Storm Myrskyn jälkiä

Tämän päiväisen myrskyn takia sähköt ovat poikki, eikä vielä tietoa milloin ne saadaan kuntoon. Puita on kaatunut kovasti linjoille.
Tästä syystä en pysty lähettämään tilauksia tai vastaamaan sähköposteihin ennenkuin sähköt palaavat, toivottavasti parin päivän sisään.
Pahoittelen viivästystä.

IN ENGLISH
Last night and today there was a bad storm in Finland, lots of trees have fallen on the power lines and our electricity has been out since last night. In fact over 200 000 houses don't have electricity in south-west Finland!
Because of this I can't send orders or answer emails until the electricity is back, I hope tomorrow or day after tomorrow. We can heat the house with fire wood and cook on the stove, so we are ok, but there is no light (except candles) and naturally the computer doesn't work.
I'm sorry about this delay.

Merry Christmas

Red for Christmas Joulunpunaista

Yritin värjätä jouluuun alussa oikeaa joulunpunaista ja ajattelin, että veriseitikin (Cortinarius sanguineus) kanssa se voisi onnistua. Meilläpäin verhelttaseitikki (Cortinarius semisanguineus) on huomattavasti yleisempi kuin veriseitikki, joka kasvaa kosteassa sammalikossa kuusikoissa. Veriseitikki on lisäksi hyvin pieni sieni, joten vaikka sen väripitoisuus on suuri, niin silti sieniä pitää olla paljon, jotta saisi tummaa punaista.

IN ENGLISH
In the beginning of December I wanted to try to dye true red for Christmas, and I thought that Cortinarius sanguineus would be the right mushroom for it. Around where I live the bigger Cortinarius semisanguineus is more common then small Cortinarius sanguineus, which grows in damp mossy woods where spruce is the most common tree. Even though the content of dye pigment is big in Cortinarius sanguineus, a lot of those small mushrooms are needed to get dark red.

Minulla oli kuivattuja veriseitikkejä ja käytin 50% kuivattuja sieniä langan painosta, eli 50g sieniä/ 100g lankaa. Liotin sienet yön yli ja lisäsin aluna-viinikivi puretetun langan sienten joukkoon kattilaan. Lämmitin keitoksen 70-80°C sekoitellen samalla ja annoin hautua tunnin. Tuloksena alla oleva punainen, sama on  alimmassa kuvassa no3.

IN ENGLISH
I had dried the mushrooms and now I used 50% of dried mushrooms to the weight of the fiber, that is 50g of mushrooms to 100grams of yarn. I soaked the dried mushrooms overnight and added mordanted fiber (alum10%, cream of tartar 4%) to the bath together with the mushrooms. I heated the bath to 70-80°C, moving the yarn about in the bath, and let it simmer for one hour. The result was the red below, the same color is no3 in the bottom picture. 

Vertailuksi alla olevassa kuvassa on myös verihelttaseitikkien lakeilla värjättyjä lankoja, no 1 70% kuivattuja verihelttaseitikkejä, no 2 100% kuivattuja verihelttaseitikkejä. no3 on ylläoleva veriseitikkivärjäys ja no 4 jälkiväri edellisestä.

Vaikka veriseitikki on täyspunainen sieni, niin siinäkin on myös keltaisia pigmenttejä. Punaisia väriaineita kiinnittyy enemmän ensimmäisessä  värjäyksessä ja toisesta ja kolmannesta jälkiväristä tulee oranssimpaa. Samoin käy verihelttaseitikkivärjäyksissäkin. Veriseitikkien väriaineita on tutkittu paljon (Riikka Räisänen: Anthraquinones from the fungus Dermocybe sanguinea as textiel dyes, 2002) ja tärkeimpinä väriaineina ovat emodiini ja dermosybiini, mutta lisäksi veriseitikeistä on löydetty myös 13 muuta antrakinoniväriainetta. Verihelttaseitikeistä Lundmarkin kirja mainitsee niiden sisältävän myös samoja emodiinia ja dermosybiinia, mutta jotain eroja väriaineiden suhteissa tai muissa pienempiä määriä olevissa väriaineissa on, koska verihelttaseitikkien lakeista saatava väri on hiukan erilainen kuin veriseitikistä saatava väri. Tosin värjäysmenetelmä (lämpötila ja aika), vesi, sienten ikä ja määrä vaikuttavat niin paljon, että koskaan ei tule täysin samaa samastakaan sienilajista.

IN ENGLISH
In the picture below there are also yarns dyed with the caps of Cortinarius semisanguineus, to compare the color to the one from Cortinarius sanguineus. No 1 was dyed with dried C.semisanguineus caps, 70%wof, no 2 the same but 100% wof, no 3 was dyed with C.sanguineus (above) and no4 was the first after bath from the above.


Although C.sanguineus is all red mushroom, it contains also yellow dye pigments. The red pigments attach mostly in the first bath and the second and third bath yield more orange color. the same thing happens when dyeing with Cortinarius semisanguineus. 
The dye pigments of C.sanguineus are well studied (Riikka Räisänen: Anthraquinones from the fungus Dermocybe sanguinea as textiel dyes, 2002) and the most important pigments are emodin and dermocybin, but there are also 13 other anthraquinones in these mushrooms.
From C.semisanuineus Swedish Lundmark's mushroom dye book mentions the also emodin and dermocybin, but there must be differences in the amounts of the pigments or in the amounts of the other anthraquinones in them, because the resulting color is a little different. On the other hand the dye method (time, temperature), water, the age of the mushrooms and the amount of the mushrooms may affect so much that even from the same mushroom species you can never  get the exact same color.

