Wednesday, February 3, 2016

With Love Mittens Rakkaudella -lapaset


Nyt on valmiina toinen talven pakkasten aikana tekemäni  lapasmalli. Tässä on sama reunamalli kuin Tammikuja-lapasissakin, ja keskellä olevat sydänkuviot ovat äitini piirtämät sydämet, samat kuin Onnenapila ja Blue Hearts -lapasissa. Kokeilin erilaisia värityksiä ja päädyin tähän.
Väreinä näissä lapasissa on tummaa rusehtavan violettia ja kahta viininpunaista, murrettua pinkkiä ja punaoranssia, värit on värjätty krappijuurella ja kokenillilla tai niiden sekoituksella.
Mallin nimi on Rakkaudella (minulta sinulle) ja sitä on nyt tarvikepakettina kaupassani.

IN ENGLISH
I have now finished another new mitten pattern which I have been knitting in January when we had very cold weather (it is now a little bit warmer though spring is not yet here). These mittens have similar side patterns as Oak Valley mittens, and the hearts in the middle are the same hearts by designed my mother as in Lucky Hearts or Blue Hearts mittens. I experimented with different colors and liked this combination best.
The colors in these mittens are dark brownish purple and red, muted pink  and winered, and orange red, and they are dyed with madder and cochineal or a combination of these two.
The name of these mittens is With Love (from me to you) and it is now available in my shop.

Saturday, January 30, 2016

No seeds this year Ei siemeniä tänä vuonna

Viime kesä oli viileä ja pilvinen väritatarta ajatellen ja vaikka sainkin värisatoa lehdistä ihan hyvin, niin kukinta alkoi myöhään ja vaikka olin ottanut kukkivat versot sisälle ennen halloja, niin en saanut niistä paljoakaan siemeniä, nekin mitä sain olivat tavanomaista pienempiä. Epäilen, että kukat eivät olleet tarpeeksi auki ja pölyttyneitä vielä siinä vaiheessa kun otin ne sisälle. Kokeilin siementen itävyyttä nyt tammikuussa ja 15 kylvetystä siemenestä nousi kahdessa viikossa pintaan huoneenlämmössä vain 5 tainta eli itävyys jäi 30%:iin normaalin lähes 100% sijaan. Saan näistä siemenistä kyllä itselleni uudet kasvit taas tulevaksi kesäksi, ja jääkaapissa on joitakin edellisvuotisia siemeniä, mutta myyntiin niistä ei riitä eivätkä siemenet oli tarpeeksi hyviä myyntiin. Jos taimia jostain syystä itää kuitenkin enemmän sitten maalis-huhtikuulla niin voin myydä ylimääräiset taimet torilla keväällä.

Ulkomailta väritattaren (Persicaria tinctoria) siemeniä saa edelleen ainakin samoista paikoista kuin aiemminkin, Saksasta Ruhlemann'silta ja USAsta Companion Plants'ilta. Harmillista, että kukaan isompi firma ei ole ottanut väritattaren siemeniä valikoimiinsa Suomessa.

IN ENGLISH
Last summer was not very good here for japanese indigo (Persicaria tinctoria), it was too cool and cloudy, and although I got good blues from the leaves, the flowering started late in September. I took some flowering stems inside before the frosts in the end of September, but they didn't produce very much seeds. I suspect that flowers were not open enough at that time and they weren't pollinated. Even the seeds I got were small, and now I tried to germinate them. I sowed 15 seed and only 5 germinated in two weeks in room temperature so the germination rate was only 30% which is not good. I will get plants for myself from these seeds and from some from previous year which I have stored in the fridge, but I don't have left over seeds to sell this year.
If I get more plants from my seeds in April that I need for myself I can sell them in the spring at the market.

From abroad you can buy japanese indigo seeds at least from Germany from Ruhlemanns and from Companion Plants from the US. It is too bad that not bigger seed company doesn't sell japanase indigo seeds here in Finland.

Thursday, January 21, 2016

Oak Valley Mittens Tammikuja lapaset




Tässä on nyt uudet lapaset. Pidän puista ja tammista, joita meillä on pihatielläkin. Pidän myös ryijyistä ja olen pitkään halunnut saada lapasiin jotenkin samaa tunnelmaa mitä on vanhoissa  ryijyissä, joissa reunoissa on usein ns polvekeraita. Lapasissa vain ongelmana on se, että lankoja ei samalla kerroksella olisi hyvä olla kahta enempää, joten reunoihin ei voi laittaa eri väriä kuin keskelle. Omasta mielestäni onnistuin nyt kivasti yhdistämään reunapaneelit ja keskuskuvion. Lapasten tammikuvio on sama äitini tekemä tammi mikä on Syystammi-lapasissa.
Kokeilin aika montaa erilaista väriyhdistelmää purkaen ja neuloen uudelleen, muutamat lapaset tein valmiiksi asti torille myyntiinkin, ennenkuin päädyin näihin ja pidän näistä kovasti.
Näiden lapasten nimi on Tammikuja, ja niissä on 7 eri väriä: luonnonmustaa, kolmea luonnonruskeaa ja kolmea oliivinvihreää värjättynä samettijaloilla. Tarvikepakettia näihin lapasiin on nyt saatavana kaupassani.

