Saturday, January 13, 2018

Week 2 Ostrich fern fertile fronds Viikko 2 Kotkansiiven itiölehdet


Tämän viikon värjäyksestä tulikin iloinen yllätys.
Minulla kasvaa puutarhassa kotkansiipeä (Matteuccia struthiopteris), joka on kyllä luonnonkasvi, mutta olen istuttanut sitä varjopenkin reunaan, sehän on niin komea saniainen. Kotkansiipi tekee kesällä isot lehdet, jotka lakastuvat syksyllä, mutta sitten itiöpesäkkeitä varten se tekee syksyllä erilaiset talveksi törröttämään jäävät itiölehdet, joista itiöt sitten keväällä leviävät.
Keräsin noita kovia itiöpesäkelehtiä, kuvassa yllä, ja kokeilin niillä värjäystä. Kuvassa näkyvät lakastuneina kesäiset varsinaiset lehdet ja itiölehdet pystyssä. Mistään kirjasta en löytänyt tietoa, että näillä olisi värjätty, vaikka muiden saniaisten, kuten sananjalan tai kampasaniaisen lehdillä voi värjätä kesällä kellanvihreää.

IN ENGLISH
This week's plant gave me a nice surprise.
Ostrich fern (Matteuccia struthiopteris) grows in wild here in Finland, but I have planted it also in the garden. It is such a good and big plant for shade. Summer leaves are big and they die in the autumn, you can see the remnants of them in the picture above. The brown hard leaves still up are the fertile fronds which develop in the autumn and release the spores in the next spring.
As you can see,  the snow from the autumn had melted away and right now there is hardly any snow, but the ground is frozen.
I collected those fertile fronds, and dyed with them. I couldn't find any information in dye books that they could be used for dyeing. Green summer leaves of other ferns can be used for greenish yellow in early summer.


Keitin itiövarsia hiljaisella tulella pari tuntia ja annoin jäähtyä seuraavaan päivään. Aluksi näytti, ettei niistä irtoa mitään väriä, mutta lopulta liemi olikin tumman punaruskea. Ihan lupaavan värinen.

IN ENGLISH
I simmered fronds for about two hours, and let the bath cool until next morning. At first it looked like they would not release any colour, but in the end the bath was nice reddish brown. very promising.




Itiövarsia oli 350g, ja laitoin siivilöityyn väriliemeen 35g aluna-viinikivipuretettua lankaa. Vasta kun lämpö oli noussut 80°C alkoi väri tarttua lankaan liemestä ja annoinkin langan olla siinä yön yli. Aamulla lopputulos oli tosi nätti melko voimakas persikankeltainen! Tumma pikkuvyyhti oli rautaesipuretettu ja vaalea pieni oli purettamaton eli ilman puretusta näiden väri ei tarttunut lankaan juuri lainkaan. Kokeilin myös jälkiväriä, mutta vaikka liemi oli tumma, niin väristä tuli melko vaalea eli ensimmäinen värjäys oli paras.

IN ENGLISH
I had 350g fertile fronds and I put 35g of alum-cot mordanted yarn in the strained bath. Only after the temperature of the bath was close to simmering, the yarn started to take colour, and after simmering for an hour I let it cool in the bath overnight. In the morning the result was very nice and surprisingly strong peachy yellow! The darker little skein was premordanted with iron, and the pale small skein was unmordanted, so without mordant colour  from this plant would not attach hardly at all. After bath gave quite pale colour to yarn even though the bath itself still looked dark, so only the first bath was worth dyeing.


Monday, January 8, 2018

Week 1: Norway spruce Viikko 1: Kuusen havut


Vuoden ensimmäisellä viikolla keräsin ulkoa tavallisen metsäkuusen havuja värjäykseen. Riivin isoista oksista pienempiä oksia, mutta en pilkkonut neulasia sen kummemmin. Kuusenhavuilla värjäämisestä on myös vanhemmissa suomalaisissa värjäyskirjoissa, joissa siitä sanotaan saavan vihertävänkeltaista. Minä olen värjännyt aiemminkin kuusenhavuilla ja aina saanut tuon värin mitä nytkin eli ei yhtään vihertävä. En tiedä voisiko vaikka ihan nuorilla kuusen havuilla saada vihreämpää. Heti tuli mieleen, että pitäisi kokeilla eri aikoihin vuodesta samalla kasvilla.

IN ENGLISH
The first week of January I  collected some Norway spruce branchlets and needles for dyeing. Norway spruce (Picea abies) is one of the most common trees in Finland, and also older Finnish dyebooks say it can be used for dyeing, giving greenish yellow. I have dyed with it earlier, too, and always gotten the same colour I got now. I don't know if time of year might make a difference and the new shoots would give more greenish yellow. Another project would be to try the same plant material different times of year.


Havut ennen keittoa.

Before boiling.


Keiton jälkeen

After boiling




Havuja oli kilo/100g lankaa. Havuja keitetty kaksi tuntia ja ne saivat jäähtyä liemessä yön yli.
Kellertävä lanka oli esipuretettu alunalla ja viinikivellä, pieni vihreänharmaa näyte oli pelkällä raudalla esipuretettua 1,5% rautavihtrilliä. Jälkimmäisestä tuli mielestäni ihan kiva väri, kivempi kuin ison vyyhdin beigenkeltainen.

IN ENGLISH
I used one kilo of spruce branches to 100g of yarn, boiled the branches for two hours and let them cool in the bath overnight. The yarn mordanted with alum and cream of tartar was dyed the next day. Small greenish grey sample was premordanted with iron, 1,5% iron. I think it turned out even nicer than the beige/yellow bigger skein.

