Viime viikolla sain postissa uunituoreen Anna-Karoliina Tetrin tekemän kotimaisen sienivärjäyskirjan. Karo on käsityöalan ammattilainen, opettaja ja kirjailija, ja hänen kotisivunsa löytyvät
täältä, mistä kirjaa voi myös ostaa.
Ensivaikutelma kirjasta on hyvin positiivinen ja kirjan kuvitus on todella hyvä, niin lankakuvat, mutta erityisesti myös sienikuvat ovat hyviä ja informatiivisia. Onhan tärkeää, että löytää oikeita sieniä, että pääsee sitten värjäämään.
Kirja on pehmeäkantinen ja sivuja on n 190, joista n 70 sivua käsittelee sienivärjäyksen taustaa ja perusteita. Toiset 70 sivua on värjäykseen sopivista sienistä, ja loput n 50 sivua käsittelevät jäkälävärjäystä ja mm miten sieniväreistä voi tehdä musteita tai vesivärejä. Kirjan teksti on jouhevaa ja sitä lukiessani kuulin selvästi Karon äänen kirjan sivuilla.
Alkuosan yleistä tietoa sienistä ja sienivärjäyksen historiaa käsittelevät luvut ovat mielenkiintoisia. Lankojen käsittelyä, puretusta ja yleisiä värjäysohjeita käsittelevät luvut ovat selkeitä ja käytännönläheisiä ja uskon aloittelevan sienivärjärin saavan niistä hyvän kuvan, miten kannattaa menetellä. Kirjassa on tarkkaan, mitä tarvitaan ja millaisia asioita pitää ottaa huomioon, kun suunnittelee värjäyksen aloittamista. Puretus on käsitelty yksityiskohtaisesti ja kirjasta löytyy myös ohje selluloosakuitujen puretukseen sienivärjäystä varten, samoin kuin orakasvärjäyksissä tarvittava erilainen menetelmä, mitä Karo kutsuu kaksoisvärjäystekniikaksi. Niin värjätessä ensin lankaan kiinnittyvät siniset ja vihreät sävyt korkeammassa pH.ssa ja myöhemmin matalammassa pH:ssa ruskeat sävyt. Tätä minunkin pitää kokeilla, koska olen yleensä heittänyt liemen pois ensimmäisten värjäysten jälkeen.
Sieniä on esiteltynä 45 eri lajia, ja jokaisen sienen kohdalla on hyvä kuva, selostusta määrityksestä ja miten sillä värjätään ja mitä väriä siitä saa. Ohjeet on tehty kuivatuille sienille (paria poikkeusta lukuunottamatta), mikä on minusta oikein hyvä. Eri sienet sisältävät eri määriä vettä, riippuen vielä keruusäistä, ja on vaikea tietää onko sieniä tarpeeksi. Kuivatuilla sienillä lisäksi monesti värit voimistuvat ja voivat olla myös erilaisia kuin tuoreilla sienillä. Sieniä on helppo kerätä vähän kerrallaan ja värjätä vasta sitten, kun on saanut kasaan tarpeeksi ison määrän, tai kun aikaa sattuu olemaan. Vaikkapa seuraavana kesänä:)
Värjäysohjeet ovat hyvin perusteellisia ja yksityiskohtaisia, niissä on mainittu vaatiiko ko sienellä värjäys esipuretuksen (mielestäni kaikilla sienillä se parantaa lopputulosta, mutta osalla sienistä se on ihan välttämätönkin), miten paljon sientä käytetään, kuinka kauan keitetään ja värjätään ja mikä on ollut liemen pH lankanäytteiden värjäyksessä. Sienivärjäyksessä sama ohje ei sovellu jokaiselle sienelle, joten on todella hyvä, että jokaisen sienen vaatimat tekniikat kerrotaan. Noin 25 sienestä on lankanäytteet, joista näkee saatavan värin.