End of the autumn Syksyn loppu

Viime viikolla satoi ensilumi, joka onneksi on jo melkein sulanut. Nämä kuvat on otettu tänään ja avoimella paikalla missä morsinko ja väritatar (morsinkojen taustalla kuvassa) kasvoivat lunta on vielä, mutta puiden alla varjopuutarhassa lumet ovat sulaneet. Kevät ei tunnu niin kaukaiselta kun katselee pionien nousevia piippoja:)

Last week we got the first snow this year, but most of the snow has now melted. These photos were taken today, and in the open field where woad and japanese indogo grew (in the background of the woad) there is still some snow, but in my woodland bed the snow has melted. Spring doesn't seem so far away when I look at the peonys coming up from the ground:)

Käsityömarkkinat 3.12.2011

Ensi lauantaina 3.12.20011,  olen Silmä, pisto, tikki, takki - käsityömarkkinoilla Helsingissä Tieteiden talolla. Tapahtuma on avoinna klo 10-17. Mukana on lankoja, tarvikepaketteja ja joitakin valmiita lapasia. Jos joku haluaa kasvivärejä, niin ole kiltti ja ilmoita etukäteen sähköpostilla, niin otan mukaan:)
Tapahtumassa olevia myyjiä:

- Handu :: http://www.handu.fi/shop/

- Heli Kuosa Pukkilasta

- Helmipuikko :: http://www.helmipuikko.fi/

- Ihan Kiva Kauppa :: http://www.askartelumassat.com

- Johanna Koski ::  http:// www.meeri.etsy.com/

- Kirjava kerä :: http://www.kirjavakera.fi/

- Pata-Noita : : http://www.pata-noita.fi/

- Peikonpoika :: http://peikonpoika.fi/

- Puputsin puoti :: http://www.puputsinpuoti.com

- Riihivilla :: http://www.riihivilla.com/

- Succaplokki :: http://www.succaplokki.com/

- Sysimetsä Design : : http://www.sysimetsa.com/

- Titityy : :  http://titityy.fi/

Ilmainen sisäänpääsy.
TERVETULOA!

Next Saturday, December 3rd, I am going to a crafts fair in Helsinki with yarns, mitten kits and some finished mittens. The fair is at Tieteiden talo, so if you happen to be in Helsinki on Saturday, you are WELCOME!

Sarcodon squamosus experiments Männynsuomuorakaskokeiluja

Männynsuomuorakas (Sarcodon squamosus) on mystinen sieni, jos siitä haluaa saada sinistä väriä. Ensiksi tietysti pitää olla oikeita sieniä: nimenomaan mäntyjen juurella kasvavia suomuorakkaita, jos lähistöllä on kuusia, silloin ne eivät kelpaa. Kuusensuomuorakkaissa (Sarcodon imbricatus) ei ole samoja väriaineita kuin männynsuomuorakkaissa, eikä kuusensuomuorakkaista saa oikein mitään väriä. Tietysti aina ei männynsuomuorakkaistakaan tule väriä, niiden väriaineet eivät ole valmiina sienen noustessa maasta, niitä kehittyy nähtävästi lisää sienen ikääntyessä, ja värjäystekniikan pitää olla oikea. Ja se oikea värjäystekniikka onkin se, mistä ei paljoa löydy tietoa. Männynsuomuorakkaiden sisältämistä väriaineistakaan ei kunnolla löydy tietoa. Yksi väriaineista on terfenyylikinoneihin kuuluva ruskea teleforihappo, joka Eric Sundströmin mukaan (Rice: Mushrooms for color) voidaan muuttaa siniseen muotoon vanhettamalla/mädättämällä (aging) tai nostamalla pHta. Lundmark: Färgsvampar och svampfärgning sanoo, että kyse on hapettumisreaktiosta, kun teleforihappo muuttuu siniseksi dehydrogyrocyaniksi. Bessette (Rainbow beneath our Feet, Mushroom dyer's fieldguide) käskee lisäämään ammoniakkia liemeen, kun sienet ovat kiehuneet 10 minuuttia, ja jatkaa keittämistä, jolloin väriaineet irtoavat sienistä. Olen näin tehnyt hyvällä menestyksellä muiden orakkaiden kanssa ja saanut parempia tuloksia, kuin jos olisin laittanut emäksen vasta siivilöityyn väriliemeen. En kuitenkaan tiedä mitä kemiallisesti tapahtuu, joten en osaa sanoa miksi näin on ja onko se edes aina niin.

Emäksenä on suurimmassa osassa kirjoista käytetty ammoniakkia, vain Rice suosittelee kidesoodaa ammoniakin sijasta pH:n nostoon, koska ammoniakki on hengitettynä haitallisempaa. Sain luettavakseni alkusyksystä Sari Hiltusen Helsingin yliopistossa tekemän pro gradu tutkielman Sinistä sienillä? Suomuorakkaalla (Sarcodon squamosus) värjätyn villaneuloksen väri ja valonkestot (2005), tästä kiitos Karolle ja Riikalle:) Gradua ei ole sähköisessä muodossa, mutta sen voi lukea Helsingin yliopiston Minervan kirjastossa. Joka tapauksessa tästä gradusta löysin mielenkiintoisen kohdan, jossa epäillään, että näiden sienten siniset väripigmentit muodostavat komplekseja ammoniakissa olevien ammoniumionien kanssa, ja jos emäksenä käytetään lipeää, niin lipeässä oleva natrium ei pysty muodostamaan vastaavia komplekseja väripigmenttien kanssa. Jospa tästä on johtunut se, että aina en ole saanut hyviä värejä muillakaan orakkailla, kun olen käyttänyt pH:n nostoon kidesoodaa?

