Wood ash lye and bark Tuhkalipeää ja puunkuoria

Väriainevarastojen järjesteleminen on jatkunut ja "löysin" erilaisia puitten kuoria varastoituna vuosien varrella: tammen, lepän, koivun ja pajun kuoria ja vielä viime kesänä saatuja paatsaman kuoria. Myös hyviä vihreitä kuivattuja tammen lehtiä löysin puoli jätesäkillistä, mutta muistelen niiden jääneen käyttämättä, koska väri ei ollut kovin ihmeellinen. Pitänee kokeilla uudestaan. Kuivatut lepänlehdet olivat muuttuneet ruskeiksi, toivottavasti eivät ole menneet kokonaan piloille.

Helen on kertonut blogissaan hienosta punaisesta, mitä hän sai käyttämällä paatsamankuoria tuhkalipeässä ja innosti minuakin kokeilemaan.
Etsin tuhkalipeän tekemiseen ohjeita ja löysinkin vanhoista suomalaisista värjäyskirjoista kaikista suunnilleen samanlaisen ohjeen: 1kg koivuntuhkaa, jonka päälle kaadetaan 8-10l kiehuvaa vettä, sekoitetaan ja annetaan seistä, kunnes väri kirkastuu, jolloin kirkas lipeä kaadetaan varovasti (siiviläkankaan läpi) omaan astiaansa. Voimakasta lipeää saadaan keittämällä tuhka ja vesi kunnolla.
Suomalaisissa ohjeissa puhutaan kaikissa koivuntuhkasta, mutta eurooppalaisissa ohjeissa kuulemma käsketään käyttämään tammen tai pyökin tuhkaa. Ehkä mikä tahansa lehtipuun tuhka käy?
Löysin myös netistä mielenkiintoisen Drea Leed'in tekemän englanninkielisen käännöksen 1685 julkaistuun saksankieliseen kirjaan "Ars Tinctoria Experimentalis, oder curieuse Wollkommene Endecken der Faerbe-kunst" ja siinä olevaan lukuun hyvän tuhkan arvioimisesta, säilytyksestä ja käytöstä, täällä . Tuhka on ollut aikoinaan tärkeää kauppatavaraa, jännä yksityiskohta tekstissä on myös viinitynnyreiden tuhka, jossa on mukana ollut viinikiveä, värjäreille tärkeää.

No, minä tein suomalaisten ohjeiden mukaan, tosin tuhkaa tuli suhteessa hiukan enemmän kuin ohjeessa mainittu yksi kilo. Vuorokauden kuluttua liemi oli kirkastunut ja pH vähintään 10, liuskani eivät näytä sen enempää. Kaadoin keltaisen lipeän eri astiaan. Olin olettanut sen olevan väritöntä, mutta se olikin keltaista, kuuluukohan tämä asiaan? Kuva lipeästäni alla.

In English
I have continued to organize my dyestashes and I "found" different kinds of tree barks, which I had stored over the years: bark from oak, birch, alder and willow, all local. And then alder buckthorn bark from last summer. There was a bag of good green dried oak leaves, but I think they were left because I didn't like the color they gave very much. I have to try again. Dried alder leaves had become brown, I hope they are not ruined, because I still have a lot of them.

Helen had written in her blog how she had gotten very good reds from bucthorn bark fermented in wood ash lye, and because of her, I decided to try it, too:)
I searched for instructions from old Finnish dye books how to make wood ash lye and they all had pretty much the same recipe: take 1 kg of birch ashes, pour 8-10 litres of boiling water over them, stir and then let it cool until the liquid is clear. Then decant the clear lye carefully through a sieve to another vessel. This is mild lye, but if you want a strong lye, then boil the ashes and water vigorously. In Finnish recipes all said birch ashes, but Helen wrote that European recipes used beech and oak ashes. Maybe any decidous tree ashes will do?

I also found intersting piece about ashes in the internet, this was translated by Drea Leed from an German book from 1685 "Ars Tinctoria Experimentalis, oder curieuse Wollkommene Endecken der Faerbe-kunst" and there was a part about how to determine good ashes and other instructions regarding ashes, here. Very interesting (also for a dyer a mention about ashes of the wine barrells containing cream of tartar), ashes must have been big industry back then.

Well, I made my wood ash lye according to the Finnish recipe, although I think I had a little more than one kilo of ashes. We burn birch in our kitchen stove and I have a lot of ashes available. Usually in the spring I spread them in my garden, I wonder if the ashes used to make lye are good to that any more (to raise the pH of the ground)?
Anyway, after 24 hours the liquid was clear and pH was at least 10, my indicator doesn't show higher than that. I poured the yellow liguid to another bucket. I had thought it would be colorless, but it was quite dark yellow. Is it supposed to look like this (picture below)?

Resepti paatsamankuori värjäykseen tuhkalipeällä käyttämällä, oli Cardonin Natural Dyes-kirjassa. Se oli perinteinen hollantilainen ohje seuraavasti: vuoden vanhaa kuorta liotetaan 9 päivää lämpimässä pyökintuhkalipeässä. Sitten langat upotetaan, jota pidetään viikko 40-50C. Hmm, ohje ei kerro siivilöidäänkö kuoret pois ennen lankojen laittoa liemeen...

