DIP DAY - Sienivärjäystä Kiskossa

Pidän ensi viikon perjantaina 2.9.2011 DIP DAYn eli  avoimen värjäyspäivän Kiskossa
Helstelän maalaistalon pihapiirissä  klo 10-15.

Värjäämme pääasiassa sienillä, ainakin verihelttaseitikkien lakeilla ja jaloilla,  samettijaloilla, ja todennäköisesti joillain muillakin sienillä, täytyy katsoa mitä löytyy joko varastosta tai metsästä ennen perjantaita. Kovin paljonhan ei yhden päivän aikana ehdi, mutta useampi kattila tulee lämpenemään yhtä aikaa, ja otan mukan myös näytteitä aiemmin sienillä värjätyistä langoista.

Tervetuloa katselemaan, kyselemään ja innostumaan.
Jos haluat värjätä omia villalankojasi päivän aikana, sekin onnistuu, mutta ota yhteyttä etukäteen riihivilla (at) gmail.com, jotta voidaan miettiä miten kattilat ym riittävät.

Nähtävillä on aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja luonnonväreillä värjättyjä lankoja.
Lankoja ja puretus-ja väriaineita on myös mahdollista ostaa.

DIP DAY - Dyeing with mushrooms in Kisko

I am having a DIPDAY Sept 2nd 2011 in  Kisko from 10 to 15, and we are dyeing mostly with mushrooms.

In one day there is not very much time, but we are dyeing at least with caps and stems of Cortinarius semisanguineus, with Tapinella atrotomentosa and possibly with other mushrooms as well. I will have to see what I can find in my stash or from the forest before Friday.

Everyone is welcome to watch and if you want to dye your own wool, please contact me beforehand. I will post pictures afterwards what we accomplished:)

There will be books about dyeing and naturally yarns to see and also yarns for sale.

SILMÄ, PISTO, TIKKI, TAKKI

Syyskuun toisena viikonloppuna minut, lankani ja tarvikepaketit tapaa Helsingistä seuraavassa tapahtumassa. Otan mukaan myös väri-ja puretusaineita. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

KEITTÖNPERÄYRITTÄJIEN KÄSITYÖ-JA TARVIKEMARKKINAT
10.–11.9.2011 klo 10-17

TIETEIDEN TALO
Kirkkokatu 6, Kruununhaka, Helsinki.

Tule tutustumaan kehräämiseen, lautanauhan tekoon, kuulemaan
pitsineulonnasta, neulojan apuvälineistäja tekemään tarvikehankintoja syksyn ja
talven käsitöitä varten.
Neulekahvilassa voit neuloa ja kysyä neuvoja muilta harrastajilta.
Myynnissä mm. klassisia neulelankoja, kasvi- ja käsinvärjättyjä lankoja,
käsityöpusseja, kasseja, silmukkamerkkejä, sukkablokkeja, asusteita, koruja,
puikkoja, nappeja ja muita tarvikkeita.

Mukana ovat: Handu, Helmipuikko, Hippakorut, Ihan Kiva Kauppa,
Kirjava kerä, Liila, Lallukan Koru ja Kuokka, Mielitty, PAG,
Peikonpoika, Pioni ja parakiitti, Puputsin puoti, Riihivilla,
Simple-nukkekodit, Succaplokki

Tapahtumassa esiintyvät
neulesuunnittelija Mari Muinonen, lautanauhailija Laura Hämäri,
Pitsit puikoille -kirjan tekijät Johanna Koski ja Kristel Nyberg
sekä Neulekirjan tekijä Ilona Korhonen.

IN ENGLISH
In the second weekend of September I am going to a small crafts market in Helsinki.
It is  in Tieteiden talo , Kirkkokatu 6 in middle of Helsinki.
There are lots of hand-dyed yarns among other things related to knitting,
and, I hope, a lot of knitters:)
The same week-end there is also a bigger crafts fair in Vanha satama,
so if you happen to be in Helsinki then there is a lot to see.

More japanese indigo flowers Lisää väritattaren kukkia

Viime viikolla huomasin myös ulkona kasvavissa muutamassa terävälehtisessä väritattaressa kukkanuppuja. Nämä kasvit oli kylvetty 31.3. Kukkien muodostuminen taitaakin olla yhtä lailla tai enemmän lajikekysymys kuin valon määrästä johtuva. Pyöreälehtisissä kasveissa ei nuppuja näy ja ne ovatkin kasvaneet rehevämmin kuin nuppuja nuodostaneet, jotka meinaavat jäädä jalkoihin.
Kohta nämä pitäisi jo leikata, mutta vielä ei näy sinistä pigmenttiä vaurioituneissa kohdissa.

IN ENGLISH
Last week I noticed flowerbuds also in the few pointed leaved japanese indigo plants which are growing outside. These plants were sowed March 31st. The formation of flowerbuds seems to be more depending of the variety than the day length, or at least variety is an important factor for early flower formation. The round leaved plants are growing so much they are overpowering the pointed leaved plant. Soon I should harves the leaves but there is yet no sign of blue pigment if I damage the leaf.

Pyöreälehtistä väritatarta aamukasteessa, lehdet ovat  yön jäljiltä hiukan käpristyneitä.

Round leaved japanese indigo early in the morning, the leaves are little curled after the night.

 Sienikausikin on jo alkanut samettijaloilla, joiden väriä tarvitaan paljon tarvikepaketteja varten:)

Mushroom season has already begun, with velvet pax (Tapinella atrotomentosa), which I need a lot for the kits:)

Surprise flower Yllätyskukka

Elokuun alussa kasvihuoneessa oli yllätys: helmikuussa kylvämissäni ja purkissa kasvavassa terävälehtisessä väritattaressa (Persicaria tinctoria) oli kukka tulossa. Väritatar on lyhyen päivän kasvi ja yleensä se alkaa kukkia vasta kun päivän pituus on alle 14 tuntia (eteläisessä Suomessa vajaan kuukauden päästä ja Keski-Euroopassa nyt). Lisäksi kasvuajan pitää olla tarpeeksi pitkä.
Tällä nyt kukkimaan lähteneellä terävälehtisellä kasvilla oli itämisestä n 150 vrk, mutta samaan aikaan kylvetty pyöreälehtinen lajike ei ole kehittänyt kukka-aiheita vielä, eli eroja on selvästi eri tyyppisillä väritattarilla tässä suhteessa.
Alkuviikosta huomasin kukkavarren myös kasvihuoneessa penkissä kasvavassa terävälehtisessä väritattaressa, joka oli kylvetty myöhemmin, tällä yksilöllä aikaa itämisestä kukkavarren muodostumiseen oli kulunut vain 120vrk. Samassa penkissä kasvaneissa pyöreälehtisissä väritattarissa ei ole kukka-aiheita vielä. Myöskään samaan aikaan kylvetyissä ulkona kasvavissa kummassakaan väritattaren muodossa ei ole vielä kukka-aiheita.
Nämä nyt kukkia muodostavat yksilöt ovat kasvaneet kasvihuoneen taka-osassa, missä isot tomaatit varjostavat niitä etelän puolelta ja viiniköynnös varjostaa niitä yläpuolelta eli ne eivät kasva auringossa! Itse asiassa purkissa kasvavat ensimmäisenä kylvetyt ovat tosi varjossa, liiankin,  ja luulen, että tämä seikka on vaikuttanut isolta osalta tuohon kukkien muodostumiseen. Joka tapauksessa olen oikein tyytyväinen, nyt saan toivon mukaan näistä kasveista siemenet ensi vuoden kasvatuksiin:)

