Viime viikolla olimme pienellä parin päivän lomalla ja kävimme vanhempieni luona Tampereeen pohjoispuolella kyläilemässä. Lähistöllä oli Hämeenkankaan hiekkamaastoja ja ajattelin, että jospa sieltä löytyisi hernekuukusia. Niiden kausi oli tietysti jo aika pitkällä, mutta ilmat olivat hienot ja niinpä kävimme isäni opastuksella kankaassa. Pysähdyimme hylättyjen hiekkakuoppien luo, mutta sieltä löytyi vain hiukan kuivahtaneita nummi (kuvassa yllä)- ja äikätatteja. Kun ei muuta ollut, niin ne piti tietysti kerätä pois:)
In English
Last week we took a little vacation and went to visit my parents for couple of days. They live about 200 km north from our home, past Tampere, in the countryside. The ground is more sandy there, so I thought that maybe we could find some Pisolithus arhizus there. The season was a little past them, but the weather was sunny and so we went with my father to try to find Pisolithus mushrooms. No such luck though, the first place where we looked, there was nothing except Suillus bovinus (in the picture above) and some Chalciporus piperatus (these are good dye mushrooms), so then we collected them:)
Toisen hiekkakuopan reunama olikin sitten parempi paikka, hernekuukusia ei edellenkään näkynyt, mutta erilaisia väriseitikkejä löytyi, samettijalkoja (paljon kuivemmissa paikoissa, mistä niitä täällä tavallisesti löydän), lisää tatteja ja kuvassa olevia purppuravalmuskoja. Näistä olin tosi tyytyväinen:) Uskomatonta, miten eri näköisiä ne voivat olla nuorena vasta maasta nousseena ja sitten vanhana. Kuvassa pienet sienet ja iso kannon tyvessä ovat kaikki samaa lajia. Alla kuva nuorista yksilöistä lähempää.
In English
The other place where we stopped was much better for mushroom hunters, no Pisolithus there either, but different dye Cortinarius mushrooms, Velvet Pax (in much drier places where I am used to seeing them) and the mushrooms in the picture, Tricholomopsis rutilans. Here is Wikipedia page in English about it. Look, how different they look when young or old, in the picture the small mushrooms are just babies, and the big one is older. Below is a closer picture of the young ones and the typical yellow gills.
Purppuravalmuskoja löytyi useammastakin paikasta, osa ihan isoja ja yhteensä saalista tuli niiden osalta yli 700g.
In English
We found more of them, some quite big as you can see in the picture below, total weight of them was over 700grams.
Kun palasimme kotiin samettijalat ja seitikit menivät kuivuriin, mutta tateilla ja purppuravalmuskoilla värjäsin heti. Tatteja oli yhteensä reilut 4kg (kaksi muovikassillista), ja ne olivat aika kuivahtaneita, joten märkänä painoa olisi ollut enemmän.
Keitin niitä reilun tunnin, ja siivilöin limaisen mössön. Aiempien kokemusten perusteella en laittanut liemeen kuin 200g alunapuretettua lankaa, ja tunnin värjäyksen ynnä yön yli jäähdyttämisen tuloksena oli oikein kaunis raikkaan keltainen väri - paikoin tummempi, paikoin vaaleampi. Näin on minulle käynyt ennenkin tattiliemien kanssa, jotka ovat siivilöimisenkin jälkeen aika paksua ja limaista. Väri kuvassa vasemmalla. Olen siihen ihan tyytyväinen, varsinkin kun tatit meinasivat jäädä keräämättä.
Purppuravalmuskat sisältävät paljon enemmän väriainetta kuin tatit, niinpä kun tatteja tarvittiin 2kg/100g lankaa, purppuravalmuskoilla 700g riitti hyvin 100 grammalle ja sain siitä vielä jälkivärinkin, mitä tateista ei tule.
Keitin valmuskoja myös tunnin, siivilöin ja laitoin 100g alunapuretettua lankaa liemeen. Tunnin värjäyksen jälkeen lanka oli kauniin kullankeltaista, mutta jotenkin se unohtui liemeen yöksi ja aamulla se oli muuttunut rusehtavaksi, kuvassa oikeanpuolimmainen väri. Eli tällä sienellä kannattaa lanka ottaa heti värjäyksen jälkeen pois pesuun. Näitä ei löydy paljoa meiltä päin, mutta vuosi sitten olin myös värjännyt niillä, siitä tässä postauksessa. Olisinpa lukenut viime vuotiset kokemukset ennen värjäystä, niin olisin muistanut pitää värjäysajan lyhyenä:)
Liemestä sain kuitenkin vielä toiset 100g vaaleampaa jälkiväriä, eli hyvä värisieni.
