Tuesday, October 9, 2018

Dyer's Polypore Karhunkääpävärjäys


Loppukesä oli koko kesän lailla hyvin kuiva, vasta nyt on alkanut sataa enemmän. Sain kuitenkin syyskuussa ystäviltäni joitakin karhunkääpiä (Phaeolus schweinitzii). Heillä on yksi paikka missä sitä kasvaa vanhan kuusen juurella joka vuosi muutamia yksilöitä. Sain vinkin Kaijalta Länsi-Suomesta, että kannattaa kokeilla karhunkääpienkin kanssa värjäyksessä kidesoodaa. Yleensä värjäyskirjallisuus sanoo, että karhunkäävällä pHta ei tarvitse muuttaa, ja aiemmin olenkin aina värjännyt normaalissa kaivovedessämme, joka on hapahkoa.
Karhunkääpä sisältää paljon väriainetta, ja tuntuu, että vaikka sitä olisi keittänyt pitkäänkin, niin silti siitä irtoaa lisää väriä. Sen kanssa kannattaakin tehdä niin, että keittää käävät ja siivilöi liemen, ja sitten keittää uudelleen puhtaassa vedessä, ja ehkä vielä kolmannenkin kerran keitto uudessa vedessä, niin saa mahdollisimman paljon väriainetta talteen. Liemi jotenkin kyllästyy, eikä kaikki väriaine irtoa yhdellä kertaa samaan liemeen. Keittoliemet voi yhdistää tai värjätä jokaisella erikseen.

Nämä yllä olevat langat on nyt värjätty seuraavasti:
Tuoreita kääpiä oli 1,2 kg, esipuretus aluna + viinikivi
1. ensimmäinen väri ensimmäisestä keitosta, pH 6, värjätty 300g
2. jälkiväri edellisestä, 300g
3. kääpien keitto uudelleen, nyt pH nostettu tuhkalipeällä n 8 (kidesooda oli loppunut), ja värjäyksessä pH 7, 200g
4. jälkiväri edellisestä, 300g
5. kolmas keitto, nyt väristä ei enää tullut niin voimakasta, mutta hyvä keltainen kuitenkin, pH 6, 200g

Eli uuttaen useampaan kertaan väriä irtosi niin paljon, että sain värjättyä yhtä paljon lankaa mitä kääpiäkin oli painona. Keitto emäksessä selvästi myös auttoi värin irrottamiseen, ja ensi vuonna laitankin kidesoodaa tms jo ensimmäiseen uutokseen. Viimeisen uutoksen keltaiset langat värjäsin vihreäksi väritatarliemessä myöhemmin, ja kiinnostavaa oli myös, että kun langat olivat emäksisessä indigoliemessä, ne näyttivät (ennen ylösnostamista ja värin muutosta vihreäksi) liemessä ollessaan todella oransseita, oranssimmalta kuin  no 3.  Nyt sitten jälkeenpäin huomasin, että Jenny Deanin kirjassa A Heritage of Colour on näytteet eri tavalla värjätyistä langoista ja karhunkäävällä jälkimodifiointi emäksessä on muuttanut myös hänellä värin kirkkaan oranssiksi. Omat lankani on pesty ja neutraloitu lievässä etikalla happamoitetussa vedessä, mikä ei muuttanut näiden lankojen väriä. En tiedä, miten olisi käynyt emäksessä modifioidulle langalle, olisiko se pitänyt värinsä.

IN ENGLISH
Early autumn was dry like all this summer, only now it has started to rain more. In spite of drought I got some Dyer's polypore (Phaeolus schweinitzii) from my friend. Every year they have some of them growing under an old spruce. Then another dyer here in Finland, Kaija, gave me a tip to try adding some washing soda to the bath when extracting the color from these polypores. Mushroom dye litterature says that it is not necessary to raise pH with Dyer's polypore, like with other polypores, and I have previously always extracted and dyed in acid/neutral bath with these polypores.

Another thing with Dyer's polypore is that even if you boil them a long time, there always seems to be dye left in the polypores.  It seems like the bath gets saturated with dye and you can't get all dye from the polypores in one bath. So I have found that the best way to work with these polypores is to extract the dye from them in several baths. After the first boiling, I strain the bath, and add more fresh water to the polypores and boil more, and usually do it also the third time. You can combine the baths or dye with them separately.

Yarns in the picture were dyed as follows:
1,2 kg of fresh Dyer's polypore, alum + cream of tartar mordant before dyeing
1. color from the first extraction, pH 6, yarn 300g
2. exhaust bath from the previous, yarn 300g
3. second boiling of the polypores, pH 8 raised with wood ash lye (I was out of washing soda) in the boiling, and pH 7 when dyeing, yarn 200g
4. exhaust bath from no 3, pH7, yarn 300g
5. third boiling, pH 6, yarn 200g. The color wasn't as deep as in the previous extractions

I could dye as much yarn as there were fresh polypores in weight, that is a really good ratio. Also bringing pH up in extracting seems to help getting more color out of the polypores, so next year I will do it from the beginning. The last 2 yellow skeins I dyed green later with japanese indigo, and an interesting thing was that when the yellow skeins were in alkaline indigo bath (before raising them up and oxydizing which changes the color to blue - green in the case of yellow yarns), they had turned really bright orange color.  In Jenny Dean's book A Heritage of Colour, she shows samples dyed with Dyer's polypore and there was a sample modified in alkaline bath after dyeing, and it was also really orange, so the dyes in these polypores react to alkaline environment well. I have read it and seen the picture, but somehow didn't think about it.

Sunday, September 30, 2018

A book about Japanese indigo by John Marshall


Kesällä ilmestyi uusi englanninkielinen kirjanen väritattaresta ja sillä värjäämisestä. Tilasin sen syyskuussa ja kirja saapuikin nopeasti postissa. Kirjan tekijä on amerikkalainen John Marshall, joka on perehtynyt japanilaiseen värjäykseen oikeastaan koko elämänsä, ja hänellä on varmasti länsimaissa kaikista eniten kokemusta väritattaresta ja sillä värjäämisestä. Hän on myös tutkinut paljon japanilaista kirjallisuutta aiheesta.
Kirjassa hän opastaa väritattaren kasvatuksesta ja sillä värjäämisen eri tapoja askel askeleelta, on kuin olisi hänen yksityisellä kurssillaan kun lukee kirjaa. Ohjeet ovat hyvin selkeät ja käytännönläheiset, ja siinä on paljon uutta mitä en ole tiennyt. Kirja on myös hyvin inspiroiva. Voin lämpimästi suositella kirjaa kaikille, jotka kasvattavat itse väritatarta, ja jos et jo itse kasvata sitä, niin kirja kyllä saa innostumaan kaikista tuoreiden lehtien tuomista mahdollisuuksista, puhumattakaan erilaisista käymiskyypeistä.
Kirjaa voi tilata suoraan häneltä, täältä. Postikulut Yhdysvalloista Suomeen ovat kyllä aika kalliit (31€), mutta niinhän ne ovat täältä sinnekinpäin lähettäessä, mutta silti kirjanen on ehdottomasti hintansa arvoinen.  Tätä tietoa ei ole missään muualla.

IN ENGLISH
Last summer a new booklet became available about Japanese indigo and dyeing with it. I ordered it in September and it arrived fast in mail. It is written by American John Marshall, who has studied Japanese dyeing and indigo all his life. He probably knows more about Japanese indigo than anyone outside Japan, and now shares his knowledge in this book.
In the book he takes you through different ways to dye with japanese indigo step by step, it feels like I'm taking his private workshop when I'm reading this book. The instructions are very clear and practical, and there is a lot of new to me. It is very inspiring book!
I can warmly recommend it to anyone who grows Japanese indigo, and if you don't already grow it, you are inspired to do it after reading this book. There are so many different possibilities to use Japanese indigo leaves.
You can order the book directly from him, here. Shipping charges to Europe are a bit expensive, but so they are also when I send something overseas, it can't be helped these days. This booklet is absolutely worth its price.



Viime kesä oli hyvä väritattaren kasvatukselle ja omat kasvinikin kasvoivat hyvin. Nyt on koko syyskuu mennyt niiden keräämisessä, uuttamisessa ja värjäämisessä. Osan lehdistä olen myös kuivannut myöhempää käyttöä varten (ohje tässä uudessa kirjassa). Toissa yönä sitten pakkanen palellutti ulkona kasvavat kasvit, kasvihuoneessa on vielä muutamia kasveja odottamassa keruuta.
Ensi tai seuraavalla viikolla saan nettikauppaankin uusia sinisiä lankoja.

IN ENGLISH
This past summer has been a good summer to grow Japanese indigo, and my plants grew well. All September I have been harvesting and dyeing with them. Some extractions I have saved for later use, and I have also dried some leaves to use later (recipe in John's book). Two nights ago the first frost came and now all plants growing outside are gone, but I still have some leaves to pick from the greenhouse.
I hope to have new blue yarns also  in the online shop in the next two weeks.

Saturday, July 21, 2018

About keeping dye baths Väriliemien säilytyksestä


Viime viikolla minulta kysyttiin, miten kauan väriliemiä voi säilyttää ja säilyvätkö ne hyvinä.
Mielestäni riippuu väriaineesta, miten kauan lientä voi säilyttää.
Krapin kanssa ei ole ongelmaa, ja kuuluu asiaan, että se alkaa käydä vaahdoten muutaman päivän kuluttua. Käyminen kestää ehkä viisi päivää, ja sen jälkeen liemi pysyy samanlaisena. Jos pinnalle näyttää muodostuvan hometta, lientä kannattaa sekoittaa, tai jos hometta näyttää tulevan enemmän, niin kuumentaa lientä välillä. Minulla ei koskaan ole ollut krappiliemen kanssa homeesta ongelmia, ja voin käyttää samaa lientä viikkoja. Käytettyjä krapinpaloja säilytän ämpärissä ja nekin säilyvät ulkolämpötilassa ihan hyvin käyttökelpoisina, jopa kuukausia. Jälkiväreistä tulee kuitenkin eri sävyistä kuin ensimmäisestä väristä, eli ruskeampaa. Voi olla, että veden laadulla on tässä myös merkitystä.

