Friday, December 2, 2016

Verbascums as dyeplants Tulikukat värikasveina


Useimmiten käytän värjäykseen kasveja tai sieniä mitä saan isoja määriä kerralla, mutta on myös toisia kasveja joita käytän satunnaisesti yhden tai kahden vyyhdin värjäämiseen. Tulikukat, Verbascum, ovat sellaisia. Niitä kasvaa puutarhassani kukkapenkeissä ja jotta ne eivät pääsisi siementämään, niin leikkaan ne matalaksi kukinnan loppupuolella joka tapauksessa ja niinpä usein käytänkin ne siinä vaiheessa värjäykseen.

Saksalaisen Harald Böhmerin kirjassa Koekboya kerrotaan tulikukkien lehtien ja kukkien sisältävän samoja flavonoideja mitä on mm väriresedassa eli luteoliinia. Tästä syystä alunperin kokeilin tulikukilla värjäämistä ja vaikka väristä ei tulekaan jostain syystä yhtä voimakasta kylmän keltaista mitä resedalla, niin ihan ok väri kuitenkin ja olen värjännyt niillä jo monta vuotta. Ehkä jos raaskisin leikata kasvit värjäykseen jo nuppuvaiheessa tulos voisi olla toisenlainen, en tiedä. Minusta ne ovat niin hienoja puutarhassa, että saavat ensin kukkia:) Böhmerin mukaan vielä 1980-luvulla Turkissa paimentolaiset värjäsivät mustaa siellä kasvavien luonnonvaraisten tulikukkien lehdillä (lehdissä on paljon tanniineja jotka yhdessä raudan kanssa antavat mustaa) ja vielä nykyäänkin sitä käytetään Turkissa keltaisen värjäämiseen alunapuretuksella.

Käytän sekä kaksivuotista keltakukkasellista ukontulikukkaa (Verbascum thapsus), sekä valkokukkasellista monivuotista tummatulikukkaa (Verbascum nigrum 'Album'). Kerään siis lehdet ja kukkavarret ja käytän ne tuoreina. Kuivattu tulikukka on todella pölisevää ja voi aiheuttaa allergisia reaktioita, eikä Böhmer suosittele sen käyttämistä kuivattuna. Käytän lehtiä ja kukkavarsia n2kg/100g lankaa, lehdet ovat yllättävän kevyitä vaikka ovatkin isokokoisia, mutta kukkavarret taas painavia. Alunapuretuksella väristä tulee pehmeän keltainen ja pelkällä rautapuretuksella vihreänharmaa. Viime kesänä torilla myin tulikukilla värjättyjä lankoja, ja myöhemmin syksyllä eräs asiakas kysyi eikö blogissani ole miten se väri oli saatu aikaan. Niinpä tässä on näistä tulikukistani kuvia:).

IN ENGLISH
Mostly I use plants or mushrooms which I get a lot, but sometimes I also use plants available to me also in small amounts to dye only a couple skeins. Mulleins (Verbascum) are such plants. I grow them as ornamental plants in my garden in flowerbeds, and to prevent them to seeding too much around, I have to cut them after flowering anyway, so why not using them to dye yarn before putting them to compost.

In Harald Böhmer's book Koekboya he says that Verbascum species contain same flavonoids as weld, that is luteolin. This is why I tried them many years ago, and since then have dyed with them some skeins every summer. The color they have given me is not as strong yellow as I get from weld. Perhaps if I cut them in the beginning of flowering they would give stronger color, but as I like their towering flowers so much in the garden I always wait until they are almost finished flowering before I cut them. Böhmer says that as late as 1980s the nomads in Turkey used native Verbascums leaves to dye black (leaves contain tannins and together with iron they give black), and in some places in Turkey Verbascums are still used to dye yellow.