IN ENGLISH
Sarcodon squamosus is a mysterious mushroom, if you want to get blue colors from it. First of all you have to have the right species, Sarcodon squamosus, which grows near pines. There is a very similar species Sarcodon imbricatus, which grows near spruces, and that mushroom is no good for a dyer, there are no dyestuffs in it at all, so you have to make sure you pick mushrooms only near pines to get the right species. Of course sometimes you can dye with the right species and still get no color, the dyemolecules are not ready in the mushroom when it emerges from the ground, they are formed in the mushroom when it gets older, and then the dyeing technique must be right. There is not much information about what the right dye technique is, and not either about the actual dyestuff in these mushrooms. One of the pigments in these mushrooms is telephoric acid, which belongs to terphenylquinones and which according to Eric Sundström in Miriam Rices book Mushrooms for color can be modified from brown telephoric acid to bright blue by aging or in high pH. Lundmarks book Färgsvampar och svampfärgning says that reaction may be oxidation when telephoric acid changes to blue dehydrogyrocyan. Bessette (Rainbow beneath my Feet, A Mushroom Dyer's Field Guide) tells to add ammonia to the mushrooms when they have boiled for ten minutes and then continue to boil them to extract color. I have done this with good results with other tooth fungi, and gotten better colors than raising the pH later in the actual dye bath. However, I don't know what happens chemically, so I can't say why this way is better, or even if it is better.


For raising pH, most books say to use ammonia, only Rice recommends washing soda, because ammonia is more harmful to the dyer when inhaled. Couple of months ago I got to read Sari Hiltunen's masters graduate thesis from Helsinki University about dyeing with Sarcodon squamosus, the color and it's light fastness (2005). Unfortunately this thesis is not available in electronic version, only in Finnish in the Helsinki University library Minerva in Helsinki. Anyway, from this thesis I found that the writer suspects that the blue pigments form complex with ammonium ions in ammonia but are not able to form complex with sodium in lye (sodium hydroxide). Perhaps this is the reason why I haven't always gotten good color with other tooth fungi, when I used washing soda to raise the pH?

Ensimmäisessä kuvassa oli nuoria lokakuun alussa kuvattuja männynsuomuorakkaita, jotka kuitenkin minun mielestäni ovat liian nuoria, jotta niistä saisi hyvää eli sinistä väriä. Ylläolevassa ämpärissä on sellaisia, minkälaisina ne minun mielestäni ovat parhaita kerätä.
Sain tuoreita marraskuun alussa kerättyjä vanhoja,  jo tummuneita ja osin mätiäkin sieniä neljä ämpärillistä ystävältäni. Kasvupaikka näillä sienillä oli puhdas mäntykangas, jossa ei näkynyt kuusia, joten lajimääritys oli oikea. Piikkien pituutta tai suomuja onkin näin vanhoilla sienillä vaikeampi tutkia, joten kasvupaikka on varmin määrityskeino.
Näillä sienillä tein sitten useita erilaisia kokeiluja viimeisen parin viikon aikana. Viimeisimpien kokeilujen sienet olivat jo ehtineet mädäntyä ämpärissä lisää (eli tulivat entistä paremmiksi  värjäystä ajatellen), joten mitään täysin vertailukelpoisia nämä tulokset eivät ole, mutta suuntaa-antavia kuitenkin. Myös kiehumis-ja jäähtymisajat vaihtelivat ja värjätty lankamääräkään ei aina ollut grammalleen sama, suomuorakassoppa kiehui muiden töiden ohessa. Ja paljon jäi kysymyksiä:) Alempana olevassa lankakuvassa numerot viittaavat kokeilunumeroon. Kaikissa paitsi kokelu no 6 lanka oli aluna (12%) viinikivi (4%) puretettua, puretus oli tehty elokuun lopussa, värjäys nyt.

1. 2kg sieniä, murskattu, ja keitetty kiehuen tunti, lisätty kidesoodaa niin että pH oli n 11, haudutettu vielä 45min, mutta liemi ei kiehunut poristen. Siivilöity, pH 9-10. Lisätty 20g puretettua lankaa ja pätkä purettamatonta. Värjätty 45 min 80°C, langan väri heti vaalean turkoosi, ei tummentunut värjäyksen aikana. Lanka kärsinyt jonkin verran kuumassa emäksisessä liemessä.

2.  2kg sieniä, keitetty 1 tunti, lisätty ammoniakkia, pH 9, kiehui vielä 30min. Siivilöity pH n 8,5, jäähtyi  tunnin. 20g puretettua lankaa ja pieni pätkä purettamatonta. Lanka heti jo aluksi sinisempi, värjätty 1 tunti 80°C. Värjäys oli tehty peräkkäisinä päivänä ensimmäisen kokeilun kanssa, ja ainoa selvä ero oli tässä ammoniakki ja ensimmäisessä kidesooda, joten seuraavissakin käytin ammoniakkia.

3. 2kg sieniä, keitetty 2 tuntia, siivilöity. Ei pH:n nostoa, vaan lisätty kuumaan liemeen 100g puretettua lankaa ja annettua jäähtyä yön yli liemessä. Tarkoituksena oli, että muut kuin siniset väriaineet olisivat tarttuneet tähän lankaan. Lanka oli kuitenkin aamulla hyvin vaalea beige, ei edes ruskea, NÄYTE NO 9.
Kun kaadoin liemen ämpäristä kattilaan, niin ämpärin seinät olivat värjäytyneet siniharmaiksi! Kuva alla.
Huuhtelin ja hankasin väriä ämpärin seinistä takaisin väriliemeen.
Liemi lämmitetty uudelleen ja lisätty ammoniakkia, pH 9 ja 24g lankaa. Värjätty tunti 80°C. NÄYTE NO 3.

