Värjäsin vielä eilen viimeisilla morsingon lehdillä, tänä aamuna olikin sitten maa jo ihan kuurassa ja pinnasta jäässä viime yön pakkasen jäljiltä.
Lokakuun alussa oli ainakin viikon verran hallaöitä, morsingot oli peitetty harsolla, mutta kyllä ne silti saivat silloin pakkasta ja kasvu lakkasi. Olin suurimmasta osasta kerännyt lehtiä jo kahteen kertaan, mutta ne olivat kasvaneet syyskuussa vielä lisää ja halusin ottaa kaikki lehdet talteen. Sain kerättyä vielä 5,5 kg lehtiä, kaksi täyttä ämpärillistä, ja ihme kyllä lehdet olivat aivan hyviä, vain joitain mustuneita ja löllöksi menneitä oli joukossa.
Uutin lehdet tavalliseen tapaani, ja liemi näytti ihan lupaavalta, sinistä vaahtoa jne.
Ensimmäisestä väristä tuli keskisinistä ja toisesta kaunista vaaleansinistä kahdella dippauksella molemmat ja sain tuosta määrästä lehtiä värjättyä yhteensä 1,5kg sinistä, varmaan vieläkin olisi tullut hyvin vaaleaa, mutta pimeä iski päälle. Eli vielä näinkin myöhään syksyllä lehtiä kannattaa kerätä:)
Omia morsingon taimia minulla oli yhtensä n 50 ja niistä sain kerättyä lehtiä kesän ja syksyn mittaan n 17kg eli n330g/taimi, tietysti useammassa erässä kerättynä. On mukava laskea näin kauden loputtua, paljonko satoa sainkaan, tosin kaikki uutokset eivät onnistuneet, mutta ensi vuonna olen nyt taas vähän viisaampi:)
Taimissa oli eroja, toiset olivat rehevämpiä kuin toiset, mutta keskimäärin minusta hyvä sato ja on kiva tietää ensi vuotta ajatellen, mitä odottaa:) Morsingot olivat siis kohopenkissä ja ne olivat saaneet aika paljon lampaanlantakompostia keväällä, nillä oli olkikate, joten kosteus pysyi hyvin maassa, ja yhtään kertaa en kastellut niitä istutuskastelun jälkeen.
In English
I dyed with the last leaves of woad yesterday, which was good because this morning the ground was frozen, last night was very cold (-8C and all day today the temperature was near freezing, so it seems the winter is coming.
In the beginning of October we had frosty nights for a week, then the weather became a little warmer again, and since I had covered my woad with horticultural fleece, it didn't dye from cold:)
I had harvested my woad twice already, but the leaves had grown back and I wanted to use all the leaves once more. I managed to collect 5,5 kilos of good leaves, two full buckets. Some leaves had gone black, but most were still very good looking.
I extracted the indigo from them the way I did earlier and the bath looked promising, blue foam and everything. The first yarns were medium blue and the second yarns nice babyblue (two dips both), total of 1,5kilos of yarn, and I think I might have gotten even the third color but it became dark and I had to stop. So, now I know that you can harvest the leaves even this late in the autumn:)
I had about 50 plants of my own woad, and I harvested about 1,7kilos of leaves from them during the summer and autumn, about 330grams/plant. There were differences in plants, some were more robust than others but on average I was very pleased with the crop. I like looking back and seeing how much leaves I got, of course all the extractions didn't yield much blue, but next year I know better how to do it and it is nice to know what to expect next summer.
These plants grew in raised beds, which got plenty of compost made from sheep manure in the spring. The beds were covered with straw to keep the moisture, so I didn't have to water them at all during the summer, besides right after planting.
Blogini kertoo kasvivärjäyksestä ja sienivärjäyksestä.
This blog is about dyeing with plants and mushrooms.
Friday, October 30, 2009
Sunday, October 25, 2009
Goldenrod dyeing Piiskuvärjäyksiä
Olen värjännyt lokakuussa paljon piiskuilla keltaista morsinko- tai väritatarsinisen päälle ja saanut hyviä vihreitä. Yläkuvassa on matala jo alkusyksystä kukkiva tarhapiisku, joka ei ole suostunut leviämään.. ainakaan vielä, mutta onneksi on sitten myös kanadanpiiskuja, jotka ovat isoja ja leviäviä ja tuottavat kovasti satoa:)
Olen kerännyt latvasta lähtien noin kolmanneksen eli siis myös vartta ja lehtiä kukinnon lisäksi. Vaikka väristä voisi ehkä tulla heleämpi pelkillä kukilla värjätessä, uskon tässäkin asiassa Erik Sundströmin kirjaa, jossa sanotaan, että väristä tulee yleensä pysyvämpi, jos mukana on lehtiä. Olisi mielenkiintoista tietää miten väriaineet eroavat kukissa ja lehdissä... En ole löytänyt (toistaiseksi) tarkkaa tietoa tästä, enkä ole itsekään kokeillut värin kestoa pelkillä kukilla värjättynä verrattuna siihen jos myös lehtiä on mukana. Viime vuonna olin kirjoittanut piiskuvärjäyksistä täällä.