In English
When we returned home I put Cortinarius mushrooms and Velvet Pax (sliced) to the dehydrator, and dyed with the other mushrooms right away.
I had little over 4kilos of Boletus mushrooms (two plastic bags), they were not very wet when the weight would have been more. I knew from past experience that I need a lot of them so after boiling them for one hour and straining the slimy (yak!)liquid, I put only 200grams of alum mordanted yarn to the bath. I simmered it for an hour and then let cool overnight in the bath. The result was nice bright lemony yellow, the left yarn in the picture. Some parts of the yarn were a little darker, some lighter yellow, this doesn't show in the picture, but have had this happen to me also earlier with Boletes. The bath was so thick and slimy even after straining. I am very happy with that color, especially when I almost didn't pick the Boletes:)
The other mushrooms I had, Tricholomopsis rutilans, contain much more dye than Boletes. When I had to use 2kg of Boletes /100g of yarn, with Tricholomopsis 700g was enough to dye 100grams of yarn, and I got a second color from it, Boletes didn't give more color after the initial bath.
I boiled the crushed Tricholomopsis rutilans mushrooms for one hour, strained the liquid and put 100g of alum mordanted wool to the bath. I simmered it for one hour, and then the color was bright golden, but somehow (!) I forgot the yarn to the bath overnight, in the morning it was browner and duller yellow:( The yarn in the right in the picture. So remember not to let the yarn cool in the bath when dyeing with this mushroom! I put another 100grams of alum mordanted yarn to the bath and got nice lighter yellow from it after one hour.
These are not very common mushrooms near our house, but I had dyed with them last year, here in this posting. I wish I had read what I wrote last year, and kept the dyeing time shorter now. But anyway, it is a good mushroom for dyeing and I am very happy we found them:)
Blogini kertoo kasvivärjäyksestä ja sienivärjäyksestä.
This blog is about dyeing with plants and mushrooms.
Sunday, September 28, 2008
Tuesday, September 16, 2008
Mushrooms... Sienisaalista..
Tänä vuonna sienisaalis on hyvä, samettijalkojen lisäksi verihelttaseitikkejä, veriseitikkejä ja kaneliseitikkejä. Saan mukavasti ystävieni keräämiä värisieniä (kiitos!), kun en itse ehdi tarpeeksi metsään:)
In English
This year is a good mushroom year here, lots of Velvet pax, Tapinella atrotomentosa and different Vebcaps, Cortinarius sanguinea (small all red), Cortinarius semi-sanguineus and Cortinarius cinnamomea (orange-gilled vebcaps). I am lucky to have friends who pick mushrooms for me as I don't have time to go mushroom hunting enough:)
Yleensä erottelen verihelttaseitikeistä jalat ja lakit ennen kuivausta, mutta joskus kuivaan sienet kokonaisenakin. Jaloista yksin tulee kaunista kellanoranssia ja pelkistä lakeista punaisempaa, kuin jos jalat olisivat mukana. Meilläpäin veriseitikkejä ei ole kovin paljoa, joten verihelttojen lakeillakin saan mukavaa punaista.
Muuten, Värikeskus Iitissä myy kuivattuja värisieniä, hernekuukustakin.
In English
I usually separate caps from stems of Cortianarius semi-sanguineus, but sometimes I dry them also whole. Dyeing with only stems give nice warm orangey yellow and dyeing with only caps give nice red. If the stems and caps are together, the color is more rusty red. Near where we live, there isn't very much Cortinarius sanguineus, which gives red by itself, so I get most of my reds from C.semi-sanguineus caps.