Sunday, January 7, 2018

Dye pots and Week Project 2018 Värjäysastioita ja Viikkoprojekti 2018


Joku varmaan luulee, että kun myyn lankoja, niin minulla on täällä pieni lankavärjäämö, melkein tehdas, mutta todellisuudessa värjään aika alkeellisesti ja käsityömäisesti. Suurimman osan värjäyksistä teen ulkona keväällä, kesällä ja syksyllä.  Vanhan ison puulämmitteisen patani ulkokuori alkaa hajota ja pitäisikin korjata, mutta viime kesänä sain myös toisen ihan uuden padan. Kyllä olikin mukavaa, kun siinä vesi lämpeni tosi nopeasti verrattuna vanhaan.

IN ENGLISH
Someone may think that because I sell my yarns, I have a small factory here, but no, in reality my dyeing is quite primitive, I am a craft dyer. Most of the dyeing I do outside during spring, summer and autumn months.
My old wood burning big pot is not so good any more and needs repairing, but last summer I got a brand new big wood burning pot, and it is so good!


Värjään paljon myös sähköllä kuistilla, mistä on näkymä puutarhaan päin.

I dye a lot also in the porch with a nice view towards the garden.


Lisäksi värjäyksiä on purkeissa ja ämpäreissä, liemiä valmistumassa tai lankoja värjääntymässä kesällä ulkolämpötiloissa ja kasvihuoneessa.

There are also many jars and buckets full of dyes fermenting or yarns dyeing in the summer in outside temperatures and in the greenhouse.




                        -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Olen monta kertaa kirjoittanut, että pääosa värjäyksistäni on indigolla, joko omalla kasvattamallani tai jauhemaisella, krapilla ja kokenillilla, hiukan keltaista resedalla tai pensasväriherneellä, koska nämä ovat kestävimpiä värejä ja myös koska niitä menee tarvikepaketteihin.  Ja vähän samettijalka- ja verihelttavärjäyksiä. Viime vuosina en ole ehtinyt tehdä juuri lainkaan kokeiluja (mitkä olisivat niitä kivoimpia), mutta joulukuussa aloin ajatella, että jospa ensi vuonna tekisin jotain, edes vähäsen,  eri tavalla.
Meillä on iso tontti, neljä hehtaaria, jossa kasvaa monenlaisia kasveja, joita voisi käyttää värjäykseen. Laskin, että pelkästään erilaisia luonnonvaraisia puita on 16 eri lajia, lisäksi puutarhassa kasvavat istutetut puut ja pensaat ja muut kasvit. Ruohovartisia kasveja on vaikka mitä, koska tontille mahtuu erilaisia biotooppeja metsästä rantakaislikkoon ja kosteaan niittyyn. Monia kasveja ei voi kerätä kilokaupalla isoihin värjäyksiin, mutta pieniä koevärjäyksiä voi helposti tehdä. Välillä minulle on myös tullut (itse aiheutettuja!) paineita siitä, että kaiken pitäisi olla hyvin perusteellista. Pitäisi tehdä kaikki mahdolliset vaihtoehdot aina kyseessä olevasta kasvista, mutta nyt ajattelin antaa itselleni tilaa siinäkin suhteessa, ja nämä nyt tulevat  värjäykset ovat vain näytteitä, ja myös inspiraation lähteitä itselle ja ehkä muillekin, vaikka samoja kasveja ei välttämättä löydykään kaikkialla.

VIIKKOPROJEKTI 2018
Tänä vuonna yritän tehdä joka viikko yhden pienen värjäyksen jollain omalta tontilta saadulla luonnonvaraisella kasvilla.  Talvikuukaudet voivat olla vaikeita, saa nähdä keksinkö värin lähteitä koko talveksi vai käytänkö myös jotain kuivattuja kasveja, saa nähdä. Tästä voi kuitenkin tulla ihan mielenkiintoista. Varoituksena täytyy mainita, että todennäköisesti suurin osa oman tontin kasveista antaa jonkin sortin keltaista:)

IN ENGLISH
I have written many times how I mostly dye with indigo, madder or cochineal, and some yellow with weld or Genista tinctoria, because they are the most fast dyes and also because I need them for my kits. And also some dyeings with mushrooms Tapinella ja Cortinarius. In past few years I haven't had any time for experiments, which I like most, but couple of weeks ago I started thinking that I want to do something even a little bit different next year. Though at the market most people buy blue and red yarns, but sometimes there are customers who ask for something dyed with Finnish native plants.
We have quite a lot of our own land around the house, about four hectares, and there are a lot of plants which I could use for dyeing. I counted that there are 16 different native tree species growing in our land, plus all the trees, bushes and other plants which I have planted in the garden. There are a lot of different herbaceous native plants because there are different habitats from forest to field and meadow by the lake. Many plants I can collect only small amounts, which is enough to dye a sample.
Sometimes I have also felt pressure (mainly from my own thoughts!), that I should do everything very thorough and have every possible variation of colour from each plant before I write here. Now I decided to give myself a break also in that respect, and the dyeings I do now this year are only samples to give inspiration to myself and others, though you may not have the same plants growing near you.

WEEK PROJECT 2018
This year I will try to do one little dyeing each week with a native plant I can find in our own land. I hope I can find enough to dye with during winter months, or if I have to use some dried plants. Summer and autumn are easy, or at least I think so. This will be interesting, though I have to warn you that most colours will be some kind of yellow:)

Friday, December 29, 2017

Results of lightfastness test from last summer Orakaslankojen valonkestotestin tuloksia viime kesältä


Viime kesänä heinä-elokuussa laitoin orakkailla värjättyjä lankoja valonkestotestiin kuistille, missä ne olivat heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun vasen puoli peitettynä. Heinäkuun lopulla oli aurinkoista, mutta elokuu oli osittain pilvinen ja sateinen. Lankoihin paistoi aurinko, silloin kuin paistoi, iltapäivisin, mutta hajavaloa tuli koko päivän.
Orakkaiden siniset värit ovat haalistuneet aika tavalla, ja ruskeat sävyt ovat jääneet jäljelle. Ylinnä oleva sininen on vertailuna ollut morsingolla värjätty lanka, joka oli säilyttänyt värinsä hyvin.