Värinäytteet ovat todella hyviä, niissä on aina sekä purettamaton lanka, aluna-viinikivipuretettu ja useilla myös rautapuretettu näyte. Näytteet ovat suomenlampaan villaa, silkkiä, puuvillaa, pellavaa ja bambuviskoosia. Nämä eri materiaaleille ja eri puretuksilla ja ilman puretusta tehdyt näytteet ovat kirjan mielenkiintoisinta antia, ja niistä löytyi monia yllätyksiä itsellenikin, niitä varmaan tutkin pitkään. Niistä saa myös ideoita omiin värjäyksiin. Harmillista, ettei kaikista sienistä ole lankanäytettä, se on mielestäni isoin puute.
Toinen asia, minkä olisin tehnyt eri tavalla, oli se, että osassa sivuista esiteltävä sieni ja siihen liittyvät lankanäytteet eivät olleet samalla aukeamalla, vaan langat löytyivät seuraavalta sivulta, jossa olikin jo seuraava esiteltävä sieni. Tämä on ollut ehkä jokin taitosta tms kirjan teknisestä puolesta johtuva asia, mutta kirjaa selatessa helposti yhdistää näytteet väärään sieneen, vaikka tarkemmin lukiessa asia kyllä korjaantuu, ja yhtä poikkeusta lukuunottamatta kaikissa näytteissä on hyvin suomenkielinen ja tieteellinen nimi esillä. Se poikkeus liittyi aukeamaan, missä oli vasemmalla puolella esitelty talvivinokas ja oikealla sivulla kaunis kuva sinisistä langoista. Ensimmäisellä selauskerralla katsoin yllättyneenä, että talvivinokkaallakin saa sinistä, kunnes tarkemmin kuva katsottuani huomasin, että sieni lankojen päällä on orakas ja selvästi kyllä tekstissä sanotaan, että talvivinokkaalla saa keltaista.
Mutta tämä on pikkujuttu, kokonaisuutena kirjassa riittää tutkittavaa pidemmällekin ehtineelle sienivärjärille ja erityiskiitoksen saavat yksityiskohtaiset ohjeet orakasvärjäykseen, mistä ei aiemmin suomenkielisissä kirjoissa ole kunnon ohjetta ollut (eikä muunkaan kielisissä näin tarkkaan, vaikka ruotsalaisessa Lundmarkin kirjassa onkin ollut niistä tähän asti parhaat ohjeet). Toki orakkailla värjäys ei vielä ole paljastanut kaikkia metkujaan, niiden väriaineet ovat niin erikoisia, ja värjäystekniikan lisäksi sienen ikä ja ehkä muutkin vielä tuntemattomat tekijät vaikuttavat niistä saatavaan väriin, mutta kirjan ohjeilla pääsee hyvään alkuun sienivärjäyksessä.
Jäkälävärjäyksen tulokset keittomenetelmää lukuunottamatta olivat pieni pettymys, värit olivat enimmäkseen melko laimeita, ja samoja värejä saa helpommin yleisimmistä kasveista tai sienistäkin. Toisaalta tämä on hyväkin asia, jäkälien keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin ja ne uudistuvat yleensä hitaasti. Myöskään niiden valonkesto ei ole kovin hyvä, tämä asia kyllä tuotiin kirjassa esille.
Muusta kirjan sisällöstä sienivesivärit herättivät kiinnostukseni, ja joskus vielä kokeilen niitä.
Tämä kirja kuuluu ehdottomasti sekä aloittelevan että kokeneemmankin luonnonvärjäyksestä kiinnostuneen kirjastoon ja toivon kirjan innostavan edelleen uusia sienivärjäreitä.
IN ENGLISH
Last week I received a brand new Finnish mushroom dye book, called Sienivärjäys (Mushroom dyeing) by Anna-Karoliina Tetri. She is a professional crafts person, teacher and writer and her web pages, where you can read about her and buy her book, are here.
My first impression about the book was very good. The pictures were first class, also the yarn pictures, but especially the mushroom pictures. It is naturally very important to first identify the mushroom so that you find it before you get to the dyeing part. This book is the first book in Finland about only mushroom dyes written by a Finnish person about Finnish mushrooms.
The book has soft covers and has about 190 pages, of which about 70 are general information about mushroom dyeing. The next 70 pages are about each of the mushrooms and how to use them, and the rest 50 pages are about lichen dyeing and other techniques you can use with mushrooms, like how to make ink or water colors from mushrooms. It is well written and I can hear Karo's voice in the pages of the book, it looks and sounds like her.