IN ENGLISH
Now I have a new pair of mittens ready. I like trees and oaks which we have by our road. I also like old Finnish "ryijy" rugs, there isn't any proper English name for them. I have for a long time wanted to get the same feeling to our mittens as is in older "ryijy" (from 1600 or 1700 century) which have kind of panels on the sides and different patterns in the middle. With mittens there is a problem that I can't have different colors in the sides as in the middle, because I don't want to use more than two colors at a time. Now I'm very pleased how these mittens turned out! The oak pattern is the same as in Autumn Oak mittens, and it is made by my mother.
I tried quite a few color combinations before ending up to these, I ripped and knitted again, and also finished three pairs for the market to sell, before I was satisfied with these. I like these very much.

The name of these mittens is Oak Valley, and there are  seven different colors in the: natural black and three natural browns, and three olive greens dyed with mushroom Tapinella atrotomentosa.
There is a kit for these mittens now in my shop.

Here are some pictures of oaks (and maples) by our road and small valley, these are my inspiration. Oaks are great trees, they also provide the dyer with acorns, leaves and also bark, and some lichens fall off from the branches when the wind blows hard.

Tässä muutamia kuvia inspiraation lähteenä omasta tammikujastamme (ja vaahtera), pienessä notkossa. Tammet ovat hienoja puita, lisäksi niistä värjäri saa terhoja, lehtiä, kuortakin ja joskus niistä irtoaa tuulella rungossa ja oksilla kasvavia jäkäliä.





Sunday, January 17, 2016

Genista tinctoria Pensasväriherneellä värjääminen


Olen kasvattanut pensasvärihernettä (Genista tinctoria)  nyt kuusi vuotta ja ne ovat viihtyneet hyvin aurinkoisessa melko hiekkaisessa paikassa kohopenkissä. Versot eivät useinkaan talvehdi minulla (tai sitten rusakko tai kauriit syövät ne), mutta sillä ei ole minulle merkitystä, koska leikkaan ne kuitenkin viimeistään syksyllä matalaksi ja värjäykseen. Kukinnan aikaan olisi kirjojen mukaan paras aika värjätä niillä, ja etelämpänä pensasväriherne tuottaakin kaksi satoa. Täällä olen aiemmin kirjoittanut sillä värjäämisestä.

Yllä oleva kuva on toukokuulta, jolloin ne ovat lähteneet hyvään kasvuun, ja alempana on sitten elokuisia kuvia kukkivista pensasväriherneistä.
Pensasväriherne on helppo kasvattaa siemenistä, koska siemenet itävät muiden hernekasvien tapaan ilman kylmäkäsittelyjä. Minusta ne kuitenkin kannattaa kylvää ensin purkkiin, ja siirtää sitten itäneet taimet maahan kohopenkkiin. Ensimmäisenä vuonna niistä ei täällä vielä saa oikeastaan satoa, mutta sitten jatkossa versoja voi leikata vuosittain värjäykseen ja pensaat vain tulevat tuuheammiksi vuosi vuodelta. Minulla pensasväriherne ei ole kasvanut niin isoksi mitä kuvissa näkee siitä etelämpää Euroopasta, mutta suosittelen kuitenkin tätä kasvia värikasvimaalle ja se on hyvä keltaisen ja vihreän värin lähde, myös sinisen päälle värjättynä se antaa hyvin voimakkaita vihreitä. Sen siemeniä myy mm Hyötykasviyhdistys.

IN ENGLISH
I have grown now Dyer's Broom (Genista tinctoria) for six years, and they have grown well in a sunny raised bed in sandy soil. Stems don't usually survive the winter in my garden (or if they do, then hares and deer like to eat them), but it doesn't matter as long as the roots survive and the new growth begins in the spring. And anyway I cut them down in the autumn when I dye with them. The best time to dye with them is when it is in full bloom, here that is later in the summer than in more southern countries where you may get two crops from it. Here I have written earlier about dyeing with it.