IN ENGLISH
In the first picture of this posting there are young Sarcodon squamosus mushrooms, picture taken in the beginning of October. These mushrooms are too young to give blue colors, I think. In the bucket above there are old mushrooms which in my experience are now good for also blues.
In the beginning of November I got four buckets of old fresh mushrooms from my friend. They were picked from around pines where there was not spruce to be seen, so they were the right species. It is difficult to examine the length of the spines of other small details from the mushrooms this old, so the place where they grew was a better indicator to the right species.
With these mushrooms I did several experiments during the last couple of weeks. The results are not exactly comparable, because some mushrooms had time to age in the bucket, but here are the results anyway. Also the time the mushrooms boiled or cooled were not exactly the same and also the weight of the fiber was not exactly the same, I did these experiments among other work:) There are lots of questions still in my mind:)
The numbers in the yarn picture below refer to the experiment number. All the yarn used was mordanted with alum (12% and cream of tartar (4%), except for number 6, the mordanting was done in the end of August and the yarns cured since then.


1. 2 kg of mushrooms, crushed, boiled for 1 hour. Added washing soda, pH 11, simmered (not boiling) yet 45 minutes. Strained, pH 9-10. Added 20grams of yarn and a piece of unmordanted yarn. Dyed 45 min 80°C, the color turned almost immediately light turquoise, and didn't get darker later.The yarn had been damaged a little by hot alkaline bath.


2. 2kg of mushrooms, crushed, boiled for 1 hour, added ammonia, pH 9, and boiled yet 30 min. Strained, pH 8,5, cooled 1 hour. 20g mordanted yarn and a small piece of unmordanted, The mordanted yarns was right from the start darker and more blueish color. Dyed 80°C 1 hour. Experiment 1 and 2 were done in consecutive days, and the only big difference was washing soda versus ammonia, so that was why I used ammonia in later experiments, it seemed to work better.


3.  2kg of mushrooms, crushed, boiled for 2 hours. Strained. pH neutral. I added 100g of mordanted yarns to the hot bath, and let it cool overnight in the bath. I was hoping the other except blue pigments to attach first to this yarn. However, the next morning the yarn was very light beige, not even brown. SAMPLE NO 9.
When I poured the bath from the bucket back to the kettle, the  walls of the bucket were colored greyish blue! Picture below. I scrubbed the blue pigment back to the bath, added ammonia, pH 9, warmed the bath and added 24g yarn. Dyed 1 hour 80°C. SAMPLE NO 3.

4.  6 kg sieniä, murskattu, keiton alussa lisätty ensin käynyttä virtsaa (pH9) kaksi desiä, mutta se ei nostanut pH:ta tarpeeksi joten lisäksi loraus ammoniakkia, pH nyt 9, keitetty 2 tuntia. Siivilöity, pH n8,5. 55g lankaa, 1 tunti, pääsi kiehumaan, mutta tulipa todella tumma sininen!!
Jälkiväri seuraavana päivänä 50g, pH 8, väri muuttui aika hitaasti turkoosiksi, hiukan epätasainen.

5.  2 kg sieniä, murskattu. Halusin kokeilla uudestaan kidesoodaa ja tunnin kiehumisen jälkeen lisäsin kidesoodan, pH 9, ja keitin vielä kiehuen toisen tunnin. Siivilöity.  23g lankaa värjäys 1 tunti 90°C. Tästä tuli tummepi väri kuin koe 1, mutta silti turkoosi eikä sininen. Sienet olivat seisseet viikon ämpärissä ennen tätä koetta, joten ne olivat myös vanhempia.

6.  2 kg sieniä, murskattu, keitetty 1,5 tuntia. lisätty ammoniakkia. pH 9. Keitetty toiset 1,5 tuntia. pH 8,5, siivilöity. 20g purettamatonta lankaa, lanka muuttui rusehtavaksi. Tunnin värjäyksen jälkeen lisätty 1g rautavihtrilliä, värjätty edelleen 20 min 90°C.

7.  2 kg sieniä, murskattu. Keitetty 1,5 tuntia, lisätty ammoniakkia, pH 9, ja keitetty toiset 1,5 tuntia. Liemi jäähtynyt ennen siivilöintiä. 24g lankaa, värjäys 1 tunti 90-100°C, pH8,5. Yritin saada samaa väriä kuin no 4, mutta ei täysin onnistunut. Jälkikäteen ajatellen lankaa oli enemmän suhteessa sieniin ja ehkä ammoniakki olisi pitänyt lisätä heti keiton alussa. Myös se, että liemi jäähtyi sienineen on voinut vaikuttaa.

8.  2kg sieniä, murskattu, keitetty 3 tuntia. Lisätty ammoniakki, pH8,5 (ammoniakki loppui), keitetty  vielä tunti lisää. Jäähdytetty 30 min, siivilöity ja lisätty vettä niin että pH oli 7,5 (siis liemi laimistui, tarkoituksella). 20g lankaa, aluksi ruskea, mutta pian alkoi harmaantua, sitten sinistyä. Värjäys 1 tunti, 90°C, jäähtyi liemessä vielä 1,5 tuntia. Koska lankani vahingoittuu hiukan korkeassa lämpötilassa yhdessä emäksisen liemen kanssa, halusin kokeilla mikä väri tulee, jos keittoaikana pH oli korkea, mutta varsinaisessa värjäyksessä lähellä neutraalia, ja se kyllä tuntuu toimivan.

10. 100g kuivattuja nuoria männynsuomuorakkaita, liotettu kaksi vrk liemessä mihin lisätty kidesoodaa, pH 10, keitetty tunti. 20g lankaa, pH 8, värjäys 1 tunti 80°C. Ei jälkeäkään sinertävistä tai vihreistä sävyistä. Tein tämän värjäyksen ihan ensimmäisenä, joten en tiedä mitä olisi tullut, jos olisin käyttänyt ammoniakkia. Epäilen, että nuorissa sienissä ei ollut mitään sinisiä väriaineita, joten vika oli varmaan pääosin siinä.

11.  Tämä näyte on kuusi vuotta sitten värjätty, puoli vuotta vanhoilla mädillä sienillä värjätty ilman pH:n nostoa. Siitä värjäyksestä ja muutenkin aiemmista kokemuksistani suomuorakkailla värjäyksestä olen kirjoittanut täällä.