Erilaisia kuoria käytettäessä lientä voi säilyttää myös kuukausia ja se vain paranee vanhetessaan, mutta niiden kanssa liemeen kannattaa lisätä hiukan jotain emästä (pari ruokalusikallista ämpäriä kohti), kidesoodaa tai tuhkalipeää, koska muuten niihin voi tulla hometta, joka pilaa liemen.
Myös erilaisista vihreistä kasveista tehtyjä väriliemiä voi säilyttää useita viikkoja ja niissäkin useimmiten väri vain paranee. Ymmärtääkseni väriaineet muuttavat siellä liemessä muotoaan ja niitä tulee lisää liukoiseen muotoon, mutta myös tanniineja muuttuu liukoiseksi niissä.

Kokenilliliemi ei kestä säilytystä ehkä viikkoa pidempään vaan sen väriaineet hajoavat vähitellen jostain syystä. Käytetyt kokenillinpalat voi siivilöidä liemestä  pois ja kuivattaa, ja silloin niitä voi säilyttää ja käyttää uudelleen myöhemmin.

Myös seitikkiliemissä väri huononee liemen säilytyksessä, eli nekin kannattaa värjätä muutaman päivän sisään uutosta. Samettijalkalientä en ole kokeillut säilyttää, ja orakasliemethän taas paranevat säilytyksessä. Kääpäliemienkään säilytyksestä minulla ei ole paljoa kokemusta, yhden kerran ainakin taulakääpäliemi menetti väritehonsa kuukauden säilytyksessä, mutta en tiedä mistä se johtui.
Omista indigopitoisista kasveista uutettu liemi voi olla jopa parempi parin päivän kuluttua uutosta (ennen kuin siihen on lisätty pelkistävä aine), mutta sitten pidempiaikaisessa säilytyksessä liemi täytyisi saada pidettyä emäksisenä eli tiiviissä astiassa. Jos uutos pääsee neutraaliksi tai happamaksi, se voi mennä pilalle.

IN ENGLISH
Last week I was asked how long you can keep a dye bath.
I think it depends on the dye which you use.
With madder I have never had any problems and I have kept it for months. It is normal that after the first two or three days it starts to ferment if the temperature is kept low. Fermenting keeps going for maybe five days and then it stops and the bath seems to stay as it is. I have never had problems with madder bath getting mold, but I have heard it can happen. It is best to stir the bath from time to time and I think it may help. Also if mold starts to grow heating the bath stops it (take the moldy bits away first), After baths give different shade than the first bath, more brown, but water quality may also affect this.

Dye baths containing different barks can be kept for months, but it is best to add some alkaline (washing soda or wood ash lye) to them in the beginning to keep the mold from forming. And also many dyes release better in alkaline environment. Mold can ruin the bath.
Also baths made from many green plants can be kept at least a month and they get better, but adding alkaline also helps them I believe that dyes in the baths can convert to more soluble form during this time.

Cochineal bath doesn't keep well in my experience, and it is best used  in maybe a week from the start, but you can strain the used cochineal bugs from the bath and dry them and then they are ok to use later.

Baths from Cortinarius mushrooms don't keep well in my experience, and they are best to use withing a week from extraction. I can't say how Tapinella baths react to keeping, but tooth fungi baths only get better in time. I don't have experience about keeping self fungi baths, either. One time a bath from Fomes fomentarius was a month old and it didn't dye well after that time, but I'm not sure why.
Baths which I have made from my own grown indigo plants may even be better after a day or two after extraction (before I have added hydrosulfite), but if I'm keeping an extraction for a longer time, months, then I have to make sure it stays alkaline and the jar is air tight. Otherwise it may go bad.


Yllä kuva krappiliemestä kolmantena päivänä aloituksesta, käyminen on alkanut ja tästä ei pidä huolestua. Alla taas kuva vanhemmasta liemestä, jossa on jo toinen värjäys meneillään. Mielenkiintoista oli muuten, että viime viikolla noissa vierekkäisissä saaveissa tuossa vanhemmassa liemi oli viileämpää kun taas kovimman käymisen aikana toisessa saavissa liemi oli selvästi lämpimämpää kun sekoitin lankoja kädellä. Kohottiko käyminen liemen lämpötilaa? Ihan kuin näin olisi ollut, mutta voiko se olla mahdollista! En ollutkaan aiemmin kiinnittänyt tämmöiseen seikkaan huomiota.

IN ENGLISH
Above there is picture of a madder bath on day 3, fermenting has started.
In the picture below there is an older madder bath, and second yarns dyeing in it.

I noticed something interesting last week in these baths. They were side by side in my greenhouse in the same temperature, but when I stirred the baths with my hand, the fermenting bath felt clearly warmer than the older bath. Did the fermenting somehow warm up the bath temperature? It felt like it, but can it be possible! I haven't been aware of this earlier.


Monday, July 2, 2018

Madder dyeing in tub Krappivärjäystä saavissa


Kun sain viime viikolla krappia, niin laitoin sitä heti viikonloppuna värjäämään kasvihuoneeseen isoon paljuun. Ensin  se sai liota yön yli, ja sitten lisäsin alunapuretetut ja hyvin lionneet langat krapin sekaan. Yleensä puretan alunalla (10%) ja viinikivellä (4%), mutta krapin kanssa käytän pelkästään alunalla puretettua lankaa. Viinikivi voimistaa keltaisia sävyjä krapilla ja veriheltoilla, joten siksi jätän sen pois, jos haluan mahdollisimman punaista.
Annan puretettujen lankojen kuivua puretuksen jälkeen, koska en yleensä tiedä, milloin värjään mitkäkin langat, ja valmiiksi puretettuja lankoja on hyvä olla koko ajan tarpeeksi odottamassa. Tavallisesti minulla ei ole mitään ongelmia saada puretettuja kuivia lankoja läpikotaisin märäksi uudelleen, vaikka olen lukenut kyllä, että jollain se ei ole ollut helppoa. Nyt omituista kyllä näiden toukokuussa alunalla puretettujen lankojen kanssa oli ensimmäistä kertaa ikinä vaikea saada ne märiksi. Jostain syystä sain liottaa niitä useita tunteja, välillä puristellen, ennenkuin ne kastuivat. Voiko johtua siitä, että mukana ei ollut viinikiveä? Vaikka olen välillä ennenkin purettanut vain alunalla ilman ongelmia kuivien lankojen kanssa. Lopulta sain kuitenkin langat märiksi, samalla langat tuli huuhdeltua. Teen näin siltä varalta, että langoissa on ylimääräistä huonosti kiinnittynyttä puretusainetta, joka sitten irtoaa huuhteluveteen, eikä väriliemeen, jossa se sitoisi itseensä värimolekyylejä.  En enää muista mistä olen tämän oppinut, jostain ulkomaisesta värikirjallisuudesta luultavasti. Useimmiten tällä ei ole isoakaan merkitystä lopputuloksen kannalta, mutta näin saan omasta mielestäni vahvimmat värit ja värjäyksen jälkeen pesuveteen ei irtoa niin paljoa väriä.

Kasvihuoneen lämmössä krappiliemi oli sellaista kädenlämpöistä. Mustan saavin pinnalla vesi on lämpimämpää ja pohjalla kylmempää, ja sekoittelenkin lankoja muutaman kerran päivässä, jotta veden lämpötila tasaantuu, ja myös pohjan viileämpi vesi lämpenee. Lasipurkissa lämpö pääsee tasaisesti joka puolelle ja itse asiassa se tulee kuumemmaksi kuin tässä mustassa saavissa, mutta kun halusin värjätä isomman määrän, niin silloin saavi on hyvä astia, ja krapilla riittää kun lämpö on yli 20C.  Näin viileässä värjätessä aikaa kuluu halutusta väristä riippuen 5-10vrk. Kolmantena päivänä tänään liemi kävi voimakkaasti ja nosti lankoja pintaan, jolloin niitä on hyvä painella takaisin liemeen aina välillä. Käytän tähän kylmävärjäykseen saman verran krappia kuin lankojakin. Kuumemmassa värjätessä pienempikin määrä riittäisi. Tästäkin liemestä sitten saa vielä useita jälkivärejä. Ihan hyvää näyttää tulevan ja kunhan loppuviikosta lämpötilat ulkona taas nousevat niin väri vaan voimistuu:).

IN ENGLISH
When last week I got more madder, I started to dye with it in big tub in my greenhouse. First I soaked dry madder pieces overnight, and then added them to the tub with well soaked yarn which I had mordanted with alum. Usually I use both alum (10%) and cream of tartar (4%) to mordant with but when I dye with madder or mushrooms and want red, I use only alum because cream of tartar brings out yellow shade in red with those dyes.
I let the mordanted yarns dry because I don't know when I use them. I try to have plenty of yarn mordanted and ready to dye all the time. I have read that it could be difficult to get the dry mordanted yarn wet again, but I have never had any problems with it, until now! These yarns which I had mordanted in May were difficult to get thoroughly wet, I had to soak them for several hours  and work them under water and finally I got them wet. Could this be that there was no cream of tartar? I don't know! I have mordanted with only alum also earlier with no problems. At least this long soaking also rinsed the yarns from any possibly loosely attached mordant. I don't remember any more where I  have learned the practice of rinsing mordanted yarn before dyeing, maybe from English dye litterature, but it works well for me and the result is better color and not so much rinsing after dyeing, so I always rinse mordanted yarns before dyeing.