Picture above is from May when the new shoots have started to grow, and below it is flowering in August.
Dyer's Broom is easy to grow from seed, because it germinates in warm without any cold stratification like many woody plants. Here is is wise to sow them first in pots and when the seedlings have grown a little transplant them to a raised bed. Here they don't yield much to harvest in the first year but after that they grow bigger every year give plenty of material to dye with. In my garden it doesn't grow as big as I have seen in pictures in more southern countries, but it is still one of my favourite dye plants for yellow and green, also I over dye blue a lot with it to get more brilliant greens than it would give by itself. In Finland you can get seeds from Hyötykasviyhdistys.




Omista pensasväriherneistäni ei riitä myyntiin, mutta kaupassani on nyt ranskalaista kuivattua pensasvärihernettä (myös isommissa erissä), nämä langat on värjätty sillä. Mikäli värjäyksessä käytettävä vesi on hapahkoa, kuten meillä, kuivattujen kasvien liotusliemeen kannattaa lisätä hiukan kidesoodaa nostamaan pH lievästi emäksiseksi (7-8) jotta väriaineet irtoavat niistä paremmin. Olen näissä värjäyksissä käyttänyt 50g kuivattua kasvia/100g lankaa. Haudutan kasveja hiljaisella tulella, en keitä poristen,ja samoin pidän näillä värjätessä myös värjäyslämpötilan n 60-70 asteisena. Ilman puretusta pensasväriherneen väri ei tarttunut nyt lankaan kuin todella hentona keltaisena, mutta aluna-viinikivipuretuksella väristä tulee voimakas keltainen. Mikäli värjäyksen lopussa liemeen lisää vartiksi rautavihtrilliä (1-2g/100g) niin väri taittuu vihreäksi. Ilman alunapuretusta pelkällä raudalla väri jää harmaaksi. Kuvissa vaaleammassa vihreässä on valkoinen pohjaväri ja tummempi on värjätty vaalean harmaalle langalle.

IN ENGLISH
I don't have enough Dyer's broom in my garden to sell it as a dyestuff, but now I have in my shop dried Dyer's broom from France, and these yarns are dyed with it. If your water is slightly acidic like mine, then it is useful to add some washing soda to the soaking water of dry plants to raise pH to 7-8. If your water is neutral or alkaline this is not necessary. I have used 50grams of dried Dyer's broom to 100grams of yarn. I simmer the plants, not boil, and also when I dye I keep the temperature of the bath in about 60-70°C. This time I didn't get hardly any color to the unmordanted yarn,  but with alum and cream of tartar I got bright yellow and by adding a little iron (1-2%) in the end of the dyeing the color shifts to green. Without alum, only with iron the color is grey. The lighter green in the pictures is dyed on white yarn, the darker one is dyed on natural light grey yarn. 



Saturday, January 9, 2016

Dyers Chamomille Keltasauramolla värjääminen


Vuodenvaihteen inventaariota tehdessä vastaan tuli pussillinen kuivattuja keltasauramon kukkia. Keltasauramo (Anthemis tinctoria) on lyhytikäinen perenna, mikä ainakin minun puutarhassani on usein vain yksivuotinen. Ehkä se vaatisi kuivempaa maata talvehtiakseen kunnolla, joten olenkin kylvänyt sen aikaisin keväällä, huhtikuun alussa ja esikasvattanut taimet, jolloin keltasauramo on alkanut kukkia heinäkuussa ja kukkinut koko loppukesän. Suoraan maahan kylvettynä sato jää aika pieneksi, koska silloin kukinta alkaa vasta syksyllä. Jos keltasauramon saa talvehtimaan, niin silloin kukkia alkaa tulla jo kesäkuussa ja siitä sitten koko kesän.

Viime vuosina en ole enää kasvattanut keltasauramoa, ihan aurinkoisten kasvupaikkojen tilanpuutteen vuoksi, ja koska saan helpommin keltaista varmoista monivuotisista kasveista kuten piiskuista, pensasväriherneestä tai luonnonkasveista pietaryrtistä tai ahdekaunokeista. Keltasauramo on kuitenkin ihan nätti kukka ja pieneen keltaisen tarpeeseen ihan hyvä. Kukkia voi ensin ihailla penkissä ja sitten hiukan ennen lakastumista kerätä ne värjäykseen. Näin myös keltasauramo tekee koko ajan uusia kukkia kun vanhat kukat kerätään pois.
Nämä kuivatut keltasauramon kukat ovatkin aika monta vuotta vanhoja ja mietin jo antavatko ne enää väriä. Kokeilin niitä ja ihan hyvä keltainen niistä kuitenkin tuli.
Keltasauramon kukkien väriaineet ovat flavonoideja kuten myricetin, quercetin, isorhamnetin, apigenin ja ihan pieniä määriä luteoliinia (Böhmer). Keltasauramon kukkien keltainen väri ei ole ihan niin valonkestävä kuin enemmän luteoliinia sisältävien kasvien, mutta kuitenkin kohtalainen. On myös olemassa muita samaan Anthemis-sukuun kuuluvia kasveja, joilla voi myös värjätä keltaista. Kamomillasaunio (Matricaria chamomilla) antaa myös keltaista väriä, siinä on enemmän luteoliinia, mutta toisaalta kukat ovat pieniä ja niiden kerääminen työlästä. Värikasvien kanssa, joiden pääasiallinen värin lähde on luteoliini, on tärkeää, että keittovaiheessa väriliemi on neutraali tai lievästi emäksinen, ei hapan.