By the way, Värikeskus in Finland sells dried dye mushrooms, also Pisolithus arhizus (100g/10€)
Useimmissa sienivärjäyskirjoissa ei ole mainittu suhteita, miten milläkin sienillä värjätessä saa hyviä tuloksia, siksi olinkin niin innoissani nähdessään Theresan blogissa postauksen, jossa upeiden värinäytteiden lisäksi on maininta millä suhteilla kuivattuja sieniä väri on saatu, sekä puretus. Tämä on mielestäni tosi arvokasta tietoa ja olen niin iloinen, että hän on jakanut sen blogissaan! Värinäytteet ovat elokuun 29. postuksessa hänen blogissaan, kelaa sivua alaspäin. Sieltä löytyy myös muutenkin sienivärjäystä:)
Myös Mushrooms for color- sivuilla on viime tammikuun Funghi and Fibre symposiumin värinäytteitä. Ihanaa meille kaikille, jotka emme voineet osallistua sinne:)
In English
Most mushroom dye books don't give ratios which to use with different mushroom and I have had to learn most of it by experimenting, so that is why I was so excited to see in Theresas blog posting about her dye samples WITH the ratios and which mordant was used. This is very valuable information and I am so happy she has shared it! Thank you Theresa! You can find it in her blog in August 29 posting, scroll down the page. She has other interesting mushroom dyeing in there, too:)
Also Mushrooms for color-pages there are dyesample pictures from Funghi and Fibre symposium last January. So nice for those of us that couldn't make it to the Symposium:)
In English
This year is a good mushroom year here, lots of Velvet pax, Tapinella atrotomentosa and different Vebcaps, Cortinarius sanguinea (small all red), Cortinarius semi-sanguineus and Cortinarius cinnamomea (orange-gilled vebcaps). I am lucky to have friends who pick mushrooms for me as I don't have time to go mushroom hunting enough:)
Yleensä erottelen verihelttaseitikeistä jalat ja lakit ennen kuivausta, mutta joskus kuivaan sienet kokonaisenakin. Jaloista yksin tulee kaunista kellanoranssia ja pelkistä lakeista punaisempaa, kuin jos jalat olisivat mukana. Meilläpäin veriseitikkejä ei ole kovin paljoa, joten verihelttojen lakeillakin saan mukavaa punaista.
Muuten, Värikeskus Iitissä myy kuivattuja värisieniä, hernekuukustakin.
In English
I usually separate caps from stems of Cortianarius semi-sanguineus, but sometimes I dry them also whole. Dyeing with only stems give nice warm orangey yellow and dyeing with only caps give nice red. If the stems and caps are together, the color is more rusty red. Near where we live, there isn't very much Cortinarius sanguineus, which gives red by itself, so I get most of my reds from C.semi-sanguineus caps.
By the way, Värikeskus in Finland sells dried dye mushrooms, also Pisolithus arhizus (100g/10€)
Useimmissa sienivärjäyskirjoissa ei ole mainittu suhteita, miten milläkin sienillä värjätessä saa hyviä tuloksia, siksi olinkin niin innoissani nähdessään Theresan blogissa postauksen, jossa upeiden värinäytteiden lisäksi on maininta millä suhteilla kuivattuja sieniä väri on saatu, sekä puretus. Tämä on mielestäni tosi arvokasta tietoa ja olen niin iloinen, että hän on jakanut sen blogissaan! Värinäytteet ovat elokuun 29. postuksessa hänen blogissaan, kelaa sivua alaspäin. Sieltä löytyy myös muutenkin sienivärjäystä:)
Myös Mushrooms for color- sivuilla on viime tammikuun Funghi and Fibre symposiumin värinäytteitä. Ihanaa meille kaikille, jotka emme voineet osallistua sinne:)
In English
Most mushroom dye books don't give ratios which to use with different mushroom and I have had to learn most of it by experimenting, so that is why I was so excited to see in Theresas blog posting about her dye samples WITH the ratios and which mordant was used. This is very valuable information and I am so happy she has shared it! Thank you Theresa! You can find it in her blog in August 29 posting, scroll down the page. She has other interesting mushroom dyeing in there, too:)
Also Mushrooms for color-pages there are dyesample pictures from Funghi and Fibre symposium last January. So nice for those of us that couldn't make it to the Symposium:)
Tuesday, September 9, 2008
Pisolithus soup Kuukuskeittoa
Reilu viikko sitten sain ämpärillisen hernekuukusia (Pisolithus arhizus, syn tinctoria)kokeiltavaksi. Näitä en ole koskaan löytänyt itse ja nyt kun tiedän miltä nämä oikeasti näyttävät, niin ehkä joskus niitä löytyisi täältäkinpäin. Nämä ovat aika isoja sieniä, mutta ne kasvavat osittain maan alla, joten koko kuukunen ei näy helposti. Hiekkakuopat ja hiekkateiden varret ovat kuulemma hyviä paikkoja etsiä näitä ja sienikeskustelupalstalla on hyviä kuvia niiden tyypillisestä kasvupaikasta, ja miten vaikea niitä on huomata kiven seasta:)
Näitä löytyy harvakseltaan koko Suomesta (kirjallisuuden mukaan) ja pohjoisten alueiden lisäksi myös trooppisilta seuduilta ympäri maapalloa. Ne ovat useiden eri puiden juurisieniä, mm mäntyjen, tammien, koivujen ja jopa eukalyptusten läheisyydestä hiekkapitoisilta vähäravinteisilta mailta.