IN ENGLISH
Two weeks ago there was a surprise for me in the greenhouse: japanese indigo plant which I had sowed in February, was starting to flower. Japanese indigo (Persicaria tinctoria) requires a short day in order to start flowering, less than 14 hours of daylight/day (which occurs here in little less than a month from now and which is the day length now in Middle Europe). Also the growing season must be long enough.
This first plant to flower was growing in a pot, and it was the pointed leaf variety. The flower started to emerge 150 days from germinating. The round leaf variety which was sown and germinated at the same time, is only growing leaves and there is no sign of flower stems in it yet. So there are differences in the two varietys at least in this respect.
Couple of days ago I also noticed flower buds showing in one pointed leaf plant growing also in the back of the greenhouse, but in bed. The time from germinating to flower buds in this plant was 120 days. In the same bed there are also round leaf variety plants and no flowers in them, also no flowers in plants growing outside in either variety.
These two flowering plants are growing in the back of the greenhouse, where large tomatoes shade them from the south side and two large grapewines grow above them so there is no direct sunlight for them at all! Actually the plants in pots are in too much shade, but I think this shade must be the reason why they started to flower now. But I don't mind at all, now I hope I get next years seeds from these plants:)

Terävälehtinen väritatar varjossa.

Pointed leaf japanese indigo growing in pot in shade.

Varjostavia viinirypäleitä yllä ja alakuvassa tutkailen jotain kasvia, kun mieheni otti kuvan:).

My grapes which grow above and give shade.
In the picture below DH took the photo while I was busy looking some plant in the background:)

Colourful of the Year Vuoden Värikäs

Värjärikilta on aina valinnut kesän värjäripäivien yhteydessä Vuoden Värikkään (henkilön/henkilö). Sain eilen onnittelukortin hallituksen jäseniltä, että minut on valittu tänä vuonna Vuoden Värikkääksi.
Tosi isot kiitokset kunniasta ja yritän olla tittelin arvoinen:)

IN ENGLISH
Finnish Natural Dyer's Association has every year elected a person or persons as Colourful of the Year, a honorary title. Yesterday I recieved a congratulation card from the board members that I was elected as Colourful of the Year this time. Thank you so much, I try to be worthy of the title:)

Dye happening and DIPDAY Värjäripäivät ja DIPDAY

Tänä viikonloppuna oli perinteinen Värjärikillan värjäriviikonloppu tänä vuonna Iitissä. Minäkin olin siellä torstain luentopäivänä ja oli kyllä  mielenkiintoinen päivä. Esityksinä oli kuulumisia ja kuvia huhtikuisesta Ranskan Isend-symposiumista, maa-ja mineraalivärien käytöstä ikonimaalauksessa, ne olivat minulle kaikki ihan uutta asiaa ja lisäksi raparperinlehtien ja pajunkuoren käytöstä verihelttaseitikkien puretteena (Sanna Heikkisen pro gradu työ Helsingin yliopiston käsityötieteen laitoksella, valitettavasti tätä ei ole vielä missä julkisesti saatavilla). Väreinä nämä puretteet eivät antaneet samaa punaista verihelttaseitikeistä mitä alunapuretus vaan enemmän punertavan ruskeaa (samantapaista mitä saa mm krapista tammenkuoripuretuksella), mutta varsinkin pajunkuoripuretuksella valonkesto oli näissä näytteissä ihan sama kuin alunapuretuksella ja pesunkesto jopa parempi.
Tästä tuli hyviä kokeiluajatuksia itsellenikin, ja toivottavasti saan tuon pro gradun luettavaksi kokonaan myöhemmin:)
Valitettavasti en ehtinyt jäädä pidemmäksi aikaa, varmasti olisi ollut kiinnostavia työpajoja muina päivinä.

Värjäritapahtumiin liittyen 2.9 2011 on ensimmäinen kansainvälinen DIP DAY eli Dyeing in Public-päivä. Siitä enemmän dipday-blogissa, toivottavasti tapahtumia tulee paljon ja luonnonväreillä värjäys saa julkisuutta sekä meillä että muualla.

IN ENGLISH
This week-end was yearly dyehappening organized by Finnish Natural Dyers Association, this year it was in Iitti.  I was there Thursday, which was a seminar day, and an interesting one.
First there was greetings and photos from Isend symposium, and a small video. Then a lecture about soil and mineral colors used when painting icons, how the mineral colors are made from rocks and so on. Very intersting and all new to me, even though I'm not painting anything,  but to know about the use of natural dyes and colors in painting. And the last lecture was about using rhubarb leaves and willow bark as a mordant when using mushroom Cortinarius semisanguineus for dyeing wool fabric. This was a study made in Helsinki University by Sanna Heikkinen, but it is not published yet anywhere. The colors were not as red as when using alum as a mordant, more reddish brown (like something you get from madder when using oak bark mordant), but interstingly the lightfastness of willowbark mordanted sample was just as good as with alum mordanted and washfastness was even better than in alum mordanted sample.
This gave me some thoughts for experiments, too:)
Unfortunately I couldn't stay there longer, I am sure the participants are having interesting workshops.

The Finnish Natural Dyer's Association has also lauched the first international DIPDAY (Dyeing in Public Day), September  2nd 2011. More about it in dipday blog, and I hope the idea spreads to other countries and to dyers worldwide, and give good publicity to natural dyeing. And of course that people have fun dyeing naturally and spread it around:)

Now in my garden Nyt puutarhassa

Värikasveja puutarhasta: yllä väritatarta (Persicaria tinctoria) ja alla vasemmalla viime vuotista morsinkoa, josta leikkasin jo kertaalleen lehdet, kohta olisi valmista toiseen keruuseen. Oikealla sinertävämpilehtiset ovat tämän vuotisia kiinalaisia morsinkoja.

Dyeplants from my garden: above japanese indigo and below on the left woad from last year, which I already harvested once and which now seems ready for second harvest. On the right there are chinese woad plants planted this summer, their leaves are more bluish.

Kasvatin viime vuonna yksivuotista  japanilaista väriheinää (Arthraxon hispidus), joka kukki ja oli näköjään siementänyt ja nyt sitä kasvaa morsinkopenkin reunassa polulla tuuhea pusikko.