In sunny days it is very warm in the greenhouse, but in the tub the bath is mostly about lukewarm. In black tub it is warmer on the top and cooler at the bottom and so I stir the bath couple times a day to get the warmth also to the bottom of the tub. In glass jar the bath would become more evenly warm, but I wanted to dye a bigger amount of yarn, and that's why I used the tub. Madder dyes also in cooler temperatures, even 20C, it only takes longer, about five to ten days depending on the color I want. The third day, today,  the madder bath started to ferment, and it lifts the yarns on top of the bath, so I have to push them down every now and then. To this cold dyeing I use the same amount of madder pieces as there is yarn in weight. In hotter bath less would be enough. I get also several after baths after the first strong color. It looks good now, and when later this week the temperatures will get hotter again, the color will deepen more:)


Wednesday, June 27, 2018

Cold dyeing with my own madder Hankaluuksia krapin kanssa ja omien krappien kylmävärjäystä


Krapin saamisessa on ollut vaikeuksia koko kevään. Ensin se oli loppunut koko Euroopasta ennenkuin tukku sai sitä kesäkuussa lisää Iranista. Tilasin tietysti heti silloin kesäkuun toisella viikolla ja kuun puolivälissä paketti olikin seurannan mukaan Suomessa. Sitten kuljetusfirman autokuski soitti toiselta puolelta maakuntaa eikä löytänyt meitä. No ei tietenkään kun oli ihan väärällä paikkakunnalla. Paketin piti sitten tulla tänne heti seuraavana päivänä toisen kuskin kyydissä, mutta sitä ei koskaan tullut. Kuljetusfirmalla on ollut samaan aikaan jotain uudistuksia jotka olivat sotkeneet systeemit ja asiakaspalvelu on ollut ihan tukossa. Minäkin olin yrittänyt ottaa yhteyttä heihin viimeiset 10 päivää, mutta sähköposteihin, puhelimeen tai facebookviesteihin ei saanut vastausta. Viimein tänään sain langan päähän asiakaspalvelun ja selvisi, että silloin väärään osoitteeseen pakettia vienyt autokuski ei ollut skannannut sitä takaisin heidän systeemiinsä ja koko paketti oli kateissa. Nyt paketti on löytynyt iltapäivällä ja sen pitäisi olla huomenna täällä. Oikea kovan onnen krappi. Pahoittelut kaikille sitä kaupassani odottaneille, toivottavasti kaikki sujuu huomenna hyvin ja se on minulla.

Alkukesän säät olisivat suosineet krapin ns kylmävärjäystä ulkona tai kasvihuoneessa.
Minulla oli pieni määrä keväällä 2014 kuivaamaani itse kasvattamaani krappia. Se oli neljä vuotta vanhaa, mutta joko maan laadusta tai ilmastosta johtuen krappi ei minulla ole kovin tuottoisa ja kahdesta kasvista tuli silloin 50g kuivattuja juuria. Krapin juurista sanotaan, että niiden olisi hyvä antaa kuivaa useita kuukausia ennen käyttöä ja nämä olivat varmastikin tarpeeksi vanhoja. Kuva niistä on tuossa yllä.
Liotin krapin paloja ensin yön yli, alla olevassa lasipurkissa, ja ne värjäsivät veden heti ihan punaiseksi.

IN ENGLISH
I have had trouble getting madder roots. First they were sold out in Europe and when finally in early June they became available I ordered them right away. The origin of madder roots I buy is from Iran, so the world politics may have had something to do with this. Anyway, madder roots arrived quickly to Finland but then the shipping company tried to deliver them to totally wrong address. At the same time they are having problems with some new systems, so their customer service was always busy and even trying to contact them for more than a week they never answered email, telephone or fb-messages. Finally today I got hold of their customer service, and it turned out that my package has gone lost! Just a moment a go I got a message that the package has been found and should arrive to me tomorrow, after 15 days. What a relief.

Summer weather this year would have been very good to dyeing with madder outside or in my greenhouse, it's been so hot. So, when I didn't have any Iranian madder, I tried to dye in the greenhouse, so called cold dyeing, with my own grown madder. It was a small amount, only 50g, from two four year old plants, harvested in spring 2014. I have read that it would be good to let the roots dry for some time before using them, and these were more than enough old now. A picture of them is  above.
I soaked the root pieces overnight, and the water turned almost immediately dark, picture below.


Lisäsin krapit vesineen isompaan purkkiin, joka sai sitten olla kasvihuoneen lämmössä auringossa. Laitoin liemeen 50 alunalla puretettua lankaa. Kokemukseni mukaan krapilla väristä tulee punaisempi, vähemmän oranssi, jos lanka on puretettu vain alunalla eikä siinä ole mukana viinikiveä. Kokenillilla taas väristä tulee punaisempi eli vähemmän sininen, jos lanka on puretettu sekä alunalla että viinikivellä. Ehkäpä viinikivi muuttaa lankaa vieläkin happamammaksi ja siksi silloin myös keltaiset pigmentit tarttuvat paremmin. Kokenillilla väriliemen on hyvä olla hapan, kun taas krapilla punaisin väri tulee neutraalissa tai lievästi emäksisessä liemessä. Joka tapauksessa lanka alkoi ottaa heti väriä ja jo vuorokauden jälkeen se punersi hyvin. Kuva alla.

IN ENGLISH
I put soaked madder with soaking water to a bigger jar so that there was enough room for the yarn, and added 50g of yarn mordanted with alum, and kept the jar in the greenhouse in full sun. It is my experience that using only alum with madder gives me better reds than if I had used also cream of tartar. On the other hand with cochineal I always use also cream of tartar together with alum to get better reds, not so blueish as I would get with only alum. Of course using vinegar could also help to lower the pH of cochineal bath which helps getting reds, anything which makes the cochineal bath acidic is good while with madder it is better if the bath is neutral or slightly alkaline. Anyway, my yarn started to turn red fast and the picture below is after only one day.


Kolmantena päivänä krappi alkoi käydä, ja sekoittelin lientä aina välillä. Käyminen on ihan normaalia.

IN ENGLISH
On day 3 madder started to ferment, and I stirred it from time to time. Fermentation is normal for madder.



Kuva yllä on langasta kolmantena päivänä ja alla on kuva langasta kun otin sen pois liemestä kymmenentenä päivänä. Väri oli hitusen syventynyt, mutta käytännössä oikeastaan langan olisi voinut jo ottaa pois kolmen neljän päivän jälkeen, koska alkuajasta oli enemmän helteitä ja purkkikin tuli päivisin kuumemmaksi ehkä n 40C. Juhannusviikolla säät viilenivät hiukan ja väri ei siksi syventynyt paljoa. Purkin krappia voi vielä käyttää jälkiväriin ja varmaan kolmanteenkin vaaleampaan.

Oli tosi kiva todeta, että nämä itse kasvatetut olivat aivan yhtä hyviä kuin ostetutkin! Vielä kun saisin ne satoisammiksi. Lämpimimmissä maissa yksi krappi voi tuottaa useita satoja grammoja juuria, kun taas minulla näin ei ole käynyt. Niiden kasvupaikka on ehkä liian hiekkainen ja vähäravinteinen, mutta olen pelännyt, etteivät ne talvehtisi savisemmassa ja ravinteikkaammassa penkissä ja siksi niiden paikaksi tuli kevyin maa mitä puutarhastani löytyy. Täytyy siirtää pari tainta ensi keväänä eri paikkaan ja kokeilla miten ne pärjäisivät muualla puutarhassani. Tosin en koskaan ehtisi kasvattaa itse niin isoja määriä krappia mitä käytän sitä vuosittain, siihen menisi koko puutarhani:),

IN ENGLISH
Picture above is from day 3, and below is a picture of it in day 10 when I took it out and washed it. Color was a little bit more saturated, but practically I could have taken it out of the bath already in day 3 or 4. In the early days weather was hotter and the jar also was maybe 40C. Last week it was less sunny and cooler, so that was maybe the reason why the color didn't deepen more. I can still use the jar for one or two paler colors.

It was really nice to see that also my own grown madder is as good as the one I buy, or even better. It could be more prolific, because I have read that in warmer climate one plant can yield several hundred grams of roots, but here it doesn't. Still, I'm so happy it survives and hasn't died during winter like my Rubia peregrina did. My madder grows in most sandy soil I have in the garden, and maybe I could try it also in more clay soil which has more nutrients, but  in sandy bed there is not fear of waterlogging during winter. However, I could never grow enough of it to use all year around, my garden is not big enough and I use madder a lot:).


Friday, June 15, 2018

My weld this summer Väriresedani tänä kesänä

Viime kesänä värireseda (Reseda luteola) kasvoi hyvin ja sainkin sillä värjättyä hyvää keltaista, sekä kerättyä hiukan siemeniä. En värjännyt silloin kaikilla kasveilla, koska ajattelin, että ne voisivat talvehtia paremmin, jos en leikkaa niitä alas. Syksy oli märkä ja talvi oli kuitenkin aika kova, ja varmaan resedoitten kasvupaikkakaan ei ollut tarpeeksi läpäisevä ja niinpä keväällä huhtikuun lopussa resedapenkki näytti tältä. Kaikki taimet näyttivät kuolleilta, ja juuret mädäntyneet. Näin käy yleensä myös morsingolleni, vaikka monilla muilla se talvehtiikin.