Minulla on ollut käytäntönä antaa tuoreidenkin piiskujen seisoa vedessä pari päivää, niin että liemi alkaa hiukan käydä, ennenkuin kuumennan liemen. En keitä sitä kovalla tulella, vaan juuri ja juuri kiehuen tunnin verran, ei siis pitkään. En myöskään anna yleensä lankojen olla piiskujen väriliemessä tuntia pidempään, jos lämpötila on 80C, viileämmässä langat voivat olla kauemmin, huoneenlämmössä jopa päiviä.
In English
I have dyed a lot with goldenrods lately, yellow on top of the blues I have dyed with woad or japanese indigo. The top picture is of a smaller and earlier flowering Solidago hybrid which hasn't spread at all .. at least not yet. Luckily I have also Canadian goldenrods, which are taller and very fast spreading and they produce a lot of dyestuff:)
I have harvested about third of the plant from the top, also a little leaves and stems besides the flowers. The color could be brighter when dyeing with only flowers, but I believe what Swedish Erik Sundströms dyebook says: the color is more fast when there are leaves and stems also in the bath with flowers. It would be intersting to know what the exact dyestuffs are in the flowers compared to the dyestuffs in the leaves. I haven't found information about this (so far) and I haven't done any comparative tests myself either regarding to the lightfastness.
Last year I wrote about goldenrod here.
I have let even the fresh plant parts ferment for a few days before heating the bath, and I only simmer them then for one hour, no hard boiling. After straining the bath, I simmer the pre mordanted yarn for one hour and don't let them cool in the bath, like I usually do with other dyes. If the temperature is cooler in dyeing, then the time can also be longer, in room temperature even days.
Yllä neulottu näyte, millaista alapuolella olevasta langasta tulee. Tämä on värjätty väritattarella ja kanadanpiiskuilla ja sen numero on kaupassa 2527.
Above there is a knitted sample of the semisolid yarn below. It is dyed with japanese indigo and canadian goldenrod and the number of it in the shop is 2527
Olen kerännyt latvasta lähtien noin kolmanneksen eli siis myös vartta ja lehtiä kukinnon lisäksi. Vaikka väristä voisi ehkä tulla heleämpi pelkillä kukilla värjätessä, uskon tässäkin asiassa Erik Sundströmin kirjaa, jossa sanotaan, että väristä tulee yleensä pysyvämpi, jos mukana on lehtiä. Olisi mielenkiintoista tietää miten väriaineet eroavat kukissa ja lehdissä... En ole löytänyt (toistaiseksi) tarkkaa tietoa tästä, enkä ole itsekään kokeillut värin kestoa pelkillä kukilla värjättynä verrattuna siihen jos myös lehtiä on mukana. Viime vuonna olin kirjoittanut piiskuvärjäyksistä täällä.
Minulla on ollut käytäntönä antaa tuoreidenkin piiskujen seisoa vedessä pari päivää, niin että liemi alkaa hiukan käydä, ennenkuin kuumennan liemen. En keitä sitä kovalla tulella, vaan juuri ja juuri kiehuen tunnin verran, ei siis pitkään. En myöskään anna yleensä lankojen olla piiskujen väriliemessä tuntia pidempään, jos lämpötila on 80C, viileämmässä langat voivat olla kauemmin, huoneenlämmössä jopa päiviä.
In English
I have dyed a lot with goldenrods lately, yellow on top of the blues I have dyed with woad or japanese indigo. The top picture is of a smaller and earlier flowering Solidago hybrid which hasn't spread at all .. at least not yet. Luckily I have also Canadian goldenrods, which are taller and very fast spreading and they produce a lot of dyestuff:)
I have harvested about third of the plant from the top, also a little leaves and stems besides the flowers. The color could be brighter when dyeing with only flowers, but I believe what Swedish Erik Sundströms dyebook says: the color is more fast when there are leaves and stems also in the bath with flowers. It would be intersting to know what the exact dyestuffs are in the flowers compared to the dyestuffs in the leaves. I haven't found information about this (so far) and I haven't done any comparative tests myself either regarding to the lightfastness.
Last year I wrote about goldenrod here.
I have let even the fresh plant parts ferment for a few days before heating the bath, and I only simmer them then for one hour, no hard boiling. After straining the bath, I simmer the pre mordanted yarn for one hour and don't let them cool in the bath, like I usually do with other dyes. If the temperature is cooler in dyeing, then the time can also be longer, in room temperature even days.