Last year I grew annual japanese grass (Arthraxon hispidus) which flowered and had self seeded. It grows now in the path next to woad bed.

Väriheinän sekaan oli siementynyt myös rohtorasti eli häränkieli (Anchusa officinalis), jonka sukulainen Anchusa tinctoria olisi värikasvi, mutta nämä saavat kukkia pörriäisten iloksi missä milloinkin.

Among the japanese grass, there was a nice blue flower Anchusa officinalis, which is relative to a dyeplant Anchusa tinctoria. I only grow these because they are pretty and bees and other insects love them.

 Morsingon siemenet ovat kypsiä ja keräsin ne, yhdestä kasvista tuli niin paljon siemeniä, että ne riittävät varmasti parin vuoden tarpeisiin.

Woad seeds were ripe and I harvested them, From one plant I got enough seeds for at least couple of years.

Krappi kukkii

Madder is flowering

Värihernepensaissa (Genista tinctoria) alkavat kukat aueta, kohta niillä voisi värjätä.

Flowers in Dyer's Broom (Genista tinctoria) are starting to open, soon they are ready for dyeing.

 Ja daalioita kukkii.

And dahlias are flowering.

Pian myös ensimmäiset tarhapiiskut avaavat kukkansa ja ovat valmiita kerättäväksi värjäykseen. Luonnonvaraiset kultapiiskut kukkivatkin jo parhaillaan, muistakaa kerätä niitäkin.

Soon my first goldenrods are flowering and ready for harvest, these are nameless early garden cultivar.
Our native goldenrods are already in full bloom and waiting to be harvested.

 Pietaryrtti kukkii

Tansy is flowering.

Samoin ahdekaunokki

And so is knapweed

Ja vielä muutama kuva muista puutarhan kukista, harmaamalvikit ovat parhaimmillaan.

And couple of photos from other plants from my garden: Lavatera thuringiaca flowers now.

 Ja jo hiukan loppukesän värejä

And already colors of the end of the summer.

My walnuts and dyeing with walnut husks Jalopähkinöitäni ja pähkinänkuorivärjäystä

Saksanjalopähkinän (Juglans regia) kuoret ovat yksi niistä harvoista luonnonväreistä, jotka tarttuvat kestävästi kuituihin ilman mitään puretusta. Erilaisten Juglans-lajien pähkinöiden kuoria on käytetty värjäykseen ihan ympäri maailmaa, ja ne sisältävät tanniinien ohella juglone-nimisen väriaineen erilaisia johdannaisia, näitä samoja aineita on myös muuallakin jalopähkinöissä, juurissa ja nuorissa versoissa, mutta pähkinöiden kuorissa eniten, 6-8% kuivapainosta (Cardon).

Saksanjalopähkinää kasvaa laajalla alueella Euroopassa, mutta Suomessakin voi kasvaa jalopähkinöitä. Omani ovat vielä pieniä, viime vuonna saamani vuoden vanha taimi mantsurainjalopähkinää (Juglans mandshurica) talvehti hyvin viime talven maassa, sen emokasvi on Hämeenlinnassa, joten miksei se viihtyisi myös meillä.  Kuva alla.

IN ENGLISH
Husks of common walnut (Juglans regia) are one of the rare natural dyestuffs that are fast without a mordant. Different species of walnuts (Juglans) have been used for dyeing around the world and besides tannins, they contain many derivatives of Juglone, according to Cardon mostly in the fruits (6-8% of the dry weight), but also in the roots, young shoots and catkins. 

Common walnut grows in most of the Europe, but also in Finland you can grow some Juglans species. My own trees are still very small, I got Juglans mandshurica a year ago and it survived last winter without any damage. Of course the mother tree of my little one grows in Hämeenlinna, about 100 kilometres north form us, so it should grow also here. Picture of my plant below.

 Viime syksynä kylvin myös lisää muita jalopähkinöitä. Tosin värjäänkö enää itse mitään, kun nämä puut tuottavat satoa, mutta ehkä joku voi sitten joskus käyttää näitä, tai muuten vain ihailla niitä:) Aina on hyvä istuttaa puita.
Sain kasviystävältä muutaman pähkinän, jotka hän oli poiminut taskun pohjalle Budabestin puistoista. Sain nämä mustajalopähkinänä, Juglans nigra, mutta täytyy hiukan tutkia josko ne kuitenkin olisivat saksanjalopähkinää.  Joka tapauksessa hienoa, että ne itivät nyt toukokuussa. Alla kuva taimesta.

IN ENGLISH
Last autumn I sowed also some other walnuts, although it is doubtful if I am dyeing anything any more when these trees are mature and produce walnuts, but then they are for someone else:) It is always good to plant a tree.
I got couple of walnuts from a friend who picked them from a park in Budabest while in holiday there  last year. I got them as Black walnut, Juglans nigra, but I have been thinking that maybe they are Common walnut after all, I'm not sure. Anyway, I am pleased that they germinated well this May. Picture below.

 Sain myös viime syksynä toiselta kasviystävältä pähkinöitä Tammelassa kasvavasta amerikanjalopähkinästä, Juglans cinerea, ja nekin itivät jokainen. Ne pitäisi kiireesti koulia omiin purkkeihinsa. Ehkä minulla on täällä joskus oikea jalopähkinämetsikkö:)

IN ENGLISH
I also got from another friend  Butternut (Juglans cinerea) walnuts from a tree that grows here in Finland, in Tammela, also north from us, and they all germinated well. I'm already late in giving them each an own pot. It seems I will have a whole forest of walnut trees here some day:)

 Olen aiemminkin värjännyt kuivatuilla saksanpähkinän kuorilla ja liotuksen jälkeen keittänyt kuoret ja myös värjännyt kuumassa antaen vielä lankojen jäähtyä liemessä, ja saanut niin ihan hyvää vaalean ruskeaa (siis oikeasti ruskeaa ei beigeä), mutta koskaan en ole saanut sellaista tummanruskeaa kuin Ladka. Katsokaapas miten hieno suklaanruskea väri!
Nyt laitoin kuoret likoamaan huhtikuussa ja kesäkuussa lisäsin liotusämpäriin kaksi vyyhtiä valkoista lankaa. Toinen purettamaton ja toinen alunalla puretettu. Ämpäri oli kasvihuoneessa lämpimässä kaksi viikkoa, kunnes viime viikolla otin langat pois. Ajattelin, että väri olisi tarttunut viileässäkin, mutta se oli aika vaalea värjäyksen jälkeen. Siirsin langat puhtaaseen veteen, jonka lämmitin 80°C, ja lisäsin 4g rautavihtrilliä, mutta en edelleenkään saanut tummanruskeaa, vaan väri muuttui likaisen vihertävän ruskeaksi. No voi. Alla kuvassa oikealla vaaleampi alunapuretettu ja vasemmalla tummempi purettamaton, ja siis molemmilla jälkipuretuksena rautavihtrilli.

