Friday, May 29, 2015

Summer season at the market Kesätorikausi alkaa



Kesän torikausi alkoi tällä viikolla ja tästä eteenpäin noin syyskuun puoleen väliin saakka kojumme löytää Helsingin Kauppatorilta noin neljänä päivänä viikossa, joskus viitenäkin päivänä, klo 9-17 (eli siis tuolloin koju on myyntivalmiina). Torilla myynnissä on tarvikepaketteja, lankoja ja mieheni luontokuvia, mutta luonnonväriaineita on vain nettikaupassa. Mikäli haluat hakea ne torilta (ja säästää näin lähetyskuluissa), tee tilaus etukäteen nettikaupasta. Myyntipäivät vaihtelevat hiukan ilmojen ja sen mukaan miten turistiristeilijöitä tulee Helsingin satamaan, ja kirjoitankin tänne blogin sivupalkkiin aina sunnuntaina seuraavan viikon toripäivät. Toivottavasti tulee hyvä myyntikesä:)

Torimyynnin vuoksi nettikaupan postilähetykset lähtevät vain kerran tai kahdesti viikossa. Mikäli tilaus on tehty sunnuntaina puoleen päivään mennessä niin silloin ne lähtevät maanantaina.

Kotona väritattaret odottavat istutusta edelleen purkeissa kasvihuoneessa, mutta ensi viikolla ilmojen pitäisi lämmetä ja varmaankin istutan ne ulos heti alkuviikosta. Yöt ovat kyllä olleet plussalla, mutta olen huomannut aiempina vuosina, että jos istutan ne ulos liian aikaisin kun lämpötila on öisin vielä alle 5 astetta, niin kasvu jää juromaan ja on parempi odottaa kunnes kunnolla lämpenee. Allaolevassa kuvassa keskellä on 'Senbon'-lajiketta ja ylä-ja alareunassa Japanista saamistani siemenistä kasvatettua väritatarta, joka näyttää olevan pyöreälehtisempää muotoa. Mielenkiintoista verrata näitä erilaisia muotoja ja kasvattaa nyt uutena noita japanilaisista siemenistä olevaa väritatarta.

IN ENGLISH
The summer selling season at the market has started this week, and from now until mid September you can find our booth at the market Kauppatori in Helsinki at least four days a week, from 9am to 5pm. The days vary depending on the weather and on the big cruise ships which come to the harbor in Helsinki, and every Sunday I will write the market days of the coming week here in the side bar of my blog. I'm looking forward to a good summer season at the market.

Because of the market I can only ship online orders once or twice a week. If the order has been made before noon on Sunday, it will ship on Mondays.

Here at home my japanese indigo plants are waiting to be planted outside, as the weather has been quite cool with cold nights,  but next week it is supposed to get warmer and I will probably plant them outside then. I have noticed from previous experience that if the night temperature is less than +5 degrees Celsius the plants dislike it and the growth will stop, so it is better to wait until the weather becomes warmer. The plants in the middle in the picture below are 'Senbon'- cultivar, and the ones on the top and in the bottom are grown from seeds I got from Japan, which seems to be a round leaf type of japanese indigo. It will be exciting to see how it grows here, and how the indigo content is compared to other types.



Saturday, May 2, 2015

Observations about bedstraws, and spring Huomioita mataroista ja kevättä


Olen tänä keväänä kiinnittänyt huomiota siihen miten eri aikaan eri matarat alkavat kasvaa. Paimenmatara (Galium album), alla, ja etelänpaimenmatara (Galium mollugo), yllä, olivat ensimmäisenä nousemassa jo kuukausi sitten ja niillä on jo pitkät vihreät versot.

IN ENGLISH
I have been watching my bedstraws this spring and been amazed how big differences there are in when they start to grow. Hedge Bedstraw (Galium album), below, and Southern Hedge Bedstraw (Galium mollugo), above, were the first to come up already a month ago and they are now well into growing. I have grown Galium mollugo from seeds bought from Germany, Galium album is native here.


Keltamatara on hento ja nousee myöhään ja menetinkin luultavasti oman keltamatarani viime keväänä kitkiessäni liian aikaisin enkä muistanut missä kohtaa se kasvoi. Toivon vielä, että se nousisi jostain kohtaa. Sen sijaan penkissä ja villinä pihan reunalla kasvaa kelta- ja paimenmataran risteymää, piennarmataraa (Galium x pomeranicum), alla, ja se on hiukan myöhäisempi nousemaan kuin paimenmatara. Keltamatara on nykyään hyvin harvinainen ja suurin osa keltaisena kukkivista mataroista tienpenkoilla onkin piennarmataraa, näiden eroista olen kirjoittanut täällä.

