Wednesday, October 7, 2015

Dyeing with frost bitten japanese indigo 2 Värjääminen paleltuneilla väritattarilla 2


Vielä hiukan sinisiä värjäyksiä. Leikkasin ensimmäiset väritattaret värjäykseen elokuun lopulla ja koska syyskuu oli niin lämmin niin ne ehtivät kasvattaa aika kivasti uutta lehdistöä. Koskaan aiemmin en ole saanut niistä toista satoa, aina ennen halla on tullut jo syyskuun puolella ja palelluttanut lehdet. Nyt kasvuaikaa ensimmäisen ja toisen leikkuun välillä oli viisi viikkoa ja se näytti riittävän antamaan ihan kohtalaisen tumman värin lankoihin. Tosin voi olla, että minulla oli enemmän lehtiä koska keräsin nyt versot varsineen kaikkineen, ja kokonaispainoa oli hiukan hankala verrata pelkkinä lehtinä kerättyihin. Alla olevassa kuvassa miltä kasvusto näytti ennen leikkuuta.

IN ENGLISH
Once more about blue dyeing. I harvested the first japanese indigo in the end of August and because September was quite warm and sunny they had time to grow more new leaves. I have never before gotten a second harvest outside here, there have always been frosts in September which has damaged the leaves. Now there was five weeks between the first and second harvest and it seemed to be enough to give a good color to my yarns. I might have used more leaves now than earlier, because the stems were still quite soft and I put the leaves with stems in the pot while normally I strip the leaves from the stems. Below is the a picture how that batch of japanese indigo looked like before the second harvest.


Eilen aamulla oli sitten ollut tämän syksyn ensimmäinen hallayö. Tätä osasinkin odottaa ennusteiden mukaan ja olin jättänyt edellispäivänä pienen määrän väritatarta keräämättä tarkoituksena kokeilla sitä paleltumisen jälkeen. Toissa syksynä kokeilin myös värjäystä paleltuneilla lehdillä, siitä täällä. Silloin en ollut oikein tyytyväinen lopputulokseen.

Nyt sitten syyskuussa amerikkalainen Deb McClintock julkaisi erinomaisen blogipostauksen indigon uuttamisesta kuivatuista väritattaren lehdistä. Hänen tietonsa pohjautuivat  pienenä painoksena julkaistuun John Marshall'in kirjaan Dyeing with Fresh Leaf Indigo , sekä John Marshallin kursseihin. John on kuuluisa japanilaisten värjäystekniikoiden asiantuntija. Kirjasta tulee mahdollisesti jatkossa hiukan edullisempi versio, se täytyy sitten ehdottomasti sitten hankkia. John Marshall on myös kirjoittanut aiheesta tänne, Turkey Red Journal'iin. Debin blogipostaus löytyy täältä.

Kun väritattaren lehdet kuivataan, niin lehdissä olevat indigon esiasteet vapautuvat, mutta samalla kiinnittyvät lehtiin muuttaen lehdet tummansinisiksi. Käsittäkseni indigo on silloin muuttunut indoxylistä indigotiiniksi, mikä ei ole enää vesiliukoista. Perinteisellä japanilaisella kompostointimenetelmällä (sukumo) lehdissä oleva indigotiini on saatu jälleen irti lehdistä ja sellaiseen muotoon, että sitä voidaan käyttää värjäykseen, mutta aiemmin on ollut se käsitys, että muulla tavoin  indigoa ei pysty irrottamaan kuivatuista lehdistä. Siksipä tämä John Marshallin  julkituoma menetelmä onkin niin mielenkiintoinen ja tärkeä. Kiitos Deb, että kokeilit ja kirjoitit siitä!

Koska väritattaren lehdet jäätymisen jälkeen sulaessaan näyttävät samalta siniseltä kuin kuivatut niin ajattelin, että menetelmä voisi toimia myös paleltuneilla lehdillä.

IN ENGLISH
Yesterday morning I woke up to the first killing frost this autumn. I had expected this and when I harvested the last of japanese indigo, I left a small amount of it to grow, for experimenting it after it had been frost bitten. In the autumn of 2013 I had already tried to get blue from frost bitten leaves, but I wasn't very satisfied then. About it here.

A few weeks ago in September Deb McClintock wrote a marvelous blog post about how to extract and dye blue with dried leaves of japanese indigo. Her information was based on John Marshall's limited edition book Dyeing with Fresh Leaf Indigo, and on the courses she had taken with John Marshall. He is a  famous expert on japanese dyeing techniques. When a little cheaper version of the book becomes available I will have to buy it. John Marshall has also written about japanese indigo here, to Turkey Red Journal. Deb's blog posting about this is here.