IN ENGLISH
Last summer my weld grew well and I got to dye good yellow with it and also harvest some seeds for the future. I didn't dye then with all the plants, because I thought they might survive over winter better is they are not cut down. However last autumn it was very rainy and then winter was quite cold, and all plants looked dead in the spring. Maybe their bed wasn't well drained enough. The picture below is how weld bed looked in April. The roots of the plants were rotted. This usually happens also to my woad plants during winter, though I know that for some people over here they do overwinter.


Myöhemmin toukokuussa huomasin, että yksi pieni resedan lehtiruusuke oli kuitenkin talvehtinut. Se oli ollut viime vuonna hyvin kitulias eikä ollut tehnyt silloin kukkavarttakaan. Ehkä syy siihen, etteivät isot kasvit talvehtineet olikin siinä, että ne olivat alkaneet kukkia! Kaksivuotiset kasvit kuolevat kukinnan jälkeen., kuinka en tätä muistanut. Resedan viljelyohjeissa sanotaankin, että ensimmäisenä vuonna se tekee lehtiruusukkeen, ja kukkii sitten toisena vuonna, mutta minulla keväällä toukokuussa kylvetyt resedat ovat melkein aina kukkineet myös samana kesänä! Siksi varmaan en muistanut, että ne ovat kaksivuotisia kasveja. Ehkä valon määrä tms vaikuttaa siihen, että resedat alkavat kukkia jo ensimmäisenä kesänä täällä. Sinänsähän se ei haittaa, koska paras väripitoisuus resedassa on juuri kukinnan loppuvaiheessa/siementen alkaessa kypsyä, ja näin ainakin saa hyvin satoa ensimmäisenä kesänä, varsinkin jos tulee paha talvi ja taimet kuolevat. Jos kylväisi siemenet vaikka elokuulla, niin ehkä silloin taimet olisivat tarpeeksi pieniä talvehtimaan, mutta keväällä kylvettynä ne kyllä kukkivat samana vuonna.

IN ENGLISH
Later in May I noticed that one small weld had stayed alive. It was so small last year and didn't flower. Perhaps the reason why my big plants died was that they had already flowered last year! Usually biennal plants die after flowering, how did I not remember this. The advise to grow weld is that the first year they grow leaves and then flower only in the second summer, but my weld plants have almost always flowered in the first summer if sown in spring! Maybe it is the long days here, or something like that which makes weld start to flower already during the first summer. It doesn't matter, actually it is better this way, because now I can harvest it the first summer and don't have to worry about winters. The best dye content in weld is when it is flowering, or a bit after flowering when the first seeds are ripening. If I sowed it later in the summer, maybe in August, then they would be small enough to go through winter, but if sown in the spring then they will flower here in August.


Kuvassa yllä on se yksinäinen selviytynyt reseda, jo noin pitkällä kukkavarren kanssa tänään. Sillähän pääsee värjäämään jo heinäkuussa, tosin ei yhdestä kasvista tule paljoa satoa, varsinkin kun se ei toistaiseksi ole kovin tuuhea.

IN ENGLISH
This is the one surviving weld plant today, it is already growing flower stalk. I can dye with it in July, I think, though it isn't very bushy at least not yet, so there isn't going to be a lot of material to dye with.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kun vanhat taimet näyttivät kuolleilta huhtikuussa, niin kylvin resedaa uudelleen, tosin vanhoja siemeniä, ja kävi niin, että ne eivät itäneet ollenkaan. Olisi pitänyt kylvää viime kesänä kerättyjä omia siemeniä.
Siksi olikin oikein mukava yllätys, että toukokuun lopulla aloin katsella yhtä kohtaa siinä viime vuotisessa resedapenkissä. Siinä nousi laikku taimia ja aloin ajatella, että jospa ne olisivat resedaa. Olivat ne, ja tänään jo alla olevan kuvan näköisiä, selvästi tunnistettavia:)
Kun nyt oli pitkästä aikaa pilvinen päivä, niin siirsin niitä toiseen penkkiin harvempaan kasvamaan. Sain aika hyvin paakulla ja kastelin kunnolla taimet. Toivottavasti ne lähtevät siitä nyt hyvin kasvuun uudessa paikassa ja saan kuitenkin enemmänkin resedankeltaista elokuussa.

IN ENGLISH
Because my old plants looked dead in April, I sowed more weld, but used old seeds, which didn't germinate at all. I should have sown my own seeds from last summer instead of old bought seeds.
That is why it was such a nice surprise to see a patch of seedlings in the last years weld bed. When they had just germinated I wasn't sure if they were weld or some weed, but when they had grown bigger they were clearly weld:). Picture below is from this morning.
Today it has been a cloudy day, first in a long time after sunny days, so today I moved the self sown weld seedlings to another bed where they have more room to grow, and watered them well (it has been really really dry). I hope they start to grow and give me more weld yellow in the end of summer.


Thursday, June 7, 2018

Cold night and japanese indigo Kylmä yö väritattarelle


Viime ja toissa yö olivat kylmiä. Lämpötila oli lähellä nollaa ensin toissa yönä ja viime yönä juuri nollan alapuolella. Vanhan kansan viisaushan sanoo, että ennen kesäkuun kymmenettä voi hyvin tulla vielä kylmää ja hallanarkoja kasveja ei pitäisi istuttaa ennen sitä.
Nyt kun toukokuu oli ennätyslämmin niin istutin kuitenkin väritattaret ulos jo pari viikkoa sitten. Maalis-huhtikuussa taas oli niin kylmää, että oli vaikea uskoa kevään tuloon, ja kylvinkin niitä vähemmän kuin aiemmin. Morsinkoa en kylvänyt tänä vuonna lainkaan, parina edellisenä kesänä sen sato oli ollut aika huono, siinä mielessä, että sain siitä vain aika vaaleaa sinistä. Nyt sitten taas näyttää siltä, että tästä olisi voinutkin tulla hyvä kesä sekä morsingolle että väritattarelle, mutta ensi vuonna sitten täytyy laittaa enemmän molempia.

Viime vuonna istutin väritattaret tuohon penkkiin kolmeen riviin, ja silloin tuntui, että ne olivat liian tiheässä, siksi tänä vuonna ne ovat vain kahdessa rivissä.  Kasvu lähti hyvin käyntiin toukokuun helteiden takia, mutta on hyvin kuivaa. Viimeksi satoi toukokuun alussa, ja olenkin joutunut kastelemaan näitäkin jatkuvasti, silti ehkä ne pitäisivät kosteammasta.

IN ENGLISH
Last couple of nights have been cold. Temperature was first close to freezing and then last night below freezing. Old folks wisdom says that you shouldn't plant anything tender outside before June 10th because it could well be too cold nights before that, and again that was right.
This year May was record breaking warm here, and I planted my japanese indigo outside already more than two weeks ago. March and April were the opposite, so cold that it was hard to believe spring would ever come, and I sowed less japanese indigo than in previous years, and didn't sow woad at all this year. Now it seems this summer could be very good for both indigo bearing plants, but what's done is done and I'll plant more next year.

Last year I had three rows of japanese indigo in this bed in the picture, and  I remembered thinking then that they were too close to each other. This year I planted only two rows, and we'll see if that is better. They started growing well in the hot weather in May, but it has been very dry. Last time it rained a month ago in the beginning of May. I have had to water these plants several times a week and even that doesn't seem to be enough, they are very thirsty plants.


Väritattaret oli peitetty yksinkertaisella harsolla, mutta toissa yönä osa lehdistä sai hiukan pakkasviotusta niiltä kohdin kun lehdet koskettivat harsoa. Viottuneet kohdat muuttuivat tumman sinisiksi. Sääennuste lupasi viime yöksi vielä kylmempää ja eilen illalla laitoimme penkkiin kaaret pitämään harsoa kasvuston yläpuolella ja lisäksi vielä toisenkin harson eli nyt niillä oli kaksinkertainen harso päällä. Ihan hyvä niin, koska oli kylmää. Aamulla kasvit olivat kunnossa:).

IN ENGLISH
Japanese indigo plants have been covered by fleece but in the first cold night some leaves got a bit frost damage and they have turned dark blue in places where they had touched to fleece and been in contact with cold. Last night when weather forecast promised even colder night, we added supports to keep the fleece away from the plants and also added another layer of fleece so they had double fleece protection and that was good. This morning all plants were fine:)


Ylläolevassa kuvassa lehdissä oleva sininen viotus on ehkä tullut jostain muusta kuin pakkasesta, ehkä mekaanisesta vauriosta lehteen.

In the picture above the small blue damage in the leaves may have been caused by something else than frost, maybe physical damage to the leaves.


Viimeiseksi kuva eilisillalta siemenestä kasvattamastani ns amerikanpionista, tykkään  tästä kovasti.

I have to show a picture of a peony I like, I have grown it from seed and it was so nice in the evening sun yesterday.