IN ENGLISH
Lady's bedstraw (Galium verum) is more fragile plant and it comes up later. I probably lost my Lady's Bedstraw last year when I started weeding my red bed too early and didn't remember where it was growing. I'm still hoping that a small piece of it may come up somewhere. Besides it, I have many plants of a native cross of Galium verum and Galium album which is called Galium x pomeranicum, picture below. It is slightly later to start to grow than Galium album. Galium verum has become very rare here because this cross has replaced it in the nature. I have written here about how to tell them apart.


Värimaratti (Asperula tinctoria) on noussut viime viikon aikana, kuva alla. Nämä ovat taimia mitkä istutin vuosi sitten ja ne ovat lähteneet kasvuun oikein kivasti.

IN ENGLISH
Asperula tinctoria has come up in the past week, picture below. These are plants which I planted last year and I think they have established well.


Kaikkein myöhäisimpänä luonnonvaraisista mataroista on nousemassa ahomatara (Galium boreale). Huomaa hyvin miten se on sopeutunut kasvamaan täällä pohjoisessa: se nousee vasta kun talvi on varmasti ohi ja siitä huolimatta se kukkii ensimmäisenä mataroista jo heti heinäkuun alussa niin että sen siemenillä on varmasti tarpeeksi aikaa kypsyä ennen syksyn tuloa. Voikohan näiden eri mataroiden erilaisella kasvurytmillä olla vaikutusta siihen milloin niiden juurissa on eniten väriaineita? Mikäli väriaineita on juurissa eniten kasvin lepoaikana, niin silloin paimenmataroiden keruu pitäisi ehkä ajoittaa joko hyvin aikaisin keväälle tai sitten syksylle.

IN ENGLISH
The latest of native bedstraws to start growing is Northern Bedstraw (Galium boreale). I can see how well it has adapted to growing in the north: it comes up when the winter is surely over and it is the first of the bedstraws to flower already in the beginning of July so that it's seeds have enough time to ripen before autumn. I wonder if the differences in the growth rhythm in different bedstraws have any effect on when there is most dye in their roots? If there are most dye in the roots when the plants are resting in the winter, then the harvesting of Hedge Bedstraws should maybe benefit from very early spring or late in the autumn.


Värimatara (Rubia tinctoria) eli krappi on myös selvinnyt talvesta ja sen piippoja näkyy maan rajassa.

IN ENGLISH
Madder (Rubia tinctoria) has also survived the winter and is coming up.


Mutta villi krappi (Rubia peregrina) ei vielä näytä mitään merkkiä elosta, toivottavasti se kuitenkin vielä nousee. Muistan viime vuonnakin isompien taimien olleen hyvin myöhäisiä nousemaan, tämä kuvassa oleva on siemenkasvatus Ranskasta saaduista siemenistä ja viime talvi oli ensimmäinen sille ulkona avomaalla.

IN ENGLISH
Wild madder (Rubia peregrina) doesn't show any life yet, but I'm hoping it is still alive. I remember also last year my bigger plants of wild madder being very late, and the plant in the picture is one of the wild madder which I grew from seeds from France last year, and this was their first winter outside.


Värikasvimaata, etualalla krappimaa, ja lapion luo kylvin eilen väriresedaa (Reseda luteola)
Kaikkien ylläolevien mataroiden juurista voi saada punaista väriä.

IN ENGLISH
My dyeplant beds, in the foreground madder beds and in the bed where the spade is I sowed weld (Reseda luteola) yesterday. All bedstraws and madders in my garden yield red dye from their roots.


-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Eilen oli taas nätti päivä, mutta vapun aattona täälläkin satoi parin tunnin ajan lunta!
Voi kukkaressukoita etupihan kukkapenkissä, kuvia alla.

IN ENGLISH
Yesterday the weather was nice but day before that it snowed!! for two hours, very unusual in south of Finland this late in the spring. My poor flowers in the front garden beds in the pictures below.



Ihmeen sitkeitä ne vaan ovat, eilen jouluruusut, kiurunkannukset, krookukset ja aikaiset tulppaanit jatkoivat kukintaa kuin mitään lunta ei olisi ollutkaan.