I grow two species of Verbascums, yellow flowering biennal Verbascum thapsus which I believe is called mullein in English, and white flowering perennial Verbascum nigrum 'Album'. I use leaves and flower stalks from both plants and I use them fresh. According to Böhmer dried and powdered mullein has been known on one occasion to cause allergic reaction to the dyer and he recommends caution with it. The actual dye (luteolin) in them is safe in the yarns. So, I use fresh plants about 2kg/100g of yarn. Leaves are surprisingly light even if they are big, the flower stalks are heavier. With alum mordant they give nice yellow like in the top picture, and with iron without alum I have gotten greenish grey. I don't have picture of it because the yarns are already all sold out last summer. In fact I'm writing this posting because a customer later in the autumn wrote to me and asked if I had written about dyeing with Verbascums in my blog:)



Tulikukat kukkivat puutarhassani heinäkuun loppupuolella.

Verbascums are flowering in my garden in the end of July.



Monday, November 14, 2016

Wool for next year Villaa ensi vuodeksi





Tänään kävimme hakemassa villaa ensi vuoden tarpeisiin. Käyttämämme villa tulee suomenlampaista Ulle ja Sebastian Nurmen luomutilalta Raaseporista. Tilalla on omat nettisivut, Bovik  ja he myyvät suoraan  karitsanlihaa, sekä myös kyyttö-naudanlihaa. Kannattaa ottaa yhteyttä, mikäli hyvä liha kiinnostaa, yhteystiedot löytyvät heidän nettisivuiltaan. Kuvat lampaista on otettu kännykällä, koska oikea kamera ei sattunut olemaan mukana, mutta näiden emolampaiden villoista kuitenkin tulee meidän lankamme:).
Seuraavaksi lajittelen villat sen mukaan minkälaista lankaa mistäkin säkistä tehdään, ja sitten viemme ne Pirtin kehräämöön, jossa ne kehrätään talven aikana meille langaksi.

IN ENGLISH
Today we went to pick up wool. The wool we use for our yarn comes  from Finnsheep from Ulle and Sebastian Nurmi's organic farm in Raasepori. They have their own web site where you can read more about them and their sheep and cattle, and look at the photo gallery of the work at the farm. The farm is called Bovik. They sell organic grown lamb meat, and beef from Finnish landrace called kyyttö, so if you live in Finland and are interested in tasty organic meat, please contact them through their web site.
My pictures of sheep are not good, they were taken with my husbands cell phone (we didn't have camera with us), but I wanted you to see those lovely Finnsheep which produce wool to Riihivilla yarn.
Next I sort out the wool and decide which kind of yarn is made from each sack, and then we take the wool to spinnery Pirtin Kehräämö where they spin the yarn for us during this winter. As you can see from the picture below, it is already winter here.




Tuesday, October 11, 2016

Asklöv hat and Betua hat and mittens


Loppukesän ja syksyn aikana on julkaistu kaksi neulemallia, jotka on tehty meidän langoistamme. 

IN ENGLISH
During this autumn two patterns have been published, which have been knitted with our yarn.



Pom Pom Magazinen no 18 on Asklöv-pipo, suunnittelija Nicolina Lindsten. Pipo on tehty Velhosta ja siinä on käytetty luonnonvalkoista ja paatsamankuorella värjättyä keltaista lankaa. Englanninkielinen ohje malliin löytyy tuosta lehdestä, jota voi ostaa joko paperisena tai digitaalisena täältä. Muutenkin lehdessä on useita tosi mukavia malleja, ja koko tuo numero on omistettu luonnonväreillä värjätyille langoille. Itselleni tämä lehti oli mielenkiintoinen uusi tuttavuus, ja suosittelen sitä lämpimästi.

IN ENGLISH
In Pom Pom Maganize no 18 there is Asklöv hat by Nicolina Lindsten, which is knitted with Velho. It has Natural White and Yellow dyed with buckthorn bark. You can find the instruction for the hat in the magazine, issue 18, which you can buy either in paper version or in digital form here. All issue 18 was dedicated to yarns dyed with natural dyes, and there are also many other really nice designs and patterns in that magazine. This was the first time I read it, and I was very impressed by it, I can warmly recommend Pom Pom Magazine. Photo below is by Pom Pom Magazine/Rachel Hayton.