Yllä neulottu näyte, millaista alapuolella olevasta langasta tulee. Tämä on värjätty väritattarella ja kanadanpiiskuilla ja sen numero on kaupassa 2527.
Above there is a knitted sample of the semisolid yarn below. It is dyed with japanese indigo and canadian goldenrod and the number of it in the shop is 2527
Erilaisia vihreitä saa muuttelemalla enimmäkseen sinisen voimakkuutta, ja osin myös keltaisen, tosin en kovin paljoa käytä jälkivärejä keltaisista, niiden valonkesto ei ole niin hyvä kuin ensimmäisen värin.
Saturday, October 17, 2009
My dyeings with woad Minun morsinkovärjäykseni
Vihdoinkin vähän päivitystä, mitä kaikkea on tullut loppukesän ja alkusyksyn aikana värjättyä.
Ensiksi morsinkokokemuksia alkuvaikeuksien jälkeen.
Täällä kirjoittamieni värjäysten jälkeen kokeilin vielä useita kertoja menetelmillä, millä muut tuntuvat onnistuvan, mutta sain yleensä vain hyvin vaaleaa sinistä (vähän niinkuin yläkuvassa pikkuvyyhti), jos sitäkään. En edelleenkään tiedä miksi se ei toimi minulla, mutta lopulta lakkasin kokeilemasta ja tein seuraavalla tavalla, joka tuntui toimivan minulla joka kerta, tämä ohje on aika pitkälti sama kuin täällä:
1. Laitoin veden kiehumaan, niin, että se jo kiehui siinä vaiheessa kun keräsin lehdet.
2. Pesin lehdet yleensä kahteen kertaan, mutta en silpunnut niitä. En huomannut mitään eroa sillä olinko silpunnut ne vai en, tämä oli vain yhden kesän kokemus, joten voi sillä ollakin vaikutusta.
3.Valutin lehdet ja laitoin ne kiehuvaan veteen (veden piti kiehua kunnolla, pelkkä poreilu ei riittänyt), vesi juuri ja juuri peitti lehdet.
4. Kiehuminen lakkasi tässä vaiheessa, kun lehdet jäähdyttivät veden, yleensä n 80C, mutta n10 minutin sisään lämpö oli noussut takaisin poreilevaksi (95-100C)
5. Kun vesi oli kiehunut/poreillut reunoilta enintään 1-2min, otin kattilan pois lämmöltä ja annoin jäähtyä itsekseen, kunnes oli kulunut 15 min lehtien laittamisesta veteen (yleensä tässä vaiheessa lämpö oli taas tippunut n80C).
6. Sitten kaadoin sekaan kylmää vettä, jotta liemi jäähtyisi nopeasti. Näin oli minulle helpompaa kuin riittävän iso kylmä vesihaude, Kevin antoi vinkin tähän. Tämä täytyy ottaa huomioon alunperin veden määrässä, kattilaan pitää mahtua puolet lisää kylmää vettä. Liemi pitää saada jäähtymään 50C (tosin joskus lämpö oli muutaman asteen yli, enkä huomannut sillä olevan vaikutusta).
7.Kun lehtien laittamisesta liemeen oli kulunut 20 min, otin lehdet pois ja lisäsin pesusoodaa niin, että pH nousi 10een. Ennen pesusoodan laittoa liemi oli kellan-tai punertavan ruskeaa, ei kovin tummaa, mutta ei myöskään ihan vaaleaa ja pesusoodan lisäyksen jälkeen liemen väri muuttui metsänvihreäksi. Pidin 20 tai enintään 25 minuttia rajana, koska minulla oli huonoja kokemuksia pidemmästä ajasta, ainakin tällä menetelmällä. Jos en käyttänyt verkkopussia lehdille, niin silloin laitoin soodan suoraan tyhjän ämpärin pohjalle ja siivilöin liemen suoraan siihe, vinkki Tuovilta.
8. Ilmastin lientä seuraavaksi vatkaamalla 10-15 min, myös edestakaisin lorottaminen käy. Joskus sinistä vaahtoa alkoi muodostua vasta lähempänä 10 min, joskus sitä tuli ihan heti. Aina kuitenkin väriä tuli lankoihin, jos vain vaahtoa ilmaantui.
Tähän asti kaikki tapahtuu nopeasti ja oli kytättävä kelloa ja lämpömittaria, mutta tästä eteenpäin ei sitten ole mitään kiirettä:)
9. Seuraavaksi lisäsin natriumditioniitia, 15-25g riippuen liemen määrästä, ja annoin liemen seistä tunnin, jonka jälkeen pinnalla oli metallinhohtoinen kalvo ja liemi sen alla vihertävän keltaista.
