Week 14 Dyeing with alder buckthorn bark Viikko 14 Värjäys korpipaatsaman kuorella

Minulla oli varastossa vajaat 10 vuotta sitten kerättyä korpipaatsaman (Rhamnus frangula) kuorta. Paatsamankuoresta sanotaan, että sen olisi hyvä antaa kuivua ainakin puoli vuotta keruun jälkeen ennen värjäystä, tämä varmasti oli nyt tarpeeksi vanhaa:) Olin säästänyt sitä jotain erityistä värjäystä varten ja nyt se tuli tarpeeseen juuri sopivasti.

IN ENGLISH
I had in some about ten years old alder buckthorn bark (Rhamnus frangula). It is said that fresh buckthorn bark should be dry at least for six months before used and then the colour is best, and this buckthorn bark was old enough for sure:) I had saved it for something special, and now was the right time.

Paatsamia kasvaa myös metsässämme talon takana, ja kävin ottamassa sieltä yhden oksan, että saisin tuoretta kuorta kuvaan. Kuori irtosi helposti puukolla, ja oli näin tuoreena aika vihreää. Kuivuessaan se sitten muuttuu ruskeanpunertavammaksi.

Värjäsin nyt siis kuitenkin tuolla ensimmäisen kuvan kuivalla kuorella, jota liotin ensin pari päivää, ja sitten keitin pari tuntia ja annoin liemen jäähtyä yön yli.
Kuivia kuoria oli 200g ja värjäsin siivilöidyllä liemellä ensin 400g alunalla ja viinikivellä puretettua lankaa keltaiseksi tunnissa, ja sitten jälkivärinä toiset 500g hiukan vaaleampaa väriä, eli kotimainen paatsamankuori värjää yhtä hyvin kuin ulkomainen orapaatsamankin (Rhamnus cathartica) kuori, mitä minulla on kaupassani myynnissä. Paatsamankuorta saa ottaa vain omasta metsästä, kuorien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.
Alla olevassa kuvassa iso vyyhti on aluna-viinikivipuretettua,  pieni vihertävä vyyhti on rautapuretettua ja beige pieni vyyhti on purettamaton.

IN ENGLISH
We have alder buckthorn bushes growing in our wood behind our house, and I went to cut one branch today to peel some bark for the pictures. Bark came off easily with a knife. It is quite green when fresh but turns more brown when it is dried.

However now I dyed with the old bark, in the picture on top. I soaked it first for days, and then boiled it for about two hours and then let it cool down overnight.
I had 200 grams of dried bark, and I dyed with it first 400 grams of yarn mordanted with alum and cream of tartat, and then another 500 grams in the exhaust bath which gave slightly paler colour, but good nevetherless. Now I saw that our native alder buckthorn gives as good colour as common buckthorn (Rhamnus cathartica) from Europe. Collecting barks is forbidden, because it damages trees, you can only collect it from your own land.
In the picture below the big skein was mordanted with alum and CoT,, the greenish little skein was mordanted with iron and pale yellow little skein was with no mordant.

Tähän yhteyteen liittyy hyvin myös seuraava kuva.
Olin pari vuotta sitten kokeillut useamman kerran lipeässä käyneellä paatsamankuorella värjäämistä, mistä en olekaan  kirjoittanut. Ulkomaisen orapaatsaman kuorta oli 200g. Laitoin sen likoon 4 litraan tuhkalipeään, jonka pH oli 9. pH laski muutamassa päivässä koska liemi alkoi käydä, ja kun pH laski  lähelle neutraalia, lisäsin liemeen kidesoodaa (koska ämpärin reuna tuli vastaan enkä voinut lisätä tuhkalipeää). Minulla oli kaksi samanlaista  käymisastiaa, jotka kävivät huoneenlämmössä 18vrk, jona aikana lisäsin kumpaankin kidesoodaa 3rkl kerralla neljä kertaa. Liemi kävi kuplien ja oli tummanpunaista. Sitten lisäsin kumpaankin liemeen 100g lankaa, toiseen purettamatonta ja toiseen aluna-viinikivipuretettua, ja ne saivat olla liemessä huoneenlämmmössä toiset 18 vrk. Tänä aikana en lisännyt enää kidesoodaa ja liemien pH oli 8. Langoista tuli aluksi aikalailla punaisia, mutta väri muuttui pesun ja huuhteluiden yhteydessä vaaleammaksi ja oranssimmaksi. Ihan hyvät värit kuitenkin ja samoilla liemillä värjäsin vielä jälkivärinä puoli kiloa keltaista kummallakin.