IN ENGLISH
It is a wonder how tough they are, yesterday Hellebores, Corydalis, Crocus and early Tulips continued flowering like there had been no snow at all.




Sunday, April 19, 2015

Tannin mordant experiment 1 Tanninipuretuskokeilu 1


Talvella mietin, että olisi mielenkiintoista kokeilla mille kaikille väriaineille tanniini toimisi puretteena eli kiinnittäisi värin lankaan. Ongelma tietysti on, ettei minulla ole kesällä tarpeeksi aikaa torikiireiden vuoksi kokeiluihin, mutta sitten keksin, että samalla kun nyt puretan alunalla muutenkin lankaa kesää varten, niin teen myös tanniinipuretuslankoja, joista voin ottaa pienet pätkät ja laittaa mukaan aina normaalivärjäyksiin kesän mittaan. Niin sitten ajan kanssa kertyisi pieniä vertailunäytteitä mitä voin testailla kestävyyden suhteen ja samalla näen mille väriaineille mahdollisesti tanniini kävisi puretteeksi isommallekin määrälle lankaa. Tästä tulee pitkäkestoinen projekti, mutta toivottavasti siitä sitten joskus tulee hyödyllistä tietoa itselleni ja muillekin.

Aion nyt sitten kokeilla erilaisia tanniininlähteitä, samalla niitä tulee sitten verrattua toisiinsakin.
Ensimmäiseksi vertailuun tulee yllä olevassa kuvassa olevat tammenäkämät (aivan kuin pieniä kiviä kuvassa!), jotka ovat perinteinen tanniinin lähde ja sisältävät paljon tanniinia. Näitä käytän 50% langan kuivapainosta, Jenny Deanin mukaan tarvittava määrä on 25-50%. Niiden tuottamaan tulokseen on hyvä verrata kotoisempia tanniininlähteitä joiden sisältämästä tanniinin määrästä ei ole tarkkaa tietoa.

Alla olevassa kuvassa on lepänkuoria, näitä ajattelin käyttää 100% eli saman verran kuivia kuoria kuin lankaakin.

IN ENGLISH
During the winter I thought that it would be interesting to experiment what dyes work well with tannin as a mordant. The problem is that I don't have much time in the summer for experiments because of the market, but then I thought that while I am now mordanting yarn for the summer with alum, I can also now mordant small samples with tannin, and during summer I can put small pieces of these yarns to my normal dye pots and thus get many reference yarns and no extra work. I can then test these small yarns later for fastness and compare the color before I dye a bigger amount of yarn this way. This is a long project, but maybe it will add to my  knowledge about tannins as mordants.

I am going to try first different sources of tannins. In the first picture there are oak galls (they look like small stones in the picture, don't they!), which contain a lot of tannins and are a traditional source of it. Jenny Dean's books say to use 25-50% of them to the dry weight of the fiber, and I'm going to use 50% now. It is then good to compare my local tannin sources to oak gall results.

In the picture below there are grey alder bark, and I was thinking of using 100% of these, that is the same weight as the fiber.


Minulla oli varastossa myös kuivia pajunkuoria, näiden seassa on myös hiukan puuainesta, mutta ajattelin silti käyttää näitäkin 100%.

IN ENGLISH
I had also some dry willow bark in storage, there is some wood material mixed with barks but I thought also to use 100% of these.


Sitten on tosi vanhaa tammenkuorta ja tätä laitan myös 100%.

IN ENGLISH
Then I have some really old oak bark, and I will use 100% of this also.


Varastossa oli myös ainakin 10 vuotta sitten kerättyjä kesäisiä tammen lehtiä kuivattuna, niiden väri oli jo ihan haalistunut vaikka olin säilyttänyt niitä pimeässä, eikä niillä tuoreenakaan tullut kuin melko vaaleaa väriä, tai rautapuretuksella harmaata, joten siksi ne olivatkin jääneet käyttämättä. Nyt mietin, että nekin voisivat sisältää tanniineja, tai ainakin kokeilen onko näin. Näitä käytän 200% eli kaksi kertaa enemmän kuin kuoria.

IN ENGLISH
I had some dry oak leaves, harvested more than 10 years ago, their color had already faded some even though I had kept them in dry and dark place. They didn't yield much color, only light yellow or grey with iron mordant, so that is why I hadn't used them, but now I was thinking that maybe also they contain tannins, it is worth a try when I have them anyway. I will use these 200%, twice as much as barks.