The first part of the book has interesting details about history of mushroom dyeing and about mushrooms in general, and the part which covers mordanting and dyeing is very detailed and give many practical advise to the novice dyer. There is also how to mordant cellulose fibers for dyeing with mushrooms, and a new technique how to dye with tooth fungi so that you get first blues and greens in high pH and then browns in low pH (this reminds a little of Saint'-John's Wort, which also contains several different dyestuffs which you can get out only by dyeing in certain order, but the technique is different when getting the colors from tooth fungi). I will have to try her technique, because I have usually thrown away the bath after the first colors.
There are presented 45 different mushrooms with pictures and description, how to dye with them and what color you may get from them. The instructions are made for dried mushrooms (the ratio between the mushrooms and yarn), which I think is very good. It is easier to compare the results when using dried mushrooms, and many times the colors are better or even different using dried mushrooms than using them fresh. The dyestuffs in mushrooms change and may become more soluble when dried. It is easy to collect the mushrooms, then dry them and use later when you get enough of them in store.
The dyeing instructions are in depth, they tell how much to use the dried mushrooms, if the dyeing needs to be done with pre mordanted fiber (I think it is always better, but with many mushrooms it is essential), how long to boil, how long to dye and what pH has been during extraction and/or dyeing. This is the first Finnish book with so many details of mushroom dyeing. In dyeing with fungi the same techniques to extraction and dyeing don't work for all of them, so it is very good that the best method is mentioned in context of each mushroom.
There are color samples of 25 mushrooms (so not from all), and there is a sample of unmordanted, mordanted with alum and cream of tartar, with alum and iron, and with tannin plus alum mordanted sample from cellulose fibers. The samples are dyed on white and grey Finnsheep wool, silk, cotton, flax and bamboo viscose yarn, and I find these samples one of the most interesting things in this book, and there were many surprises for me, too. I'm sure I will study them for a long time.
It is too bad there are not samples of all the mushrooms presented, that is a small flaw in this book, but there are samples of the most important dye mushrooms, and the ones which were left out, give mostly beige, yellow or something like that.
Another thing I would have done differently is that sometimes there is the mushroom in one page and you have to turn the leaf to see the dyed samples of that mushroom, and then when the samples are in the left hand page, on the right hand page there is already the next mushroom, so it can be a bit confusing when you leaf through the book. But of course if you pay attention, there are always (one exception) above the samples the name (also the latin name) of the mushroom used, so when you read carefully you can see which picture belongs to which mushroom.
But this is a small thing, mostly this is a very good book, and certainly by far the best in Finnish about mushroom dyeing. Especially the instructions about how to dye with tooth fungi are something that was never before published in Finnish (and not so well in other languages either, the Swedish Lundmark's book has also good instructions, but not so detailed as this one.. but unfortunately these are in Finnish). Of course the dyeing with tooth fungi has not yet shown all it's secrets, there are so many variables starting with the age of the mushrooms, that it will still be a small mystery, and exciting each time, but these instructions give you the starting point.
The lichen dyed samples were a small disappointment, the colors were pale and you can get the same kind of colors from many common plants or even mushrooms. Only samples from the boiling water method were stronger and nice brown. Perhaps these pale colors from lichens were only a good thing, because they grow so slowly and you can only collect them with land owners permission (while you can collect mushrooms and berries from the forests anywhere here). Also the lightfastness of lichen dyed colors is not so good, this was also mentioned in this book.
Of other chapters in the book, I found also the water colors from mushrooms intriguing, I would love to try them some time.
This book belongs absolutely to the library of every Finnish natural dyer, from the beginner to the more advanced dyer, and I hope it will encourage more people to try dyeing with mushrooms, which are so abundant here. For someone who doesn't speak Finnish, there are a lot of very good and informative pictures, and you can see the colors in the samples. The latin names of the mushrooms are used throughout the book, also in yarn sample pictures, so they are easy to recognize even if you don't know the Finnish name. In each mushroom you can see the numbers of pH or the ratio of the mushrooms used, but of course the more detailed information is only in Finnish.