Ajattelin kokeilla tätä ensin n 4 vuotta vanhoilla tammenkuorilla, joita minulla on eniten. Niistä tuli kolme kokeilua: A.200g tammenkuoria lasipurkissa Sinolissa B. 1,5kg tammenkuoria ämpärissä ja päälle tavallista vettä C. 1,5kg tammenkuoria kattilassa ja niiden päälle tuli koivuntuhkalipeää, jonka pH oli 10 laittaessa. Tätä viimeisintä kattilaa olen pitänyt puuhellan kulmalla, jossa mössön lämpö on liikkunut 25-45C. Öisin, kun hellassa ei ole tulta, lämpö laskee noin alas, toivottavasti ei liikaa. Olen päivittäin sekoitellut mössöjä ja lipeäkattilassa nousee vähän kupliakin:) Alla kuva punaisessa ämpärissä olevasta vedessä likoavista tammenkuorista ja toinen, missä on kattilassa lipeäliemessä. Jälkimmäisen liemi on selvästi punaisempaa, kuin vedessä oleva keltaisempi liemi. Jännä odottaa mitä näistä tulee. Ne ovat nyt seisseet neljä päivää, vielä viisi lisää. Kattilan pH on laskenut 8:an, pitäisiköhän sihen lisätä lipeää???

In English

The recipe for dyeing with buckthorn bark and wood ash lye was in Dominique Cardons book Natural dyes and it is a traditional recipe from Holland: "dry 1-year old bark is left to soak for 9 days in warm beech ash lye. The wool is then immersed in the dye bath for a week at the temperature of 40-50C . Hmm, it doesn't say if the bark should be strained or left in with the wool?

I first decided to experiment with oak barks, because I had them so much. These were about 4 years old barks from Finnish trees, Quercus robur. I had three experiments: A. 200grams off oak bark put in a glass jar to soak with denatured alcohol (Sinol) B. 1.5kg of oak barks in a bucket with plain water C. 1,5kg of oak barks in a kettle with birch ash lye. I have kept the barks with lye in the corner of our kitchen stove (we have a big stove using fire which also keeps our kitchen warm in the winter) where the temperature has been 25-45C. In the nights it goes to 25C, I hope that is not too little. In the pictures below the red bucket is oakbark with water, it is more yellow than the kettle with the oak bark and lye, which is dark red. I really hope I can get that color to the wool also! They have now been fermenting for four days, five more to go, and in the kettle there are bubbles when I stir the barks, but the pH has gone down to 8. Should I add more lye to it??

Tammenkuori sisältää 12-16% tanniineja (parkkihappoja), joita on Cardonin kirjan mukaan paljon erilaisia. Tanniinit jaetaan kahteen pääryhmään: 'hydrolysable tannins' ja 'condensed tannins', näitä kutsutaan myös proanthosyanideiksi. Ensin mainitut tanniinit antavat keltaisia ja ruskeita värejä, raudan kanssa harmaita ja mustia. Jälkimmäiset tanniinit ovat mielenkiintoisia, Cardonin mukaan punaruskeita tanniineja, 'phlobatannins' muodostuu proanthosyanideista hapettumalla miedosti emäksisessä ympäristössä. Tätä kemiallista prosessia on vasta viime aikoina alettu ymärtää ja osaa lopputuloksena muodostuvista yhdisteistä ei ole vieläkään tunnistettu. Mikäli nyt ymmärsin itse oikein kirjaa, niin koska näin muodostuvat phlobatanniinit ovat vähemmän vesiliukoisia kuin proanthosyanidit, ne olisivat myös kestävämpiä värejä.

Vanhoissa suomalaisissa värjäyskirjoissa on ohjeita, joissa kuorilla värjättyjä lankoja laitetaan värjäyksen jälkeen puolesta kahteen tuntiin koivuntuhkalipeään, jolloin väri muuttuu punertavammaksi, mutta mm Hassi sanoo, että näin saatu väri ei ole kovin kestävä. Voisiko olla, että kuoria emäksessä pidempään liotettaessa ENNEN värjäystä väriaineet muuttuvat paremmin uusiksi yhdisteiksi, jotka olisivat myös kestävämpiä? Cardonin mukaan tanniinivärit yleisesti ottaen ovat hyvin kestäviä.

No, katsotaan miten värjäys onnistuu ja millaisia värejä tulee.. ja miten ne sitten kestävät valoa. samanlaista kokeilua on tarkoitus tehdä muillakin kuorilla, mutta puuhellatila on rajallista eikä kattiloitakaan ole montaa, joten muiden vuoro tulee myöhemmin.

Isossa padassa olen viime viikolla värjännyt krappia, että saan punaisia värejä lisää tarvikepaketteihin.

In English

Oak bark contains 12-16% tannins, which Cardon says there are a lot of different kinds. Tannins are divided into two main groups: 'hydrolysable tannins' and condensed tannins, which are also called proanthocyanidins. The first group gives yellows and browns and also in the presence of iron blacks and greys. Condensed tannins are very interesting, according to Cardon these reddish colored tannins, phlobatannins, are formed from preanthocyanidins by a process of oxidation, catalysed in mildly alkaline conditions. This chemical process is only recently understood and some of the compounds that are formed are not still identified.

Phlobatannins that are formed this way are less soluble in water than proanthocyanidins and if I understood correctly, they are thus more stable dyes. Correct me I am wrong!

In old Finnish dyebooks there are recipes for barks that say that after dyeing, the fibers should be put to birch ash lye for 30minutens to two hours, depending on the recipe. However Terttu Hassi's book (she is a famous Finnish dyer and her book is from 1980s) says that orange colors obtained this way are not very lightfast.

Could it be that when you soak the barks in the lye BEFORE dyeing and for a longer time, the molecules in the tannins (or other dyestuffs) change to something more stable (it seems that way) and this is better way than just to soak wool in lye after the dyeing?

Anyway, Cardon says that tannin dyes are very colorfast dyes! Well, we'll see how my dyeings turn out, what colors I get and how fast they are. I am going to experiment with other barks that I have also, only I don't have enough stove space and kettles to do it at the same time. In my big dye pot I have dyed last week with madder, I need more reds for my mitten kits:)