Käytetty kuoriliemi on taas seisomassa, ja on hyvin tummaa, lisää väriä irtoaa ja pitää vaan odottaa.
Jatkossa teen kuten ennenkin: pitkän liotuksen jälkeen keitto ja värjäys kuumassa, jäähdytys väriliemessä. Ja pitkä liotus tarkoittaa useita kuukausia, jossain puhutaan vuodesta. Mitä pidempi sen parempi. Likoavat kuoret ovat sitten valmiina joskus kun ei mitään muuta värjäystä ole odottamassa. Vaikka en koskaan olekaan saanut sitä oikeaa tummanruskeaa, niin myös aiemmin saamani vaalean ruskea on ollut ihan hyvä, ja voisin kuvitella sen olevan hyvä pohjaväri vaikkapa krappivärjäyksille tai kokenillille.. varsinkin jos ei ole käytettävissä lampaanruskeaa lankaa, vaan ainoastaan valkoista.
Joka tapauksessa pähkinänkuori toimii näköjään  myös kylmävärjäyksenä, vaikkakin väristä tulee vaaleampi. Saksanpähkinänkuorta löytyy nyt myös kaupastani.

IN ENGLISH
I have previously dyed with walnuts with long soak, then boiling them and also dyeing in hot bath and gotten nice light to medium brown (a brown not biege), but nothing like what Ladka had gotten from walnuts. Look at that dark chocholate color!

This time I put the walnuts (200grams) to soak in April and after two months in May added two skeins of yarn to the bath, one unmordanted and one mordanted with alum and cream of tartar. I kept the bucket in the greenhouse and after two weeks I took the yarns from the bath. I though that walnuts would dye well also without heating ,but the color was quite pale (much lighter than if heated), so I put the yarns to fresh water and heated it to simmer, and added 4grams of iron to the bath for 15 minutes. I still didn't get dark brown but insted the yarns had changed to muddy olive greenish brown. Sigh. In the picture below the alum mordanted lighter yarn is on the right and unmordanted little darker on the left, and both had been in iron afterbath.

Now the used walnut husks are soaking again, and I am sure there will be more color in them after some months, I will just have to wait. It is good to know that walnut dye works in cold bath also (even if it gives lighter color), but I think next time I will do like I have done before: simmer after a long soak, and then dye in hot bath, and cool the yarns in the bath. Long soak means really a long soak, months, the longer the better. Some books even say a year, so I can keep the soaking husks and dye when I don't have anything else, even if it is next year.
Even though I have never gotten that dark chocholate brown, the lighter brown is also nice, and I can imagine it would be a good base to madder or cochineal, especially if there isn't natural sheep brown in hand, only white wool or silk.

Summer dyeings and butterflies Kesävärjäyksiä ja perhosia

Kasvihuoneessa on taas värjäyksiä tulossa, krappia, paatsamankuorta käymässä, samoin tammenkuoria ja pähkinänkuoria. Aurinkovärjäyksiä on myös lasipurkeissa ja tänäkin kesänä kokeilen vielä kerran jos saisin indigon käymiskyypin onnistumaan. Aiemmin se ei ole onnistunut, vaan liemeen on tullut virhekäymistä, lämpötila on heitellyt liikaa, ollut liian alhainen, pH on päässyt liian alas tai sitten kaikkien näiden yhteisvaikutusta. Nyt sitten saavi on kaivettu maahan, jotta lämpötila pysyisi tasaisempana, ja päällä on plexilevy. Yöksi plexin päällä on vielä styroxin pala, joka selvästi kyllä auttaa lämmön pysymiseen.

IN ENGLISH
Again this summer I have dyepots in the greenhouse, madder, fermenting buckthorn bark, oak bark and walnuts. I have solar dye jars, and again this summer I try to get indigo fermentation vat to succeed, which I haven't managed last summer or summer before that. The temperature had varied too much, or it had been too low, or pH had dropped too low, or all those reasons, anyway, it has never worked. Now DH dug the big vat in the ground so that the temperature would be more even. During the night I cover it with a piece polystyrene, and it does keep the temperature higher than without it.

Haisevista krappikeitoksista ja sienistä on muutakin iloa kuin värjäys: ensimmäistä kertaa koskaan pihallamme on näkynyt viime viikolla useana päivänä sekä häiveperhonen että pikkuhäiveperhonen, ja ne selvästi tulevat lämpimän ja haisevan keitoksen luo, jopa kuuman kattilan kannelle kävelemään ja sisälle kasvihuoneeseen. Alla olevissa kuvissa pikkuhäiveperhonen, joka aiemmin on ollut hyvinkin harvinainen, mutta nähtävästi viime ja tänä kesänä sitä on enemmän. Se ei viihdy kukilla, vaan etsii raatoja tai mätäneviä hedelmiä. Kuvista ei kunnolla näe, miten isoja ja hienoja perhosia ne ovat oikeasti, mutta me olemme innoissamme niistä.

IN ENGLISH
Smelly old madder baths or mushrooms seem to be good for other things besides dyeing: first time ever we have seen both Purple Emperor (Apatura iris) and Lesser Purple Emperor (Apatura ilia) butterflies. They have been very rare in Finland, occuring only occasionally in the south coast,  but last summer there were more of them and it seems they are here this summer, too.They don't feed on flowers but prefer rotting things, and clearly they consider my madder pot delicious:) One even walked on it when it was hot! The pictures don't show how big and beautiful butterflies they really are, but we are excited about them.

Vielä vähän kukkasia puutarhassa, valkoisia palavia rakkauksia ja ritarinkannuksia.

Some flowers in my garden (not for dyeing), white Lychnis chalcedonica and Delphiniums.