IN ENGLISH
Last summer I put some yarns dyed with tooth fungi to light fastness test outside in our porch, where they were from mid July to the end of August, left half of them covered. July was sunny but in August it was more cloudy and rainy. Yarns got direct sunlight in the afternoons (that is when it actually was sunny).
Blues from tooth fungi had faded quite a lot, and brown shades where left in them. The top blue was dyed with woad and it was there for comparison, it had kept it's colour.

Friday, December 22, 2017

Saturday, December 9, 2017

A trip to spinnery Käynti kehräämössä


Viime viikolla kävimme viemässä syksyn villat Pirtin kehräämöön. Näistä villoista sitten tulee  lisää lankaa kevääksi. Matkaa meiltä sinne kertyy edestakaisin 700km, eli se on aina koko päivän keikka, mutta kannattaa silti ajaa itse ennemmin kuin lähettää matkahuollossa, samalla näkee kehräämön väkeä ja kuulee kuulumiset:)
Päivä oli pilvinen, mutta vasta tuntia ennen kotia alkoi sataa lunta eli ihan hyvä ajokeli oli. Nyt se alkuviikon lumi onkin sulanut taas pois ja tihuttaa vettä. Hyvä sää kutoa sisällä.

IN ENGLISH
Last week we took wool to the spinnery Pirtin Kehräämö, and from these wools they make more yarn for us which we get sometime in next May. Pirtin Kehräämö is in the other side of Finland, so we drove 700 kilometres all together, 350 km to there and the same back. It took all day, but it is worth it, and also it is nice to see people who work there:)
Since I last wrote the weather has been very rainy. The snow in late October melted away, then it snowed again, melted again, and the day we went to the spinnery there was again snow, but lucky for us, not until we were close to back home, so the drive was good and roads not too slippery. Now that snow has again melted away and it is raining a little. Perfect weather to knit indoors.



Saturday, October 28, 2017

Autumn is over, and about japanese indigo Syksy on ohi, ja väritatarjuttua.


Viikko sitten tulivat pakkasyöt. Tavallisesti tulee niin kylmää jo syyskuun lopulla, että väritatar paleltuu, mutta tämä syksy oli lämpimämpi. Kesä kuitenkin oli niin pilvinen, että aloin kerätä väritatarta värjäykseen vasta elokuun lopulla. Jos väritattaren lehden kuivaa niin siitä näkee kuivattuna helposti miten paljon lehdissä on sinistä indigoa. Mitä tummemmaksi lehti kuivuessaan tulee, sitä enemmän lehtiin on muodostunut kasvukauden aikana indigoa, ja näin pystyy seuraamaan, milloin olisi hyvä aika kerätä lehdet värjäykseen. Syyskuussa leikatut väritattaret ehtivät kasvattaa vielä uuttakin satoa ennen pakkasia, mutta en kuitenkaan ehtinyt kerätä niitä värjäykseen. Osittain ajattelin myös, että väristä olisi tullut kuitenkin aika vaalea sillä syyskuussakaan ei aurinko paljoa paistanut, ja siksi ne jäivät keräämättä.
Minulla kasvoi väritatarta myös kasvihuoneessa, ja sieltä keräsin ensimmäisen sadon elokuun alussa ja nyt ennen pakkasia toisen sadon. Alempana kuvassa on näillä kasvihuoneessa kasvaneilla värjättyjä lankoja.



IN ENGLISH
A week ago the first frosty nights came. Usually they come in September, so that japanese indigo freezes, but this autumn was warmer. Summer was very cloudy and cool, and I started to harvest japanese indigo only in the end of August. When you dry one leaf of japanese indigo, you can see how much there is blue in the leaves. The darker the leaf is when dried, the more there is indigo in it, and this is a good way to estimate when to harvest the leaves and get the best crop. Plants which were cut in September grew more leaves during October, but I hadn't harvested them any more, partly because there wasn't time, and partly because I think the colour would have been quite pale.
I also had some japanese indigo in the greenhouse, and from there I got two harvests, the first in the beginning of August and the second in mid October, before the frosts came, below in the picture.


Toissapäivänä satoi sitten lunta ja syksy on ohi. Tänään tosin sataa tihkua, mutta maa on edelleen valkoinen ja loskainen. Kuva on toissapäivältä.

IN ENGLISH
Day before yesterday it snowed, and autumn and growing season is over. Today it rains, but there is still snow in the ground. The picture below is from day before yesterday.


--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ashley Walker on kirjoittanut blogissaan mielenkiintoisen kokeilun eri kantoja edustavista väritattarista. Hän oli tullut siihen tulokseen, että teräväkärkinen väritatar antoi selvästi vaaleamman värin kuin pyöreälehtinen muoto. Lisäksi hänellä oli kokeilussa myös näiden välimuotoa.
Minullakin on erilaisia väritattaria. Ensimmäiset väritattareni olivat teräväkärkistä muotoa, sitten viitisen vuotta sitten ostin 'Senbon'-lajiketta ja sain myös pyöreälehtistä muotoa väritatarta Yhdysvalloista. Lisäksi minulla on ollut kasvamassa Japanista saatua väritatarta, jonka lehdet ovat siitä väliltä, samantyyppisiä kuin 'Senbon'-lajikkeella. Pyöreälehtinen lajike ei ehdi käytännössä kukkia lainkaan täällä edes kasvihuoneessa, se on niin myöhäinen. Muut lajikkeet ehtivät aloittaa kukinnan ja lämpimänä kesänä ehtivät tuottaa siementäkin kasvihuoneessa kasvatettuna ja aikaisin kylvettynä.
Minulla oli pakastimessa vielä pieni määrä pyöreälehtisen väritattaren siemeniä ja samoin vähän teräväkärkisen siemeniä, jotka kylvin keväällä, mutta suurin osa viime kesän kasveistani oli japanilaisista siemenistä kasvatettua.