A week ago I got from my dyerfriends bucketfull of Pisolithus arhizus (syn tinctoria) mushrooms to try to dye with. I use the latin name for these, because in Finnish there is only one common name for them, but when I googled and read my dyebooks, I found out at least seven different English names for the same mushroom: Dyemaker's False Buffball, Dog Turd Fungus, Dead Man's Fist, Dead Man's Foot, Horse Dung Fungus, Rotten Tooth Fungus and Bohemian Truffle. A little confusing, but if I use the latin name then everyone knows what I am talking about:) I hope. In English you can find more about Pisolithus arhizus for instance in MushroomExpert site.
I have never found these myself, but now that I know what they really look like, maybe I will find some in this part of Finland, too. They are quite big, as you can see them compared to my hand, but about half of them is usually buried in the ground. In Finnish mushrooms online discussion group there are good photos of them. In the first picture there is the growing site, and you can see, it is not easy to find, they look so much like stones.
They grow in both temperate and tropical regions, around the world, and form ectomycorrhizal associations with many trees: conifers, oaks, birches, casuarinas and eucalyptus.
Nämä hernekuukuset olivat jo vanhoja, näkee hyvin, miten kuukusen laki on haljennut ja paljastanut itiöpölyä.
These mushrooms were already quite old and you can see in the photo how the top of the fungus has broken to release the spores.
Tässä sieni leikattuna halki. Sienen ruskea yläosa on kaikki itiöpölyä. Olisipa ollut mielenkiintoista kokeilla värjätä erikseen tummalla kiinteällä osalla ja toisaalta ruskealla itiöpölyllä, mutta näin ensimmäisellä kerralla samaan keittoon menivät kaikki osat.
Here is the picture what it looks like when I cut the mushroom in half. All the cinnamon brown in the top of the mushroom is spore dust. It would have been interesting to dye separately with the top part and the lower solid part of the mushroom, but as this was my first time with these, they all went together to the same bath.
Leikkasin 1,5kg kuukusia pieniksi paloiksi, itiöpöly meni ihan musertamalla ja sen kanssa olikin tulla ongelmia. Se ei tahtonut millään sekoittua veteen, mutta onneksi olin saanut vinkin kokeneemmilta kuukusvärjäreiltä, että liemeen kannattaa laittaa tippa astianpesuainetta alentamaan nestejännistystä. Silti soppaa sai sekoittaa melko tavalla sen kiehuessa, ettei se kuohunut yli kattilasta! Onneksi tästäkin kuukuskeiton ominaispiirteestä olin saanut varoituksen:) Haudutin keitosta kolmisen tuntia hiljaisella (juuri em syystä) tulella ja annoin vielä jäätyä yön yli.
In EnglishI cut 1,5kg of Pisolithus mushrooms to small pieces, the spore dust was literally dust and easy to crush, but there was also a problem with it: it was so hydrofobic that I couldn't get it to mix with water. Luckily I had gotten advise from more experienced Pisolithus dyers to add a drop of dishwash detergent to the water to lower the surface tension and that would help. In spite of it I had to agitate the Pisolithus soup for the first hour so that it didn't boil over, which it seemed to do very easily. Luckily I had been warned about this particular trait of Pisolithus also in advance:) I simmered the bath for about three hours and then let it cool overnight.
Etsin netistä tietoja kuukusvärjäyksestä, sillä vaikka värjäyskirjoissa oli muuten tietoa siitä, niin suhdetta tuoreiden sienien ja langan välille en löytänyt. Kuivatuilla sienillä värjäyksestä löytyi resepti Allfiberarts'in sivuilta.