Old woad Vanhaa morsinkoa

Yleensä morsinko talvehtii hyvin ja kukkii toisena vuonna kylvöstä. Meillä kuitenkin maalaji on jotenkin sopimatonta sen talvehtimiseen, todennäköisesti liian savipitoista ja raskasta ja märkää talvella, vaikka olenkin kasvattanut morsinkoja lievässä kohopenkissä. Suurin osa morsingoistani on kuollut ensimmäisenä talvenaan, ja vain muutama taimi on noussut keväällä, niistäkin osa vasta toukokuun lopulla, syvältä juuresta.
Viime vuonna kävi niin, että ehdin jo istuttaa väritattaria edellisen vuoden morsinkopenkkiin ennenkuin toisen vuoden morsingot nousivat. Niinpä morsingot joutuivat taistelemaan tilasta väritattarien kanssa ja jäivät häviölle, pysyivät hengissä, mutta eivät kukkineet. Löysin alla olevan 22.10 2010 otetun kuvan vielä vihreinä olevista morsingoista kuuraisten väritattarien puserruksissa. Monesti kaksivuotiset kasvit eivät kuki toisena vuotenaan, jos ne ovat liian pieniä, ainakin mm sormustinkukat käyttäytyvät minulla näin. Ne kukkivat vasta kun ovat tarpeeksi isoja. Oletan näin käyneen kuvan morsingoillekin, joista toinen teki kukkavarren vasta tänä vuonna, kolmantenaan. Selitykseksi vielä, että olen ihan varma, että nämä ovat kolmannen vuoden morsinkoja: tällä samalla paikalla kasvoi niitä taimista istutettuna v 2009 (koska ne olivat taimista istutetut, siellä ei ole voinut olla itämätöntä siementä, joka olisi itänyt viime vuonna) ja lisäksi minulla on vain kerran aiemmin ylipäänsä  kukkinut morsinko ja se oli aivan toisella puolella puutarhaa, pienen metsikön takana, josta siemenet eivät ole voineet kulkeutua tänne.
Joka tapauksessa ylläolevassa kuvassa on uusia tänä vuonna istutettuja pieniä taimia ja nämä muutamat isot vanhat morsingot.

IN ENGLISH
Usually woad flowers in the second year, but in my garden most of my woad plants die in the first winter. I think the soil is too heavy (loamy) and waterlogged for them, even though I have made raised beds for them. Some singular plants have survived and come up very late in spring.

Last year three woad plants came up when I had already planted japanese indigo in the same bed where I had woad the previous year, and because they were smothered by the japanese indgo they didn't flower last year at all even thought they were small second year plants. Below there is a picture of two of them from Oct. 22nd 2010, last autumn, surrounded by the frosty japanese indigo plants.
Many times biennal plants don't flower in their second year, if they are too small. At least Digitalis behaves like this in my garden, they flower when they are big enough (in their third year), and I presume this is what happened to my woad plants, too. A further explanation about these plants: I am sure they are now three years old, because I had planted them in that bed 2009 from plants I had first grown in pots, so I didn't sow them directly to the bed and thus there can't be old seeds in the ground which had germinated last year.  I have had woad flower in my garden only once (ever) and that was in the other part of the garden (with more sandy soil) 100meters away from this bed with  trees and bushes between them.
Anyway, in the picture above there are some small newly planted woad plants and two big old plants.

Yksi kolmannen vuoden morsigoista teki kunnon kukkavarret (jotka kylläkin juhannuksen rankkasade kaatoi ja kukkavarret katkesivat tyvestä), mutta muut alkoivat tehdä lehtiä. Kuva otettu 28.5.2011.

One of the plants grew good flowerstalks  (which hard rain knocked over in Midsummer), but other plants started to grow only lots of leaves. The picture below was taken May 28th 2011.

Penkissä, missä minulla oli viime vuonna morsinkoa, myöskin vain muutama kasvi talvehti ja näistä vain yksi teki kukkavartta. Kukkavaren lisäksi se alkoi kasvattaa tyvestä uutta lehtiruusuketta, kuva alla.

In the bed where I grew woad last year (2010) also only some plants overwintered and came up this spring and from these plants only one grew a flowerstalk. Besides the flowerstalk, that plant also started to grow new leaf rosette, picture below.

Viime viikolla keräsin ämpärillisen lehtiä (850g) näistä viime ja toissavuoden morsingoista ja uutin kuten aiemminkin. Liemi näytti tosi hyvältä ja sisälsikin paljon indigotiinia: sain värjättyä ensin 200g melko tummaa sinistä kahdella dippauksella, sitten toiset 200g samoin ja vielä kolmanneksi 100g (eli yhteensä 500g melko tummaa sinistä), kunnes neljännet 200g jäivätkin ihan vaaleiksi (ja menevät uudelleenvärjäykseen) ja liemi oli selvästi käytetty loppuun. Enpä olisi uskonut saavani näin tummia värejä ylivuotisista morsingoista, mutta nämä lehdet eivät siis olleetkaan kukkavarsista tai kukkivista kasveista kerättyjä vaan niistä ylivuotisista kasveista jotka tekivät vain lehtiä.
Kastelin taimet leikkuun jälkeen, nyt kun on ollut näin hellettä eikä taivaalta ole tullut vettä, ja ruusukkeet ovat alkaneet kasvattaa uusia lehtiä hyvin.

IN ENGLISH
Last week I harvested bucketful of leaves (850grams) from these second and third year woads, and extracted and dyed like earlier.  The bath looked good and it contained lots of indigotin: I dyed first 200grams of quite dark blue with two dips, then another 200grams and yet 100grams more, so totally 500grams of almost the same shade of blue, and then the bath seemed to be exhausted, the fourth batch of yarns came out really light turqoise blue, and they are going to overdyed later again.
I would never have thought to get so much color, but then these leaves were not from the flowerstalks or plants that flowered, but from the leaves that grew as rosettes in second or third year plants.
I watered the plants well after harvesting, and though we have now had really hot weather with no rain,  the new leaves are already growing in the rosettes.

My japanese indigo Väritatarkuvia

Tässä vähän tämän vuotisia väritattariani (Persicaria tinctoria, vanha nimi Polygonum tinctorum, japanese indigo). Nämä yläkuvassa olevat on kylvetty maalikuun alussa, vaikka suurimman osan kyllä kylvin vasta huhtikuun alussa.  Ajattelin suurimman osan taimista olevan tuota terävälehtistä muotoa, mutta nyt kävikin niin, että suurin osa on pyöreälehtistä, jolla en olekaan ennen värjännyt. En ole kunnolla saanut selvää miten isoja erot eri muotojen sisältämillä indigotiinipitoisuuksilla ovat, jostain olen lukenut, että teräväkärkinen olisi indigotiinipitoisempi, mutta en tiedä miten iso ero on. Nyt sen sitten loppukesällä näen. Pyöreälehtisellä muodolla on pinkit kukat ja terävälehtisellä valkoiset.

IN ENGLISH
Here are some photos of my japanese indigoes this year. The ones in the photos above were sown in the beginning of March, but most of the seeds I had sown in the beginning of April, because I couldn't plant them outside until June.  I had earlier only the sharp leaved variety, but now most of my plants seem to be the round leaved variety, which I haven't dyed with before.  I haven't really found out any research about the difference in the indigotin content of each variety (or even what they are called, do they have a name?), but I have read somewhere that the sharp leaved would have higher indigotin content. How much higer, I don't know.. The round leaved variety should have pink flowers while the other one has white flowers.

Istutin joitakin taimia kasvihuoneeseen jo kesäkuun alussa, ja myös isoihin purkkeihin, ja loput pääsivät ulos vasta viime viikolla. Ne olisivat kyllä olleet valmiita istutettaviksi jo aiemmin, mutta en ollut ehtinyt tehdä sitä. Nyt taimet on katettu ja sitten vaan odotellaan lämpimiä säitä, että ne kasvaisivat hyvin.

