Dyeing with frost bitten japanese indigo leaves Värjääminen paleltuneilla väritattaren lehdillä

Lokakuun alussa olin kerännyt ja uuttanut suurimman osan väritattarista. Viimeiset väritattaret olivat harsojen alla, mutta ne eivät riittäneet suojelemaan väritattaria lähes viiden asteen yöpakkaselta. Aamulla lehdet olivat paleltuneita ja sinimustia. Halusin kokeilla tulisiko näistä paleltuneista lehdistä enää mitään väriä, joten keräsin ne (yhteensä 1,3kg) ja laitoin uuttumaan normaaliin tapaan. Uutos oli 4 tuntia 60°C. Tavallisesti tässä vaiheessa liemi on turkoosille vivahtavaa läpikuultavaa, mutta nyt se oli kellanruskeaa. Siivilöin liemen (lämpö 50°C), lisäsin 60g kidesoodaa, mutta liemi ei muuttunut vihreäksi tai hapetuksen aikana siniseksi, myös vaahto oli valkoista eikä sinistä. Eli näytti siltä, että liemeen ei ollut uuttunut indigon esiasteita. Lehdet olivat edelleen tummia. En usko, että normaalilla indigovärjäyksellä olisin saanut liemestä mitään väriä lankoihin, tai en ainakaan sinistä, joten kokeilin metodia mistä kerrotaan Jenny Deanin kirjassa Wild Color morsingon kohdalla (The dried leaves vat). Laitoin siivilöidyt lehdet takaisin liemeen, mikä oli nyt emäksistä (pH 9), lisäsin hydrosulfiittia 15g ja pidin lämmön 50°C. Ensin ei tapahtunut juuri mitään, liemi oli kellanruskeaa eikä pinnalle muodostunut metallinhohtoista kalvoa. Puolentoista tunnin kuluttua laiton kuitenkin vyyhdin valkoista alunapuretettua lankaa liemeen. Alunapuretettua siksi, että ajattelin liemestä ehkä tulevan keltaista jollei sinistä. Lanka muuttui välittömästi keltaiseksi, annoin sen olla liemessä puoli tuntia ja kun nostin sen ylös, niin se muuttui vihreäksi! Vihreäksi siksi, että liemestä oli tarttunut keltaista ja siinä oli kuitenkin ollut jonkin verran indigotiinia, joka antoi sinisen värin. Hapettuessaan narulla tämä väri muuttui kuitenkin ensin vähemmän vihreäksi ja seuraavana aamuna se oli hiukan epätasaista turkoosia. Alinna olevassa kuvassa no 1. Ei mikään erikoinen väri.

IN ENGLISH
By the beginning of October I had harvested and extracted almost all my japanese indigo plants. The last of them were under horticultural fleece but that was not enough to protect them in a cold night when the temperature went down to -5°Celsius. In the morning the leaves were frost bitten and blueish black. I wanted to experiment if also these leaves would give blue, so I harvested them (I got 1,3 kg of leaves), stripped from the stems and made an extraction in hot water like I usually do. The extraction was in 60°C for 4 hours. Usually at this point the water in the extraction is translucent turquoise, but now is was brownish yellow. I strained the liquid (it was 50°C) and added 60grams of washing soda, but the liquid didn't turn green or after oxidizing blue, and also the froth was white, not blue. It looked like there was no indigo in it. The used leaves were still dark. I didn't believe that I would have gotten any blue from this bath, so I tried something which I had read in Jenny Dean's Wild Color about woad (The dried leaves vat), even though these were japanese indigo leaves, and not even dried but frost bitten. I put the strained leaves back into the vat, it was now alkaline (pH9), added 15g hydrosulfite and kept the bath 50°C. At first nothing happened, the bath was brownish yellow and there was no coppery sheen on the surface of the bath. Anyway, after 1,5 hours I put one skein of alum mordanted yarn into the bath. I used alum mordanted yarn because I thought that even if I didn't get blue, I might get yellow. The yarn turned yellow immediately, I left it in the bath for 30 minutes and when I lifted it up it looked green! So I got yellow from the bath and together with blue it looked green, but when the yarns was oxydizing the green became more blue and in the next morning the yarn was uneven turquoise. It is no 1 in the picture. Nothing special.

Jenny Dean sanoo, että tällaisessa liemessä lehdistä vapautuu väriä pidemmän ajan kuluessa ja lankoihin saatava väri voi olla voimakkaampi toisena tai kolmantena päivänä, mikäli liemi pidetään lämpimänä. En halunnut jättää levyä päälle yöksi joten otin kattilan sisälle ja kiedoin villahuopaan, jotta se pysyisi lämpimänä ja aamulla se olikin vielä 30°C, jolloin laitoin sen takaisin liedelle ja nostin lämmön 50°C ja lisäsin hiukan hydrosulfiittia. Nyt selvästi liemeen oli vapautunut enemmän indigotiinia, koska pinnalle tuli melko pian kuparinhohtoinen kalvo, kuva yllä. Lisäsin liemeen (lehtien sekaan) vyyhdin valkoista purettamatonta lankaa ja pätkän alunapuretettua ihan vain vertailuksi, ja 20 minutin kuluttua nostin ne hapettumaan. Näistä tuli no 2 ja 3 allaolevassa kuvassa, eli sain kuin sainkin sinistä. Sain vielä värjättyä toisenkin kerran samana päivänä liemellä ja vielä kolmantena päivänä lisää, tosin vaaleampaa. Väreistä tuli myös epätasaisia todennäköisesti johtuen siitä, että lehdet olivat liemessä.

Ennen halloja sain samasta määrästä lehtiä enemmän ja voimakkaampaa väriä, mutta ainakin näin niistä irtosi vielä jotain:)

IN ENGLISH
Jenny Dean says in her book, that in this kind of vat the leaves release the dye slowly and it is possible to get stronger colors in the second and third day, and as long as the vat is working, but the at must be kept warm. I didn't want to leave the stove on for the night so I took the pot inside and wrapped it in woolen blanket so that it would keep warm, and in the morning it was still 30°C. I put the heat back on and raised to 50°C, and also added some hydrosulfite to the vat. It was obvious now that more indigotin was released from the leaves to the vat, because soon there was a coppery sheen on top of the vat. The picture above is from this second morning. I added one skein of unmordanted white yarn and a piece of alum-mordanted yarn (just for the comparison) to the vat among the leaves, and after 20 minutes took them up to oxidize. These are colors 2 and 3 in the picture below, so I got blue:). I dyed another time the same day with this vat, and also more the third day, but by then the color was quite pale blue. All these colors were also somewhat uneven, which might have been because the leaves were in the vat.

In conclusion I get more and stronger blues from japanese indigo before the frosts, but at least with this method it was possible to get some color out of them even after they were frost bitten.