Siivilöin liemen ja poistin kattilan pohjalle kuukusista tulleen hiekan (!). Liemi näytti aika tummalta, joten laitoin siihen 300g valkoista alunalla ja viinikivellä esipuretettua lankaa. Isossa padassani oli indigoliemi, joten jouduin sullomaan tämän värjäyksen pienempään 20l kattilaan ja langat olivat liian ahtaasti, osa nousi pintaan. Liemen pinta näytti hyvin tummalta, mutta kun sitä sekoitti, oli alempana keltaisempaa lientä, käsittämätöntä. Liemi oli myös kuin laihaa sosekeittoa, olisivatko itiöt menneet siivilän läpi takaisin liemeen ja paksuus olisi johtunut niistä?? Nostin liemen lämmön reiluun 90C (liemi melkein kiehui vahingossa), sekoittelin lankoja usein, ja parin tunnin värjäyksen jälkeen annon lankojen jäätyä liemessä seuraavaan aamuun. Pesin langat saman tien, ja niistä lähti aika tavalla irtoväriä ensimmäisissä huuhteluissa. Aluksi langat näyttivät oranssinkirjavilta, mutta kun ne kuivuivat väri tummeni ja lopulta ne olivat ruskeankirjavia, no1!! Miksi ihmeessä niistä tuli noin epätasaisesti värjääntyneitä? Samasta puretuserästä olevaa lankaa olin värjännyt aiemmin muussa väriliemessä ja saanut aivan tasaista eli siitä ei voinut olla kyse. Langat eivät olleet väljästi liemessä niinkuin olisi pitänyt, olisivatko siis liemessä olevat itiöt voineet antaa väriä niihin paremmin kosketuksissa olevien langan kohtien kanssa? En keksi mitään muuta selitystä. Onko tällaista tapahtunut muille kuukusvärjäreille? Aluksi ajattelin, että värjäys oli epäonnistunut, mutta siitä tulikin oikeasti tosi hienon väristä:)
No4 on toinen jälkiväri, sitäkin 300g, edelleen kirjavaa, vaikka vaaleasta väristä johtuen sitä ei kuvasta erota kovin hyvin.
Laitoin kertaalleen keitetyt kuukusenpalat takaisin liemeen, keitin niitä hiljaa kolme tuntia ja seuraavan päivänä siivilöimättömään liemeen laitoin 200g lankaa ajatuksena saada lisää voimakkaan kirjavaa lankaa, mutta vaikka siitä tuli kirjavaa, niin tuollaista keltaista, no5.
1,5kg hernekuukusia on nyt värjännyt 1,1kg lankaa, liemi on edelleen tallessa, ja ehkä ehkä sieltä tulee vielä väriä. Pienessä purkissa minulla on nyt myös 200g hernekuukusia likoamassa tuhkalipeäliemessä.. näitä kokeiluja:)
I tried to find information about dyeing with Pisolithus in the Internet, because I couldn't find the ratio between mushrooms to yarn in my books with this fungi. I found this recipe with dried fungi in Allfiberarts website.
I strained the bath and removed all the sand in the bottom of the pot (which came from the Pisolithus mushrooms!). The bath looked pretty dark, so I put in 300grams of white premordanted (alum and cream of tartar) yarn. My big pot was full of indigo bath, so I had to use a smaller, 20litres, pot and the yarns were too crowded in it. The surface of the bath looked very dark and the yarns in it, too, but deeper in the pot the liquid was lighter golden color, really uncomprehensible!! The bath was also like thick soup, nothing like a normal dyebath. I suspect the spores had gone through my sieve and the thickness was because of that, but I am not sure.
I raised the temperature to 90C, it almost boiled by mistake, and I tried to keep the yarns moving in the bath. After dyeing for two hours I turned the heat off and let the yarns cool in the bath until next morning. I washed the yarns and there was a lot of loose dye in the couple of first rinses. At first the yarns looked orange but when they dried they now are dark brown with golden streaks, very uneven dyeing:( No1. I don't understand why they came up so uneven. I had dyed yarn from the same mordanting bath in another dyebath and they were ok, nothing like these, so the problem can't be with mordanting, at least I don't think so.
Perhaps the spores had given more color to the parts of yarn they were most in touch with, as the yarns were crowded. I can't think of any other explanation. Has this happened to anyone else with Pisolithus dyeing? At first I thought the yarns were a failure, but the more I look at them, the more fabulous they look:) I wish could do that again!