Saturday, May 26, 2018

Week 20 Dyeing with dandelion leaves Viikko 20 Värjäys voikukan lehdillä


Tämä postaus tulee hiukan jälkikäteen, koska värjäsin näillä voikukilla jo viikko sitten. Edelleen niitä kukkii. Keräsin ämpärillisen voikukkia lehtineen ja koska kukinta oli silloin vasta alussa niin ämpäri täyttyi enemmän lehdistä kuin kukista, yhteensä niitä oli 1,9kg.
Keitin lehtiä plus kukkia tunnin verran hiljaisella tulella, lisäsin keitin veteen hiukan kidesoodaa. Liemi sai jäähtyä seuraavaan päivään ja oli hyvin tumman punaruskeankeltaista.
Siivilöidyssä väriliemessä värjäsin 100g aluna-viinikivipuretettua lankaa. Ajattelin, että on parempi laittaa liian vähän lankoja kuin liian paljon. Väristä tuli ihan hyvä aika kylmän sitruunankeltainen, hiukan kuin vaaleahko resedankeltainen.  Purettamattomaan lankaan väri ei tarttunut juuri lainkaan. Löysin Liber Herbarum-sivuilta, että voikukassa on monia väriäkin antavia flavonoideja, mm luteoliinia, mitä on myös resedassa eli ei ihme, että väristä tuli samantyyppinen. Yllättävää kyllä vaikka puutarhassa on voikukkia, niin niitä ei ole kuitenkaan ihan hirmuisia määriä kerättäväksi. Toisaalta hyvä, se voi olla paha rikkaruoho hyötykasvien ja perennojen seassa.

IN ENGLISH
This posting is a bit late, I dyed with dandelion more than a week ago, when they were beginning to flower. Now they are still flowering. I collected a bucketful of leaves and flowers, mostly leaves though, and they weighted 1,9kg.
I simmered them for an hour (with added some washing soda) and let the bath cool until the next day. Bath was dark reddish/brownish yellow.
After straining off the bath I dyed 100g of yarn in it, mordanted with alum and CoT. I thought that it is better to put too little yarn in it rather than too much. The colour became very nice lemon yellow, a bit like you would get from a weld bath. To a yarn with no mordant the colour didn't take hardly at all. I found from Liber Herbarum pages that dandelion contains many flavonoids which also act as dyes, including luteolin, which is the same dye as is also in weld, so it was no wonder that the colour I got is similar to weld colour.
I don't know if I'm happy or not that there are not that many dandelions in the garden: they can be an awful weed in a flowerbed but on the other hand they could be used for dyeing:)


--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 A BREAK FROM  DYE EXPERIMENTS  -  TAUKO VÄRJÄYSKOKEILUISSA 

Mieheni on ollut torilla jo toukokuun toiselta viikolta lähtien useampana päivänä viikossa ja kesäkuun alusta lähtien vielä useammin. Viime viikolla sain lisää lankoja kehräämöstä, ja nyt pitäisi värjätä paljon sinisiä ja punaisia lankoja torille, myös kuivatuilla sienillä täytyy värjätä tarvikepaketteja varten.
Nyt on alkanut tuntua siltä, että nämä viikkovärjäykset/kokeilut täytyy keskeyttää kesän ajaksi. En millään ehdi keskittyä muuhun kuin välttämättömään eli torille meneviin lankoihin. Kesä on aina niin kiireistä aikaa, vaikka toisaalta on niin ihanaa kun on kesä ja voi olla ja värjätä ulkona, puutarhassa:). Varmaan syksyllä lokakuussa jatkan sitten taas kokeilujakin.

IN ENGLISH
Our market season has already started couple weeks ago, and from June on my husband will be at the market about four days a week. Last week I got more yarn from wool from last autumn, so now there is a lot of yarn waiting to be dyed, mostly blue, green, red and also with dried mushrooms which give olive greens, brownish reds and oranges. In August there are couple of big groups of American knitters coming to our booth, and have to dye enough yarns also for them, besides other customers.
So I think I will have to discontinue these weekly experiments for the summer, so that I can concentrate on the yarns for the market. In summer there is never enough time! Though I love summer, and dyeing outside in the garden, it is the best time of year:). I hope to continue experimenting in the autumn, maybe in October.

Sunday, May 13, 2018

Week 19 Young Ostrich fern fronds Viikko 19 Värjäys nuorilla kotkansiiven versoilla


Tammikuussa värjäsin kotkansiiven itiölehdillä ja sain kaunista oranssia. Silloin Carrie kommenteissa kertoi saaneensa keväisistä kotkansiiven suomuista puuvillalle pinkkiä. Vaikka nyt olisi jo luonnossa paljonkin kerättävää vihreää niin halusin kokeilla mitä keväiset kotkansiiven versot antaisivat minulle.
Keräsin nuo kuvassa olevat lehdet heti kuvan ottamisen jälkeen. Niitä oli noin kilo. Pilkoin ne ja keitin hiljaisella tulella pari tuntia ja jäähdytin yön yli. Liemi oli tumman ruskeaa. Värjäsin sitten 100g aluna-viinikivipuretettua lankaa, sekä mallipätkät purettamatonta ja rautapuretettua. Ensin alkuun tuntui, että lankohin ei tartu mitään väriä, mutta jätin sitten langat jäähtymään liemeen seuraavaan päivään jolloin alunapuretetusta oli tullut vaaleanruskeaa, purettamaton pieni pätkä oli hailukan keltainen ja rautapuretettu vihreä. Talvinen kotkansiivistä tullut väri oli tosi paljon parempi ja nyt tiedän, että näitä ei kannata ainakaan heti keväällä kerätä värjäykseen, eli sikäli onnistunut kokeilu vaikka väri ei olekaan juuri minkäänlainen.

IN ENGLISH
In January I dyed with fertile Ostrich fern fronds and got beautiful orange. In that post Carrie commented that she had gotten pink to cotton in spring from Ostrich fern scales. There would be a lot of green to try dyeing with in nature right now, but I wanted to see what Ostrich fern would give me in spring.
I collected fronds in the picture above right after taking the picture. I had one kilo of fresh fronds. I cut them to small pieces and simmered for couple of hours and let the bath cool overnight. The bath was dark brown. Next day I strained off the bath and dyed 100g of wool mordanted with alum and CoT, and also small samples of unmordanted yarn and yarn mordanted with iron. At first it seemed that I wouldn't get any colour at all but after leaving yarns to cool in the bath until next day I got light brown from alum mordanted yarn, very pale yellow from no mordant and green from iron mordant. The colour I got in the winter was so much better, and now I know that these frond are not worth dyeing with, at least not this early in the spring, so the experiment was successful in providing me new information.


Tuesday, May 8, 2018

Week 18 Alder cones Viikko 18 Värjäys lepänkävyillä


Värjäsin huhtikuussa keräämilläni lepänkävyillä ja ensin olin taas yllättynyt, miten erilaista väriä sain siihen nähden mitä olen nähnyt muiden lepänkävyillä saaneen. Sitten luin Jenny Dean'in kirjaa Heritage of Colour, ja hän oli saanut lepänkävyillä samanlaista kellertävää mitä minulla tuli nyt. Erot siinä millaista väriä eri värjärit saavat täytyy olla sekä käytetyssä vedessä, että vielä tärkeämpänä millaista lankaa värjää. Superwash-lanka kuten Seitsemän veljestä tai Nalle värjääntyy monesti vahvemmin ja joskus vielä ihan eri sävyiseksikin kuin käsittelemätön villa, ja sellaiselle langalle värjättynä lepänkävyistä olisi todennäköisesti tullut ruskeaa. Niissä langoissa täytyy olla jotain kemikaaleja, jotka joko toimivat puretteen tavoin tai muuten vaikuttavat värimolekyylien tarttumiseen.

Tässä kokeilussa minulla oli tuoreita tervalepän käpyjä  40g ja kuivia vanhempia harmaalepän käpyjä 24g. Liotin käpyjä kidesoodalla terästetyssä vedessä kuukauden, jona aikana liemen väri muuttui tosi tumman ruskeaksi. Keitin käpyjä liemineen pari tunti, siivilöin liemen ja värjäsin siinä yhteensä 50g lankaa. Kuvassa keltaisempi lanka oli alunalla ja viinikivellä puretettua, vaaleampi purettamaton ja niiden välissä oleva ruskea rautapuretettua. Rautapuretuksella väristä tulikin tosi hyvä. Väriliemen pH oli noin 7. Koska liemi oli edelleen tumma, laitoin sinne täyden 100g vyyhdin raudalla esipuretettua valkoista lankaa, joka värjääntyi myös tumman harmaanruskeaksi, tai harmaanvioletihtavanrusehtavaksi, väriä on tosi vaikea määritellä sanoin. Jossain valaistuksessa se näyttää aika siniharmaalta, päivänvalossa taas ruskeanharmaalta. Joka tapauksessa hyvä väri, toisin kuin ilman mitään puretusta tai alunapuretuksella tullut väri. Aika paljon lankaa värjääntyikin melko pienellä määrällä lepänkäpyjä.

IN ENGLISH
I dyed now with alder cones I had collected in April, and I was surprised to see how different my yarns were compared to brown colours I have seen in the past gotten from alder cone dyeing. Then I read Heritage of Colour by Jenny Dean, and she had gotten similar colours as I did now. Why different dyers get different colours must be because of the water they use, and also what kind of yarn was dyed. Browns I have seen from alder cones were dyed on superwash yarn which often takes on colour  in deeper shade and also sometimes even a totally different shade than when the base yarn is untreated wool yarn. There must be some chemicals in superwash yarns which act like mordants or some other way bond with dye molecules to give a different result than when dyed with untreated yarn. 

In this experiment I had 40g of fresh common alder cones and 24g of dry grey alder cones. I soaked them for a month in room temperature in water where I had added some washing soda, and during this time the bath had become very dark blackish brown. I boiled the bath with cones for two hours, then strained it off, and dyed 50g of yarn with it. In the picture the more yellow yarn was mordanted with alum and CoT, and the paler yarn was with no mordant. The small dark yarn between them was mordanted with iron, and it came out very nice. pH of the bath was about 7. Because the bath was still very dark, I put 100g of iron mordanted yarn in it, and it also became very nice dark greyish brown colour, it is the background yarn in the picture. It is a bit lighter colour than the sample from  the first bath but still very nice, especially compared to how little cones I had in the beginning.