Liotin keltasauramon kukkia yön yli, ja haudutin sitten juuri kiehumispisteessä tunnin verran. Kukista tulee miellyttävä tuoksu. Kun väriliemi oli tumman kellanruskea, siivilöin kukat pois koska keltasauramon samoin kuin varsinkin kamomillasaunionkin kukat takertuvat tosi tiukasti villalankaan jos niitä jää väriliemeen, kokemusta on:).  Jäähdytin liemen, lisäsin aluna-viinikivipuretetut langat ja nostin lämmön taas 80 asteeseen. Keltasauramon väri ei tartu alhaisemmissa lämpötiloissa niinkuin luteoliinia sisältävien kasvien väri. Tunnin värjäyksen jälkeen lanka oli kauniin lämpimän keltaista, väri kehittyi hitaasti värjäyksen aikana. Käytin 50g kuivia kukkia/100g lankaa, aiempien muistiinpanojeni mukaan olen joskus käyttänyt niinkin vähän kuin 30g, mutta toisaalta sitten useimmat kirjat suosittelevat käyttämään vähintään saman verran kuivattuja kukkia kuin lankaakin, tai peräti kaksi kertaa enemmän. Väristä tulee sitä vahvempi mitä enemmän kukkia käyttää ja toisaalta sitten saa myös jälkivärejä. Lisäämällä värjäyksen lopussa vartiksi liemeen 1g rautavihtrilliä/100g lankaa väri muuttuu kellanvihreäksi.

Näitä kuivattuja keltasauramon kukkia oli sen verran paljon, että päätin laittaa ylimääräiset myyntiin nettikauppaani, täällä.

IN ENGLISH
I was making inventory last week and found one bag of dried Dyer's chamomille (Anthemis tinctoria) flowers. Dyer's chamomille is a short lived perennial plant, but here it is mostly annual, at least in my garden. Perhaps it would demand more dry soil to over winter. I have grown it as annual and sown it early in April and this way it starts to flower in July and flowers through to the end of the summer. If the plants survive the winter then it starts to flower earlier.

In recent years I haven't grown Dyer's chamomille, I haven't had enough sunny places to plant it and also I get easier yellows from more perennial plants like goldenrods, dyer's broom or wild tansy and brown knapweed. Dyer's chamomille is a very pretty plant and if you don't need much yellow it is a good plant to grow.
The dried flowers I have now were several years old, and I even wondered if they would give yellow anymore. I tried them and got good yellow in spite of the age of the flowers.
The dyestuffs in dyer's chamomille are flavonoids like myricetin, quercetin, isorhamnetin, apigenin and very small amounts of luteolin (Böhmer). Yellow color these flowers give is not quite as lightfast as the yellow from plants containing more luteolin, but satisfactory anyway. There are also several other plants belonging to same Anthemis-family, and they all give yellows. Also chamomile (Matricaria chamomilla) gives yellow color and it has more luteolin, but it's flowers are quite small and more laborous to collect enough. With plants which have luteolin as their main dye it is important that the dyebath is neutral or slightly alkaline, not acid.

I soaked the dried flowers overnight, and then simmered for one hour. The bath gives a very pleasant smell. When the bath was dark brownish yellow, I strained the flowers away, I've had bad experiences with flowers of dyer's chamomille or especially chamomile stuck into yarn, and they were almost impossible to get off! So it is best o be careful at this point. I let the bath cool down, then added alum-cream of tartar mordanted yarn and raised the temperature to near simmer, 80°C. Color from luteolin bearing plants attaches also in lower temperatures but with dyer's chamomille the temperature needs to be high, also it takes some time for the color to attach to the yarn, usually an hour is sufficient. I now used 50g of dried flowers to 100g of yarn, according to my notes I have previously used as little as 30g with good results, but most dye books recommend to use at least the same amount of dry flowers as wool, preferably even twice as much. It never hurts to use too much, you can get deeper color and then also paler shades from after baths. By adding a little (1g/100g wool) iron to the bath in the end of the dye time the color changes to yellowish green.

I have now some of these flowers also in my online shop, here. I decided I didn't need all for myself:).