When the leaves of japanese indigo are dried the indigo precursors in them are released but at the same time they attach to the leaf turning it blue. As I understand then indoxyl has changed to indigotin which is not soluble in water any more. With traditional japanese composting method (sukumo) indigotin has been changed again to a form where it can be used for dyeing, but previously it has been thought that that is the only way to release the indigotin from dried leaves. That is why this John Marshall's method is so interesting and important. Thank you Deb for trying it and writing about it!

After frozen japanese indigo leaves melt they turn blue just like when they are dried, and so I thought that this method might work also with frost bitten leaves.


Väritattaren jäätyneitä lehtiä aamulla, jolloin ne olivat vielä vihreitä. Myöhemmin päivällä lämpötilan noustessa ne sulivat ja muuttuivat tumman sinivihreiksi.

Japanese indigo leaves early in the morning when they were still frozen and hadn't yet turned blue. Later in the day when temperature rose above freezing point they melted and turned dark blueish green.


Tässä sitten miten tein tämän.
Lehdet olivat niin lötköjä, että niitä ei oikein voinut riipiä irti varsista, joten laitoin ne kattilaan varsineen päivineen. Lehtiä ei ollut paljoa, vain varsien kanssa 600g.

IN ENGLISH
Here is how I did this.
Leaves were so slimy that they were difficult to strip from the stems, so I put them in a kettle with stems. I didn't have very much leaves, only about 600grams with the stems.


1. Kaadoin lehtien päälle vettä (n 2l), että ne juuri peittyvät. Nostin lämpötilan kiehuvaksi, mihin meni puolisen tuntia koska en uskaltanut laittaa levyä heti täysille. Debin ohjeen mukaan hän haudutti lehtiä 20 minuttia, minä siivilöin lehdet kun ne alkoivat poreilla (jälkikäteen ajateltuna liemen olisi ehkä kannattanut hautua pidempään, tai kiehua). Tämä kellanruskea liemi sisältää muita väriaineita kuin indigoa, ja se kaadetaan pois (tai voi sillä värjätä erikseen kellertävää), mutta lehdet säästetään.

2. Lehtien päälle laitetaan uusi puhdas vesi, johon lisätään kidesoodaa ja hydrosulfiittia (natriumditioniittia). Kahteen litraan vettä lisäsin n 12g kidesoodaa ja 6g hydrosulfiittia. Tarkoitus on, että emäksisessä vedessä hydrosulfiitti irrottaa indigotiinin lehdistä liemeen. Liemi kuumennetaan taas kiehumispisteeseen, missä sen annetaan olla 10 minuuttia. Minä pidin lientä alle kiehumisen kunnes liemessä näky tyypillistä indigon kuparinhohdetta päällä (alla oleva kuva), minkä jälkeen siivilöin liemen.

IN ENGLISH
1. I poured water to the leaves (2 litres), so that water just covered them. I raised it to boil which took 30 minutes, because I didn't dare put it to full heat at first. According to Deb, she simmered the leaves for 20 minutes, I strained the leaves when the water started to  bubble (in the hindsight I should have let it simmer longer). This brownish yellow bath is now discarded because it contains other colorants than blue (or you can dye beige/yellow with it). Save the leaves.

2. Pour fresh water over the leaves and add washing soda and reducing agent (I used hydrosulfit) to it.  For two litres of water I used 12grams of washing soda and 6 grams of hydrosulfit. I believe that the idea is that the reducing agent releases indigotin from the leaves in hot alkaline bath.
The bath is raised to simmer (or boil, but I simmered) where it is kept for 10 minutes. I kept it at simmer until there was a typical coppery glow on the surface of the bath (picture below), and then I strained the bath.


Alla kuvassa siivilöity liemi tästä 2 vaiheesta.

Below is the strained bath from the phase 2.


3. Toistetaan vaihe 2. Debin ohjeen mukaan kidesoodaa ja pelkistävää ainetta laitetaan nyt vain puolet ensimmäisestä kerrasta, mutta minä unohdin tämän ja laitoin saman määrän. Tämä liemi sitten siivilöidään, kun indigo on irronnut lehdistä.

4. Toistetaan vielä kertaalleen uutto kidesoodan ja hydrosulfiitin kanssa. Lopuksi siivilöidyt liemet 2,3 ja 4 yhdistetään ja tässä on valmis liemi värjäykseen.

IN ENGLISH
3. repeat the phase 2. According to Deb use only half the amount of washing soda and reducing agent, but I forgot it and used the same amount as in the beginning. After the bath shows coppery indigo again, it is strained.

4. Repeat the extraction the third time with washing soda and reducing agent. In the end combine the strained baths 2,3 and 4 and this is the bath ready for dyeing.