IN ENGLISH
4.  6 kg mushrooms, crushed. When the mushrooms started to boil I added first a cupful of fermented urine (pH9), but it didn't raise the pH of the bath enough, so I then added some ammonia until pH was 9. Boiled for 2 hours. Strained, pH 8,5. 55g yarn, dyed for one hour. The bath boiled for a while (accidentally). What a strong color, really blue!!
Next day I put in the after bath 50g, pH 8, and dyed. The color changed quite slowly to turquoise, and it is also slightly uneven.

5.  2 kg mushrooms, crushed. I wanted to try again washing soda for raising the pH, so after the mushrooms boiled for one hour, I added washing soda, pH 9, and boiled another hour. Strained. 23g yarn, dyeing 1 hour 90°C. This is darker color than experiment 1, but still turquoise rather than blue. By this time the mushrooms had been in the bucket for one hour and aged more.


6. 2 kg mushrooms, crushed. Boiled 1,5 hours, then added ammonia, pH 9. Boiled another 1,5 hours. Strained, pH 8,5. 20g of unmordanted wool, it turned brownish soon. After dyeing for one hour added 1g of iron, and continued dyeing for 20 minutes, 90°C.


7.  2kg mushrooms, crushed. Boiled 1,5 hours, added ammonia, pH 9, boiled another 1,5 hours. The bath cooled down before I strained it. 24g yarn, dyeing 1 hour, 90-100°C, pH 8,5. I tried to get the same color as no 4, but didn't. Now I think there were less mushrooms/ yarn and I should have added ammonia in the beginning. Also that the bath cooled before straining could have an effect.


8.  2 kg mushrooms, crushed. Boiled for 3 hours, added ammonia pH 8,5 (I ran our of ammonia), and boiled for an hour more. Cooled 30 minutes and strained. I added more water so that it got diluted and the pH was 7,5. 20g yarn, it became first brown, then started to turn grey and finally blue. Dye time 1 hour, 90°C, and I then let the yarn cool in the bath for 1,5 hours.
Because my yarn doesn't like being in hot alkaline bath, I wanted to try if raising the pH only for the extraction time, and then dyeing  in almost neutral bath works, and it seems it does.


10.  100g dried young mushrooms, soaked first for two days in alkaline bath, pH 10 with washing soda. Boiled for one hour. Strained, 20g yarn, pH 8, dyeing one hour 80°C. No sign of blue or green colors in this yarn and I suspect that it is because the mushrooms were too young. Also I didn't use ammonia, but even with washing soda I got later turquoise colors from old mushrooms. I dyed this experiment earlier before I had gotten the fresh old mushrooms.


11.  This sample is six years old, dyed in neutral bath with six months old aged rotten mushrooms, I have written about it and my earlier experiences here.

Ensimmäisessä ja toisessa värjäyksessä mukana oli myös purettamaton pätkä lankaa. Alla kuva näistä langoista.  Alempi lanka oli kidesoodalla emäksiseksi tehdyssä liemessä (no1), ja vaikka varsinainen puretettu lanka värjääntyi siinä heikommin kuin ammoniakkia käytettäessä, niin purettamaton näköjään sai sinertävää sävyä. Ylempi lanka on no 2:ssa ollut purettamaton lanka, se ehkä vain hitusen harmaantui.

IN ENGLISH
In the picture below there are unmordanted samples from bath 1 and 2, the bottom yarn is from No1 and the other one is from no 2. Interesting how the yarns in washing soda bath got more color than the one in the ammonia bath, just the opposite to what happened to mordanted yarns.

Ja vielä toinenkin mielenkiintoinen havainto. Haltijalankana ollut puuvillainen kalastajalanka värjääntyi myös eri tavalla. Eli no1 eli liemessä missä oli kidesoodaa, haltijalanka on värjääntynyt siniseksi (vasemmanpuolinen vyyhti alla), kun taas ammoniakkia käytettäessä villa värjääntyi voimakkaammin, mutta taas kalastajalankaan ei tullut sinistä sävyä lainkaan, vaan tuollaista violetihtavaa. Lisää arvoituksia.

IN ENGLISH
And another interesting observation. The cotton yarn I used to hold the skeins (so that they wouldn't get messed up in the bath) dyed differently depending whether washing soda or ammonia was used to raise the pH. On the left is no 1 where the washing soda was used and cotton dyed bluish, and on the right ammonia was used, and cotton didn't take blue or green colors at all. More mysteries.

Tästä tulikin tosi pitkä juttu ja jatkoa varmaan vielä seuraa, jälkiliemiä on ämpärissä odottamassa ja sieniäkin on edelleen jäljellä yksi ämpärillinen. Langoille on lisäksi tehtävä valonkestotestit keväällä, kunhan aurinkoa alkaa näkyä. Luulen, että valonkesto voi olla näiden värien heikko kohta, mutta sitten sen näkee:)

This became a really long posting and there will be more in the future about this mushroom. I have once used  baths still in buckets, and I still have one bucketful of mushrooms. Also I have to test these yarns fo lightfastness in the spring, when there is more sun. I think lightfastness may be the weak point of these colors,  but we'll see later:)


EDIT.


More about Sarcodon squamosus dyeing here.


Lisää männynsuomuorakasvärjäyksestä täällä.