No4 is the second afterbath, 300grams of it, and uneven, too, even though you can't see it in the picture because of the light color.
I boiled the used Pisolithus pieces in the dyebath once more for three hours and next day I put t 200grams of white premordanted yarn to the unstrained bath, in hopes that it would dye the same kind of dark streaked yarn as the first bath. It came out uneven, like I hoped, but not dark, only golden color No5.
I have now dyed with 1,5kg of Pisolithus 1,1kg of yarn, I still have that bath left, but more interesting might be the 200grams of Pisolithus I have soaking in glass jar in wood ash lye... experiments,experiments:)
Näitä löytyy harvakseltaan koko Suomesta (kirjallisuuden mukaan) ja pohjoisten alueiden lisäksi myös trooppisilta seuduilta ympäri maapalloa. Ne ovat useiden eri puiden juurisieniä, mm mäntyjen, tammien, koivujen ja jopa eukalyptusten läheisyydestä hiekkapitoisilta vähäravinteisilta mailta.
In English
A week ago I got from my dyerfriends bucketfull of Pisolithus arhizus (syn tinctoria) mushrooms to try to dye with. I use the latin name for these, because in Finnish there is only one common name for them, but when I googled and read my dyebooks, I found out at least seven different English names for the same mushroom: Dyemaker's False Buffball, Dog Turd Fungus, Dead Man's Fist, Dead Man's Foot, Horse Dung Fungus, Rotten Tooth Fungus and Bohemian Truffle. A little confusing, but if I use the latin name then everyone knows what I am talking about:) I hope. In English you can find more about Pisolithus arhizus for instance in MushroomExpert site.
I have never found these myself, but now that I know what they really look like, maybe I will find some in this part of Finland, too. They are quite big, as you can see them compared to my hand, but about half of them is usually buried in the ground. In Finnish mushrooms online discussion group there are good photos of them. In the first picture there is the growing site, and you can see, it is not easy to find, they look so much like stones.
They grow in both temperate and tropical regions, around the world, and form ectomycorrhizal associations with many trees: conifers, oaks, birches, casuarinas and eucalyptus.
Nämä hernekuukuset olivat jo vanhoja, näkee hyvin, miten kuukusen laki on haljennut ja paljastanut itiöpölyä.
In English
These mushrooms were already quite old and you can see in the photo how the top of the fungus has broken to release the spores.
Tässä sieni leikattuna halki. Sienen ruskea yläosa on kaikki itiöpölyä. Olisipa ollut mielenkiintoista kokeilla värjätä erikseen tummalla kiinteällä osalla ja toisaalta ruskealla itiöpölyllä, mutta näin ensimmäisellä kerralla samaan keittoon menivät kaikki osat.
In English
Here is the picture what it looks like when I cut the mushroom in half. All the cinnamon brown in the top of the mushroom is spore dust. It would have been interesting to dye separately with the top part and the lower solid part of the mushroom, but as this was my first time with these, they all went together to the same bath.
Leikkasin 1,5kg kuukusia pieniksi paloiksi, itiöpöly meni ihan musertamalla ja sen kanssa olikin tulla ongelmia. Se ei tahtonut millään sekoittua veteen, mutta onneksi olin saanut vinkin kokeneemmilta kuukusvärjäreiltä, että liemeen kannattaa laittaa tippa astianpesuainetta alentamaan nestejännistystä. Silti soppaa sai sekoittaa melko tavalla sen kiehuessa, ettei se kuohunut yli kattilasta! Onneksi tästäkin kuukuskeiton ominaispiirteestä olin saanut varoituksen:) Haudutin keitosta kolmisen tuntia hiljaisella (juuri em syystä) tulella ja annoin vielä jäätyä yön yli.
In EnglishI cut 1,5kg of Pisolithus mushrooms to small pieces, the spore dust was literally dust and easy to crush, but there was also a problem with it: it was so hydrofobic that I couldn't get it to mix with water. Luckily I had gotten advise from more experienced Pisolithus dyers to add a drop of dishwash detergent to the water to lower the surface tension and that would help. In spite of it I had to agitate the Pisolithus soup for the first hour so that it didn't boil over, which it seemed to do very easily. Luckily I had been warned about this particular trait of Pisolithus also in advance:) I simmered the bath for about three hours and then let it cool overnight.