IN ENGLISH
I planted some of them in the greenhouse in the beginning of June, and also in big pots, and the rest of the plants got planted outside only last week. They would have been ready earlier, but I didn't have the time to plant them. Now I have also covered the beds with straw, to keep moisture in and weeds out, and am hoping for warm weather:)

Indigo-fructose vat Indigo-hedelmäsokerikyyppi

Hiukan indigon pelkistymiseen liittyviä kokeiluja.
Huhtikuussa oli Ranskassa kansainvälinen ISEND-symposium ja siellä oli mm ranskalaisen Michel Garcian demostraatio indigon pelkistämisestä hedelmäsokerin avulla. Itse en ollut konferenssissa, mutta onneksi moni mukana ollut on kirjoittanut kokemuksistaan sekä konferenssista että tästä mahdollisesta indigon pelkistystavasta blogeissaan. Jo aiemmin 2008 Anne Vuoreman julkaisu Reduction and analysis methods of indigo käsitteli indigon pelkistystä glukoosin avulla ja julkaisun lähdeluettelossa mainitaan Ushida, S.; Matsuo, M. Reduction of indigo by glucose. Nippon Kasei Gakkaishi 1991, 42, 61-65, mikä olisi myös hyvin mielenkiintoista lukea.

Indigohan on erilainen kuin muut luonnonvärit, se täytyy saada pelkistymään ns indigovalkoiseksi, jotta se voisi tarttua kuituihin ja pelkistyminen voidaan tehdä käyttämällä bakteerien avulla, tai nykyaikana useimmiten kemikaaleilla. Siksipä uusia menetelmiä etsitään koko ajan, millä indigo saataisiin pelkistymään helposti ja ympäristöystävällisesti.

Nämä seuravat kokeiluni eivät oikein mielestäni onnistuneet, mutta tästä voi taas jatkaa eteenpäin. Pohjana käytin siis em Anne Vuoreman kirjoitusta, ja Michel Garcian kyyppiä, mistä blogeissaan sekä Helen ja Jane kertoivat. Kiitos heille ja Michel Garcialle demostraatiosta symposiumissa!!

IN ENGLISH
Next some indigo reduction experiments.
In April there was ISEND symposium in France, and among other things a demonstration by Michel Garcia about reducing indigo with fructose. I could not attend the symposium, but I am so glad many people have written about it in their blogs and so shared the knowledge about this demonstration. I had read earlier about it from Anne Vuorema's Reduction and analysis methods of indigo by University of Turku, Finland, and in the references there is mentioned  Ushida, S.; Matsuo, M. Reduction of indigo by glucose. Nippon Kasei Gakkaishi 1991, 42, 61-65, which would also be very intersting to read.

Indigo is different from most other natural dyes in that it needs to be reduced to so-called indigowhite before it can penetrate to the fibers. This reduction can be done with bacteria by fermenting or most of the time with modern chemicals. New environmentally friendly and easy reduction methods are being searched, and reduction with glucose/fructose could be the one.

I am not completely happy with the results of my first experiments, but this is something to go on with. I based these experiments to Anne Vuorema's publication and to experiences Helen ja Jane shared so generously in their blogs about Michel Garcia's method. Thank You, and also thanks to Michel Garcia for the demostration!

1. KOKEILU
10g indigojauhetta
10g krappia liotettuna yön yli
20g lipeää (NaOH)
100g hedelmäsokeria
2dl vettä

Sekoitin pienessä lasipurkissa indigon ja krapin veteen, ja lisäsin sitten lipeän. pH oli 11 tai yli (liuskat eivät näytä enempää).
Lämmitin purkkia vesihauteessa, kunnes se oli 65-68°C (15 min), ja lisäsin hedelmäsokerin.
Liemi muuttui välittömästi kellanvihreäksi, kuvassa alla se näkyy lusikassa. Tämä vaikutti lupaavalta, koska samanlaiseksi liemi muuttuu natriumditioniitillakin pelkistettäessä.

EXPERIMENT 1.
10 grams of natural indigo powder
10 grams of madder soaked overnight
20 grams of lye (NaOH)
100g fructose
2dl vettä

I mixed indigo to the madderwater and added lye. pH was 11 or over(the strips don't show more). I then heated the jar, until it was 65-70°C (15min) and added the fructose. The vat changed immediately to yellow, like you can in the spoon with which I was stirring the fructose to the vat. This seemed promising, becase my hydrosulfite vat looks the same when reduced.

30 min jälkeen 65-70°C pinnalla oli violetti kiiltävä vaahto ja liemi alla hyvin tumma rusehtavan vihreä, ei enää keltainen. Mittasin pH:n ja se oli pudonnut 7:ään!!
Lisäsin 5g lipeää, jolloin pH nousi taas reiluun 10:een, ja odotin taas 30 min pelkistymistä, mitään ei tapahtunut, joten lisäsin vielä 20g hedelmäsokeria.
Tästä 15 min kuluttua liemi oli kellanruskea ja pinnalla sinerrystä, liemen haju oli hiukan kuin palaneen sokerin. Odotin vieläkin jotain muuta tapahtuvaksi, mutta tunnin kuluttua kaadoin kyypin kattilaan n 5 litraan puhdasta 60 asteista vettä.

IN ENGLISH
After 30 minutes in 65-70°C there was purple shinyt bubbles in the surface (picture above) and underneath the vat was dark brownish green, not yellow any more. The pH had dropped to 7!!
I added more 5g more lye to raise the pH again to 10, and eaited again 30 minutes for reduction, but nothing happened so I added 20grams fructose to the vat.
After another 15 minutes the vat was brownish yellow and there was blue in the surface, the smell of the vat was like burned sugar. i waited something else to happen but nothing did, and after one hour I poured the little vat carefully to bigger pan to 5 litres of clean 60°C water. 

Tässä vaiheessä minulla ei ollut paljonkaan odotuksia, koska liemi näytti minusta liian tummalta ja liian vihreältä, selvästi siinä oli paljon pelkistymätöntä indigoa.
Laitoin sinne 100g valkoista lankaa, värjäsin 10 min kaksi kertaa hapettaen välillä ja sain vaaleaa turkoosihtavaa sinistä, kuvassa alla vielä hapettumassa. Ensimmäisessä pesussa langasta lähti paljon irtoväriä, mutta jo toisessa huuhtelussa väriä en enää lähtenyt.
Yläkuvassa tämä on lanka no 1.
Seuraavana päivänä kokeilin värjätä samassa liemessä uudestaan ja sain vaaleaa beigeä, siitä ei ole kuvaa.
Eli 10g:lla indigojauhetta sain vain 100g vaaleaa sinertävää lankaa, paljon indigoa meni hukkaan.