Olisin oikeastaan halunnut kokeilla vielä koivunkuorillakin, mutta niitä ei nyt ollut yhtään jäljellä, samoin olisinpa tullut ajatelleeksi kerätä syksyiset sumakin lehdet talteen, niissä on myös paljon tanniineja kirjallisuuden mukaan.

Tanniinit puretteena voivat parantaa värien valonkestoa verrattuna purettamattomaan lankaan, mutta ne eivät anna sellaisia kirkkaita värejä mitä alunapuretuksella saadaan aikaan, vaan ainakin krapin kanssa minulla on sellainen kokemus, että väristä tulee melko lailla saman sävyinen kuin ilman mitään puretusta, vain värin kesto on parempi. Mielenkiintoista nyt sitten kesän ja syksyn mittaan kokeilla miten nämä toimivat muiden väriaineiden kanssa.
Alla kuva alunapuretuksella värjätyistä krappipunaisista, joita juuri viime viikolla värjäsin.

IN ENGLISH
I would have like to include also birch bark to this experiment, but I didn't have any of them left. Also I wish I had collected fallen sumac leaves in the autumn, they contain a lot of tannins according to literature.

Tannins as mordants may improve the fastness of natural dyes when compared to no mordant at all, but they don't necessarily give the same colors as when alum mordant is used. At least I have that experience when I used tannin mordant with madder, the color I got was about the same as when dyed with no mordant at all, except the lightfastness was a little better when tannin was used. 
Below is a picture of yarns which I dyed last week with madder, using alum as a mordant.



Monday, March 30, 2015

Failure with walnut hulls Epäonnistunut kokeilu

Syksyllä sain pienen määrän tuoreita jalopähkinän (Juglans) kuoria, ja laitoin ne likoon niinkuin olisin tehnyt kuivatuillekin kuorille. Kirjoitin silloin niistä täällä ja silloin Trevor ja Neki kertoivat, että niillä olisi ollut paras värjätä heti niiden pudottua. No, olin jo laittanut ne silloin likoamaan, enkä ehtinyt muutenkaan tehdä syksyllä kokeiluja joten ne jäivät odottamaan. Nyt sitten keitin tummanruskean liemen ja laitoin siihen 20g purettamatonta lankaa ja pätkän alunapuretettua, ja kuumensin liemen 80°C kahtena peräkkäisenä päivänä. Nähtävästi lankaa oli ihan liikaa suhteessa kuoriin, koska väriä eri tarttunut kumpaankaan lankaan juuri lainkaan, vain hyvin vaalea beige tuli lopputulokseksi. Ehkä myös pitkä liotus tosiaan vaikutti eri tavalla kuin kuivatuilla kuorilla. No voi, nyt kuitenkin taas tiedän mitä ei pidä tehdä:). Epäonnistuneistakin värjäyksistä oppii.

IN ENGLISH
In the autumn I got a small amount of fresh walnut hulls, and I put them to soak like I do with dry walnut hulls. I wrote about them here, and Trevor and Neki commented that it would have been best to dye with them immediately when they were fresh. Well. I had them already soaking and I didn't have time to dye with them in the autumn so they were left to soak. Now I boiled the dark brown liquid and after that added 20grams of unmordanted  yarn and a piece of yarn mordanted with alum. I simmered them for an hour in two days, but I suspect I had way too much yarn in relation to the amount of hulls (only a handful) because neither yarn got hardly any color, a very very light tan color. Perhaps also the long soak affected differently than with dry hulls, but now I know what not to do:) You can learn even from a failure.

Saturday, March 21, 2015

Larch and pine bark experiment results Tulokset värjäyskokeilusta lehtikuusen ja männynkuorilla


Lokakuussa sain pussillisen tuoretta lehtikuusen kaarnaa, kuvia täällä. Kuoria oli 1,5kg ja laitoin ne silloin likoamaan veteen, johon olin lisännyt kidesoodaa niin, että pH nousi 10een. Liemi alkoi käydä jonkin ajan kuluttua, mutta ehdin värjätä näillä vasta nyt talvella.