10. Huolellisesti kostutetut langat sitten liemeen, ja 10-15 min kuluttua varovasti ylös, puristaen ylimääräisen liemen samalla takaisin. Annoin lankojen hapettua narulla 20 min ja toistin värjäyksen.
Yleensä sain tällä menetelmällä värjättyä 100g lankaa keskisiniseksi 500g:lla lehtiä, joskus jopa 400g lehtiä riitti hyvään väriin, lisäksi sain yleensä saman verran kahta vaaleampaa jälkiväriä.
Hankalaa, mutta kun se toimi minulla, niin jatkoin sitten tekemällä samalla tavalla jatkossakin.
Täytyy vielä lisätä, että muitakin uuttamistapoja siis on, ja nekin toimivat muilla.
In English
Finally a little something I have dyed during last couple of months.
First my experiences with woad after the initial difficulties.
Here I wrote first about woad and after that I tried several times the easier extraction which works for other dyers, but not for me: I usually got only very pale blue with it (like the little skein in the top picture), if even that. I still don't know why I can't make it work, but eventually I stopped trying and stuck to the method that gave me the best results every time.
This is how I did it, the recipe is from here:
1. I first put the water to boil, so that it was already boiling when I went to collect the leaves.
2. I washed the leaves twice, but I didn't cut or rip them. I didn't notice any difference wherheer the leaves were whole or not, but this is only my experience after only one summer, so I can be wrong.
3.I strained the leaves and put them in the boiling water (really hard boiling, not just simmer), there was water just enough to cover the leaves.
4.Now the water cooled down by the leaves, usually to 80C, but most of the time during next ten minutes the water was boiling again (95-100C)
5. When the bath had boiled/had bubbles rising from the edge or the pot for 1-2min at the most, I took the kettle away from the heat, and let it cool down by itself until 15 minutes had passed from the beginning when I put the leaves to the bath (by this time usually the temp had dropped down to 80C)
6. Then I added cold water to the bath, so that it would cool down fast. This was easier for me than to try to cool it down in cold bigger pot, Kevin gave me this tip. Now you have to remember to leave enough room for the cold water when you start the extraction, you need at least half the amount of cold water to the hot water. The temperature has to be down to 50C ( although sometimes it was couple of degrees hotter, and I didn't notice any difference).
7. When the time was 20 minutes from the beginning, I took the leaves from the extraction, and added washing soda so that the pH was 10. Before adding it, the color of the extraction was yellowish or reddish brown, not dark, but not very pale either, and after the addition of washing soda, the color changed to forest green. I kept the leaves in the extraction 20 min, or 25 min at the most. (If I didn't have the leaves in a bag, I put the washing soda in the bottom of another bucket and strained the bath through a sieve straight to the washing soda, and the color of the bath changed immediately)
8. Next I oxidized the bath for 10-15 minutes, also pouring it with a bucket works. Sometimes I didn't get blue froth until near 10 minutes, sometimes it formed right away, but I always got blue color to the yarns.
Until this point everything happened fast and I had to keep my eye at the clock and thermometer, but after this there is no hurry:)
9. Next I added sodium hydrosulfite, 15-25grams, depending of the size of the vat, and let it be for one hour, after which there was a coppery film over the liquid, and below the film, it was greenish yellow.
10. I added throughly wetted yarns to the bath, and after 10-15 minutes, took them up squeezing carefully the extra liquid back to the bath (or to another bucket). I let the yarns oxidize in the line for 20 minutes and then repeated the dyeing.
Usually I dyed with this method 100grams of yarn to medium blue with 500grams of woad leaves, and once even 400grams was enough. Besides the medium blue, I got the same amount of two lighter colors from the same bath.
This method isn't very simple, but it works for me and is reliable, so that is why I used it:)
And I have to add, that this is not the only method, there are others, which might work for you.
Nämä morsingot oli kasvatettu taimista ja istutettu maahan kesäkuun alussa, ensimmäisen sadon leikkasin heinäkun lopussa ja jo kolme viikkoa leikkuusta ne olivat kasvaneet takaisin, kuva yllä.
Tämä on ihan mutua, mutta jotenkin tuntui, että syyskuussa leikatuista lehdistä tuli vahvempi väri, vaikka ihan hyvää väriä silloin heinä-elokuun vaihteessakin sain. Täytyy ensi kesänä katsoa tarkemmin, kun nyt indigon eristys lehdistä on toivoakseni hallinnassa:)
Yhdestä taimesta tuli yhdessä leikkuussa 200-300g lehtiä, joten kahdessa leikkuussa satoa tuli aika tavalla omistakin taimista.
