Walnut and Saw-wort dyeing Värjäys jalopähkinöillä ja liuskaläätteellä

Parin viikon takaiset jalopähkinät on nyt käytetty värjäykseen, tai itse asiassa viimeinen jälkiväri toisista pähkinöistä on vielä muhimassa. Näillä japaninjalopähkinöillä tuli kaunista tummanruskeaa, sitten keskiruskeaa ja viimeiseksi rusehtavan beigeä. En kuorinut pähkinöitä, koska se on niin hankalaa eikä siitä kivestä varmaan ole mitään haittaakaan siellä värjäyksessä. Ainoa vain, että se pitää ottaa huomioon painossa. Käytin tuoreita pähkinöitä 1kg/100g lankaa. Keitin pähkinöitä pari tuntia, jonka jälkeen ne saivat vielä jäähtyä liemessään. Seuraavana päivänä värjäys purettamattomalle langalle niin, että pähkinät olivat samassa väriliemessä, ja edelleen langat saivat jäähtyä värjäyksen jälkeen yön yli väriliemessä, koska selvästi väri tummeni värjäysajan pidentyessä. Viime vuoden jalopähkinävärjäyksessä huomasin, että väristä tulee tummempi jos pähkinät saavat olla samassa liemessä lankojen kanssa. Niistä varmaankin irtoaa koko ajan lisää väriä sitä mukaa kun osa jo imeytyy lankoihin. Puretusta ei tarvita jalopähkinöillä värjätessä, koska niiden väri kuuluu niihin harvoihin luonnonväreihin, mitkä tarttuvat lankaan ilman puretusta. Jälkivärit tein samalla tavalla pähkinöiden kanssa samassa liemessä ja vuorokauden värjäysajalla.

IN ENGLISH

Japanese walnuts (Juglans ailanthifolia) from last blog post have now been used for dyeing, or actually the last afterbath from the second batch is now simmering. I got very nice dark brown, then medium brown and last brownish beige colour to my yarns. I didn't use only the hulls, but put the whole walnuts in the bath. It is so difficult to take only the hull, and maybe the seed inside doesn't matter, only I have to take it into account when I figure how much to put yarn in the bath. I used fresh whole nuts 1kg/100g yarn. I boiled the walnuts for two hours and then let the bath cool overnight. The next day I dyed unmordanted yarn and kept the walnuts in the bath the whole time. Last year I got darker colours when I did it the same way and didn't strain the bath. Again I let the yarns cool down in the bath overnight, because I have noticed that the colour gets deeper when the dyeing time gets longer. I dyed the after baths the same way.

 Olen myös viime viikolla värjännyt itsekasvattamillani liuskaläätteillä (Serratula tinctoria). Niistä tulee voimakkain väri vasta kukinnan jälkeen eli niiden kanssa ei kannata kiirehtiä keruulla. Käytin värjäykseen nyt koko kasvit varsineen kaikkineen, ja aluksi ajattelin, että käytän 500g kasveja/100g lankaa, mutta kun laitoin ensimmäiset langat väriliemeen, niin ne alkoivat heti värjääntyä niin hyvin, että lisäsin kiireesti lisää lankaa pataan ja lopulta suhde oli 300g kasveja/100g lankaa, ja silti väristä tuli hyvin voimakas keltainen. Ehkä vähän liiankin voimakas. Suurin osa väristä imeytyi lankoihin tässä ensimmäisessä värjäyksessä, jälkiväristä tuli hyvin hailukka ja ne langat joutuvatkin uudelleen värjäykseen. Kuvan langoista alempi on valkoiselle värjätty ja ylemmässä on ollut hiukan epätasainen vaalea morsingolla värjätty sininen, joka taittoi värin vihertäväksi. Langat oli esipuretettu alunalla ja viinikivellä.

IN ENGLISH

I have also dyed with my own grown saw-wort (Serratula tinctoria). They give the strongest colour after they have finished flowering, so there was no rush to dye with them. I now used the whole plants, stems, leaves and seedheads, and at first I thought to use 500g plants to 100g yarn, but when I put the first yarns in the bath, they took the colour right away so well, that I hurried to add more yarn to the same bath with the first yarns. In the end there was 300g plants to 100g yarn, and still the colour became very intense yellow. Maybe too intense. Most of the dyes in the bath were used in this first bath, and when I tried to dye an after bath, the colour was very pale. Not so good, and I will dye those yarns again with something else. In the picture above the bottom colour was dyed on white yarn, and the top colour had a pale slightly uneven blue dyed with woad. Yarns were pre mordanted with alum and cream of tartar.