Tuesday, May 1, 2018

Week 17 Apple tree bark Viikko 17 Omenapuun kuorella värjääminen


Huhtikuussa leikattiin omenapuista oksia ja samalla kuorin oksista hiukan kuorta värjäykseen. Tuntui, että nuoremmista oksista, ehkä pari kolme vuotiaista,  kuori lähti helpommin kuin oikein vanhoista oksista. En tiedä olisiko saadussa värissä ollut eroa siinä minkä ikäisestä oksasta kuori oli. Omenapuun kuorta on käytetty Griersonin mukaan värjäykseen jo 1558 ("Secrets of Maister Alexis of Piemont": omenapuun sisempää kuorta oli käytetty värjäykseen ja luita ja sarvea lisätty väriliemeen) eli kyseessä on vanha värikasvi. En kuitenkaan löytänyt mitä väriaineita omenapuun kuoressa on.

Heti kuorimisen jälkeen kuoren sisäpinta oli vaaleanvihreä, kuten kuvassa oikealla, mutta viikon kuivauksen aikana sen väri muuttui kellertäväksi, kuvassa vasemmalla.
Kuivattuja kuori oli 130g. Pilkoin kuorenpaloja ja liotin niitä viikon Griersonin ohjeen mukaan. Lisäsin liotusveteen pari ruokalusikallista kidesoodaa, koska oma vetemme on hapahkoa. Jo liotusvesi oli voimakkaan punaoranssia. Keitin kuoria liotuksen jälkeen vielä pari tuntia. Siivilöin liemen ja laitoin sinne 100g aluna-viinikivipuretettua lankaa ja pätkät sekä purettamatonta että rautapuretettua lankaa. Väri alkoi tarttua hyvin hitaasti, mutta parin tunnin värjäyksen jälkeen puretettu lanka oli tullut voimakkaan kullankeltaiseksi, voisi melkein sanoa pronssinkeltaiseksi, eli värin tarttumiseen kului aikaa, mutta tulos oli oikein hyvä. Purettamattomaan lankaan väriä ei tarttunut juuri lainkaan, se jäi hailukan beessiksi vaikka olisin odottanut siihenkin tarttuvan väriä. Kun langat olivat yön yli kuivumassa narulla, niin purettamatonta pätkää ei aamulla löytynyt mistään. Epäilen oravan tai linnun vieneen sen pesänrakennukseen eli siitä ei nyt ole kuvaa. Rautapuretettu lanka tuli tumman vihertävänruskeaksi. Liemestä tuli vielä vaaleampi jälkiväri.
Omenapuun kuorta kyllä kannattaa kerätä värjäykseen keväällä leikatuista oksista. Kerääminen vain on hiukan hankalaa, koska oksat eivät olleet kovin sileitä niinkuin paatsamanoksat, vaan vähän väliä oli nystyjä ja oksanhankoja.

IN ENGLISH
In April we pruned apple trees in the garden and I peeled some bark from them to dye with. It was easier to peel bark from younger stems, maybe two or three year old ones, than very old branches. I don't know if there would have been difference in colour from young or older bark. Apple tree bark is an old dye, according to Grierson it has been used already in 1558 ("Secrets of Maister Alexis of Piemnot": inner bark of apple was used for a yellow dye, with bones and horn being added to the dyebath). I couldn't find what are the dyes in apple bark.

Right after peeling, the inner bark of was pale greenish white, in the picture above on the right, but after drying the bark for a week, it turned yellowish, on the left in the same picture.
I had 130g of dried bark. I cut them to smaller pieces and soaked for a week, as Grierson advises. I added two tablespoonfuls of washing soda to the soaking water because our water is acidic. Already after soaking the water was very strongly coloured, reddish orange. After soaking I boiled the barks for two hours. After straining off the bath, I added 100g of yarn mordanted with alum and CoT, and pieces of yarn with no mordant and with iron mordant. Yarns started taking on the colour very slowly, but after simmering for two hours the mordanted yarn became strong golden or bronze yellow, very nice result. To the piece of yarn with no mordant the colour didn't take hardly at all, it was very pale beige, but unfortunately I don't have it in the picture, because when the yarns were drying outside overnight, the unmordanted piece had vanished and I couldn't find it in the morning. I suspect a squirrel or a bird had taken it to it's nest!
The yarn mordanted with iron became dark greenish brown. I got also a lighter colour from the same bath later.
Apple tree bark seems to be a very useful source of colour, and often in the spring there is material when the trees are pruned. Peeling of bark from them was a bit more laborous than peeling bark from buckthorns, because buckthorn stems were more even and in apple tree branches there were more knots.


Sunday, April 22, 2018

Week 16 Experiment with nettle roots Viikko 16 Kokeilu nokkosen juurilla värjäämiseen


Monena keväänä kitkiessä olen katsellut miten keltaisia nokkosen juuret ovat ja voisiko niistä lähteä väriä. Missään kirjassa ei mainita nokkosen juurilla värjäämisestä mitään, ainoastaan lehdillä ja versoilla voi saada ennen kukintaa kellertävää ja rautapuretuksella harmaanvihreää.
Nyt ajattelin, että tänä vuonna kokeilen nokkosen juuria. Pesin juuret hyvin ja niitä oli 250g. Pilkoin ne, liotin yön yli ja keitin kolmisen tuntia. Koska liotusveteen ei irronnut mitään väriä, laitoin keittovaiheessa liemeen pari ruokalusikallista kidesoodaa. Liemi olikin tummanruskeaa lopulta.
Laitoin seuraavana päivänä liemeen yhteensä 100g lankaa, sekä purettamatonta että alunapuretettua, mutta kumpaankaan lankaan ei tarttunut oikeastaan mitään väriä! Lisäsin liemeen vielä ripauksen rautavihtrilliä ja ajattelin, että jospa saisin edes harmaata, mutta edes rauta ei kiinnittänyt mitään värejä liemestä. Eli lopputulos oli, että nokkosen juurilla värjäämisestä ei ole missään mitään hyvästä syystä: niistä ei tule mitään väriä lankoihin. Nytpä tämä on kokeiltu ja voin rauhassa laittaa kitketyt juuret kompostiin:)

IN ENGLISH
While weeding in spring I have many times wondered about nettle (Urtica dioica)  roots. They are very yellow, especially older roots, could they give colour to yarn. I haven't found any mention about nettle roots in any of my dye books, only recipes about dyeing with nettle leaves which if used before flowering give pale yellow or greyish green if iron is used.
I thought to try the roots this year. I washed the roots, cut to small pieces, soaked overnight and boiled for about three hours. I had 250 grams of roots. Because there was no colour in the soaking water, I added two tablespoonfuls of washing soda to the water before boiling them. During boiling the bath turned brown.
The next day I strained off the bath and added 100g of yarn to it, some alum mordanted and some without any mordant. I then simmered the bath for one hour, but neither yarn too practically to colour! I added some iron to the bath thinking that it might give me at least grey, but nothing happened. So there was a good reason why nettle roots were not mentioned in dye litterature: they give no colour. Now this is tried and I can put the roots in the future to the compost bin:)

Sunday, April 15, 2018

Week 15 Dyeing with Hedge Bedstraw Viikko 15 Värjäys paimenmataralla


Viime keväänä keräsin pienen määrän paimenmataran (Galium album) juuria ja kuivasin ne. Juuret olivat aika ohuita ja hentosia, yhteensä niitä oli vain 42g. Ajattelin kuitenkin laittaa ne nyt värjäykseen.
Kaadoin pienittyjen juurten päälle kiehuvaa vettä ja annoin liota yön yli. Liemi näytti kellanruskealta eikä kovin lupaavalta. Siivilöin liemen ja kaadoin juurten päälle uudestaan kiehuvaa vettä ja annoin liota toisen yön yli. Kolmantena päivänä vielä haudutin juuria liemineen pari tuntia ja annoin taas liota yön yli. Neljäntenä päivänä yhdistin liemet ja laitoin liemeen juurtenpalasten sekaan 20g aluna-viinikivipuretettua lankaa ja pätkän purettamatonta, ja nostin lämpötilan 60 asteeseen, missä langat saivat olla ensin pari tuntia ja sitten jäähtyvässä liemessä taas yön yli. Lanka oli ensimmäisen päivän jälkeen aika vaalea, joten toistin hauduttelua vielä kahtena päivänä ja ajan kanssa, ja lopputuloksena oli aika kiva persikkainen väri.  Purettamattomasta langasta tuli keltainen. Juuria olisi pitänyt olla varmaankin paljon enemmän suhteessa lankaan, jolloin väristä olisi tullut tummempi, mutta kyllä näitä kotimaisiakin mataroiden juuria kannattaisi kerätä.  Kahdeksan vuotta sitten kokeilin myös paimenmataroilla värjäämistä, silloin kuivatuilla juurilla värjätystä väristä tuli punaisempi kuin nyt, mutta silloin liottelin juuria pidempään kuin nyt, ja myös lämpötila oli silloin matalampi mikä varmastikin olisi ollut myös nyt parempi.