In English
I had grown these woad plants first in the greenhouse and then planted outside in the beginning of June, and I cut the first leaves in the end if July. The picture above is taken only after three weeks from the cutting, they grew back really fast. One plant gave 200-300grams of leaves in one cutting so the harvest was good, I think. I am not sure, but I have a feeling that I got darker colors from the second harvest in the end of August and in September, though I am pleased with the first extractions, too (the ones that succeeded). I have to compare the harvests better next year, now that I think I have the extraction under control:)
Syyskuussa sain viljelijäystävältäni Iirolta enemmän morsingonlehtiä, nämä oli kylvetty vasta kesäkuun puolessavälissä Jokioisilta saamistani siemenistä ja ne olivat kasvaneet pellolla mustalla muovilla peitetyssä penkissä. Muovi oli lähinnä rikkaruohojen torjuntaa varten, mutta antoi varmasti lämpöäkin. Nämä olivat aika kuraisia, joten lehtien pesu oli tarpeen.
In English
In September I got more woad leaves from a farmer friend Iiro (to whom I gave seeds I got in the woad seminar in spring, if you remember). These were sown in the middle of June and they had grown in the field in beds covered with black plastic, mostly to prevent weeds, but it must have added warmth, too. The leaves were pretty dirty, so washing them twice was necessary.
Pesun jälkeen laitoin lehdet verkkopussiin kokonaisina, yhteensä niitä oli n 10kg. Pussissa lehdet oli helppo nostaa pois liemestä.
In English
After washing the leaves, total of 10 kilos of them, I put them in sacks like in the picture above.
In the sacks they were easy to lift up from the bath.
Lehtiä oli niin paljon, että ne oli pakko laittaa isoon puilla lämmitettävään pataan ja eristys tapahtui kuten tuolla ylempänä kerroin. 20 min uuton jälkeen verkkopussissa olevat lehdet oli helppo nostaa ylös. Vesimäärä oli niin iso, ehkä jotain 70-80 litraa, että lisäsin soodaa 100g, jotta pH nousi tarpeeksi korkeaksi, mutta uutto oli onnistunut hyvin, vaikka hetken jännitin, miten sain lämmön laskemaan kiehuvasta 50 asteeseen.. tarpeeksi vain kylmää vettä, niin onnistui.
Sinistä vaahtoa tuli valtavasti, ja ilmastinkin lopulta 20 minuttia, että varmasti kaikki esiasteet liittyivät yhteen indigotiiniksi. Natriumditioniittia käytin 30g, ja se pelkisti hyvin tunnin aikana liemen värjäystä varten.
Tällä 10 kilolla lehtiä värjäsin ensin kilon lankaa tumminta sinistä alla ja 600g kahta vaaleampaa sävyä, kaikilla kahdella dippauksella.
Syyskuun lopulla sain vielä toisen isomman erän, 6kg lehtiä, ja värjäys onnistui vielä silloinkin hyvin. Omia morsingon lehtiä olisi vieläkin ulkona, harsojen alla, saa nähdä, ehdikö enää värjätä niillä.
In English
I had to use my biggest dyepot, which uses wood, and the extraction happened like I wrote above. After 20 minutes the leaves were easy to lift up in a bag and the extraction was successul, even though I was anxious when I though first I couldn't get the temperature to go down quicly enough.. I did, when I added enough cold water:)
The amount of water was so big (70-80 litres), that I had to use 100g of washing soda to raise the pH high enough. I got a lot of blue foam, and I oxidized for 20 minutes to make sure all the indigotin was formed.
I used 30 grams of hydrosulfite to remove the oxygen from the bath and after one hour the bath was ready.
With this 10 kg of leaves I dyed 1 kg of darkest blue and 2 x 600grams of lighter ones, all dipped twice.
In the end of September I got another big batch, 6kilos of woad and they still gave good color with the same method. My own woad also has good leaves left, but I'm not sure if I have time to use them any more this fall.
Tämä vuosi tuntui olevan harjoittelua morsingolla värjäyksessä, ja vielä jäi ensi vuodeksi paljon kokeiltavaa, mm pelkistys hiivakäymisellä tai muulla käymismenetelmällä. Morsinko on hyvä indigon lähde, jos käytettävissä on peltoa ja pystyy kasvattamaan paljon morsinkoa, mutta pienessä puutarhassa (jos sinisen tarve on suuri) väritatar on riittoisampi indigokasvi minun mielestäni. Myös eristys on väritattarella helpompaa.. siis minulle:)
Aion silti jatkaa morsinkokokeilujakin, on mm mielenkiintoista nähdä millainen väri tulee luonnonvaraisesta morsingosta, jonka siemeniä sain, suhteessa viljeltyyn morsinkoon.
