rugs, but I am sure it is universal. When made with looms it is called ruusukas in Finnish, but I don't know what it is called in English. This is quite easy pattern to knit, the graph in the kit is for women's medium size mittens, but the pattern is easy to make bigger or smaller.
The colors are natural browns from the sheep and blues dyes with indigo and woad.
You can find a kit for these mittens in my shop and the name of the mittens is Blue Tradition.

Happy and Warm New Year 2010 to everyone:)