IN ENGLISH
Last spring I collected a small amount of Hedge Bedstraw (Galium album) roots and dried them. Roots were quite small and the dry weight was 42g. I thought that now was a good time to use them for dyeing.
I poured boiling water on top of cut roots and let soak overnight. Bath looked brownish yellow and not very promising. I strained off the bath and poured new hot water on top of the roots and let soak again overnight. On the third day I simmered the bath with roots for couple of hours and let cool overnight. On the fourth day I combined the baths and put yarn in the bath together with root pieces. I used 20g of yarn mordanted with alum and CoT and a piece of unmordanted white yarn. I raised the temperature to 60C and dyed the yarns first for couple of hours and when the colour wasn't very good, I let the yarns cool in the bath overnight and then repeated the dyeing in two more days. Finally the colour was nice peach, the unmordanted yarn dyed only yellow. I probably should have had more roots in proportion to the yarn, and then colour would have been darker. Eight years ago I had also experimented with Hedge Bedstraw roots, and then I got redder colour from dried roots. I had soaked roots for longer time then, and also had kept the temperature lower than I did now, lower would have been better. 

Tuesday, April 10, 2018

Changes in shipping prices in May 2018

Bad news to my customers outside Europe. Finnish mail discontinues Economy shipping in the beginning of May, so in the future all orders from my shop have to be sent in more expensive Priority mail.

This doesn't affect orders sent to Europe, as they have already been in Priority mail in the past, also orders to outside Europe which have been sent as packages with tracking have been in Priority mail, and there will be no significant change in those prices.
This change has most impact to small orders and for instance after May shipping of one mitten kit to the USA or Canada costs 22,50€ (now 15,40€), so the raise is shipping prices is significant!
My shop shows the shipping price when you proceed to the checkout, and if you are planning of buying something in near future, please place your order in April to save in the shipping price.
I am so sorry about this, and there is nothing I can do about it:(

Saturday, April 7, 2018

Week 14 Dyeing with alder buckthorn bark Viikko 14 Värjäys korpipaatsaman kuorella


Minulla oli varastossa vajaat 10 vuotta sitten kerättyä korpipaatsaman (Rhamnus frangula) kuorta. Paatsamankuoresta sanotaan, että sen olisi hyvä antaa kuivua ainakin puoli vuotta keruun jälkeen ennen värjäystä, tämä varmasti oli nyt tarpeeksi vanhaa:) Olin säästänyt sitä jotain erityistä värjäystä varten ja nyt se tuli tarpeeseen juuri sopivasti.

IN ENGLISH
I had in some about ten years old alder buckthorn bark (Rhamnus frangula). It is said that fresh buckthorn bark should be dry at least for six months before used and then the colour is best, and this buckthorn bark was old enough for sure:) I had saved it for something special, and now was the right time.


Paatsamia kasvaa myös metsässämme talon takana, ja kävin ottamassa sieltä yhden oksan, että saisin tuoretta kuorta kuvaan. Kuori irtosi helposti puukolla, ja oli näin tuoreena aika vihreää. Kuivuessaan se sitten muuttuu ruskeanpunertavammaksi.

Värjäsin nyt siis kuitenkin tuolla ensimmäisen kuvan kuivalla kuorella, jota liotin ensin pari päivää, ja sitten keitin pari tuntia ja annoin liemen jäähtyä yön yli.
Kuivia kuoria oli 200g ja värjäsin siivilöidyllä liemellä ensin 400g alunalla ja viinikivellä puretettua lankaa keltaiseksi tunnissa, ja sitten jälkivärinä toiset 500g hiukan vaaleampaa väriä, eli kotimainen paatsamankuori värjää yhtä hyvin kuin ulkomainen orapaatsamankin (Rhamnus cathartica) kuori, mitä minulla on kaupassani myynnissä. Paatsamankuorta saa ottaa vain omasta metsästä, kuorien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.
Alla olevassa kuvassa iso vyyhti on aluna-viinikivipuretettua,  pieni vihertävä vyyhti on rautapuretettua ja beige pieni vyyhti on purettamaton.

IN ENGLISH
We have alder buckthorn bushes growing in our wood behind our house, and I went to cut one branch today to peel some bark for the pictures. Bark came off easily with a knife. It is quite green when fresh but turns more brown when it is dried.

However now I dyed with the old bark, in the picture on top. I soaked it first for days, and then boiled it for about two hours and then let it cool down overnight.
I had 200 grams of dried bark, and I dyed with it first 400 grams of yarn mordanted with alum and cream of tartat, and then another 500 grams in the exhaust bath which gave slightly paler colour, but good nevetherless. Now I saw that our native alder buckthorn gives as good colour as common buckthorn (Rhamnus cathartica) from Europe. Collecting barks is forbidden, because it damages trees, you can only collect it from your own land.
In the picture below the big skein was mordanted with alum and CoT,, the greenish little skein was mordanted with iron and pale yellow little skein was with no mordant.


Tähän yhteyteen liittyy hyvin myös seuraava kuva.
Olin pari vuotta sitten kokeillut useamman kerran lipeässä käyneellä paatsamankuorella värjäämistä, mistä en olekaan  kirjoittanut. Ulkomaisen orapaatsaman kuorta oli 200g. Laitoin sen likoon 4 litraan tuhkalipeään, jonka pH oli 9. pH laski muutamassa päivässä koska liemi alkoi käydä, ja kun pH laski  lähelle neutraalia, lisäsin liemeen kidesoodaa (koska ämpärin reuna tuli vastaan enkä voinut lisätä tuhkalipeää). Minulla oli kaksi samanlaista  käymisastiaa, jotka kävivät huoneenlämmössä 18vrk, jona aikana lisäsin kumpaankin kidesoodaa 3rkl kerralla neljä kertaa. Liemi kävi kuplien ja oli tummanpunaista. Sitten lisäsin kumpaankin liemeen 100g lankaa, toiseen purettamatonta ja toiseen aluna-viinikivipuretettua, ja ne saivat olla liemessä huoneenlämmmössä toiset 18 vrk. Tänä aikana en lisännyt enää kidesoodaa ja liemien pH oli 8. Langoista tuli aluksi aikalailla punaisia, mutta väri muuttui pesun ja huuhteluiden yhteydessä vaaleammaksi ja oranssimmaksi. Ihan hyvät värit kuitenkin ja samoilla liemillä värjäsin vielä jälkivärinä puoli kiloa keltaista kummallakin.

Kun värjäyksen jälkeen pesin langat, huomasin, että purettamattomasta lähti paljon väriä pois ja vaikka huuhtelin kuinka paljon niin aina huuhteluveteen irtosi lisää väriä, ja alunperin aika punainen lanka muuttui oranssiksi.  En käyttänyt etikkaa huuhteluvedessä, koska luultavasti se olisi muuttanut värin sävyä. Tästä kiinnostuneena tein silloin pesunkestotestin näille langoille. Tein mallitilkut missä oli värjättyä lankaa raitoina valkoisen käsittelemättömän langan kanssa, ja jätin mallitilkut likoamaan puhtaaseen haaleaan veteen yön ajaksi (kumpikin omaan purkkiinsa). Aamulla tilkuista näki, että tilkun missä on purettamaton  paatsamankuoriväri, väriä oli lähtenyt liemeen ja se oli myös tarttunut tilkun valkoiseen osaan. Tämä tilkku on kolmantena, ja alunapuretettu neljäntenä alla olevassa kuvassa. Valkoisen langan ottamaa väriä ei erota kunnolla, mutta oikeasti en kutoisi samaan neuleeseen valkoisen langan kanssa tällä tekniikalla ilman puretusta värjättyä lankaa. Jos tekee neuleen kokonaan näin värjätyllä langalla silloin pesunkestolla ei olekaan niin väliä, mutta myyntiin tätä ei voi tehdä. Alunapuretettun tilkun valkoinen on edelleen liotuksen jälkeen vitivalkoista. Samoin kaksi ylinta tilkkua, missä testasin samoin tavallisella kuumavärjäyksellä värjättyä ja puretettua lankaa. Mielenkiintoista olisi joskus ehtiä värjätä ja testata käymismenetelmällä paatsamankuorella värjätty lanka joka olisi puretettu tanniinilla. Miten se mahtaisi kestää?


IN ENGLISH
Next story is connected to buckthorn bark,.
Couple of years ago I had made experiments which I haven't blogged about. I fermented  buckthorn bark in wood ash lye. I had 200g of Frangula cathartica bark and I covered it with four litres of wood ash lye, and let ferment in room temperature. At first pH was 9, and when fermentation lowered the pH, I added more washing soda (because there was no room for wood ash lye in the bucket). I had two similar baths, started at the same time with same amount of ingredients. They fermented  for 18 days during which time pH dropped and I added three table spoonfuls of washing soda four separate times to both baths. Baths were dark red. After 18 days pH was 8 and I added  one skein of yarn to each of the baths. To the other one went a skein with no mordant, and to the other a skein mordanted with alum and CoT. The yarns were in the baths another 18 days and became quite red, but when I washed them later it changed to more orange. Nice colours anyway, and I could use these baths to dye 5 skeins of wool yellow in each of the baths.

When I washed the yarns, I noticed that from the one with no mordant a lot of colour came off, and I had to rinse and rinse and rinse and water never seemed to be clear. I didn't use vinegar in the rinses because it might have changed the colour. This made me decide to make a washfastness test to these yarns. I knitted swatches with stripes of white with orange stripes dyed with fermented buckthorn bark. I left the swatches in hand warm water overnight (in separate jars). In the morning I could see that the swatch with orange from no mordant batch had leached out colour to the water and some of it had attached to the white untreated yarn. This swatch is the third from the top. The bottom swatch is the one with orange with alum mordant and in it the white is still very white. After this experiment I wouldn't knit white yarn in the same garment together with yarn with no mordant and dyed with buckthorn bark, while alum mordant yarn there was no colour change and white is still pure white. Of course if you knit something only with this yarn it doesn't matter, but I can't sell yarn dyed without mordant if it doesn't last. I also tested yellows dyed with buckthorn bark using alum mordant and they were also fine after this test. It would be interesting to dye and test some day yarn mordanted with tannin and dyed with buckthorn bark and fermenting method. How would it's washfastness be?