First japanese indigo harvest, and dye mushrooms and walnut hulls Kauden ensimmäinen väritatarvärjäys, ja sieniä ja jalopähkinöitä värjäykseen

Viime viikolla keräsin ensimmäisen sadon väritattaresta, nämä olivat kasvihuoneessa kasvavia taimia. Niissä jo ensimmäisissä näkyi kukkanuppuja. Sanotaan, että indigopitoisuus heikkenee, kun kasvi alkaa kukkia. En ole itse vertaillut tätä, koska yleensä kukinta alkaa niin myöhään täällä. Nyt ainakin vielä väriä tuli tosi hyvin. Viidestä rehevästi kasvaneesta taimesta tuli lehtiä 2,4kg, jolla värjäsin 1,5kg sinistä lankaa.

IN ENGLISH

Last week I harvested the first japanese indigo from my polytunnel. The first plants showed already flower buds. I have read that indigo content gets lower when the plants start to flower, but I haven't experimented with plants in different stage, because usually flowering starts so late here. At least now there was plenty of indigo in the plants. I cut five well grown plants and got 2,4kg of leaves, and I dyed with them 1,5kg blue yarn.

Riivin lehdet irti varsista, jotta ne eivät vie niin paljon tilaa uuttovaiheessa. Tosi nopeasti leikatut kasvit alkavatkin nuutua auringossa, vaikka aloin riipiä niitä saman tien leikkauksen jälkeen. Leikkasin kasvit iltapäivällä kun ne olivat jo valmiiksi kuivahkoja, ja laitoin riivityt lehdet verkkopussissa hanakuumaan veteen kattilaan kannen alle. Pussin päälle tuli paino, että pussi lehtineen pysyi veden alla. Lehdet saivat olla siinä seuraavaan aamuun, jolloin nostin lämpötilan hitaasti 50-60 asteeseen, mihin meni kaksi tuntia. Kun lämpö oli melkein 60 astetta napsautin levyn kiinni ja annoin jäähtyä vielä tunnin verran, jolloin lämpö oli 50°C.  Jo yön yli liotessaan esiasteita oli alkanut irrota lehdistä ja lämpiminä päivinä lehdet olisivatkin uuttuneet ihan vain vedessä kolmen neljän päivän aikana. Riippuu lämpötilasta kuinka kauan uuttumiseen menee, ja lehdistä sitten näkee kun ne ovat ihan virttyneitä ja uuttuneen näköisiä. Olen nyt lukenut täältä, Fibershed'in Production of indigo dye sivuilta (s 19-20), että entsyymi joka muuttaa lehdissä olevan indigon esiasteen indicanin indoxyliksi ei toimi yli 60°C, joten siksikin väritattaren uuton kanssa kannattaa olla tarkka lämpötilojen suhteen. Aiemmin olen luullut 70° olevan raja, minkä yli ei uuttamisessa saa mennä, mutta mielenkiintoista nyt seurata, saanko tummempia värejä hiukan alhaisemmilla uuttolämpötiloilla.

Uuttamisen jälkeen lehdet pois liemestä, kidesoodalisäys niin, että pH on 9-10, ja hapetusta 10-15 minuuttia, kunnes liemi on tummansinistä. Sitten happi pois liemestä joko hydrosulfiitilla tai onnistuu myös fruktoosilla, ja värjäys. Hydrosulfiitilla olen saanut liemestä paremmin kaikki indigot käyttöön, joten tein nytkin niin.

IN ENGLISH

I stripped the leaves from the stems, so that they wouldn't take so much room in extraction. The leaves in cut stems started to wilt very fast in strong afternoon sun, so I tried to be fast in stripping them. I put the leaves in a net bag in tap hot water in  a pot, and a weight on top of the bag so that the leaves stayed under water. They were there until next morning when I raised the temperature slowly during two hours to almost 60°C, then turned the heat off and let them cool for another hour to 50°. Some indigo precursors had already been extracted during to night soak, and it's been so warm that soaking in hot weather for three to four days could have been enough even without raising the temperature. It depends on the temperature how long it takes to extract the indigo, when the leaves are ready they look all wilted and spent. I have read now here in Fibershead Production of indigo dye - pages (p.19-20), that enzyme which is needed to change indican to indoxyl doesn't work so well in elevated temperatures and is completely inhibited over 60°C, so that is also why it is better to use lower temperatures. Earlier I have thought that 70°C is the highest temperature to use in japanese indigo extraction, but it is now interesting to see in the future if I get darker shades when I use lower temperature.

After extraction I pulled the net bag with leaves off from the bath, added washing soda so that ph was 9 -10, and oxygenated 10-15 minutes until the bath looked dark blue. I used now hydrosulfit to remove the oxygen from the bath, but also fructose would do it. I have gotten more blue from my own japanese indigo baths when using hydrosulfit than fructose, so that is why I used it also now. 