Viime kesä oli huono väritattarelle, ja varsinkin teräväkärkisistä väritattarista tuli melko heikko vaalea sininen. Japanilaisesta väritattaresta tuli kohtalaisesti väriä, mutta parhaiten väriä tuli kasvihuoneen pyöreälehtisistä kasveista eli minunkin kokemukseni ovat samoja kuin Ashleyn tässä suhteessa. Valitettavasti kuitenkin pyöreälehtinen on myöhäinen ja sopii paremmin kuumempaan ilmastoon, joten parhaiten ehkä silti täällä kasvoi ja tuotti satoa japanilainen väritatar, ja sitä laitan jatkossakin. Kasvihuoneessa kasvatettu japanilainen kanta tuotti tummempaa sinistä kuin ulkona olleet kasvit, ja teräväkärkinen tuotti vaaleinta väriä myös kasvihuoneessa olleista kasveista.

Alla olevassa kuvassa etualan kasvit ovat japanilaista muotoa, ja penkin takaosassa on teräväkärkistä muotoa. Unohdin kesällä ottaa kuvia pyöreälehtisestä väritattaresta ja nyt on liian myöhäistä. Kuva alla on otettu heinäkuun lopulla. Täällä on kuvia eri lehtimuodoista aiemmin.

IN ENGLISH
Ashley Walker has written in her blog about her experiment about dyeing with different strains of japanese indigo.
I have also different types of japanese indigo. The first japanese indigo which I grew was pointed long leaf type, then about five years ago I bought seeds of 'Senbon' from Rowland Ricketts, and also about that time I got round leaf type seeds also from the US. I have also a type grown from seeds which were from Japan, and which have the same type of leaves as 'Senbon'. The round leaf type never manages to flower here, it is very a late form. In a good summer other types can start to flower, especially if sown early and grown in the greenhouse.

Last summer I grew three types of japanese indigo. I still had a few seeds of round leaf type and pointed long leaf type in the freezer, and I got plants from them, but most of my plants were grown from seeds from Japan.

This was not a good summer for japanese indigo, and especially the pointed long leaf type produced only quite pale blues. The Japanese japanese indigo produced medium blues, but the best colour came from the round leaf type grown in the greenhouse, and so my experience is similar to Ashley's in that the round leaf type is the best. Unfortunately it needs a hotter climate than what we have here, so I think for me the japanese type is the one I continue to grow most in the future. Also the Japanese strain gave stronger blue grown in the greenhouse than outside, and pointed long leaf type gave the palest blue also in the greenhouse.

The picture below is from the end of July. In the foreground is the japanese type, and in the back of the bed is the pointed long leaf type of japanese indigo. I forgot to take picture of the round leaf type of japanese indigo and now it is too late. Here is a post from earlier year which pictures of each type of leaves.


Japanista saamani väritatar.
Japanese indigo, seeds from Japan.


Teräväkärkinen väritatar
Pointed long leaf type of japanese indigo


Saturday, September 30, 2017

Dyes from weld, sawwort and webcaps Värejä väriresedasta, liuskaläätteestä ja verihelttaseitikeistä


Syyskuu on mennyt yhdessä hujauksessa. Tässä on kuitenkin jotain värjäyksiä loppukesältä ja syksyltä.
Väriresedat (Reseda luteola) kasvoivat hyvin viileästä kesästä huolimatta ja heinäkuun lopulla alkoivat kasvattaa kukkavartta. Värireseda sisältää eniten väriaineita silloin kun 80% kukkavarsista on jo siemenvaiheessa ja juuri siemenkotia sisältävissä kukkavarsissa onkin eniten väriaineita. Myös lehdet kannattaa kerätä, mutta kaikkein paksuimmat varret jätän pois. Tänä kesänä väriresedat olivat valmiita kerättäväksi vasta syyskuussa ja allaoleva kuva onkin syyskuun toiselta viikolta. Väriresedan keltainen on hyvin kylmä keltainen, ja niitä kuluu minulla Kevät-lapaspakettiin. Vihertävämpi väri on värjätty harmaalle langalle. Jos haluaa väriresedasta kullankeltaista voi liemeen lisätä hiukan krappia, tai vaikkapa krapin jälkiliemiä. Käytin väriresedaa nyt 200g siemenvaiheessa olevia kukkavarsia ja lehtiä/100g lankaa.

IN ENGLISH
September has gone so fast. Here are some of my dyeings from past August and September.
Weld grew well in spite of cool summer, and in August it started to flower. The dye content in weld is the largest when 80% of flowers have gone to seed, and the flower stalks contain most of the dye. Also leaves have yellow dyes, but I don't use the thickest stems. This summer here my weld was ready to harvest in September, and the picture below is from the beginning of September. Yellow from weld is bright lemon yellow, I need it for the Spring Spirit -mitten kit. The greener yellow is dyed on naturally grey yarn. If I want more golden yellow from weld, I usually add a little bit of madder to the dye bath, or some of madder after bath liquid. I used now 200g of weld to 100g of yarn.



