Orakkaita Tooth fungi

Syksyn mittaan löytyneitä orakkaita on nyt liossa lasipurkeissa ja ämpäreissä. Olen pilkkonut orakkaat, sullonut ne purkkeihin, ja laittanut ammoniakilla terästettyä vettä päälle. Liemien pH pitää olla vähintään 8, minulla on monesti enemmänkin. Kun pH on tarpeeksi korkea, liemen väri muuttuu melkein heti mustaksi. Jos purkin kansi ei ole tiivis ja ammoniakki haihtuu pois, liemen väri muuttuu ruskeaksi ja se on huono merkki.
Osa purkeista on menossa Iittiin orakasvärjäyspäiville 12.10 http://www.varipaletti.net/kurssit.htm , jos vain osallistujia tulee tarpeeksi, että ne pidetään.
Alla hiukan määrityskuvia, millaisia orakkaita kannattaa kerätä.

In English
I have now glass jars and buckets full of tooth fungi. I have cut the mushrooms to smaller pieces and put them in the jars with water and a glug of ammonia, so that the pH is at least 8, often it is more. When the pH is high enough, the liquid turns black almost at once. If the lid of the jar is not tight enough and ammonia evaporates, the color turns brown and that is a bad sign.
I am going to take some of the jars with me to the tooth fungi dye day in Iitti October 12th
http://www.varipaletti.net/kurssit.htm (only in Finnish). I hope there will be enough participants, so that they hold the event.

Next some pictures of the tooth fungi I use for dyeing


Ensimmäisenä kuva tuoksuorakkaasta, Hydnellum suaveolens. Sen tunnistaa parhaiten anismaisesta voimakkaasta tuoksusta, siniharmaista alapinnan piikeista ja erityisesti kun halkaisee sienen, sen halkaisupinta on sinertävä, siinä ei ole oransseja sävyjä.

In English
First above is the picture of Hydnellum suaveolens. You can identify it best from its strong anislike smell. Its spines are bluish when the mushrooms are young and when you cut the mushroom, its flesh is bluish, there is no orange shades.


Seuraavana siniorakas, Hydnellum caeruleum, jonka piikit ovat myös sinertävät nuorena, mutta kun sienen halkaisee, siinä näkyy sinertävien vyöhykkeiden lisäksi myös aina oranssia, varsinkin jalassa. Tuoksuorakkaalla ei oranssia ole. Siniorakas on usein myös pienempi kuin tuoksuorakas. Nuoret siniorakkaat voivat olla kokonaan sinertäviä, lakin päältäkin, mutta vanhemmiten ne ovat ruskeita.
Sini-ja tuoksuorakkaista toivon saavani sinertäviä sävyjä lankoihin.

In English
Next above is Hydnellum caeruleum, its spines are also bluish and the whole mushroom can be bluish when it is very young, but when it is older its cap is brown, like many other tooth fungi. The flesh has bluish zones, but there is also orange shades (unlike Hydnellum suaveolens), especially in the leg. Hydnellum caeruleum is most of the time also smaller than Hydnellum suaveolens.
From these two species I am hoping to get bluish shades to my yarns.

Tässä vielä samassa kuvassa alimmaisena siniorakas, oikealla ylhäällä pieni tuoksuorakas ja vasemmalla ylhäällä oranssiorakas.

In English
Above in the same picture in the bottom is Hydnellum caeruleum, in the top right Hydnellum suaveolens and in the top left Hydnellum aurantiacum


Oranssiorakas, Hydnellum aurantiacum, on nuorena tosi kaunis ja sen erottaa helposti oranssinsävyistä, ei pelkästään halkaisupinnalla vaan myös koko sienessä, mutta vanhemmiten ulkopinnalta se muuttuu ruskeammaksi, kuva alla vanhoista oranssiorakkaista, ja silloin halkaisupinta on paras tuntomerkki tällekin sienelle.

In English
Hydnellum aurantiacum is very pretty when young, picture above, and you can identify it easily from its orange colors, but when the mushrooms become older, they are more brown (picture below) and only the flesh is still orange. It is always good to look the flesh with these mushrooms, I think it is the best identification.

Ylläolevassa kuvassa on oikeanpuolisen oranssiorakkaan kanssa ruosteorakkaita, Hydnellum ferrugineum, jotka vanhojen oranssiorakkaiden kanssa näyttävät päältä joskus samanlaisilta, mutta halkaisupinta paljastaa heti kummasta on kyse. Ruosteorakkaiden halkaisupinta on tummanruskeaa. Alimmaisessa kuvassa näkyy lisää ruosteorakkaita, nuorina niiden lakin pinta voi olla melkein valkoinen, mutta tähän aikaan se on jo ruskea. Ne ovat myös hyvin meheviä, usein vettä tihkuvia "sienimäisiä" sieniä, oranssiorakas on sitkeämpi. Ruosteorakas maistuu miedolle, hyvin samannäköinen karvasorakas, Hydnellum peckii, on nimensä mukaan poltavan karvas. Näistä ja oranssiorakkaista odotan saavani vihreitä värejä jopa alunapuretuksella, katsotaan mitä tulee tänä syksynä.

In English

In the picture above, there is Hydnellum aurantiacum on the right and the other mushrooms are Hydnellum ferrugineum. Their hats could look similar, when the mushrooms are old, but when you cut them to half, you can see the difference. Hydnellum ferrugineum flesh color is cinnamon to dark brown. In the bottom picture there are more Hydnellum ferrugineums, when young their hats can be almost white, but soon turn brown. Their flesh is very "spongy" and moist, Hydnellum aurantiacum is more fibrous, I think. There is also another very similar looking Hydnellum peckii, but it tastes very acrid, compared to Hydnellum ferrugineum which tastes just disagreeable. From these and Hydnellum aurantiacum, I expect to get green colors, even with alum mordanting. We'll see how these turn out this fall.

Kirjoitin nyt niitä tuntomerkkejä, joita itse katson näitä kerätessäni, erityisesti tuo halkaisupinnan väri on minusta helppo tapa määrittää. Tarkempia tuntomerkkejä löytää sienikirjoista ja värjäykseen tietysti ei ole niin vaarallista, jos joukkoon menee jokin vääräkin laji. Nämä sienet eivät ole syötäviä!

Englanninkielellä näistä nahkaorakkaista on hyvät sivut http://botit.botany.wisc.edu/toms_fungi/aug2003.html

Lisää näillä värjäyksestä myöhemmin, nyt kerään näitä niin paljon kuin mahdollista, ja värjään kun keräyskausi on ohi. Nämä kannattaa mielestäni säilöä joko ammoniakkiveteen tai sitten niiden voi antaa vain vanheta ämpärissä ulkona sateelta suojassa.

In English

I now wrote how I best identify these from another, especially I find helpful to cut the mushrooms to half and look at the color of the flesh. You can find more descriptions of these mushrooms from mushrooms books and of course for dyeing it is not so dangerious if you have wrong mushrooms, these mushrooms are not edible.

There is a good web page about these here

http://botit.botany.wisc.edu/toms_fungi/aug2003.html

More about dyeing with these later. I now just try to get as much of mushrooms as possible and then I dye with them when the season is over. I store them in in jars in ammonia or they can be left in buckets to rot, it only helps the colors with these mushrooms.