Etsin netistä tietoja kuukusvärjäyksestä, sillä vaikka värjäyskirjoissa oli muuten tietoa siitä, niin suhdetta tuoreiden sienien ja langan välille en löytänyt. Kuivatuilla sienillä värjäyksestä löytyi resepti Allfiberarts'in sivuilta.
Siivilöin liemen ja poistin kattilan pohjalle kuukusista tulleen hiekan (!). Liemi näytti aika tummalta, joten laitoin siihen 300g valkoista alunalla ja viinikivellä esipuretettua lankaa. Isossa padassani oli indigoliemi, joten jouduin sullomaan tämän värjäyksen pienempään 20l kattilaan ja langat olivat liian ahtaasti, osa nousi pintaan. Liemen pinta näytti hyvin tummalta, mutta kun sitä sekoitti, oli alempana keltaisempaa lientä, käsittämätöntä. Liemi oli myös kuin laihaa sosekeittoa, olisivatko itiöt menneet siivilän läpi takaisin liemeen ja paksuus olisi johtunut niistä?? Nostin liemen lämmön reiluun 90C (liemi melkein kiehui vahingossa), sekoittelin lankoja usein, ja parin tunnin värjäyksen jälkeen annon lankojen jäätyä liemessä seuraavaan aamuun. Pesin langat saman tien, ja niistä lähti aika tavalla irtoväriä ensimmäisissä huuhteluissa. Aluksi langat näyttivät oranssinkirjavilta, mutta kun ne kuivuivat väri tummeni ja lopulta ne olivat ruskeankirjavia, no1!! Miksi ihmeessä niistä tuli noin epätasaisesti värjääntyneitä? Samasta puretuserästä olevaa lankaa olin värjännyt aiemmin muussa väriliemessä ja saanut aivan tasaista eli siitä ei voinut olla kyse. Langat eivät olleet väljästi liemessä niinkuin olisi pitänyt, olisivatko siis liemessä olevat itiöt voineet antaa väriä niihin paremmin kosketuksissa olevien langan kohtien kanssa? En keksi mitään muuta selitystä. Onko tällaista tapahtunut muille kuukusvärjäreille? Aluksi ajattelin, että värjäys oli epäonnistunut, mutta siitä tulikin oikeasti tosi hienon väristä:)
Ensimmäiseen jälkiväriin laitoin myös 300g valkoista lankaa kuten edellä, ja värjäys samoin vuorokauden yhteensä, tuloksena no 2, sekin kirjavaa. No3 on yksi vyyhti tästä ensimmäisestä jälkiväristä, jonka laitoin puoleksi tunniksi kädenlämpöiseen tuhkalipeäveteen (pH9), keltainen väri muuttui jännän hiekanruskeaksi.
No4 on toinen jälkiväri, sitäkin 300g, edelleen kirjavaa, vaikka vaaleasta väristä johtuen sitä ei kuvasta erota kovin hyvin.
Laitoin kertaalleen keitetyt kuukusenpalat takaisin liemeen, keitin niitä hiljaa kolme tuntia ja seuraavan päivänä siivilöimättömään liemeen laitoin 200g lankaa ajatuksena saada lisää voimakkaan kirjavaa lankaa, mutta vaikka siitä tuli kirjavaa, niin tuollaista keltaista, no5.
1,5kg hernekuukusia on nyt värjännyt 1,1kg lankaa, liemi on edelleen tallessa, ja ehkä ehkä sieltä tulee vielä väriä. Pienessä purkissa minulla on nyt myös 200g hernekuukusia likoamassa tuhkalipeäliemessä.. näitä kokeiluja:)
In English
I tried to find information about dyeing with Pisolithus in the Internet, because I couldn't find the ratio between mushrooms to yarn in my books with this fungi. I found this recipe with dried fungi in Allfiberarts website.
I strained the bath and removed all the sand in the bottom of the pot (which came from the Pisolithus mushrooms!). The bath looked pretty dark, so I put in 300grams of white premordanted (alum and cream of tartar) yarn. My big pot was full of indigo bath, so I had to use a smaller, 20litres, pot and the yarns were too crowded in it. The surface of the bath looked very dark and the yarns in it, too, but deeper in the pot the liquid was lighter golden color, really uncomprehensible!! The bath was also like thick soup, nothing like a normal dyebath. I suspect the spores had gone through my sieve and the thickness was because of that, but I am not sure.