Aikaisemmin elokuussa värjäsin myös keltaista liuskaläätteillä (Serratula tinctoria). Nämä kasvit on kylvetty joitakin vuosia sitten ja viime vuonna värjäsin niillä ensimmäistä kertaa. Silloin keräsin lehdet kasvien ollessa nupulla, enkä saanut ollenkaan niin voimakasta väriä kuin tänä vuonna jolloin kasvit olivat jo osin siemenvaiheessa kun keräsin ne. Olinkin myöhemmin lukenut Luonnonväriaineet-kirjasta (Guinnot: Serratula tinctoria, a source of natural dye), että myös näissä on eniten väriaineita vasta kukinnan päätyttyä, ja kun tänä vuonna värjäsinkin näillä myöhemmin niin  sain hyvin voimakasta keltaista, eli liuskaläätteellä tosiaan kannattaa värjätä vasta loppukesästä. Eniten väriaineita siinä on lehdissä.
Sekä liuskalääte että värireseda sisältävät suhteellisen kestäviä flavonoideja kuten luteoliinia, mutta liuskalääte on siitä hyvä värikasvi, että se on monivuotinen ja kun sen kerran kylvää, niin satoa saa toisesta vuodesta eteenpäin jatkuvasti. Ainoa huono puoli mitä olen siitä huomannut on, että peurat syövät sitä mielellään, kun taas väriresedaa tai piiskuja ne eivät syö.
Kuva liuskaläätteellä värjätystä langasta alla. Käytin 500g tuoreita lehtiä/100g lankaa.

IN ENGLISH
Earlier in August I dyed also yellow with sawwort (Serratula tinctoria). I had sown these plants some years ago, and summer 2016 was the first time I dyed with my own plants. I harvested them when they were in bud and got only quite pale yellow, but this summer I got a much better and stronger colour when the plants were in seed stage when I harvested the leaves (and seed heads). I had read from Guinnot: Serratula tinctoria, a source of natural dye, that in sawwort  the flavonoid content is the largest in the end of the growing season, when the plants have finished flowering, and I did get a much better colour this year when I harvested the leaves later. Most of dyes are in the leaves.
Both weld and sawwort contain quite lightfast flavonoids like luteolin, and sawwort is a good dye plant for me also because it is perennial so I don't have to sow every year like I do with weld. The only negative thing about it is that deer seem to like to eat it, and they don't eat weld or goldenrods.
Picture of the yellow from sawwort is below. I used 500g of fresh leave to 100g of yarn.


Verihelttaseitikeillä värjääminen on juuri nyt ajankohtaista, alla kuvassa viime viikolla värjäykseen käytettyjä sieniä ja mitä niistä tuli. Käytän 1,5kg tuoreita sieniä (nyt kokonaisina)/100g lankaa ja tästä tuli ensin tuo kuvassa oleva tummempi punainen ja jälkivärinä oranssi. Näitä lankoja taas tarvitaan Syksyn hehku -lapaspakettiin.
Vaikka sienten keittämisessä liemi saa kiehua, niin jos haluan mahdollisimman punaista, niin itse väriliemen lämpötila kannattaa pitää n 70°C, tai ainakin alle 80°C. Kuumemmassa liemessä myös verihelttojen keltaiset väriaineet tarttuvat muuttaen värin enemmän ruosteenpunaiseksi. Kertaalleen keitetyt sienet voi keittää vielä toistamiseen, jolloin niistä irtoaa lisää väriä. Tai jos sieniä on vähän, niin ne voi keittää ensin kertaalleen, siivilöidä liemen, ja laittaa sienet uuteen puhtaaseen veteen ja keittää uudelleen, ja sitten yhdistää liemet. Minulla on sellainen tuntuma, että näin väriä irtoaisi enemmän. Että jotenkin veden määrä vaikuttaisi myös irtoavaan väriaineen määrään, siis että liemi kyllästyisi jotenkin helposti, mutta tämä on ihan arvelua ja mitään tutkimusta tästä en ole nähnyt. Myös sellainen huomio on, että sieniä ei kannata jättää väriliemeen jäähtymään yöksi kuten kasveilla monesti kannattaa tehdä. Minusta tuntuu, että tällöin osa väriaineista imeytyy takaisin sieniin. En tiedä onko muilla tämmöisiä kokemuksia?

IN ENGLISH
Last week I have dyed with mushrooms. In the picture below there are webcaps Cortinarius semisanguineus and what colour I got from them. I use 1,5kg of fresh mushrooms to 100g of yarn and from that amount I got first the darker red, and then orange in the after bath. I use these yarn in Autumn Fire -mitten kits.
Though I boil the mushrooms to extract the colour, I keep the dye bath with yarns in it below 80°C, preferably around 70°C (same as with madder). In the hotter bath also the yellow dyes from the mushrooms attach and change the resulting colour more rust red. Many times I also boil the mushrooms second time to extract more colour from them. Or I can extract the colour twice and then combine the baths to get a even stronger first bath. I have a feeling that combining several extractions from the same mushrooms I get more dye out the mushrooms, it is like the amount of fresh water matters, and the bath can get too saturated, but this is just  a feeling. Also I have noticed that unlike with most green plants (which benefit from long soaking) with mushrooms when I have boiled them, it is best to strain them right away and not let the bath cool with mushrooms in it. Somehow it seems like some of the dye could go back to to mushrooms if left to cool for overnight with mushrooms in it. I don't know if anyone else has the experience?