Kun värjäyksen jälkeen pesin langat, huomasin, että purettamattomasta lähti paljon väriä pois ja vaikka huuhtelin kuinka paljon niin aina huuhteluveteen irtosi lisää väriä, ja alunperin aika punainen lanka muuttui oranssiksi.  En käyttänyt etikkaa huuhteluvedessä, koska luultavasti se olisi muuttanut värin sävyä. Tästä kiinnostuneena tein silloin pesunkestotestin näille langoille. Tein mallitilkut missä oli värjättyä lankaa raitoina valkoisen käsittelemättömän langan kanssa, ja jätin mallitilkut likoamaan puhtaaseen haaleaan veteen yön ajaksi (kumpikin omaan purkkiinsa). Aamulla tilkuista näki, että tilkun missä on purettamaton  paatsamankuoriväri, väriä oli lähtenyt liemeen ja se oli myös tarttunut tilkun valkoiseen osaan. Tämä tilkku on kolmantena, ja alunapuretettu neljäntenä alla olevassa kuvassa. Valkoisen langan ottamaa väriä ei erota kunnolla, mutta oikeasti en kutoisi samaan neuleeseen valkoisen langan kanssa tällä tekniikalla ilman puretusta värjättyä lankaa. Jos tekee neuleen kokonaan näin värjätyllä langalla silloin pesunkestolla ei olekaan niin väliä, mutta myyntiin tätä ei voi tehdä. Alunapuretettun tilkun valkoinen on edelleen liotuksen jälkeen vitivalkoista. Samoin kaksi ylinta tilkkua, missä testasin samoin tavallisella kuumavärjäyksellä värjättyä ja puretettua lankaa. Mielenkiintoista olisi joskus ehtiä värjätä ja testata käymismenetelmällä paatsamankuorella värjätty lanka joka olisi puretettu tanniinilla. Miten se mahtaisi kestää?


IN ENGLISH
Next story is connected to buckthorn bark,.
Couple of years ago I had made experiments which I haven't blogged about. I fermented  buckthorn bark in wood ash lye. I had 200g of Frangula cathartica bark and I covered it with four litres of wood ash lye, and let ferment in room temperature. At first pH was 9, and when fermentation lowered the pH, I added more washing soda (because there was no room for wood ash lye in the bucket). I had two similar baths, started at the same time with same amount of ingredients. They fermented  for 18 days during which time pH dropped and I added three table spoonfuls of washing soda four separate times to both baths. Baths were dark red. After 18 days pH was 8 and I added  one skein of yarn to each of the baths. To the other one went a skein with no mordant, and to the other a skein mordanted with alum and CoT. The yarns were in the baths another 18 days and became quite red, but when I washed them later it changed to more orange. Nice colours anyway, and I could use these baths to dye 5 skeins of wool yellow in each of the baths.

When I washed the yarns, I noticed that from the one with no mordant a lot of colour came off, and I had to rinse and rinse and rinse and water never seemed to be clear. I didn't use vinegar in the rinses because it might have changed the colour. This made me decide to make a washfastness test to these yarns. I knitted swatches with stripes of white with orange stripes dyed with fermented buckthorn bark. I left the swatches in hand warm water overnight (in separate jars). In the morning I could see that the swatch with orange from no mordant batch had leached out colour to the water and some of it had attached to the white untreated yarn. This swatch is the third from the top. The bottom swatch is the one with orange with alum mordant and in it the white is still very white. After this experiment I wouldn't knit white yarn in the same garment together with yarn with no mordant and dyed with buckthorn bark, while alum mordant yarn there was no colour change and white is still pure white. Of course if you knit something only with this yarn it doesn't matter, but I can't sell yarn dyed without mordant if it doesn't last. I also tested yellows dyed with buckthorn bark using alum mordant and they were also fine after this test. It would be interesting to dye and test some day yarn mordanted with tannin and dyed with buckthorn bark and fermenting method. How would it's washfastness be?