Ensin siivilöin tummanpunaisen liotusliemen ja kokeilin värjätä sillä keittämättä kuoren paloja ollenkaan. Vaikka liemi oli punaista niin lankoihin (100g) tarttui vain kellertävä väri.
Kaadoin liemen takaisin kuorien päälle ja keitin niitä hiljaisella tulella 3 tuntia, minkä jälkeen siivilöin liemen. Liemen väri ei ollut muuttunut. Värjäsin taas 100g purettamatonta lankaa, ja mallipätkät aluna-viinikivi-puretetusta langasta sekä aiemmin männynkuorivärjätystä beigestä langasta. Nyt lankoihin tarttui punertavaa väriä ja annoin vielä lankojen seistä liemessä  kolme vrk, minä aikana väri selvästi tummeni edelleen. Toisin kuin ensimmäisellä kokeilulla, nyt lankohin tuli värieroa sen mukaan olivatko ne puretettu vai eivät, purettamaton lanka tuli vaalean punertavaksi ja puretettu aika voimakkaan kellanruskeaksi. Männynkuorilanka käyttäytyi samoin kuin purettamaton.

Laitoin sitten mallipätkät langoista valonkestotestiin kuistille, puolet langoista peitettynä ja puolet suorassa auringonvalossa, ja nythän aurinko paistoi joka päivä. Alla olevassa kuvassa viivan oikealla puolella on alkuperäinen väri ja vasemmalla (lähempänä pahvia) on se millaiseksi väri muuttui vain viidessä päivässä auringossa. Eli punainen väri haalistui pois beigeksi, kellanruskea säilytti värinsä paremmin vaikka ihan lievää vaalenemista siinäkin oli, muttei paljoa. Iso vyyhti on nyt ollut pari viikkoa sisällä kylläkin valossa, muttei suorassa auringonpaisteessa ja on säilyttänyt toistaiseksi värinsä eli värin muuttumiseen tarvitaan suoraa auringonvaloa. En yhtään tiedä mihin väriaineisiin nuo lehtikuusen kuoren punertavat väriaineet kuuluvat, jos ne olisivat olleet tanniineja niin olisin odottanut niiden pitävän värin paremmin, mutta ehkä ne ovat jotain antosyaniineja, en tiedä. Tämän perusteella tästä ei tule myyntilankaa, koska vaikkapa pipoa ei kannata tehdä jos väri muuttuu auringossa noin paljon.

IN ENGLISH
In October I got some fresh larch bark from a friend, pictures of it here. There were 1,5kg of bark, and I put them to soak in alkaline water, pH 10, in October. The liquid started to ferment after some time, but I had time to dye with these only now in the winter.

First I strained the soaked bath, and tried to dye with it without boiling the barks at all. Although the bath was dark red, I only got beige to both unmordanted and mordanted yarns (100g).
I poured the bath back on top of the barks and simmered them for 3 hours, after which I strained the bath. The color was dark red, the same as before simmering. I dyed 100g of unmordanted yarn, and pieces of alum-CoT-mordanted yarn and also a piece of tan unmordanted yarn which I had gotten from pine bark bath. This time there was more color in the yarns after an hour in 60-70°C, and I left the yarns to soak for three more days during which time the color got darker. Unlike the first experiment, now there was a difference between the unmordanted and mordanted yarns. Unmordanted became rosy red, and mordanted yarn dark brownish yellow. Pine bark yarn acted the same as unmordanted.

I then wanted to try the lightfastness of these colors and put samples of them to the porch, half of them covered and half in straight sunlight. It has been now very sunny every day so the samples got a lot of sun all day. In the picture below the color on the right is the original color and on the left (closer to the text) is how sun changed it only in five days. So the red in unmordanted yarns faded away to beige, but the yellowish brown faded only a little and kept it's color reasonably well. I have had most of the red yarn inside in light, but not in direct sun now for two weeks and it has stayed red, so only strong sunlight changed the color. However, I can't use this bark for rosy red color for sale, because it can't be used  for example for a hat or anything else which gets a lot of sun. I don't have any idea what are the red colorants in larch. If they had been tannins, I would have expected them to have better fastness. Perhaps they are anthocyanins, I don't know.


Männynkuorikokeilu ei onnistunut. Nekin olivat emäsliossa lokakuulta lähtien, minkä jälkeen keitin niitä ja värjäsin, mutta huolimatta liemen tummasta väristä sekä purettamattomaan, että puretettuun lankaan tarttui vain hyvin vaalea beige. Purettamatonta männynkuori-beigeä voi kuitenkin ehkä toimia ns tanniinipuretuksena, sitä pitää testailla.

IN ENGLISH
The experiment with pine barks didn't work either. Pine barks had also been soaking in alkaline water since October, and now I simmered them for several hours, and in spite of the dark color of the bath, I got only a light tan to both unmordanted and mordanted yarns. Pine bark could perhaps be used as a tannin mordant for some other colors though, I will try that.