Sunday, August 20, 2017

Goldenrods and Phaeolus Piiskuja ja karhunkääpiä


Tarhapiiskut ovat parhaimmillaan kerättäväksi värjäykseen, vaikka olen minä kerännyt piiskuja jo ennen kukintaakin ja silloinkin niistä tulee ihan hyvä keltainen.
Viime viikolla sain myös ystävältäni reilun kilon nuoria karhunkääpiä (Phaeolus schweinitzii), joista tulee myös hyvä kullankeltainen. Muualla päin Suomea on satanut tänä kesänä kuulemma ihan hyvin, mutta täällä lounaiskolkassa on ollut keskikesä hyvin kuivaa, ja vasta nyt tullut joitakin sateita. Edes samettijalkoja ei ole  noussut, mutta  nuo karhunkäävät olivat oikein kiva löytö:)

IN ENGLISH
Goldenrods are good for dyeing right now, though I have also dyed with goldenrod leaves before flowering and also they give good yellow.
Last week I got some young Phaeolus schweinitzii, dye fungi, from my friend, and also they give good golden yellow. In most of Finland it has rained this summer but here in south western part of Finland it has been dry most of the summer, only now there has been rain. I haven't even found any Tapinella atrotomentosa, but I'm so happy for these Phaeolus fungi:)



Yllä olevassa kuvassa on piiskuja sumakin juurella, oikealla näkyvä ohdakkeen kaltainen kasvi on liuskalääte, Serratula tinctoria, odottamassa keruuta värjäykseen. Sumakilla en ole (vielä) värjännyt, vaikka se on yksi parhaista tanniinin lähteistä.
Piiskuista riivin lehdet ja kukat irti kovista varsista ja käytän näitä värjäykseen suhteessa 500g/100g lankaa. Varsista ei tule paljoa väriä ja ne vain vievät tilaa kattilassa.

IN ENGLISH
In the picture above there are goldenrods, staghorn sumach, and the thistle-like flower on the right is sawwort, Serratula tinctoria, waiting for harvesting for dyeing. I haven't dyed with sumach (yet) though it is one of the best sources of tannin.
I use only leaves and flowers of goldenrods, not the hard stems which only take room in the dye pot, and don't give colour. I use leaves and flowers 500grams to 100grams of yarn.


Tässä on oikealla karhunkäävistä tullutta keltaista, 300g tuoreita karhunkääpiä/100g lankaa. Vasemmalla oleva vihreä on ensin värjätty indigolla siniseksi (harmaalle langalle), sitten puretettu alunalla ja nyt värjätty piiskuilla keltainen joka muuttaa sinisen vihreäksi. Värjään yleensä ensin sinisen ja vasta sitten puretan ja värjään päällevärjäykset, keltaisen tai violettia kokenillilla päällevärjäyksenä. Olen huomannut, että pääsääntöisesti väristä tulee parempi tai kirkkaampi näin värjättynä. Jos laitan ensin keltaiseksi tai punaiseksi värjätyn langan indigoliemeen, tuntuu kuin osa pohjaväristä häviäisi/muuttuisi. Monta vuotta sitten luin (Lilies), että värjäys kannattaakin tehdä ensin indigo ja sitten muut värit, ja kun muutin oman värjäykseni myös näin päin, niin olen ollut tyytyväisempi lopputulokseen. Nähtävästi indigoliemen voimakas emäksisyys vähentää puretuksen tehoa ja siksi puretus ja päällevärjäys on parasta tehdä jälkeenpäin. Catharine Ellis teki viime vuonna kokeiluja tämän asian tiimoilta, ja varsinkin selluloosakuiduilla oli selvä ero siinä miten päin värjäys oli tehty. Villalla ero ei ollut niin selvä.

IN ENGLISH
Here is yellow dyed with Phaeolus schweinitzii, 300g of fresh mushrooms to 100g yarn.
The green on the left was first dyed blue (on grey yarn), then mordanted with alum and now dyed yellow with goldenrods. I usually dye first blue and then mordant and over dye with yellows or if I want purple or lilac, with cochineal. I have noticed that I get better or brighter colour this way. If I put red or yellow yarn into the indigo bath, it seems as if some of the base colour disappears or becomes more muted. Many years ago I read (Lilies) that greens should be done first blue and then yellow, and when I changed my way of dyeing, I have been more pleased with the results. It seems that strong alkalinity of indigo bath damages the mordant already in the fibers. Catharine Ellis did some experiments about this last year, and especially with cellulose fibers it was clear to see that it is better to dye blue first. With wool the difference was not so clear.


Olen myös kerännyt raparperin siemenet talteen värjäystä varten. Ne antavat samoja värejä kuin raparperin juuretkin ja toisin kuin lehdissä, siemenissä ja juurissa ei ymmärtääkseni ole oksaalihappoa.

IN ENGLISH
I have harvested rhubarb seeds for dyeing later. They give same colours as rhubarb roots, and I believe seeds and roots don't contain  oxalic acid like the leaves do.


Piiskukattilan lämpimälle kannelle lensi häiveperhonen:)

The Purple Emperor butterfly came to rest on top of my warm pot with goldenrods.


Olen myös reilu viikko sitten värjännyt ensimmäisen kerran morsingolla tänä kesänä. Väristä tuli vaaleampi mitä odotin, ja luulen pilvisen kesän olleen syynä ettei väriainetta ollut vielä ehtinyt kertyä tarpeeksi. Katsotaan tuleeko kuun lopussa tummempaa, luulen niin.
Tänään ovat myös ensimmäiset väritattaret parhaillaan uuttumassa, nämä keräsin kasvihuoneesta sisältä, joten niille on ollut enemmän lämpöä kuin ulkona. Myöhemmin sitten lisää näistä värjäyksistä.

IN ENGLISH
A week ago I dyed with woad the first time this summer. The colour was paler blue than I expected, but I think this cloudy and cool summer is the reason, and by the end of the month there will be more indigo in the leaves.
Today I have also the first japanese indigo in the dye pot. These plants were grown in my greenhouse, so they have gotten more warmth than the plants outside. I will write more about these later.

