Sunday, March 18, 2018

Week 11 Dyeing with lichen Evernia prunastri Viikko 11 Värjäys valkohankajäkälällä


Edelleenkin jäkälävärjäyskokeiluja kaadetuilta puilta kerätyiltä ja tuulen tiputtamilla  jäkälillä.
Valkohankajäkälä, Evernia prunastri, on hyvin samanoloinen kuin viime viikolla käyttämäni harmaahankakarve, mutta tällä alapuoli on samanvärinen kuin yläpuolikin ja olemus on pehmeä. Kuivattuna sen paino hupeni tosi pieneen.  Sitä kasvaa täällä sekä puutarhassa omenapuilla, että myös muilla lehtipuilla, tammilla ja pihlajilla. Valkohankajäkälä kuuluu niihin jäkäliin (orselji), joista voisi saada ammoniakkikäymisen jälkeen myös violetteja värejä, mutta koska kaiken lukemani perusteella jäkälävioletit eivät ole kestäviä värejä, niin en värjää niitä. Sen sijaan normaalilla keittovärjäyksellä tälläkin voi saada purettamattomaan lankaan kestävää keltaista. Valkohankajäkälän väriaineita ovat mm usnic acid, evernic acid ja atranorin.

IN ENGLISH
Another lichen dyeing experiment this week, lichens collected from felled trees and also some were windblown. 
Evernia prunastri is very similar to the lichen I used last week, Pseudevernia furfuracea, but this lichen has also white underside, the same colour as the upper part, and it is a very soft lichen. When dried it didn't weight much. It grows here in my garden on apple trees and also on oaks and rowans. Evernia prunastri is the orchil type of lichen which could give purples after fermenting with ammonia, but from all I have read those purples are not lightfast colour, so I don't dye them.
With normal boiling water method also this lichen gives fast yellows without any mordant. Evernia prunastri contains usnic acid, evernic acid and atranorin.


Kuivattuja jäkäliä oli painona tosi vähän, vain 10g. Hauduttelin niitä kahtenä päivänä  ja sen jälkeen lisäsin jäkälien kanssa liemeen 20g purettamatonta lankaa. Lankaa tuli suhteessa jäkäliin aika paljon, ja ensimmäisen päivän värjäyksen jälkeen lanka oli vaalea, mutta melko kirkas keltainen. Annoin langan olla liemessä yön yli ja haudutin toisena päivänä myös useamman tunnin, jolloin väri tummeni, mutta myös sameni ja lopullinen väri oli voimakas mutta samea kellanruskea, missä ei ole sitä viherrystä mitä harmaahankakarveella värjätyssä langassa oli.  Jäkälienkin värit ovat aika yllätyksellisiä, koska Casselmanin mukaan tästä olisi pitänyt saada vaaleaa oranssia, ja Grierson taas oli saanut siitä vaalean oranssin lisäksi kullankeltaista ja vaaleaa punertavan oranssia, kaikki eri värjäyskerroilla, ja minun värjäyksessäni taas ei ole oranssia tai punertavaa ollenkaan.

IN ENGLISH
Dry lichen was very light weight, only 10 grams. I simmered them in two days in a row, and after that added 20g of yarn to the bath with lichens and simmered them in  two days in a row. There was quite a lot of yarn compared to the weight of the lichens and after the first day the yarn was pale clear yellow. After simmering it for several hours in the second day it became darker but also duller, and the final colour is dark but dull brownish yellow, with no greenish shade like what I got from Pseudevernia furfuracea. Colours from lichens can be surprising, according to Casselman this lichen should have given light orange. Grierson had gotten from it light orange, golden yellow and Pompeian yellow, all different colours from different dyelots from the same lichen species. I didn't get any orange shade from this lichens now.




5 comments:

  1. Bonjour, votre blog est très intéressant avec de belles photos
    Un petit bonjour de France
    Dilou91

    ReplyDelete
  2. Thank you for your inspirational blog. I have just started natural dyeing here in the Portuguese countryside and I'm very lucky to have such a great choice of material. I have got a lovely yellow colour from Evernia prunastri but will do it for longer now that I can see the deeper colours that are possible. I am also having a go at ammonia extraction for the purple dye, I shall see how colour fast that is.

    ReplyDelete
  3. On pakko kommentoida orseljiväri käsitystäsi. Värjäsin ensimmäiset lankani kuhmunapajäkälästä lähes 25 vuotta sitten. Ammoniakissa olleet eripituisia aikoja alkaen 18 vuorokaudesta. Edelleenkään värit eivät ole haalistuneet, eivät edes jälkiväreistä. Nyt työn alla orseljiväri valkohankajäkälästä. Ammoniakissa olleet 9 vuorokautta ja lupaavalta näyttää...
    Sirpa

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei Sirpa, kiitos kommentista ja kokemuksestasi. Mielenkiintoista! Ovatko langat olleet valossa nämä vuodet? Itse en ole värjännyt orseljivärejä, joten minulla ei ole omaa kokemusta niiden kestosta. Kirjoittamani perustuu vain siihen, mitä olen lukenut niistä useistakin ulkomaisista historiallisia värejä käsittelevistä kirjoista, joissa sanotaan, etteivät ne kestä, vaikka niitä on paljonkin käytetty ennen vanhaan. Siksi en ole kokeillutkaan, mutta varmaan pitäisi:). Olen vain niin arka värjämäämään sellaisilla väreillä, minkä valonkestoa epäillään, koska myyn lankojani ja on tosi ikävää asiakkaalle jos väri muuttuu. Tosin onhan keltaistenkin värien valonkesto heikompi kuin punaisten värien tai sinisten indigovärien.

      Ehkä orseljivärien kestävyydessä kyse onkin joko uuton onnistumisesta tai uuton pituudesta joka voisi vaikuttaa värin valonkestoon (joskus vuosia sitten olin kuuntelemassa Karen Casselmannin jäkälävärjäysluentoa, ja hänen kokemuksensa oli, että mitä pidempi uuttoaika - jopa vuosi, sitä parempi värin kesto), ja toisaalta ehkä kestävyyttä on verrattu joihinkin kestäviin violetteihin, kuten kermekseen ja kokenilliin tai muuta sellaista. Oli hyvä kuulla kokemuksesi, että orseljivärit voivatkin olla ihan kestäviä!

      Delete