Dyer's Polypore Karhunkääpä

Karhunkääpä (Phaeolus schweinitzii) oli minulle pitkään sellainen kääpä, jota etsin, mutten löytänyt. Kuvissa oli yleensä nuoria vastanousseita kääpiä enkä löytänyt sellaisia. Vanhoja yksilöitä en taas tunnistanut samoiksi kääviksi. Joitakin vuosia sitten löysin sitä kuitenkin näistä lähimetsistämme, ja kun opin miltä se näyttää ja mistä sitä kannattaa etsiä, sitä alkoikin löytyä.
Karhunkääpä on yksivuotinen kääpä, joka kasvaa useimmiten vanhojen mäntyjen tai lehtikuusten tyvellä. Kaikki mitä itse olen löytänyt ovat olleet hyvin vanhojen mäntyjen juurella. Karhunkääpä ei itse asiassa edes näytä käävältä, koska sillä on lyhyt jalka ja se on aika mureaa malloltaan (malto lohkeaa helposti), mutta sillä on pillit lakin alapinnalla. Se voi myös kasvaa puun rungossa, mutta harvemmin. Se on iso kääpä, usein halkaisija on 15-30cm, ja nuorena sillä on lakissa keltainen reunus, joka kuitenkin tummenee iän myötä. Myös pillit ovat nuorena okrankeltaisia, ja muuttuvat kosketuksesta ruskeaksi. Vanhan käävän pillit ovat ruskeat, samanväriset kuin yläpintakin. Malto on ruskeaa ja haurasta, paitsi jalassa se on kovempaa. Joskus nämä voivat olla orakkaiden näköisiä, mutta karhunkäävän saa murennettua palasiksi käsissä, kun taas orakkaat ovat erilaisia rakenteeltaan, ne pitää vetää liuskoiksi, ovat sitkeämpiä ja meheviä.

IN ENGLISH
Dyer's Polypore (Phaeolus schweinitzii) was a long time a polypore which I looked for but never could find. In the pictures there are always perfect young specimen and I never saw ones like that, and I didn't recognise the old ones. Some years ago I finally found it in the forests nearby, and once I learned what it looked like and where to look for it, I started finding it.
Dyer's Polypore is an annual polypore, it grows back every fall. Usually here it grows at the base of very old pines. I have never found it growing on the tree, but it is possible. It doesn't even look very much like most polypores because it has a short stalk, and it's flesh is not hard (but instead fibrous-tough).
It is usually a big polypore, 15-30cm or even more, and when it is young it has a golden yellow rim around the cap. Also the underneath of the cap is ochre yellow when young, but later when the polypore grows old, it is brown, the same color as the cap. The flesh is brown.

Tällaisella kallioilla on kasvanut joka vuosi yksi karhunkääpä, tuon kuolevan männyn tyvellä.

This is one place where I have found Dyer's Polypore growing, every year, at the base of the old dying pine.

Edelliset kuvat olivat muutaman vuoden takaa, ja kun viime viikolla kävimme samalla paikalla, kelo olikin kaatunut edellisen talven aikana. Saa nähdä miten kauan karhunkääpää kasvaa enää tuolla, sehän on lahottaja, joka tarvitsee ravinnokseen puuta. Kuvat viime viikolta alla, yksi karhunkääpä oli taas kasvanut tänäkin syksynä. Olisi pitänyt käydä hakemassa se jo aiemmin, nyt se oli aika vanha.

The pictures above were from couple of years back, and when we went there last week, we saw that the old pine had died and fallen down. I don't know how long the polypore will continue to grow there any more, because it feeds on the decaying wood. Pictures below, and there was one old Dyer's Polypore for us this year, too. I should have went to pick it earlier, because now it was already old.

Karhunkääpiä voi myös löytyä sammaleisistä metsistä, kunhan vain männyt ovat tarpeeksi vanhoja. Talousmetsistä en ole niitä löytänyt. Alla kuva toisesta viime viikkoisesta myös vanhasta karhunkäävästä.

I have found Dyer's Polypore also in mossy forests, the important thing is that the pines are old enough. 
Below there is another Dyer's Polypore we found last week, also old one.

Ja tämä on jo pakkasta saanut hyvin vanha karhunkääpä.

And the next one is also old, already frost bitten Dyer's Polypore.

Karhunkääpä on haluttu  värisieni, koska se sisältää paljon keltaista antavaa hispidiiniä. Parhaat kullankeltaiset ja kellanoranssit värit tulevat ihan nuorista käävistä ja mm Natural Dyes keskustelulistalla on kerrottu, että karhunkääpää ei kannata kuivata, vaan ennemmin pakastaa. Olinkin ihmetellyt, kun en kuivatuista ollut saanut niin oransseja värejä mitä olin kuvissa nähnyt. Myöskin vanhoista (kuten ylläolevissa kuvissa, nuorista minulla ei ole edes kuvia) käävistä tulee ruskeampaa väriä kuin nuorista. Pitäisi ehtiä metsään elokuussa, jolloin ne alkavat nousta, nyt on jo hiukan liian myöhäistä näille.
Mm täällä on amerikkalaisen Cedar'in blogissa kuva karhunkäävän keltaisella reunuksella värjätyistä kuiduista. Ja täällä Mushroomsforcolor- sivuilla myös hienoja keltaisia.
Ruotsalaisen Färgsvampar & svampfärgning- kirjan mukaan karhunkäävän keltaisen valonkesto on tavallista parempi.

Minä olin nyt ahne, ja laitoin liikaa lankaa suhteessa kääpiin ja sain vaaleampia värejä (olin ajatellut, että käävät olivat jo hiukan kuivahtaneita ja siksi niitä ei olisi tarvittu enempää, mutta olin väärässä!).
Alla olevat langat on värjätty karhunkäävillä, alin ja kirkkain väri oli nuoremmilla käävillä ja kaksi ylintä  vanhoilla itiöemillä (ylin on jälkiväri keskimmäisestä).
Kaikissa näissä kääpää oli saman verran tuorepainona kuin lankaakin, eli yhdellä 200g painoisella käävällä värjäsin 200g lankaa (alunapuretus), mutta jospa olisinkin laittanut vain 100g lankaa, olisin saanut paljon voimakkaampaa väriä!
Käävät oli murskattu käsin, keitetty reilun tunnin, siivilöity ja värjätty normaalisti. Poiketen kaikista muista käävistä, karhunkäävällä ei tarvita korkea pH:ta (ammoniakki) kääpien keittovaiheessa,  muilla käävillä se on välttämätöntä jotta väri irtoaisi.