Toinen langoistamme tehty kaunis malli on Katrine Birkenwasserin Betua Hat and Mittens. Siihen ohje löytyy englanniksi Ravelrystä, täältä. Lankoina Katrine oli käyttänyt tummanvihreää Aarnia ja sienillä värjättyjä oranssin selectionin lankoja. Tekniikka, millä hän oli neulonut nämä, oli minulle uusi, ja kontrasti vihreän ja oranssin välillä tuo mallin kuvion tosi hyvin esille. Hieno!

IN ENGLISH
Another beautiful pattern made from our yarns is Betua Hat and Mittens by Katrine Birkenwasser. You can find it in Ravelry, here. Katrine has used Aarni for it, green dyed with japanese indigo and goldenrod, and orange selection, dyed with mushrooms. Her pattern brings out the contrast with the colours very nicely, and the technique she has used was new to me.  Great!




Saturday, October 8, 2016

Japanese indigo and woad this year Väritatar ja morsinko tänä vuonna


Kesä on mennyt. Torikausi oli kiireinen, mutta antoisa kaikin puolin. Neulovia turisteja oli paljon liikkeellä ja monet tiesivät jo etukäteen tulla kojullemme. Ehkä myös tavallista pilvisempi  ja viileämpi kesä vaikutti siihen, että myynti oli hyvä, helteellä eivät langat ja neuleet ehkä kiinnosta niin paljoa, vaikka toisaalta tosiostajat ostavat silloin kun jotain heille kiinnostavaa on tarjolla.

Vaikka itselleni kesän säät olivat mieluisat, niin nyt tuntui, että väritatar ei pitänyt tästä kesästä. Kesä oli pilvinen ja melko sateinen, ja heinäkuussa oli vain yksi aurinkoinen helleviikko. Siniset, joita sain omista väritattaristani tänä vuonna, olivat järjestään vaaleampia kuin tavallisesti, vaikka uutto ja värjäys oli kuten ennenkin. Viime vuonnakin alkukesä oli sateinen, mutta silloin koko elokuun kestävä hellekausi pelasti tilanteen väritatarten osalta. Viikko sitten täällä oli ensimmäisiä pakkasöitä, jolloin väritattaret paleltuivat.

Istutin taimet toukokuun lopulla, eikä halloja enää ollut. Pidin kuitenkin kasvit harsolla peitettynä juhannukseen saakka. Väritatarta kasvoi kolmessa penkissä, ja näytti siltä, että hevosenlantakompostia ei tullut yhteen niistä tarpeeksi. Kuvassa alla näkyy selvä väriero kasvien lehdissä, taaempana kasvavat ovat tummemman vihreitä ja etualalla vaaleampia, ja ne todennäköisesti kärsivät liian vähistä ravinteista. Lisäsin niille vielä tässä vaiheessa typpipitoista ruohosilppua. Kuva on otettu 28.6.

IN ENGLISH
Summer is over. The market season was busy but very good. There were lot of knitting tourists and many knew us and came specially to our booth while they were visiting Helsinki. Weather was more cloudy and cooler this summer  than usually, and perhaps that also contributed to good sales, though I'm not sure about that. True buyers buy whatever the weather.

I liked the weather this summer, but it seems that it wasn't so good for my japanese indigo. Temperatures were around 20C most of the summer, but it was mostly cloudy and rained a lot. There was only one sunny and hot week in July all summer. The blues I got from my plants were much paler this year than previously, and I think this was due to the weather. Last year it was also rainy summer in June and July, but then all August was sunny and hot, so that helped very much with japanese indigo. The first frost came a week ago, and now the season for japanese indigo here is over.
I planted japanese indigo outside in the end of May, kept them covered with horticultural fleece until end of June, though there were no night frosts.

I grew it in three beds, and besides weather, it seems that I hadn't given enough horse manure compost to one of the beds. In the picture below you can see the difference in the colour of the leaves of japanese indigo, the plants in the foreground are paler and I think that is because of lack of nutrients. At this point I added grass clippings (which gives nitrogen) around them. The picture was taken June 28.



Alla oleva kuva on näistä kahdesta väritatar penkistä heinäkuun lopulla.

The picture below is from these two japanese indigo beds in the end of July.


