Vihdoin on kevät, puutarhatyöt vievät aika paljon aikaa, mutta värjäysten suhteen
tässä on se hyvä puoli, että maasta löytyy paljon värjäykseen kelpaavia juttuja. Ensimmäiset raparperinjuuret vaihdoin ystäväni kanssa kasveihin, hän joutui kaivamaan ison raparperin pois ja minulta löytyi taas ylimääräisiä perennoja, joista hän piti. Omat raparperinjuureni vielä odottavat kaivamista, toivottavasti ensi viikolla ehdimme tehdä sen.
Kuvassa näkyy nyt yhden ison raparperinjuuret pilkottuna odottamassa kuivuriin menoa. Ne kuivuivat yllättävän nopeasti, vuorokaudessa ihan kuiviksi. Ja tuoksu on jännä, mehiläisetkin tulivat pörräämään niihin, mutta eivät onneksi jääneet pidemmäksi aikaa:)
Parilla kilolla kokeilin tuoreena värjäämistä.
Ensimmäiseen kokeiluun keitin 1,2kg tuoreita pilkottuja raparperinjuuria 2 tuntia, annoin jäähtyä yön yli, siivilöin liemen ja keitin samat juuret uudelleen. Yhdistin toisenkin hyvin tumman liemen ensimmäiseen. Mietin sitten minkä verran lankaa tuohon uskaltaisi laittaa, päädyin 300grammaan alunalla esipuretettua lankaa eli 400g tuoretta juurta/100g lankaa.
Lanka värjääntyi välittömästi tumman keltaiseksi, mutta annoin sen hautua kuitenkin tunnin ajan, no1909. Nämä kolme vyyhtiä olivat kaikki eri värisiä alunperin 1909 oli valkoinen, 1910 vaalean harmaa ja 1911 tumman harmaa. Kun valkoisesta langasta tuli keltaista, niin harmaissa sama keltainen taittaakin vihreään eli käyttämällä eri värisiä lankoja saa eri sävyjä samasta liemestä alunapuretuksella, ei tarvita muita aineita.
Kokeilin vielä jälkiväriä, 1912 on ensimmäinen jälkiväri, sitäkin on 300g ja 1913 kolmas jälkiväri. Tämä viimeinen on niin vaalea, että sen joudun käyttämään pohjaksi jollekin muulle värjäykselle, mutta ensimmäisiin väreihin olen oikein tyytyväinen.
Tein vielä toisen värjäyksen tuoreilla juurilla. Nyt keitin kilon juuria kuten edellä, mutta laitoinkin liemeen 300g vaalean harmaata purettamatonta lankaa. tunnin värjäyksen lopussa lisäsin liemeen 3g rautavihtrilliä (eli 1g/100g lankaa) ja annoin olla vielä 15 minuuttia. Rauta puretusaineena muutti keltaisen vihreäksi, jossa tosin on edelleen lievä kellärtävä sävy, no 1908.
Jos olisin esipurettanut langat raudalla olisin varmaan saanut siitäkin liemestä vielä vähän lisää väriä, mutta nyt kun liemessä on rautaa, en enää voi laittaa sinne lankoja niin pitkäksi aikaa kuin normaali värjäys vaatisi. Jos langat ovat rautapitoisessa vedessä pidempään, ne alkavat muuttua karkeammiksi. Tästä syystä rautapuretetut langat on myös hyvä pestä tai ainakin huuhtoa ensimmäisen kerran heti värjäyksen jälkeen, että ylimääräinen rauta saadaan pois langoista. Rautalisäyksellä aikaansaadut vihreät ovat hyvin valonkestäviä kokemukseni mukaan ja mielestäni noinkin pieni määrä kuin 1g riittää, isot määrät voivat myös vahingoittaa villakuitua.
Rautapitoista lientä voi tehdä myös itse liottamalla rautanauloja etikkavedessä, tässä on vain se haitta, että silloin ei pysty arvioimaan todellista raudan määrää, joka joutuu kosketuksiin langan kanssa. Jos sitä on paljon, lanka voi vaurioitua, niinkuin myös varjätessä ruosteisessa rautapadassa. Rautapataa voi hyvin käyttää värjäykseen, mutta se on pestävä huolellisesti ennen värjäystä, että kaikki irtonainen ruoste/rauta saadaan pois. Puhtaasta rautapadasta irtoava pieni rauta riittää toimimaan puretteena eikä silloin vaara langan vaurioitumisesta ole niin suuri.
In English
Finally spring is here and gardening takes a lot of my time, but the good thing is also that now I can find a lot of fresh dyestuffs. I got first rhubarb roots from a friend, she had to dig an old rhubarb up and I got it's roots, as an exchange she got some new perennial flowers from me to her garden. I am going to dig one of my rhubarbs up, maybe next week.
In the top picture there are the roots of one big rhubarb, cut to pieces and ready for drying. The smell of the roots is peculiar, even bees came to check them out, but luckily they didn't like the roots.
I didn't dry all the roots, but used couple of kilos fresh.