IN ENGLISH
Dyer's Polypore is a desired dye polypore, because it contains a lot of dyestuff called hispidin, which gives yellows. The Swedish mushroom dyebook says that this yellow has exceptionally good lightfastness for a yellow.The best golden yellows and oranges come from young polypores, and this autum from Natural Dyes group I learned that it is not advisable to dry this polypore, as it dulls the yellows, freezing is a better way to store them. I have wondered why I haven't gotten as bright colors as in pictures, and this could be the reason. The other one is that these polypores come up in August when I am still too busy to go the pick them, and later in the autumn when the polypores are older, they give more brownish colors than the young ones. That is also why I don't have a photo of a young Dyer's Polypore, all the photos above are from older polypores:(
But you can see the golden colors Cedar has in her blog, dyed with the rims of young Dyer's Polypore.
Also here in Mushroomsforcolor-pages are really nice photos of colors dyed with this polypore.

I was now too greedy, and put too much yarn to the dyebath, and thus didn't get so strong colors (my excuse is that I thought that the polypores had already dried a little and that's why I didn't use more of them.. well, I was wrong). In the photo below the bottom color (the most yellow) was dyed with younger specimen, the middle color with old ones and the top color is from an afterbath of the middle one.
In every bath I had the same weight of fresh Dyer's Polypore as yarn, so as one polypore weighted 200grams I dyed 200grams of alum mordanted yarn with it, and I should have dyed only 100grams to get a stronger color!
I crushed the polypores, boiled them for little over one hour, strained and dyed as usual. Unlike all other polypores, Dyer's Polypore doesn't need high pH (ammonia) when boiling to extract the color,  it gives it's color in neutral pH.

Mascha's Zigzag gloves Maschan talvisormikkaat

Saksalainen Mascha on taas neulonut ihanat sormikkaat langastamme, tällä kertaa värjäämättömästä Maahisesta. Täällä hänen blogissaan on kuva niistä ja Ravelrystä löytyy ilmainen ohje niihin. Tekniikkana on ruotsalainen "twined knitting", josta oli myös kappale Knitting around the world- kirjassa.

Maahista löytyykin paremmin lampaan värisenä, koska aikani kuluu pääasiassa Aarnin värjäämiseen, kaikkea ei ehdi:) Ja tarkoitus on vyyhdittää Maahisesta myös pienempiä värjäämättömiä vyyhtejä kauppaan loppuviikosta.

IN ENGLISH

Mascha from Germany has knitted again wonderful gloves from our yarn, this time from undyed Maahinen. Here, in her blog you can see the picture of them and you can find a free pattern for them in Raverly. She has used Swedish "twined knitting" -technique, of which there is also a chapter in Knitting Around the World -book.

I have more undyed Maahinen, in sheep colors, than dyed colors, that is because all my time goes to dyeing Aarni.:)

However I will make also smaller skeins of undyed colors of Maahinen later this week for my shop.

Genista tinctoria

Kasvatin toissa keväänä siemenistä pensasvärihernettä, Genista tinctoria. Se on vanha värikasvi, ja sillä värjättyjä Firenzeläisiä silkkikankaita on tunnistettu jo 1400-luvulta.  Isoja määriä sen siemeniä ja muita jäännöksiä  on myös löydetty arkeologisilla kaivauksilla jo 900-luvun Yorkista, Englannista, yhdessä muiden värikasvien kanssa. Tässä kasvissa on paljon värjäyksen historaa ja sitä on jännittävää kasvattaa:)
Se kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa ja sitä myös viljellään värjäystä varten. Pensasvärihernettä on pidetty 1700-luvun Ranskassa yhtenä viidestä kestävimmistä keltaisen lähteistä.
Suomessa pensasväriherne viihtyy aurinkoisella kuivalla hiekansekaisella paikalla I-III vyöhykkeillä (Suomen puu-ja pensaskasvio).

Pensasväriherne sisältää samoja kestäviä keltaisia väriaineita kuin mm värireseda ja liuskalääte, luteoliinia ja apigeniinia. Lisäksi se sisältää  genisteiniiniä. (Cardon)

IN ENGLISH
Two years ago in the spring I sowed seeds of Dyer's Broom (Dyer's Greenweed), Genista tinctoria. It is an old dyeplant, and silk fabrics have been identified from 14th  century Florence dyed with it (Cardon). Large amounts of it's seeds and other remains have been found in archeological  sites in York (9th century). So there is a lot of history in this plant for a dyer, and it is exciting to grow it:)
 It grows wild in Europe and it is also cultivated for dyeing. in the 17th century it was considered one of the five most fast yellows.  
In Finland Dyer's Broom can be  grown in sunny spot in dry sandy soil in south of Finland (zones I-III).

Dyer's Broom contains the same yellow dyestuffs as weld and sawwort, luteolin and apigenin. It also contains genistein (Cardon)

Viime vuonna taimet olivat vielä aika pieniä (olin istuttanut ne hyvin köyhään hiekkaiseen paikkaan, jotta ne talvehtisivat hyvin), joten en kerännyt niistä silloin satoa. Nyt ne kukkivat ensin heinäkuun lopulla, jolloin en kuitenkaan ehtinyt värjätä niillä. Periaatteessa kirjat sanovat, että versot kerätään kasvien kukkiessa. Nyt lokakuun alussa ajattelin, että on viimeiset hetket kerätä ne ennen pakkasia, ja yllätyksekseni niissä oli nytkin uusia kukkanuppuja, allaolevat kuvat on nyt lokakuulta.