Alla väritatar elokuun lopulla, milloin aloin kerätä sitä värjäykseen. Kokeilen, milloin väritatar olisi valmis niin, että otan yksittäisen lehden sisälle kuivumaan, ja kuivuessaan se muuttuu sinivihreäksi, sitä sinisemmäksi mitä enemmän se sisältää indigon esiasteita. Tämän postauksen lopussa kuvia lehdistä. Elokuun alussa kuivunut lehti oli vielä melko vaalea, ja seuraavatkaan viikon välein ottamani lehdet eivät olleet niin tummia kuin tavallisesti. Tästä jo epäilin, että tänä vuonna näistä ei tulisi kovin tummaa sinistä.

IN ENGLISH
Below japanese indigo in the end of August when I started to harvest it. From the beginning of August I take weekly one leaf and dry it to see how dark it turns and so I see how indigo precursors develop. Here in the end of this post there are pictures of leaves taken at different time. This year the leaves never became very dark so it mad me suspect that there wasn't as much indigo in them as usually.


Toinen seikka mikä pisti epäilemään, että kaikki ei ollut hyvin väritattaren kasvuoloissa, oli että monella kasvilla lehtien reunat muuttuivat punertaviksi. Väritatar reagoi näin stressiin, joko liian kylmään tai liian kuivaan tai ravinteiden puutteeseen. Liian kuivaa tänä kesänä ei tosiaan ollut, mutta aurinkoa ei ollut tarpeeksi ja ehkä jotain muutakin ei ollut kohdallaan. Aika monta vuotta olen näitä kasvattanut, mutta silti tulee opittavaa vastaan. Ensi vuonna olen ainakin tarkempi lannoituksen suhteen. Säille ei mitään voi, mutta ehkä laitan sitä myös hiukan kasvihuoneeseen ensi vuonna.

IN ENGLISH
Another thing which made me suspect everything was not well, was that many plants had reddish edges in their leaves. I understand that this is a sign of stress, either too cold, too dry or lack of nutrients. It wasn't too dry this year, the opposite, but there was very little sun, and perhaps something else was not right. I have grown japanese indigo now for quite a number of years, but there are still things to learn! Next year I'll be more exact with compost, and I will plant some also inside the greenhouse, you never know what the summer will be like.


Sain kyllä värjättyä paljon vaaleansinisiä ja hiukan keskisinistä, mutta tummansiniset on nyt värjättävä jauhemaisella luonnonindigolla. Yleensä koko syyskuu menee minulla väritatarten uuton ja värjäyksen kanssa. Näiden nyt värjättyjen lankojen on kestettävä ensi syksyyn asti tarvikepaketteja varten. Nyt kun olen saanut ne värjättyä, niin valitsen mitkä erät sopivat tarvikepaketteihin sellaisenaan tai sitten uudelleen keltaisella värjättynä vihreäksi. Jokainen värjäyserä voi olla hiukan erilainen ja kaikki eivät sovi joka tarkoitukseen. Loput langat myyn sitten pääosin ensi kesän aikana torilla, se kun on meille se tärkein myyntikanava. Ennen myyntiä langat on myös vyyhditettävä uudelleen, koska niissä on aina kuitenkin sotkuja värjäyksen ja pesun jäljiltä. Väritattarella värjäämisen aika on lyhyt ja intensiivinen, lopun vuotta värjään sitten jauhemaisella luonnonindigolla, joka antaa hiukan eri sävyistä sinistä.

IN ENGLISH
I dyed a lot of medium and light blues, but this year I will have to dye darker blues with natural indigo powder. It usually takes all September to harvest and dye with my own japanese indigo plants. These yarns will have to last until new harvest next year, mainly they go to my mitten kits. After finishing the dyeing I now choose which lots are good for which kits, every dye lot is slightly different and they are not all good for some special pattern. Some I also choose to dyeing  with some yellow so the result is green. Rest of the yarns I sell mostly at the market, some can also go to the online shop, though the market is our main selling place. Before selling them, I have to re-skein them, because they are always more or less messy after dyeing and washing, and I don't want mu customers to deal with that. Japanese indigo dyeing season is short for me, rest of the year I can dye with natural indigo powder, which gives a little different shade of blues.