In EnglishThis summer seemed to go so fast, and a lot was left for next year, like woad fermentation vats. Woad is a good source of indigo, if you have a field and lot of space (that is if you need a lot of blue), but in a small garden I think japanese indigo is more economical, it gives so much more indigo.
Also extraction is easier with japanese indigo.. for me:)
I'm still going to continue experimenting and dyeing with woad, too, I got seeds from a native woad here in Finland, it will be interesting to see how it compares to the cultivated woad.
Ensiksi morsinkokokemuksia alkuvaikeuksien jälkeen.
Täällä kirjoittamieni värjäysten jälkeen kokeilin vielä useita kertoja menetelmillä, millä muut tuntuvat onnistuvan, mutta sain yleensä vain hyvin vaaleaa sinistä (vähän niinkuin yläkuvassa pikkuvyyhti), jos sitäkään. En edelleenkään tiedä miksi se ei toimi minulla, mutta lopulta lakkasin kokeilemasta ja tein seuraavalla tavalla, joka tuntui toimivan minulla joka kerta, tämä ohje on aika pitkälti sama kuin täällä:
1. Laitoin veden kiehumaan, niin, että se jo kiehui siinä vaiheessa kun keräsin lehdet.
2. Pesin lehdet yleensä kahteen kertaan, mutta en silpunnut niitä. En huomannut mitään eroa sillä olinko silpunnut ne vai en, tämä oli vain yhden kesän kokemus, joten voi sillä ollakin vaikutusta.
3.Valutin lehdet ja laitoin ne kiehuvaan veteen (veden piti kiehua kunnolla, pelkkä poreilu ei riittänyt), vesi juuri ja juuri peitti lehdet.
4. Kiehuminen lakkasi tässä vaiheessa, kun lehdet jäähdyttivät veden, yleensä n 80C, mutta n10 minutin sisään lämpö oli noussut takaisin poreilevaksi (95-100C)
5. Kun vesi oli kiehunut/poreillut reunoilta enintään 1-2min, otin kattilan pois lämmöltä ja annoin jäähtyä itsekseen, kunnes oli kulunut 15 min lehtien laittamisesta veteen (yleensä tässä vaiheessa lämpö oli taas tippunut n80C).
6. Sitten kaadoin sekaan kylmää vettä, jotta liemi jäähtyisi nopeasti. Näin oli minulle helpompaa kuin riittävän iso kylmä vesihaude, Kevin antoi vinkin tähän. Tämä täytyy ottaa huomioon alunperin veden määrässä, kattilaan pitää mahtua puolet lisää kylmää vettä. Liemi pitää saada jäähtymään 50C (tosin joskus lämpö oli muutaman asteen yli, enkä huomannut sillä olevan vaikutusta).
7.Kun lehtien laittamisesta liemeen oli kulunut 20 min, otin lehdet pois ja lisäsin pesusoodaa niin, että pH nousi 10een. Ennen pesusoodan laittoa liemi oli kellan-tai punertavan ruskeaa, ei kovin tummaa, mutta ei myöskään ihan vaaleaa ja pesusoodan lisäyksen jälkeen liemen väri muuttui metsänvihreäksi. Pidin 20 tai enintään 25 minuttia rajana, koska minulla oli huonoja kokemuksia pidemmästä ajasta, ainakin tällä menetelmällä. Jos en käyttänyt verkkopussia lehdille, niin silloin laitoin soodan suoraan tyhjän ämpärin pohjalle ja siivilöin liemen suoraan siihe, vinkki Tuovilta.
8. Ilmastin lientä seuraavaksi vatkaamalla 10-15 min, myös edestakaisin lorottaminen käy. Joskus sinistä vaahtoa alkoi muodostua vasta lähempänä 10 min, joskus sitä tuli ihan heti. Aina kuitenkin väriä tuli lankoihin, jos vain vaahtoa ilmaantui.
Tähän asti kaikki tapahtuu nopeasti ja oli kytättävä kelloa ja lämpömittaria, mutta tästä eteenpäin ei sitten ole mitään kiirettä:)
9. Seuraavaksi lisäsin natriumditioniitia, 15-25g riippuen liemen määrästä, ja annoin liemen seistä tunnin, jonka jälkeen pinnalla oli metallinhohtoinen kalvo ja liemi sen alla vihertävän keltaista.
10. Huolellisesti kostutetut langat sitten liemeen, ja 10-15 min kuluttua varovasti ylös, puristaen ylimääräisen liemen samalla takaisin. Annoin lankojen hapettua narulla 20 min ja toistin värjäyksen.
Yleensä sain tällä menetelmällä värjättyä 100g lankaa keskisiniseksi 500g:lla lehtiä, joskus jopa 400g lehtiä riitti hyvään väriin, lisäksi sain yleensä saman verran kahta vaaleampaa jälkiväriä.