IN ENGLISH
At this point I didn't have great hopes, because to me the vat looked too dark and too green, obviously there was a lot of unreduced indigo in it.
I added 100grams of white wool in the vat and dyed twice about 10 minutes oxydizing the same time in between. i got the light blueish turqoise, in the picture below still wet after dyeing. I washed the yarn and in the first rinse a lot of dark green rinsed off, but already in the second rinse the water was pretty clear.
In the first picture this is yarn no 1.
The next day I dyed another 100grams in the same vat and got light beige, no picture of that.
So I had 10grams of indigo and the result was 100grams of light blue wool, a lot of indigo went to waste.

2.KOKEILU
10g indigoa
20g lipeää
30g hedelmäsokeria
2dl vettä

Sekoitin indigon 70°C veteen, lisäsin lipeän ja laitoin vesihauteeseen. Lisäsin hedelmäsokerin, 5 min kuluttua lämpö oli 75°C, käänsin sen pois päältä. Liemi lusikassa on keltaista, mutta siinä näkyy selvästi pieniä sinisiä indigohiukkasia, mitä edellisen kokeilun lusikassa ei näkynyt. 10 min kuluttua liemen pinnalla näkyi kuplia ja väri oli ok, kaadoin kyypin varovasti kattilaan puhtaaseen veteen. pH oli tippunut 9:ään ja lisäsin siihen 5g lipeää. pH 10.
40 min - pH taas 9, liemi sininen, ei kuplia tai kiiltoa.
Dippasin 100g lankaa kaksi kertaa n 10 min kerralla ja hapetus välillä, ja tulos hyvin epätasainen vihreän beige, täysin epäonnistunut.
Luulen, että yksi syy oli ainakin liian alhainen pH, myös hedelmäsokeria oli paljon vähemmän kuin ensimmäisessä kokeilussa.Toisaalta en ollut edelleenkään tehnyt tarkalleen, kuten ohjeen mukaan piti! Lipeän sijasta alkuperäisen ohjeen mukaan olisi pitänyt käyttää sammutettua kalkkia.  Ehkä lämpötila oli myös liian alhainen, en ollut kirjannut sitä ylös värjäysvaiheessa, enkä enää muista mikä se oli. Kirjoita aina kaikki ylös saman tien!
Alla olevat neljä kuvaa ovat tästä kokeilusta, liemi näyttää olevan ok, mutta lopputulos ei ollut.

IN ENGLISH
EXPERIMENT 2.

10g natural indigo
20grams lye (NaOH)
30g fructose
2dl water

I mixed indigo powder to 70°C hot water, and added lye to it. I added fructose and after 5 minutes the temp was 75°C, so I turned it off and waited another 5 minutes. The vat was yellow in the spoon, but you can see there are tiny blue particles in the yellow (unlike in the first experiment). It looked ok otherwise, so I poured it gently to the bigger pan. pH had dropped to 9, so I added 5grams of lye, pH 10.
After 40 minutes, the pH was 9 again, the vat blue and not sheen or bubbles.
Anyway, I dipped 100grams of wool twice for ten minutes, and the result was really uneven greenish beige, total failure.
I think one reason was the too low pH, and I used also less fructose, and of course I didn't follow the recipe exactly, for one I didn't use calcium hydroxide like the original recipe said! And I'm not sure what the temp was in the end, I didn't put it down, and I can't remember it anymore. Always write everything down!
The four pictures below are from this experiment, the vat looks ok, but the result was not.

Nyt aioin jo luovuttaa, mutta kokeilin vielä toisen päivän iltana uudelleen samaa hiukan eri tavalla. En jotenkin uskonut etteikö lipeä voisi toimia yhtä lailla, kyse oli kuitenkin siitä, että pH piti saada tarpeeksi ylös ja lipeällä se onnistuu, toisin kuin kidesoodalla, tai tavallisella kalkilla.

Kuvia en enää ottanut prosessin aikana, kai ajattelin, että ei tästä mitään tule.

KOKEILU 3.

10g indigoa

20g lipeää

30g hedelmäsokeria

1,75l vettä eli käytin 2 litran lasipurkkia, joka ei ollut ihan täynnä, tämäkin kuitenkin vesihauteessa kuten pikkupurkki.

Indigo sekoitettu veteen, siihen lipeä ja kun lämpö oli 75-80°C lisäsin hedelmäsokerin. pH 11 tai yli. Sekoituslusikka oli keltainen. 10 min kuluttua lämpö oli 80°C, käänsin sen pois päältä.

30 min kuluttua pinnalla oli hiukan kuplia ja kuparihohdetta, liemi näytti tumman kellanruskealta.

Jälkeenpäin mietin, että miski en värjännyt jo tässä vaiheessa?

45 min alusta, kuplat hävinneet, ei näyttänyt hyvältä.

Lisäsin 70g hedelmäsokeria. Lämpö oli 70°C, pH 9.

Vielä toiset 45 min, näytti, ettei lisäyksillä ollut mitään vaikutusta.

Olin varma, ettei kyyppi toimi, mutta lisäsin kuitenkin suoraan lasipurkkiin 20g lankaa 10 minuutiksi ja pois otettaessa se oli syvän tumman vihreä, joka hapettui minutissa tuoksi tumman siniseksi, joka näkyy yläkuvassa!

Pesussa lähti irtoväriä, mutta silti langan väri pysyi noin tummana. Vyyhditin sen kuivana uudelleen, eikä käsiin irronnut hankauksessa väriä.

Koska purkkiin ei mahtunut isoa vyyhtiä lankaa, kaadoin liemen varovasti kattilaan isompaan vesimäärään ja värjäsin 100g, kahteen kertaan dipaten, tulos vaalea turkoosi, kuten kuvassa.

IN ENGLISH

I was going to give up, but in the night of the second day I tried yet another way. I couln't believe why lye wouldn't work, because the important thing was to get the pH up, which lye does. Also the ratio between lye and liquid is important to pH.

I don't have pictures of these last two experiments unfortunately, only the yarns.

EXPERIMENT 3.

10g natural indigo

20g lye

30g fructose

1,75l water in a big 2 litre glass jar, which I filled almost full, and put in a double boiler like the smaller jar.

I mixed indigo with hot water, and then added lye like before. When the temp was 75-80°C I added fructose. pH was 11 or more. The spoon became yellow. After 10 minutes the temp was 80°C, and I turned it off. the vat looked brownish yellow, and on the surface there were a little bubbles and purple sheen.

After 45 minutes the bubbles had disappeared and the vat didn't look good to me.

I added 70grams of fructose (total now 100g), pH was 9, temp 70°C. I don't know why I didn't add more lye, but I didn't.

Another 45 minutes, and it looked like nothing had happened.