Laitoin liemeen vain yhden vyyhdin lankaa, koska lehtiä oli niin vähän. Kuva alla. Liemeen oli kehittynyt aika paljon vaahtoa pinnalle, mutta liemi itsessään oli hyvä kellanvihreä niinkuin indigon kanssa kuuluukin (ehkä jopa liian keltainen joten ainakin pelkistävää ainetta oli riittävästi liemessä), ja niinpä en lisännyt enää hydrosulfiittia. Ehkä olisi kannattanut odottaa hiukan kauemmin, että liemen pinnalla oleva vaahtokin olisi pelkistynyt, mutta ihan ok tuli näinkin, värjäsin langan kolmella 10 minutin dippauksella.

IN ENGLISH
I put only one skein of wool to the bath, because there were not very much leaves in the beginning. Picture below. There was quite a lot of blue foam on top of the bath, but the bath below was the right color of greenish yellow (perhaps even a bit too yellow so there was enough of reducing agent in the bath), so I didn't add more hydrosulfite.  I should have waited  a bit longer for the reducing agent to work, but I put the yarn to the bath, three 10 minute dips.


Liemessä oli indigon lisäksi keltaisia väriaineita (eli en ollut hauduttanut vaihetta 1 tarpeeksi kauaa) ja lanka näytti ensin turkoosinvihreältä kuten kuvassa alla, mutta koska lanka oli purettamaton niin keltainen väri ei tarttunut pysyvästi vaan lähti pois pesussa värjäyksen jälkeen ja lopputulos oli normaali indigosininen, vaikkakaan ei kovin tumma.

IN ENGLISH
In the bath there were still also some yellow colorants (because I didn't simmer long enough in phase one), and the yarn looked teal blue after dyeing, picture below, but because there was no mordant in the yarn, the yellow color washed away when I washed the yarn after dyeing. The final color in the yarn was normal japanese indigo blue, though not very dark.



Yllä olevassa kuvassa näillä paleltuneilla lehdillä värjätyt langat. Vaalein vihreä oli tässä vaiheessa vielä pesemättä ja sen sävy muuttui sinisemmäksi pesun jälkeen.

Alla olevassa kuvassa kaksi vasemmanpuolimmaista lankaa ovat paleltuneilla värjättyjä, kaksi oikean puolimmaista on värjätty pari päivää aiemmin samasta penkistä kerätyillä toisen sadon väritattarilla. Niistä tuli tummempia koska olin käyttänyt enemmän lehtiä lankamäärää kohti.

IN ENGLISH
Yarns in the picture above were dyed with these frost bitten japanese indigo leaves. The pale greenish was not yet washed when I took  the picture, and when I washed it, it became more blue.

The two yarns on the left in the picture below were the ones dyed with frost bitten leaves and the two skeins on the right were dyed with the second harvest japanese indigo from the same bed couple of days ago. They became darker because I had used more leaves per weight of the yarns.


Olin nyt myös kuivannut jo syyskuussa muutamia kiloja väritattaren lehtiä uusia kokeiluja varten myöhemmin talvella tai ensi keväänä. Kuivatuilla väritattaren lehdillä värjäys tehdään siis samalla tavalla kuin mitä nyt tein näiden paleltuneiden kanssa. Varmasti värjäyksen ja uuton yksityiskohdissa on vielä paljon opittavaa, mutta tästä on hyvä alkaa:)

IN ENGLISH
I have also dried already in September couple of kilos of japanese indigo leaves to experiment this method later in the winter or next spring. Dyeing with dry japanese indigo leaves is done the same way I did now with frost bitten leaves. I'm sure there are still details I need to figure out about this method, but this is a start:).

21 comments:

  1. Now this is absolutely new to me, will have to learn this procedure to use it.
    Thanks for sharing :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. This was also new to me, but it made sense when I started to think about it.

      Delete
  2. I love all the colors - even the teal green. It's a very nice green, and having a range of hues and values is always good. I look forward to seeing your research results in the future!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Thanks Sandra, I love all the hues too:)

      Delete
  3. Tämähän oli mielenkiintoinen juttu. Samoin se, jos kuivatuilla lehdillä voi värjätä myöhemmin. Kemia on ihmeellistä

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinonkin, ja kun ajattelen sitä niin on se ihan järkeenkäypää näin:) Indigo on kiinnittynyt jäätymisen tai kuivaamisen jälkeen lehtiin vähän samalla lailla kuin olisi kiinnittynyt lankoihin tai kankaaseen ja se saadaan siitä irti samalla lailla kuin jos poistaisi värin langoista. Ja kun se on taas liemessä indigovalkoisena niin sitten voidaan kiinnittää uudelleen lankoihin,

      Delete
  4. Erittäin kiinnostava menetelmä! Tästä riittää kokeiltavaa varmasti useammaksi vuodeksi.
    Ja vau millainen tuo John Marshallin kimonon muotoon leikattu silkkikantinen kirja on.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, hän on kyllä mestari:) Kokeiltavaa tosiaan riittää, lämpötilojen kanssa ensin alkuun ja myös noiden kemikaalien määrien kanssa. Entäs toimisiko fruktoosi tässä.. kaikenlaista mietittävää:)