Hankalaa, mutta kun se toimi minulla, niin jatkoin sitten tekemällä samalla tavalla jatkossakin.
Täytyy vielä lisätä, että muitakin uuttamistapoja siis on, ja nekin toimivat muilla.
In English
Finally a little something I have dyed during last couple of months.
First my experiences with woad after the initial difficulties.
Here I wrote first about woad and after that I tried several times the easier extraction which works for other dyers, but not for me: I usually got only very pale blue with it (like the little skein in the top picture), if even that. I still don't know why I can't make it work, but eventually I stopped trying and stuck to the method that gave me the best results every time.
This is how I did it, the recipe is from here:
1. I first put the water to boil, so that it was already boiling when I went to collect the leaves.
2. I washed the leaves twice, but I didn't cut or rip them. I didn't notice any difference wherheer the leaves were whole or not, but this is only my experience after only one summer, so I can be wrong.
3.I strained the leaves and put them in the boiling water (really hard boiling, not just simmer), there was water just enough to cover the leaves.
4.Now the water cooled down by the leaves, usually to 80C, but most of the time during next ten minutes the water was boiling again (95-100C)
5. When the bath had boiled/had bubbles rising from the edge or the pot for 1-2min at the most, I took the kettle away from the heat, and let it cool down by itself until 15 minutes had passed from the beginning when I put the leaves to the bath (by this time usually the temp had dropped down to 80C)
6. Then I added cold water to the bath, so that it would cool down fast. This was easier for me than to try to cool it down in cold bigger pot, Kevin gave me this tip. Now you have to remember to leave enough room for the cold water when you start the extraction, you need at least half the amount of cold water to the hot water. The temperature has to be down to 50C ( although sometimes it was couple of degrees hotter, and I didn't notice any difference).
7. When the time was 20 minutes from the beginning, I took the leaves from the extraction, and added washing soda so that the pH was 10. Before adding it, the color of the extraction was yellowish or reddish brown, not dark, but not very pale either, and after the addition of washing soda, the color changed to forest green. I kept the leaves in the extraction 20 min, or 25 min at the most. (If I didn't have the leaves in a bag, I put the washing soda in the bottom of another bucket and strained the bath through a sieve straight to the washing soda, and the color of the bath changed immediately)
8. Next I oxidized the bath for 10-15 minutes, also pouring it with a bucket works. Sometimes I didn't get blue froth until near 10 minutes, sometimes it formed right away, but I always got blue color to the yarns.
Until this point everything happened fast and I had to keep my eye at the clock and thermometer, but after this there is no hurry:)
9. Next I added sodium hydrosulfite, 15-25grams, depending of the size of the vat, and let it be for one hour, after which there was a coppery film over the liquid, and below the film, it was greenish yellow.
10. I added throughly wetted yarns to the bath, and after 10-15 minutes, took them up squeezing carefully the extra liquid back to the bath (or to another bucket). I let the yarns oxidize in the line for 20 minutes and then repeated the dyeing.
Usually I dyed with this method 100grams of yarn to medium blue with 500grams of woad leaves, and once even 400grams was enough. Besides the medium blue, I got the same amount of two lighter colors from the same bath.
This method isn't very simple, but it works for me and is reliable, so that is why I used it:)
And I have to add, that this is not the only method, there are others, which might work for you.
Nämä morsingot oli kasvatettu taimista ja istutettu maahan kesäkuun alussa, ensimmäisen sadon leikkasin heinäkun lopussa ja jo kolme viikkoa leikkuusta ne olivat kasvaneet takaisin, kuva yllä.
Tämä on ihan mutua, mutta jotenkin tuntui, että syyskuussa leikatuista lehdistä tuli vahvempi väri, vaikka ihan hyvää väriä silloin heinä-elokuun vaihteessakin sain. Täytyy ensi kesänä katsoa tarkemmin, kun nyt indigon eristys lehdistä on toivoakseni hallinnassa:)
Yhdestä taimesta tuli yhdessä leikkuussa 200-300g lehtiä, joten kahdessa leikkuussa satoa tuli aika tavalla omistakin taimista.
In English
I had grown these woad plants first in the greenhouse and then planted outside in the beginning of June, and I cut the first leaves in the end if July. The picture above is taken only after three weeks from the cutting, they grew back really fast. One plant gave 200-300grams of leaves in one cutting so the harvest was good, I think. I am not sure, but I have a feeling that I got darker colors from the second harvest in the end of August and in September, though I am pleased with the first extractions, too (the ones that succeeded). I have to compare the harvests better next year, now that I think I have the extraction under control:)
Syyskuussa sain viljelijäystävältäni Iirolta enemmän morsingonlehtiä, nämä oli kylvetty vasta kesäkuun puolessavälissä Jokioisilta saamistani siemenistä ja ne olivat kasvaneet pellolla mustalla muovilla peitetyssä penkissä. Muovi oli lähinnä rikkaruohojen torjuntaa varten, mutta antoi varmasti lämpöäkin. Nämä olivat aika kuraisia, joten lehtien pesu oli tarpeen.