First I boiled 1,2 kg of fresh rhubarb roots for 2 hours, let them cool overnight, then strained the liquid and put fresh water over the roots once more and boiled again. I put these two baths together and after some thinking put 300grams of alum mordanted yarn to the bath (so that is 100grams of yarn/400grams of fresh roots). Instantly the yarns turned bright yellow, but I simmered them for one hour. Of the three skeins one was white yarn, no 1909, one light natural grey, 1910 and one natural dark grey, 1911. As you see, when dyeing white yarn you get yellow, but in the same bath natural grey yarns seem more green, they are actually the same yellow but the grey makes them seem green. So now I get more colors from the same bath with using only alum as a mordant.
I dyed also afterbaths, no 1912 is the frst afterbath, also 300grams and no 1913 is the second afterbath, but it is so pale that I am going to use it as a base for some future color. For the first and darkest yellows I am very pleased.
I did another dyeing with the fresh roots. I boiled one kilo of fresh roots as above, but to this bath I put 300grams of unmordanted light grey yarn. After simmering for one hour, I added 3 grams of iron to the bath and let the yarn simmer for another 15 minutes before taking the yarns up and washing them. Using iron as a mordant I got nice olive shade with a slight yellowish tinge from these rhubarb roots, no 1908.
As I put the iron to the bath instead of premordanting the yarn this is the only color I got from this bath. Now that there is still iron in the bath I don't want to put yarn there for as long time as would be necessary for another dyeing, because the yarns could become harsh. When using iron I keep the yarns in the bath with it only for 15 minutes, that is enough and it doesn't harm the wool. I also use quite a smal amount of iron, only 1gram/100grams of yarn, very big amounts of iron might harm the yarn. This is also the reason why it is good to wash or at least rinse the iron mordanted yarns right after the dyeing, to remove the excess iron from the fibers. The olive shades that I get with iron mordant are very lightfast to my experience.
You can also make ironwater yourself from rusty nails soaked in vinegar, but I think there is one problem with that: you don't know how much iron you get in you dyebath/ to your yarns and if there is too much, it might harm the wool. It is the same thing when you use rusty ironpot for dyeing, you have to scrub all the rust away befor using the pot so that you don't get too much iron in your bath (I really know this from experience, you can get too much iron from rusty pots and the yarn gets damaged). You can use clean pots made of iron for dyeing and enough iron comes off of them to act as a mordant and the danger of the wool coming harsh isn't so great.
Onpas ihanan värisiä lankoja.. Mille lankapohjalle värjäilet? Ja heti seuraava kysymys, miten niitä voi ostaa :D
ReplyDeleteMunkin on tehnyt mieli niin paljon kokeilla kasvivärjäystä mutta koen sen jotenkin hankalana ja aikaavievänä. Ehkä jonain päivänä...
Aivan ihasuttavia lankoja :) Itse en ole kuin raparperin lehdillä värjännyt. Onko ne juuret helpot pestävät, kun sen tähden en ole juurilla kokeilut, aattelin et niitä on vaikea puhdistaa.
ReplyDeleteVärjään suomenlampaan villalangalle, tälle, mitä myymme itse värjäämättömänäkin:) Lankoja voi ostaa meiltä joko Helsingin kauppatorilta (nyt keväällä vielä lauantaisin, kirjoitan blogiin, kun myyntipäivät lisääntyvät kesän mittaan) tai sitten voi kirjottaa mulle sähköpostilla, mitä haluaisi tilata. Oikeat myyntisivut on kyllä tulossa nettiin tässä jossain välissä:)
ReplyDeleteKasvivärjäys on kyllä tavallaan aikaavievää, tai siis se itse värjäys kestää pitkään, mitä pidempään yleensä sen parempi, mutta toisaalta padat ja astiat yleensä saavat muhia itsekseen, eli ne eivät sinänsä sido olemaan siinä vieressä:) Puhumattakaan kasvihuonevärjäyksestä, pitää vaan muistaa muutaman kerran päivässä käydä sekoittelemassa lankoja, tosi helppoa.
Raparperinjuurien pesu varmaan riippuu vähän, miten savisessa maassa ne ovat kasvaneet, mutta letkulla paineella saa aika hyvin puhtaaksi. Juurista tulee lämpimämmän keltainen väri kuin lehdistä ja väri on myös valonkestävämpi, mutta lehtiähän voi taas käyttää puretukseen. Toisaalta juurillakin voi värjätä ilman puretusta eli käyttää niitä samalla tavalla muiden värien puretukseen, tosin silloin pohjaväristä tulee aika keltainen itsessään.
Nämä juuret ovat mullekin vasta viime vuonna tullut tuttavuus, ja olen niihin hyvin ihastunut. Voin korvata niillä ostopaatsamankuoret väriaineena.
WOW every time I read your post I marvel - what wonders you make out of nature , and how hard you work to do this this kind of dyeing is amazing , but hard work - would love to visit some day and buy your yarn
ReplyDeletepat j [ ont, canada]
You are absolutely right saying that one has to be careful with iron. I once put too much iron mordant in the bath and the yarns turned gray instead of green.
ReplyDeleteOh Leena what beautiful colors, your are magic, well at least your work is. think I will go out and dig all my rhubarb out of the garden, all of a sudden it is looking very old...lol...am dyeing with weld right now and it would go great with rhubarb...thanks so much for all the experimentation...
ReplyDeleteHi Leena the colours you have got from your rhubarb are just gorgeous.
ReplyDelete