Monday, July 31, 2017

Weld and other thoughts Resedaa ja muita mietteitä


Värireseda on kasvanut hyvin, vaikka vielä kesäkuussa ne olivat pieniä. Tämä kuva on viime viikolta, ja viime päivien aikana se on alkanut haaroittua lisää. Elokuun lopulla siitä tulee hyvä sato:)
Väriresedan väriainepitoisuus on suurimmillaan silloin kun ensimmäiset siemenet alkavat kypsyä, eli sen kanssa kannattaa odottaa sadonkorjuuta.
Tällä hetkellä keruuta odottavat parhaillaan kukkivat ahdekaunokit ja myös ensimmäiset tarhapiiskut ovat valmiita kerättäväksi värjäykseen. Morsinkoakin saan jo ehkä tällä viikolla, mutta väritattaret eivät ole pitäneet tästä viileästä kesästä ja niiden kanssa odotan ainakin elokuun lopulle ennenkuin alan värjätä niillä.

Tapasin torilla lauantaina Luciana Marronen Argentiinasta, hän on Etelä-Amerikkalaisten luonnonvärien asiantuntija. Täällä hänen Facebook-sivunsa. Sattuipa tosi mukavasti, että minä olin sinä päivänä torilla:)
Voi kun minulla olisi ollut siellä enemmän perinteisillä suomalaisilla kasveilla tai sienillä värjättyjä lankoja, mutta pääosan myynnissä olevista langoista olen värjännyt indigolla (vaikkakin itse myös kasvattamallani väriresedalla tai morsingolla), krapilla ja kokenillilla. Asiakkaat ostavat eniten voimakkaita sinisiä, punaisia, violetteja ja vihreitä, ja siksi niitä pitää olla myynnissä. Keltaiset ja hailukammat värit myyvät heikommin, niiden valonkesto on myös heikompi, joten siksikään niitä ei kannata pitää torilla :(
On minulla torilla kuitenkin myös samettijalkavihreää ja seitikkipunaista/oranssia, mutta puiden kuorilla tai lehdillä värjättyjä lankoja harvemmin. Ajattelin, että täytyy nyt alkaa pitää torilla mukana edes pieniä vyyhtejä näistä suomalaisemmistakin väreistä:) Itse puutarhassa kasvattamani värikasvit ovat sellaisia, millä värjätään ympäri maailmaa, ja jotka on hyväksi todettuja, mutta saan omalta tontiltamme ja lähiympäristöstä myös paljon luonnonkasveja, mitkä antavat väriä. Paljon olenkin kokeillut ja värjännyt niillä pieniä määriä lankoja aikojen kuluessa.

IN ENGLISH
Weld has grown well, though it has been quite cool summer this year, and the plants were small in June. The picture above is from last week and they had already branched out more since then. I will have a good crop of weld in the end of August:) The best dye content in weld is when the first seeds begin to ripen, so I will have to wait more until harvest.
At the moment knapweed Centaurea jacea is flowering and ready to harvest, and also the first goldenrods are ready. I think I can start harvesting woad also this week, but japanese indigo has not liked this summer, and it will be at least two or three more weeks before it is ready.

Last Saturday I met at the market Luciana Marrone from Argentina, an expert of natural dyes in South America. Her Facebook pages are here. She was visiting Finland, and I'm so glad I happened to be at the market when she came:) 
I wish I had had more yarns dyed with traditional Finnish dye plants and mushrooms, but people buy blues and strong reds, purples and greens best, so I have to dye them most. Yellows and paler colors don't sell so well, and also their lightfastness is no as good, so that is why I don't have them so much for sale:(
I do have green dyed with mushroom Tapinella atrotomentosa, and reds /oranges dyed with Cortinarius mushrooms at the market, but only occasionally yarns dyed with tree barks or leaves. I now started to think that I should have more, even small skeins, of yarns dyed with Finnish wild plants at the market. Plants which I grow mostly in my garden are more universal dye plants, but I have dyed with many wild plants collected from our own property, and mushrooms from the woods.

Friday, July 14, 2017

The importance of testing Valonkestotestejä



Ensi viikolla on 20-23.7 taas Värjärikillan järjestämät värjäripäivät, tänä vuonna Lepaalla. Siellä on erilaisia kursseja, ja yhtenä on mm Outi Sipilän vetämä kurssi luonnonpuretteista. Hän oli kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin keväänä Värillä-lehteen siitä, miten tärkeää olisi, että kun kokeillaan erilaisia uusia purete ja väriaineyhdistelmiä, niin myös niiden valonkestoja testattaisiin ja erityisesti että näistä tuloksista myös kerrottaisiin jälkeenpäin. Usein tosiaan väri ensisilmäyksellä näyttää hienolta, mutta joidenkin kuukausien tai vuosien jälkeen väri onkin muuttunut, ja on pettymys sekä värjärille että lankojen käyttäjille. Toisaalta testauksen avulla voidaan löytää ne parhaat yhdistelmät näistäkin! Hän oli itse värjännyt 34 vuotta sitten sienillä, ja näytteet näistä värjäyksistä oli säilytetty pimeässä. Kuitenkin löyhkäsilokalla värjätty tinapuretettu sininen lanka oli muuttunut täysin valkoiseksi vuosien mittaan pimeässäkin säilytettynä. Vastaavasti verihelttaseitikkien punainen oli pitänyt värinsä samoissa oloissa.