In English
In September I got more woad leaves from a farmer friend Iiro (to whom I gave seeds I got in the woad seminar in spring, if you remember). These were sown in the middle of June and they had grown in the field in beds covered with black plastic, mostly to prevent weeds, but it must have added warmth, too. The leaves were pretty dirty, so washing them twice was necessary.
Pesun jälkeen laitoin lehdet verkkopussiin kokonaisina, yhteensä niitä oli n 10kg. Pussissa lehdet oli helppo nostaa pois liemestä.
In English
After washing the leaves, total of 10 kilos of them, I put them in sacks like in the picture above.
In the sacks they were easy to lift up from the bath.
Lehtiä oli niin paljon, että ne oli pakko laittaa isoon puilla lämmitettävään pataan ja eristys tapahtui kuten tuolla ylempänä kerroin. 20 min uuton jälkeen verkkopussissa olevat lehdet oli helppo nostaa ylös. Vesimäärä oli niin iso, ehkä jotain 70-80 litraa, että lisäsin soodaa 100g, jotta pH nousi tarpeeksi korkeaksi, mutta uutto oli onnistunut hyvin, vaikka hetken jännitin, miten sain lämmön laskemaan kiehuvasta 50 asteeseen.. tarpeeksi vain kylmää vettä, niin onnistui.
Sinistä vaahtoa tuli valtavasti, ja ilmastinkin lopulta 20 minuttia, että varmasti kaikki esiasteet liittyivät yhteen indigotiiniksi. Natriumditioniittia käytin 30g, ja se pelkisti hyvin tunnin aikana liemen värjäystä varten.
Tällä 10 kilolla lehtiä värjäsin ensin kilon lankaa tumminta sinistä alla ja 600g kahta vaaleampaa sävyä, kaikilla kahdella dippauksella.
Syyskuun lopulla sain vielä toisen isomman erän, 6kg lehtiä, ja värjäys onnistui vielä silloinkin hyvin. Omia morsingon lehtiä olisi vieläkin ulkona, harsojen alla, saa nähdä, ehdikö enää värjätä niillä.
In English
I had to use my biggest dyepot, which uses wood, and the extraction happened like I wrote above. After 20 minutes the leaves were easy to lift up in a bag and the extraction was successul, even though I was anxious when I though first I couldn't get the temperature to go down quicly enough.. I did, when I added enough cold water:)
The amount of water was so big (70-80 litres), that I had to use 100g of washing soda to raise the pH high enough. I got a lot of blue foam, and I oxidized for 20 minutes to make sure all the indigotin was formed.
I used 30 grams of hydrosulfite to remove the oxygen from the bath and after one hour the bath was ready.
With this 10 kg of leaves I dyed 1 kg of darkest blue and 2 x 600grams of lighter ones, all dipped twice.
In the end of September I got another big batch, 6kilos of woad and they still gave good color with the same method. My own woad also has good leaves left, but I'm not sure if I have time to use them any more this fall.
Tämä vuosi tuntui olevan harjoittelua morsingolla värjäyksessä, ja vielä jäi ensi vuodeksi paljon kokeiltavaa, mm pelkistys hiivakäymisellä tai muulla käymismenetelmällä. Morsinko on hyvä indigon lähde, jos käytettävissä on peltoa ja pystyy kasvattamaan paljon morsinkoa, mutta pienessä puutarhassa (jos sinisen tarve on suuri) väritatar on riittoisampi indigokasvi minun mielestäni. Myös eristys on väritattarella helpompaa.. siis minulle:)
Aion silti jatkaa morsinkokokeilujakin, on mm mielenkiintoista nähdä millainen väri tulee luonnonvaraisesta morsingosta, jonka siemeniä sain, suhteessa viljeltyyn morsinkoon.
In EnglishThis summer seemed to go so fast, and a lot was left for next year, like woad fermentation vats. Woad is a good source of indigo, if you have a field and lot of space (that is if you need a lot of blue), but in a small garden I think japanese indigo is more economical, it gives so much more indigo.
Also extraction is easier with japanese indigo.. for me:)
I'm still going to continue experimenting and dyeing with woad, too, I got seeds from a native woad here in Finland, it will be interesting to see how it compares to the cultivated woad.
Subscribe to:
Posts (Atom)