Sunday, April 1, 2018

Week 13 Looking for alder cones Viikko 13 Lepänkäpyjä etsimässä


Maaliskuun on ollut niin kylmä, että vieläkin on ihan talvista. Kunhan lumet sulavat ja maa alkaa sulaa, niin sitten pystyy kaivamaan juuria värjäykseen. Viime viikolla katselin rannassa, josko tervalepällä käpyjä olisi pudonnut hangelle, mutta ne olivat vielä kiinni puissa. Sain kuitenkin kerättyä pienen määrän koevärjäystä varten. En ole koskaan aiemmin värjännytkään niiden kävyillä, ainoastaan lepänkuorella, mutta kävyistä pitäisi tulla samantapaista väriä kuin kuorestakin. Ohjeiden mukaan lepänkäpyjä olisi hyvä liottaa useampi viikko ennen värjäystä että väristä tulisi mahdollisimman voimakas, sama juttuhan on kuorillakin. Näillä värjäys tulee sitten huhtikuun lopulle:).

IN ENGLISH
March has been so cold that it is still winter here, and snow everywhere. When the snow melts in April and ground starts to thaw, I can dig some roots to dye with, but last week I went to look for alder cones by the lake behind our house. There are some tall alder (Alnus glutinosa) trees and their small cones were still mostly attached to the branches and not fallen down. Most of the branches were too high for me to reach, but I got a small amount of alder cones to experiment with. I haven't dyed with them before this, so it will be interesting to see if the colour is the same or similar as from alder bark.
What I have read about dyeing with alder cones say that the cones should be soaked for a few weeks before dyeing to get the strongest colour so that is what I'm going to do and let them soak until end of April.





Vaikka muuten onkin vielä talvista niin muuttolintuja on jo tullut ja järvellä onkin pienessä sulassa joutsenia ja hanhia. Kevät on tulossa!

IN ENGLISH
Though it still feels like winter, there are some migrating swans and geese already here. Spring is coming!


Saturday, March 24, 2018

Week 12 Dyeing with lichen Xanthoria parietina Viikko 12 Värjäys haavankeltajäkälällä


Tästä yleisenä haavan rungoilla kasvavasta jäkälästä voisi saada pinkkejä ja sinertäviä sävyjä ammoniakkikäyttämisen kautta, mutta koska niiden valonkesto ei riitä minulla myyntilankohin niin en käytä sitä menetelmää tämänkään jäkälän kanssa, vaan värjäsin ihan normaalilla keittomenetelmällä.
Kuivia jäkäliä oli aika paljon, 370g. Keitin niitä kahtena peräkkäisenä päivänä ja sen jälkeen siivilöin liemen. Lisäsin 100g lankaa siivilöityyn väriliemeen, joka näyttikin aika tumman keltaiselta ja haudutin lankoja siinä kahtena peräkkäisenä päivänä .
Luonnonväriaineet-kirja (Räisänen et al) sanoo, että Xanthoria suvun jäkälissä väriaineina on antrakinoneja ja  siksi ajattelin, että näillä voisi alunapuretettuun lankaan tulla voimakkaampi väri kuin purettamattomaan, mutta olin hiukan pettynyt lopputulokseen. Alla kuvassa iso vyyhti on aluna-viinikivipuretettu ja pienistä keltainen purettamaton ja vihreä rautapuretettu. Purettamattomaan väri tuli jotenkin raikkaampana kuin alunapuretettuun. Griersonin kirjan mukaan purettamattomaan tulee keittomenetelmällä väri "corn", maissi, joten ehkäpä tämä meni niinkuin pitikin.

IN ENGLISH
This lichen is quite common and grows on aspens. It is possible to get pink and blue shades from it with ammonia fermenting, but because those colours are not lightfast enough for me to sell, I didn't try that method. Instead I used the normal boiling water method like with other lichens.
I had quite a lot of dried lichens, 370g. I boiled them in two days in a row, and then strained off the bath. I added 100g of yarn to the bath (without lichens), and simmered yarns in it in two days in a row.
Book Luonnonväriaineet (Räisänen et al) says that there are anthraquinones in Xanthoria lichens, and so I thought that they would give darker colour if I used alum mordanted yarn, rather than no mordant like I usually do with lichens, but I was a bit disappointed with the result. In the picture below the big skein was pre mordanted with alum and cream of tartar, and the yellow small skein had no mordant. Green small skein was mordanted with iron. Without any mordant the colour is more clear than in alum mordanted skein. I was expecting a darker colour, but Grierson says that she had gotten colour "corn", so maybe this is also it.


Laitoin jäkälät takaisin liemeen ja keitin niitä uudelleen uusien lankojen kanssa, mutta väristä tuli ensimmäistäkin vaaleampi. Aion kuitenkin nyt säilyttää tuon liemen joitakin päiviä, ja katsoa jos väri voimistuisi. Muilla tänä talvena värjäämilläni jäkälillä, varsinkin harmaahankakarveella ja valkohankajäkälällä sain ensimmäisten värjäysten lisäksi yllättävän paljon värjättyä myöhemmin vieläkin pidemmillä haudutus- ja värjäysajoilla, ja ne jäkälät yllättivät minut taas positiivisesti sillä miten paljon väriä tuli pienestäkin määrästä jäkäliä. Haavankeltajäkälällä taas isostakaan määrästä ei tullut kovin vahvaa väriä.

IN ENGLISH
I put the lichens back to the bath, and simmered them with more yarns, but the colour was even paler than from the first bath. I'm going to save that bath anyway, and see if it would give stronger colour when used for longer time. I had dyed exhaust baths from other lichens I have used this winter, and especially Evernia prunastri and Pseudevernia furfuracea gave me nice surprise when their exhaust baths gave more strong colours (even if yellow) when I let them simmer for many days, and a small amount of them went to a long way. From Xanthoria lichen I didn't get strong colour even when I had quite a lot of it.

Sunday, March 18, 2018

Week 11 Dyeing with lichen Evernia prunastri Viikko 11 Värjäys valkohankajäkälällä


Edelleenkin jäkälävärjäyskokeiluja kaadetuilta puilta kerätyiltä ja tuulen tiputtamilla  jäkälillä.
Valkohankajäkälä, Evernia prunastri, on hyvin samanoloinen kuin viime viikolla käyttämäni harmaahankakarve, mutta tällä alapuoli on samanvärinen kuin yläpuolikin ja olemus on pehmeä. Kuivattuna sen paino hupeni tosi pieneen.  Sitä kasvaa täällä sekä puutarhassa omenapuilla, että myös muilla lehtipuilla, tammilla ja pihlajilla. Valkohankajäkälä kuuluu niihin jäkäliin (orselji), joista voisi saada ammoniakkikäymisen jälkeen myös violetteja värejä, mutta koska kaiken lukemani perusteella jäkälävioletit eivät ole kestäviä värejä, niin en värjää niitä. Sen sijaan normaalilla keittovärjäyksellä tälläkin voi saada purettamattomaan lankaan kestävää keltaista. Valkohankajäkälän väriaineita ovat mm usnic acid, evernic acid ja atranorin.

IN ENGLISH
Another lichen dyeing experiment this week, lichens collected from felled trees and also some were windblown. 
Evernia prunastri is very similar to the lichen I used last week, Pseudevernia furfuracea, but this lichen has also white underside, the same colour as the upper part, and it is a very soft lichen. When dried it didn't weight much. It grows here in my garden on apple trees and also on oaks and rowans. Evernia prunastri is the orchil type of lichen which could give purples after fermenting with ammonia, but from all I have read those purples are not lightfast colour, so I don't dye them.
With normal boiling water method also this lichen gives fast yellows without any mordant. Evernia prunastri contains usnic acid, evernic acid and atranorin.


Kuivattuja jäkäliä oli painona tosi vähän, vain 10g. Hauduttelin niitä kahtenä päivänä  ja sen jälkeen lisäsin jäkälien kanssa liemeen 20g purettamatonta lankaa. Lankaa tuli suhteessa jäkäliin aika paljon, ja ensimmäisen päivän värjäyksen jälkeen lanka oli vaalea, mutta melko kirkas keltainen. Annoin langan olla liemessä yön yli ja haudutin toisena päivänä myös useamman tunnin, jolloin väri tummeni, mutta myös sameni ja lopullinen väri oli voimakas mutta samea kellanruskea, missä ei ole sitä viherrystä mitä harmaahankakarveella värjätyssä langassa oli.  Jäkälienkin värit ovat aika yllätyksellisiä, koska Casselmanin mukaan tästä olisi pitänyt saada vaaleaa oranssia, ja Grierson taas oli saanut siitä vaalean oranssin lisäksi kullankeltaista ja vaaleaa punertavan oranssia, kaikki eri värjäyskerroilla, ja minun värjäyksessäni taas ei ole oranssia tai punertavaa ollenkaan.

IN ENGLISH
Dry lichen was very light weight, only 10 grams. I simmered them in two days in a row, and after that added 20g of yarn to the bath with lichens and simmered them in  two days in a row. There was quite a lot of yarn compared to the weight of the lichens and after the first day the yarn was pale clear yellow. After simmering it for several hours in the second day it became darker but also duller, and the final colour is dark but dull brownish yellow, with no greenish shade like what I got from Pseudevernia furfuracea. Colours from lichens can be surprising, according to Casselman this lichen should have given light orange. Grierson had gotten from it light orange, golden yellow and Pompeian yellow, all different colours from different dyelots from the same lichen species. I didn't get any orange shade from this lichens now.