Saturday, February 3, 2018

Week 5 Hypogymnia lichens from rowan tree trunk Viikko 5 Paisukarvejäkäliä pihlajanrungolta


Vuoden vaihteessa myrskyssä tontilla kaatui joitakin puita. Kaatuneet puut raivattiin pois polttopuiksi. Huomasin yhden ison kaatuneen pihlajan olevan ihan täynnä jäkäliä, useammanlaisia, mutta yleisimmän uskoisin olevan sormipaisukarve, Hypogymnia physoides. Keräsin jäkälät rungolta värjäykseen ennen puun pilkkomista kuivamaan varastoon, kuva yllä on tammikuun alussa otettu, jolloin ei vielä ollut lunta, nythän lunta on varmaan 40cm. Plussakeleillä jäkälät irtosivat hyvin rungosta ja kun ne joka tapauksessa olisivat kuolleet (polttopuun joukossa), niin siksi keräsin ne värjäystä varten. Vaikka jäkälät ovatkin tosi vanha värin lähde niin ne uusiutuvat hitaasti ja nykyään jäkälien käytössä kannattaa olla varovainen, ja käyttää vain yleisiä lajeja ja mieluiten sellaisia, jotka ovat joko itsekseen pudonneet puista tai jotka tuhoutuisivat joka tapauksessa. Kiviltä ja kallioilta jäkäliä ei kannata kerätä, ja jäkälien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Toisaalta tuulen maahan ja tielle pudottamia jäkäliä voi kerätä, vaikka taas toisaalta keltaisia värejä saakin helposti myös ruohovartisista kasveista kesällä. Jäkälistä saatavat keltaiset ja ruskeat ovat hyvin valonkestäviä värejä.

IN ENGLISH
Earlier in January some trees had fallen down in a storm. We cut the fallen trees to use as firewood and I noticed that one fallen rowan trees was full of lichens. Picture above is from four weeks ago when we didn't have any snow, now there is about 40cm snow. There were many kinds of lichens but most of them were Hypogymnia physoides and other Hypogymnia species, a very common lichen here in Finland. I think they are called Puffed shield lichen in English. I scraped the lichens to use for dyeing before the tree was cut to pieces and put to dry for later use. Although lichens are  very old source of dye, it is not advisable to collect them for dyeing, they are very slow to grow. However, these trees  were going to be used to heat our house and lichens would be destroyed anyway. I also sometimes collect wind blown lichens, though yellow is a colour which I can easily get from many plants in the summer.




Jäkäliä oli 275g, punnittu hiukan kuivahtaneina. Keitin niitä kolmena päivänä tunnin verran ja kolmantena päivänä keittämisen ja jäähtymisen jälkeen lisäsin liemeen jäkälien sekaan 90g lankaa. Haudutin lankoja kahtena peräkkäisenä päivänä, lämpö nousi enimmillään 90C, ja jäähtyi yön aikana. Langat olivat liemessä koko ajan. Jäkälät tarttuvat jonkin verran lankoihin, mutta kuivana muruset lähtevät aika hyvin langoista pois ihan vain ravistelemalla.
Alla kuvassa näkee, miten purettamaton lanka vasemmalla tuli kaikkein voimakkaimman väriseksi, ja aluna-viinikivipuretettu lanka jäi vaaleammaksi eli näillä värjätessä ei tarvita mitään puretusta vaan jäkälien sisältämät hapot (physodic acid, physodalic acid ja  atranorin) kiinnittävät värin lankaan.  Oikean puolimmaisin lanka oli esipuretettu raudalla.

IN ENGLISH
I had 275 grams of lichens, weight was after they were a bit dry. I boiled them in three days in a row, and after that added the yarns (90 grams) to the bath where they were mixed with the lichens. I simmered the bath with yarns and lichens in two days, temperature was almost boiling (by accident) once, but mostly simmer or under it. At first it always looks like the yarns are a mess with lichens, but when the yarns were dry, it was easy to shake them and get the lichens off from them.
Lichens contain acids (physodic and physodalic acids and atranorin) which act as a mordant so you wouldn't need any metallic mordant when dyeing with them. In the picture below you can see how the yarn with no mordant is actually darker in colour than the one with alum and cream of tartar. Iron premordant gave greenish shade to the yarn.


4 comments:

  1. It's such an interesting series to read. Kiitos!

    ReplyDelete
  2. Hei Leena! Minusta tuossa ylemmässä kuvassa oleva jäkälä on pääasiassa Palmelia sulcataa eli raidanisokarvetta, jolla voi saada oransseja sävyjä. Minullakin kävi nimittäin äskettäin tuuri, kun myrsky kaatoi vanhan pihlajan tontin rajalta tielle, ja oli pakko laittaa se palasiksi. Rapsuttelin ja erottelin toisistaan raidaniso-, sormipaisu- ja harmaahankakarpeita ja harmaaröyhelöjäkälää – kaikki Suomessa hyvin yleisiä – ja vieläkin on valtaosa oksista ja poikki sahatusta rungosta rapsuttelematta. Ensimmäisenä kokeilin keittovärjätä silkkihuiveja raidanisokarpeella, ja sain upeaa oranssia. Mutta 275 gramman kuiva jäkäläsekoitus tuottaa tietysti lähinnä sen värin, jota pääosa pihlajan rungolla olleista jäkälistä tuottaa :-) Y.t. Tarja K.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei Tarja, kiitos tiedosta! Mulla ei ole kunnon jäkäläkirjaa:(. Tuossa mun seoksessa oli tosiaan varmaan jotain tavallisempaa pääosin ja siksi väristä tuli keltaista.

      Delete