      Delete
  5. Olet sinä Leena melkoinen taikuri! Toivon, että ehtisin kokeilla tuota systeemiä omilla paleltuneillani! Uskomatonta, miten löydät / kehität kaikki ne menetelmät, joita olet auliisti jakanut meille lukijoillesi. On ihan mahtavaa, että blogisi on ympäri maailmaa niin luettu ja arvostettu! Kiitos sinulle, että jaksat kertoa kokeiluistasi.
    Larisa

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Larisa, tästä menetelmästä kunnia kuuluu John Marshall'ille, joka oli kerännyt 70-luvulla Japanissa ollessaan vanhoja värjäykseen ja tekstiileihin liittyviä kirjoja ja hän oli niistä löytänyt tämän menetelmän (tai jotain mistä sitten sovelsi menetelmän). Internet-aikakautena tieto sitten leviää paljon nopeammin kuin ennen ja mitä useampi kokeilee uusia tekniikoita niin siitä sitten löytyvät ne toimivimmat menetelmät. Toivottavasti tästä minunkin kokeilustani on apua jollekin muulle:)
      Tietysti tuoreilla värjääminen on parasta, mutta on silti hyvä tietää, että kaikki ei ole menetetty jo lehdet paleltuvat tai jos joutuu kuivaamaan ne.

      Delete
  6. Very impressive! Thank you for this information.

    I have a single big pot of Japanese indigo. I'm not sure it's ready to harvest -- the tips of the leaves are turning red, but I don't see any blue when I crush the leaves.

    What do you think? We may or may not get frost in the next month -- I'm in a maritime climate.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Thank you:)
      It is best to dye with the leaves before the frosts if you have time. Red tips in the leaves is a sign that the plant has some problems, perhaps it has not enough nutrients, or had been too dry or too wet, something like that. When grown in pot it might be a good idea to fertilize it more. I have read that the plants with red tips don't have so much indigo in them, but it has happened to me, too, and it is still worth to dye with them. They can give paler blue, but still blue:) The leaves turn blue when bruised only when there is a lot of indigo in the leaves so if there is only some indigo it may not show when bruised.
      I hope your dyeing succeeds:)

      Delete
    2. Thank you for your helpful comments!

      We had a drought, so even though I watered the indigo daily, it may not have been wet enough -- it only started growing well when the fall rains came. I will grow it in a garden bed next year.

      Delete
  7. Jälleen aivan uskomattoman hienoa tietoa teiltä osaajilta! Tätä tietoa tulen varmaan testaamaan kuivattujen lehtien kanssa! Kiitos Sinulle !!!

    ReplyDelete
  8. kiitos Leena tästä mielenkiintoisesta postauksesta! ilmeisesti menetelmä toimisi myös kuivattujen morsingonlehtien kanssa?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Ilona. En ole varma, että se toimisi morsingon kanssa, koska morsingon lehdet kuivuessaan pysyvät vihreinä eli indigon esiasteet eivät muutu indigotiiniksi kuivuessa. Luulen, että morsingon lehdet pitäisi rikkoa (tehdä ns morsinkopalloja), jotta esiasteet vapautuisivat ja muuttuisivat indigotiiniksi, silloin ainakin tämä systeemi toimisi. Mutta tätä pitäisi tietysti kokeilla myös morsingolla:)

      Delete
    2. Ilona, jos satut vielä lukemaan tämän, niin nyt kun morsingonlehdet ovat saaneet aika paljonkin pakkasta, niin näyttää siltä, että indigo niissä on vapautunut ainakin osittain ja kiinnittynyt lehtiin, lehdet näyttävät silmämääräisesti tummemmilta kuin ennen, eli jos lehdet nyt kuivaisi niin tämä systeemi voisi toimia niille.

      Delete
  9. Thanks so much for detailing all your experiments! This is exciting for me and my little indigo patch. I've always just worked from the fresh leaves but this method will allow me to save dried leaves for later use.

    I also had some red tips on the plants this summer. For once we had great sun and hot weather but that made it difficult to keep the plants watered sufficiently. They hate to dry out! I think they could have used more fertilizer too. Also they started flowering the earliest ever (mid-August). Probably another sign that the plants were stressed. The good news is now I have lots of seeds to try again next year!

    ReplyDelete
    Replies
    1. I agree that japanese indigo hates to dry out. That happened with me too in one bed this year, and though I got blue from that bed, it wasn't as dark as from plants form other beds which were growing better.

      Delete
  10. ♥ all the different colors& values you got esp. the light teal.excellent post, thank you.

    ReplyDelete