Myöskin morsinko antoi minulle vain vaalean sinisiä tänä vuonna. Jos en olisi aiempina vuosina onnistunut hyvin väritattaren ja morsingon kanssa, olisin jo alkanut epäillä omia taitojani. Vaikka voi vika silti olla osittain minussakin, väritattaren osalta lannoituksessa, ja morsingon kanssa siinä, että tavallisesti olen kerännyt ensimmäisen sadon elokuun alussa ja toisen lokakuussa, ja tänä vuonna en ehtinyt kerätä morsinkoja lainkaan elokuussa, ja niinpä nyt syyskuun lopulla kerätyt lehdet olivatkin koko kasvukauden kasvaneita ja jo vanhoja, vaikkakin hyvän näköisiä, lehtiä. Silti 15kg lehtiä antoi minulle vain 1,5 kg vaalean sinisiä lankoja. Ei yhtään keskisinistä, puhumattakaan tummista sinisistä, ja aiempina vuosina tuolla kilomäärällä lehtiä olisin värjännyt ainakin 3kg lankaa, joista puolet vähintään keskisinistä ja loput vaaleampaa. Nyt heti ensimmäinen liemi antoi vain vaaleaa ja huomasin jo uuttaessa, että liemi ei ollut niin tumma kuin tavallisesti. No, tämä oli tämmöinen vuosi, ja myös vaalean sinisiä tarvitaan lapaspaketteihini, joten kyllä niillekin käyttöä löytyy:)

IN ENGLISH
Also woad gave only light blues this year. If I hadn't gotten darker colours from japanese indigo and woad in previous years, I now would have started to doubt myself. Though it can still be my fault, too little compost for japanese indigo and the one thing I did differently with woad was that usually I harvest them in August first time and then second time in October. This year I was too busy with the market in August, and I did't have time to harvest woad until now, and so the leaves were old and big, albeit good looking. 15 kilos of leaves gave me only 1,5 kilos of light blue yarns. No mid blues not to speak of darker blues. Previous years I had dyed with the same amount of leaves twice as much blue as now, and half of it darker colours. Now even when I extracted the indigo from woad, I noticed that the liquid was not as blue as it should have been, and even the first bath gave light blue, and there was not blue left for after baths. Well, this year was like this, hopefully next year will be better, and I do need light blues for my mitten kits, so there is use for them, too:)


Tuesday, May 24, 2016

Market and planting indigo and fructose-indigo vat Toria, väritattaren istutusta ja indigo-fruktoosikyyppi


Kesän torikausi Helsingin Kauppatorilla on taas alkanut. Nyt toukokuussa mieheni on ollut torilla suunnilleen kolmena päivänä viikossa, ja ensi viikosta lähtien toripäiviä tulee enemmän, kesän ajan minäkin olen siellä jonkin päivän viikossa.
Kojumme on kuvassa oikealla, sen tunnistaa Riihivilla-kyltistä, langoista ja mieheni kuvista.


The summer season at the market Kauppatori in Helsinki has started. In May my husband has been at the market about three days a week, and from next week on we'll be there four or five days a week. I will also be there some days.
Our booth is on the right in the picture, we have a Riihivilla sign, and also you will identify us also from our Finnsheep yarns dyed with natural dyes, mitten kits and my husbands nature photos.



Huhtikuu oli viileä, mutta nyt helteiden alettua uskalsin jo viikonloppuna aloittaa väritattaren istuttamisen ulos. Kuvan ottamisen jälkeen peitin kasvit harsolla, että ne pysyisivät mahdollisimman lämpiminä.

April was quite cold but now it has been unusually warm considering this time of year, and couple of days ago I started to plant japanese indigo outside. After taking the pictures I covered them with horticultural fleece to keep them as warm as possible.



Tänä vuonna kylvin morsingon suoraan maahan huhtikuussa, reilu kuukausi sitten. Itäminen kesti melkein kolme viikkoa varmaan viileiden säiden takia, mutta nyt taimet ovat hyvässä kasvussa. Seuraavaksi ne pitäisi harventaa, koska olin kylvänyt ne liian tiheään.

This year I sowed woad straight outside in April, a little over a month ago. Germination took almost three weeks, because of the cold weather I think, but now they are growing well. Next I have to thin them, because there are too many plants too close to each other.