Tämän innoittamana kaivoin esille omia orakkailla ja löyhkäsilokalla viimeisen parinkymmenen vuoden aikana värjättyjä lankojani ja näytteitä. Kaikista värjäyksistä en löytänyt näytteitä, mutta aika paljon olen säilyttänyt. Ymmärtääkseni orakkaiden ja löyhkäsilokan väriaineet ovat samantyyppisiä, ja siksipä nyt sitten vihdoin ajattelin tehdä pidempiaikaisen valonkestotestin näille langoille. En ole sinisiä orakaslankoja myynyt useinkaan juuri siksi kun en voi olla varma niiden valonkestosta, toisaalta ei niitä ole kovin paljoa. Lisäksi laitan nyt vertailuun myös orakkailla raparperilehtipuretuksen kanssa värjätyt langat.
Alla kuvia varastosta löytämistäni lankanäytteistä.

IN ENGLISH
Next week Finnish Dyer's Guild has it's annual gathering (though I'm not able to make it there).
They have different workshops, and one of them is a workshop about plant mordants, by Outi Sipilä who has a long experience with natural dyes. She had written an interesting article in guilds magazine about plant mordants and how important it is that when people experiment with new plant mordants and plant combinations, that they would test them for light fastness and also report back what the results are. It is a shame that many times initially wonderful colours fade more or less rapidly to something dull, and this may discourage people new to dyeing or people who buy naturally dyed yarns. On the other hand some new good results may just be waiting to be found!
She wrote how she had dyed 34 years ago with mushrooms and kept samples of these yarns in a dark place in an envelope all these years. Now, when she looked at them, she found that blue which was dyed with mushroom Telephora palmata (tin mordant) had completely faded to white, even in dark. In the same conditions reds from Cortinarius semisanguineus had kept their colour.

This reminded me how also I had forgotten my samples, and need to do more lightfastness tests! I dug up samples and yarns which I had dyed with tooth fungi and Telephora palmata over the last 20 years. I hadn't kept samples from all the dyeings (or I didn't find them), but I found most of them. As I understand the dyes in tooth fungi are the same type as the dyes in Telephora, and I now I decided to do a longer test for these for the rest of the summer. I have also samples of yarns dyed with tooth fungi and mordanted with only rhubarb leaf, and it will be interesting to see how they compare with alum mordanted yarns.
Here are pictures of the yarns and samples I found.

Sarcodon squamosus, männynsuomuorakas


Hydnellum suaveolens, tuoksuorakas 



Yllä ja alapuolella on löyhkäsilokkanäytteitä. Suurin osa näyttää nyt aika harmahtavilta, vaikka minulla on mielikuva, että ne olisivat olleet alunperin sinisempiä. Ihan outo on tuo oikealla oleva keltainen, miten ihmeessä olen saanut löyhkäsilokalla sellaista. Vasemmalla oleva hyvin vaalea on menettänyt väriään, vihkossa minulla lukee, että se oli vaalea turkoosi värjäyksen jälkeen. Se oli värjätty 2012. Näyttää tosiaan siltä, että löyhkäsilokka ei ole erityisen hyvä värisieni, koska sen sininen harmaantuu tai katoaa ajan kanssa. Nämä kaikki näytteet on säilytetty pimeässä.

IN ENGLISH
Above and below are samples dyed with Telephora palmata. Most of them seem now to be greyish, but I remember them being more blueish grey initially, so they have lost at least some of their color. Beige on the right is strange, how could I have gotten that color from Telephora.. I can't understand. The pale color on the left has been dyed in 2012, and I have written in my notebook that it was pale turqoise, so that has lost also it's color. So it seems that Telephora palmata is not a good dye fungi, it's blue is lost in time. I have kept these samples in the dark.


Tein nyt tällaisen testijutun, ja peitän puolet langoista pahvilla, ja puolet saavat olla kuistilla auringossa loppukesän ajan. Vertailuksi pistin myös morsinkolankaa, se kyllä pitää värinsä. Epäilen näiden orakaslankojen muuttuvan vihreämmiksi valossa, mutta miten paljon ne vaalenevat, se jää nähtäväksi. Kiitos Outi, kun muistutit näiden testausten tärkeydestä. Toivottavasti saatte kurssilla mielenkiintoisia tuloksia ja myös jatkossa selviäisi, mitkä yhdistelmät ja puretukset selviävät voittajina:)

IN ENGLISH
I made now this kind of test for the yarns, I will cover half of them and leave half in the sunlight in our porch for the rest of the summer. To compare with, there is also a sample dyed with woad, I'm sure it will keep it's color. I suspect the tooth fungi yarns will turn green and lose the blue in them, but how much will they fade, that remains to be seen.
Thank you Outi for reminding about the importance of these tests. I hope you get interesting results in the workshop and also what colors/mordants are the winners in the long run:)



-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lopuksi kuvia tällä viikolla yhdeltä aamulenkiltäni. Lähellä kasvaa hieno niitty täynnä päivänkakkaraa, ei kovin yleistä täällä.

Here are some pictures from my morning walk this week. Close by is a pretty field full of Oxeye daisies, not so common sight any more.



Tienpenkalla kasvaa ahomataraa.

Galium boreale by the side of the road.


Ahomataran erottaa helposti siitä, että sillä on vain neljä lehteä kiehkurassa varren ympärillä.

It is easy to recognize from having only four leaves in a whorl around the stem.


Nämä ovat joko keltamataraa tai piennarmataraa, joka on keltamataran ja paimenmataran risteymä, ja minusta vaikea erottaa aidosta keltamatarasta.

These are either Galium verum or Galium x pomeranicum which is more common and for me they are difficult to tell apart. 


Puutarhassa kukkivat pionit, kurjenmiekat ja kurjenpolvet.

In the garden now it is time for peonies, irises and cranesbills.