I raised the temperature to 90C, it almost boiled by mistake, and I tried to keep the yarns moving in the bath. After dyeing for two hours I turned the heat off and let the yarns cool in the bath until next morning. I washed the yarns and there was a lot of loose dye in the couple of first rinses. At first the yarns looked orange but when they dried they now are dark brown with golden streaks, very uneven dyeing:( No1. I don't understand why they came up so uneven. I had dyed yarn from the same mordanting bath in another dyebath and they were ok, nothing like these, so the problem can't be with mordanting, at least I don't think so.
Perhaps the spores had given more color to the parts of yarn they were most in touch with, as the yarns were crowded. I can't think of any other explanation. Has this happened to anyone else with Pisolithus dyeing? At first I thought the yarns were a failure, but the more I look at them, the more fabulous they look:) I wish could do that again!
I then put another 300grams to the first afterbath, white premordanted yarn like before and dyed the same way. The result was no2, that one also a streaked color. No3 is one skein from this bath and I then put it to soak in warm woodash lye (pH9) for thirty minutes.. The yellow turned out to more sand color.
No4 is the second afterbath, 300grams of it, and uneven, too, even though you can't see it in the picture because of the light color.
I boiled the used Pisolithus pieces in the dyebath once more for three hours and next day I put t 200grams of white premordanted yarn to the unstrained bath, in hopes that it would dye the same kind of dark streaked yarn as the first bath. It came out uneven, like I hoped, but not dark, only golden color No5.
I have now dyed with 1,5kg of Pisolithus 1,1kg of yarn, I still have that bath left, but more interesting might be the 200grams of Pisolithus I have soaking in glass jar in wood ash lye... experiments,experiments:)
Tuesday, September 2, 2008
Little update Vähän kuulumisia
Syksy on tullut, toissayönä olivat ensimmäiset hallat ja vaikka olin peitellyt väritattareni harsolla, osa niistä paleltui. Onneksi vielä isoimmista suurin osa lehdistä näyttää hyvältä. Paleltuneet kohdat ovat menneet tumman sinisiksi, jännästi. Olisi pitänyt ehtiä kerätä myös paleltuneet lehdet talteeen ja kokeilla jos indigotiini olisi tallella, mutta torin ohella sienikiireet ovat alkaneet. Tuoreet lehdet kerään vielä värjäykseen ja kasvihuoneessa olevat ovat säilyneet hyvinä lämmittimen ansiosta. Siellä on myös nyt näkyvissä kukkanuppuja:)
In English
Summer is over now, we had first killing frost couple of nights ago, and even though I had covered my japanese indigos for the night, some of them had frozen. Luckily some of them are still ok, but funny how the frost bitten parts have turned dark indigo blue! I thought about collecting them separately, but I have been too busy with the market and also mushrooms:(
I am still going to use the good leaves and now it is raining again and that means no frost in near future. The japanese indigos inside the greenhouse are ok (I had a heater there) and one plant is growing flowerbuds there.
Elokuun sateet ovat kasvattaneet mahtavan kokoisia samettijalkoja, kuvassa isoimpia, joista suurin painoi yksinään yli kilon!
In English
All the rains have done some good, too. This year the velvet pax mushrooms (Tapinella atrotomentosa, syn Paxillus atrotomentosus) have grown really well, the biggest one in the picture weight by itself over one kilo (almost three pounds)
Myös tällainen ihana lähetys värjäysystäviltä on pitänyt kiireisenä, näistä lisää kunhan saan kaiken liemen värjättyä, langat kuviksi jne. Menee valitettavasti varmaan ensi viikon puolelle:(
Täytyy varmaan paljastaa, että nämä eivät ole sitä miltä ensi silmäyksellä näyttää, vaan hernekuukusia, Pisolithus arhizus (syn Pisolithus tinctoria).
In English
I got this wonderful bucket of dye mushrooms from dyer friends and that has kept me busy, more about it when I have all the dye exhausted and pictures of yarns. It won't propably be until next week:(
I guess I have to reveal that it is not what it seems at the first glance, but they really are mushrooms, The Dog Turd Fungus, Pisolithus arhizus (syn Pisolithus tinctoria)
Subscribe to:
Posts (Atom)