Kymmenen päivää sitten tein indigofruktoosikyypin. Halusin kokeilla toimisiko tavallinen sokeri pelkistäjänä. Reseptejä fruktoosikyyppiin löytyy sivupalkin otsikon Indigovärjäys alta. Nyt tässä oli 5l vettä, 20g indigoa, 40g sammutettua kalkkia, 60g sokeria ja kourallinen krappia. Tavallinen sokeri ei kuitenkaan alkanut toimia, ja parin tunnin odotuksen jälkeen lisäsin kyyppiin n 80g hunajaa (koska hedelmäsokeri oli muuttunut klimpiksi enkä saanut siitä irti pientä palaa). Hunaja tehosikin heti, ja vartin kuluttua liemi oli jo pelkistynyt. Värjäsin silloin muutaman vyyhdin yksi kerrallaan ja kaadoin liemen ämpäriin (koska tarvitsin kattilaa muuhun) ja peitin sen kannella. Huomasin jo seuraavana päivänä, että liemi oli pelkistynyt lisää yön aikana, mutta en ehtinyt tehdä sille mitään. Koko se viikko ja seuraavakin oli tosi kiireistä, mutta sitten eilen kurkistin ämpäriin ja yllätyksekseni liemi oli pelkistynyt lisää. Ämpäri oli ollut kuistilla tämän ajan, ja vaikka päivisin onkin ollut yli 20 astetta lämmintä, niin öisin lämpö on ollut 5-10 astetta, eli lämpötila on heitellyt paljon eikä liemi ole ollut ollenkaan niin lämmin mitä yleensä suositellaan. Siksi olinkin yllättynyt, että liemi näytti hyvältä värjättäväksi. Liemen pinnalla oli sininen kuplista muodostunut kuori ja alla liemi oli täydellisen kellanruskeaa. Liemen pH oli pysynyt korkeana (eli se ei ollut kuitenkaan alkanut käydä), 10-11, ja sen lämpö oli 25°C, kun nyt laitoin pohjalle ritilän ja yhden vyyhdin lankaa.

IN ENGLISH
Ten days ago I made fructose indigo vat. I wanted to try common sugar in it (because I read someone succeeding with it). I had 5 litres of water, 20grams of indigo, 40 grams of lime, 60 grams of sugar and handful of madder. Ordinary sugar didn't start to work, so after waiting for two hours I added about 80 grams of honey (because my fructose had gotten moist in storage and became a rock hard clump which I couldn't break to smaller pieces). Honey worked wonderfully in only 15 minutes and the vat was ready to dye. I dyed several skeins with the vat then, and because I needed the pot to something else I poured the vat to the red bucket and covered it with a lid. The next day I noticed that the vat was working still fine, but I didn't have time to dye with it. All that week and the next week also I was busy with other things, but then yesterday I looked at the bucket and to my surprise it had good blue froth on top and the liquid below was perfect brownish yellow. Bucket had been outside in our porch all this ten days, and even though the day temperatures were over 20°C, the nights were between 5-10°C, so the temperature varied a lot. I had thought the vat had to be kept warm in order for it to reduce, but this lime-madder-honey-vat did it in quite cool temperature. The pH had stayed high, 10-11 (so the vat hadn't fermented which lowers the pH), and now today when I dyed with it, the temperature of the vat was 25°C. It seemed to be enough because it dyed well.



Vaaleansininen lanka oikeassa reunassa on miltä se näytti ensimmäisen dippauksen jälkeen, toisella dippauksella väri tummeni. Vihreissä on yhdistetty keltaista ja indigoa (tavallisessa hydrosulfiittikyypissä) vaikka mielummin värjäänkin ensin sinisen ja sitten keltaisen, niin nyt minulla oli tylsää keltaista jonka halusin värjätä vihreäksi.

The light blue on the right is how it looked after the first dip today, after second dip the colour became darker. The greens were yellows overdyed with indigo (in hydrosulfite vat) though I usually prefer to dye first blue and then yellow, but  I had some ugly yellows which I wanted to dye green.


One more picture, apple trees are full of flowers right now:)