I was sure that the vat wouldn't work, but added 20grams of wool straight to the jar anyway, for ten minutes, and when I pulled it out it was dark green which turned to very dark blue in about one minute! Dark blue No 3 in the top picture. When I washed the little skein a lot of blue/dark green rinsed off in the first rinse, but not after that, and when I reskeined it, the blue didn't rub off to my hands.

Because I couldn't fit a big skein in the jar, I poured gently the vat to a bigger pan (with more water), and dyed 100grams of wool with two dips the light blueish turqoise no3 in the picture.

KOKEILU 4

10g indigoa

10g krappia liotettu yön yli

20g lipeää

100g hedelmäsokeria

7l vettä isossa kattilassa (ei siis lasipurkissa vesihauteessa)

Sekoitin indigon krapin kanssa liotusliemessä keramiikkamukissa ja lisäsin lipeän ja kaadoin seoksen kattilaan. pH oli n 11. Lämpötila 70-75°C. Lisäsin hedelmäsokerin. Liemi ei muuttunut välittömästi keltaiseksi, vaan hitaammin, n 10 min kuluttua se oli punaruskeaa (tosin krappi hämää värillään). Vihdoinkin tässä liemessä tapahtui samaa, mitä Helenin kyypissä, liemen pinnalla liikkui "usvaa" ja se ikäänkuin kupli hiljaa pinnan alla. Hedelmäsokeri teki jotain liemessä. Pinnalle muodostui kuparinen hohde, niinkuin kuuluukin, mutta ei sinisiä kuplia.

En odottanut nyt pidempään, vaan heti 10 min jälkeen laitoin liemen 100g lankaa, värjäsin 1 min, hapetus 2min, ja uusintadippaus 1 min. Näin lyhyet ajat siksi, että liemi pH oli edelleen 11 ja lämpö 65°, pelkäsin että villa vahingoittuu, ja voi olla että se ei tykännytkään hyvää. Väriksi tuli kaunis vaalean sininen, jossa ei ollut sitä turkoosia, mitä muissa vaaleissa sinisissä. Pesin heti ja liotin etikassa, jotta emäksisyys häviäisi.

Tavallaan hyvä väri, mutta ei tumma.

IN ENGLISH

EXPERIMENT 4.

10g natural indigo

10grams madder soaked overnigh

20grams lye

100grams fructose

7l water in big pan (not glassjar this time)

I mixed indigo with soaking madder and added lye to it and after it had dissolved, poured all to the big pan, the temp was 70-75°C, pH 11. I added the fructose, and the vat didn't change immediately to yellow like before, but insted slower, and after 10 minutes the color of the vat was reddish brown (but the madder gives it's color, so that confuses a little). Finally in this vat the same thing happened as in Helen's vat: there was kind of "gas" floating in the surface, and under the surface it seemed to bubble slowly. The fructose did something there, and coppery sheen appeared in the surface, like it supposed to, but no blue "flower".

This time I didn't wait any longer, but after the ten minutes added 100g of wool to the vat, dyed for one minute, oxydized for two minutes and then dyed again for one minute. These short times, because I was afraid of the high pH (still 11) and high temp (65°) damaging the wool. I washed the wool immediately after the second oxydizing and soaked in vinegar to remove the alkalinity.

The color is very nice light blue with no turqoise in it.. but not dark blue.

AJATUKSIA 

Toisaalta sain sinistä kyllä, mutta suurin osa indigosta jäi pelkistymättä. Samalla määrällä indigoa saan värjättyä ainakin 1,5kg sinistä pelkistämällä sen ditioniitilla, nyt sinistä tuli vain 100g.

Miten kaiken saisi pelkistymään näin?

Tärkeää tuntui olevan se, että liemi oli tarpeeksi emäksinen, ainakin pelkistysvaiheessa. Pysyykö indigo pelkistyneenä vaikka pH laskisi? Jotenkin tuntuu, että ei, mutta en tiedä.

Miksi pH laski ensimmäisessä kokeilussa?

Korkea lämpötila tuntui olevan tärkeä, mutta toisaalta krapin kanssa myös alhaisempi lämpötila tuotti sinistä, vaikkakin vaaleaa, kun pH oli korkea. Hmm??

Villakuitu ja korkea pH on huono yhdistelmä, mutta selluloosakuiduille tämä voi toimia paremmin siinä suhteessa.

Odotinko liian kauan pelkistymistä, olisiko ollut parempi värjätä heti 10 minutin kuluttua?

Miksi pieni vyyhti lasipurkissa värjääntyi tummaksi ja isommassa vesimäärässä väristä tuli vaaleampaa? Korkeampi pH? Vai jokin muu tekijä, miksi liemi ei saa laimentua?

Tämä aiheuttaa sen, että ei voi värjätä isompia vyyhtejä saati sitten montaa vyyhtiä samalla kertaa. 100g villalankaa vaatii ainakin 5 litraa nestettä uidakseen siinä vapaasti ja 500g vastavasti 25litraa. 

Tämä on melkein se minua eniten askarruttava seikka (indigon menekin lisäksi), koska haluaisin kuitenkin värjätä enemmän kuin muutaman kymmenen grammaa kerralla!

Mitkä ovat niitä oleellisia asioita hedelmäsokerikyypin onnistumiseen??

Vielä on paljon kysymyksiä ja vähän vastauksia.

Tämä ei ole ollenkaan niin yksinkertainen miltä aluksi saattoi kuvitella.

Luulen, että annan nyt tämän asian muhia hetken, ja keskityn muihin värjäyksiin.

THOUGHTS

On the other hand I did get blue, but only a very small amount considering the amount of indigo used. With the same amount of indigo, if reduced with sodium hydrosulfite, I get about 1,5kg of blue yarns, so a lot of indigo is left unreduced in the fructose vat, or at leat in mine now.

How can I get all the indigotin to reduce with fructose?

It seems important that the vat is alkaline enough (11? 10?), at least when the indigotin is reducing, but can the pH get lower later and the indigotin still stays in reduced form? Somehow it seems that it needs to be high, but I'm not sure??

Why did the pH drop by itself in my first experiment?

High temperature seems to be important, but on the other hand I did get blue from the vats with madder, when the temp was lower. The pH was high, though. Hmm?

Protein fibers and high pH is not a good combination, but with sellulose fiber this could be ok.

Did I wait too long for the reduction, would ten minutes have been enough?

Why did the small skein in the glass jar dye dark blue when in the bigger pan it became only light blue? Higher pH? Or some other factor which becomes diluted in larger amount of water? This leads to not being able to dye bigger skeins or many skeins at the time, which I want to do. 100grams of wool need at least 5 litres of water ot float freely, and 500grams 25 litres!

This is one thing which bothers me most right now, besides the low yield of blue from indigo, compared to chemical reduction.

Which are the essential points in succeeding with the fructose vat? I'm not sure.

So many questions.

This is not at all as simple as it seemed.

I think I am going to let this vat steep in my mind for a while, and I'll concentrate to other dyeings right now.