IN ENGLISH
Last year my plants were still quite small (I had planted them in a poor sandy soil, so that they would survive the winters better here), so I didn't harvest them last year. Dyebooks say that the best time to harvest them is when they are flowering. This summer they flowered in the end of July, but I didn't have time to try them then. Now in the beginning of October I though that I should harvest them before the frosts come, and to my surprise there were new flowerbuds opening. Pictures below were taken now in October.

Keräsin ison ämpärillisen oksia, leikkasin ne n 20cm korkeudelta. Saa nähdä miten ne nyt lähtevät keväällä kasvuun. Pari puskaa jätin kokonaan leikkaamatta, vertailuksi ensi vuoteen.
Vasta leikattuani oksat huomasin niissä olevat siemenkodat kesällisestä kukinnasta. Siemenkodat olivat vielä ihan vihreitä ja tosi vaikea erottaa lehdistä, jotka olivat saman kokoisia

IN ENGLISH
I harvested a big bucketful of branches, I cut them about 20cm above the ground. We'll see how they  start to grow in the spring. I left couple of plants alone to have a comparaison nest year.
Only after cutting the branches I noticed seedpods in them, result of the flowering in the summer. The pods were still green and as they were about the same size as the leaves, they were difficult to see.

Riivin lehdet varista, mutta tämä oli luultavasti turhaa. Myös koska en ollut ennen värjännyt näillä, tein varman päälle ja liotin lehtiä kaksi päivää vedessä, johon olin lisännyt hiukan kidesoodaa nin, että pH nousi 8:aan. Ehkä myös turhaa, mutta ainakin se toimi:)

IN ENGLISH
I stripped the leaves from the twigs, but that was propably unnecessary. Also because this was the first time I dyed with these I wanted to play safe and soaked the leaves for two days in water where I had added some washing soda so the pH of the soaking water was about 8. Maybe also unnecessary but it worked:)

Haudutin liotettuja lehtiä vain lievästi kuplien tunnin, siivilöin ja lisäsin kylmää vettä. pH oli laskenut tässä vaiheessa lähelle 7:ää eli neutraalia. Lehtiä oli 800g, ja ajattelin, että hmm, vastavalla määrällä piiskuja värjäisin reilut 100g, joten laitoin liemeen yhden vyyhdin aluna-viinikivi puretettua lankaa. Se muuttui heti voimakkaan keltaiseksi (alin vyyhti kuvassa), joten lisäsin kiireesti toisen vyyhdin, joka värjääntyi yhtä hyvin. Tunnin värjäys 70-80°C, ja langat pois. Toistin saman kahdella vyyhdillä ja vieläkin väri on hyvä (keskimmäinen väri), tosin enemmän resedamainen sitruunankeltainen eika kullankeltainen niinkuin ensimmäinen värjäys. Vieläkin samasta liemestä tuli 100g kolmatta keltaista eli olivatpa ne riittoisia! 800g lehtiä ja 500g keltaista väriä. Varsinkin se ensimmäinen kullankeltainen oli tosi hieno.
Jossakin mielenhäiriössä heitin käytetyn liemen pois, vaikka olisi pitänyt antaa sen käydä pari viikkoa, ja varmaan sitten olisi tullut vieläkin lisää väriä.

IN ENGLISH
I gently simmered the soaked leaves, strained the bath and added cold water. pH had now dropped to little over 7, so it was almost neutral. I had 800grams of leaves and I thought that, hmm, with similar amount of goldenrods I could dye little over 100grams in the first strong bath.  I added one skein (100g) alum.cream of tartar mordanted yarn to the bath, and it turned immediately strong golden yellow, so I quickly added another skein to the bath, too. An hour in 70-80°C and they were strong golden yellow (bottom skein in the picture). I dyed another two skeins in the same bath and they became also nice yellow (the middle color), not so golden as the first ones, but more like what I get with weld, lemon yellow. There was still enough color in the bath to dye one skein paler yellow.
I was really surprised to see how much I could get from these leaves! 800grams of leaves and 500grams of good yellow yarn, especially the first strong yellow was really good.
I don't know what I was thinking when I threw the used bath away, although I should have let it ferment for couple of weeks still. I am sure I would have gotten more color from the bath still.

Autumn Syksy

Syksyisiä kuvia puutarhasta eilen.

Pictures of autumn in the garden from yesterday.

Vielä vähän kukkiakin..

Still some flowers..

Vaikka kasvit alkavakin lakastua.

Even though most plants are starting to die.

Viime viikonlopun hallayö kävi puraisemassa väritattaria.

Last week-end we had the first mild frost which turned the leaves of japanese indgo blue/black.

Morsinko on kuitenkin voimissaan, pitää kerätä yksi sato vielä. Alla olevassa kuvassa on jännä tapaus: morsingon kukkavarteen on kehittynyt uusia lehtitupsaita, enpä ole tällaista ennen nähnyt.

Woad is still fine, I get one more harvest from them. In the picture below there is a funny phenomenon: it is a woad plant which flowered and after flowering it grew new leaves along the flower stalk. I have never seen it behaving like this before.

Väritattarella värjättyjä lankoja kuivumassa, verihelttapunaista kattilassa ja pensasväriherneen lehdet odottavat kiehumaan pääsemistä.

Blue yarns dyed with japanese indigo are drying in the line, Cortinarius red is simmering and leaves of Genista tinctoria are soaking before I simmer them.

Daalia ja coreopsis purkit ovat jo saaneet kylmää ja näyttävät surullisilta.

My dahlia and coreopsis flowers are looking already pretty sad after the cold night. 

Metsän reunassa löytyi muutama mukulakuukunen (Scleroderma sp), nuoria ja jo räjähtäneitä. Kun niitä oli vain muutama, niin en viitsinyt kerätä niitä värjäykseenkään, saivat jäädä metsän kaunistukseksi.

Near my garden in the forest I saw some false puffballs (Scleroderma sp), young ones and some old, already "exploaded" ones. There were only few of them so I left them to grow and only took the photos.