Perjantaina sain myös kauden ensimmäiset samettijalat, ja kävin hakemassa kasviystävältäni lähistöltä jalopähkinöitä värjäykseen.  Pienemmät jalopähkinät ovat japaninjalopähkinän (Juglans ailanthifolia)  pähkinöitä ja isommat mantsurianjalopähkinän (Juglans mandshurica) pähkinöitä. Pähkinät ovat nyt likoamassa ja samettijaloilla värjätyt langat kuivumassa narulla.

IN ENGLISH

Last Friday there were also the first Velvet Pax (Tapinella atrotomentosa)  mushrooms for the season, and I got some fresh walnuts from a friend who has big walnut trees in his garden. The smaller walnuts are Japanese Walnuts (Juglans ailanthifolia) and bigger ones are Manchurian Walnuts (Juglans mandshurica). Walnuts are now soaking and yarns dyed with those mushrooms are drying outside.

 

My dye plants right now Värikasvejani nyt

Kuvia viime viikolta värikasveista.

Yllä kottikärryssä on sekoitus ahdekaunokkia, tarhapiiskua ja luonnonvaraista kultapiiskua (Solidago virgaurea). Värjäsin tällä mixillä suhteella 500g kasvien lehtiä ja kukkia/100g lankaa. Olen joskus aiemminkin huomannut, että kultapiisku ei ole niin väripitoinen kuin puutarhakasveina kasvatetut tarhapiiskut tai kanadanpiiskut,ja sitä pitäisi käyttää enemmän kuin noita muita,  ja nyt kävikin niin, että kun seoksessa oli puolet  kultapiiskua ja puolet muita kasveja, niin väristä tuli vaaleampi kuin odotin. Pelkästään tarhapiiskuilla tai ahdekaunoikeilla värjättynä samalla suhteella väri olisi ollut voimakkaampi. Pohjavärinä oli väritattarella viime vuonna värjätty sininen, ja nyt lopputuloksena oli tumma turkoosinvihreä. Toisaalta tosi nätti väri sekin:).

IN ENGLISH

Pictures from last week of my dye plants.

In the picture above I had cut a mix of knapweeds, our native goldenrods (Solidago virgaurea) and canadian goldenrod hybrids (garden plant). I dyed with this mix using 500g of leaves and flowers /100g wool. I have noticed earlier that native goldenrod doesn't give as strong yellow as canadian goldenrod, and this is what happened also now. About half of the plants were native goldenrods and the colour became paler than I expected. The base colour was medium blue dyed with japanese indigo last year, and the result with overdyeing with this mix was dark turqoise blue. Quite pretty colour anyway:).

Keväällä siirretyt väriresedat ovat kasvaneet oikein hyvin ja alkavat olla keruuvalmiita. Kuvassa ne ovat taaempana vasemmalla. Myös etualalla oleva väritatar on hyvässä mallissa, mutta annan sen vielä kerätä lehtiinsä indigon esiasteita näiden helteiden ajan.

IN ENGLISH

Weld plants which I had transplanted in spring have grown well and are now ready for harvesting. They are in the back left side. Also japanese indigo is growing well, but the weather is now very warm and I will let it still grow and take advantage of this hot spell.

Morsingot ovat kasvaneet reheviksi vaikka istutin ne aika myöhään toukokuulla. Tavallisia morsinkoja on kuvassa taaempana, etualalla olevat ovat kiinalaista morsinkoa, Isatis indigotica. Jääkaapista siemenvarastosta löytyi vielä yksitoista vuotta vanhoja siemeniä, joista ajattelin, että nyt on viimeinen hetki kokeilla vieläkö ne itävät. Vain muutama siemen iti, toivottavasti saisin näistä taimista ensi vuonna uusia siemeniä, jos ne talvehtisivat. Tosin, vaikka kiinalainen morsinko on väripitoisempaa kuin tavallinen morsinko, niin se kasvaa sen verran hitaammin ja huonommin, että tavallisesta morsingosta saa paljon enemmän lehtiä eli myös väriä suhteessa kasvimäärään/pinta-alaan. Täällä olen aiemmin kirjoittanut kiinalaisesta morsingosta.

IN ENGLISH

Woad plants have grown well even though I planted them quite late in May. They are in the back in the picture, in the foreground there are three small plants of chinese woad, Isatis indigotica. I found some eleven years old seeds of chinese woad in my seed stash in the fridge, and in spring I wanted to try if they still germinated. Only a few of the seeds germinated, hopefully I get more seeds from these plants next year if they overwinter. Though, even if chinese woad has more indigo precursors than ordinary woad, it isn't as vigorous and so I get a lot more leaves from woad than from chinese woad and  it makes woad a better plant to grow here in my climate. I have written here about chinese woad.

Myös pensasväriherne  Genista tinctoria, kukkii jo nyt, ja olisi valmista kerättäväksi värjäykseen. Se talvehti leudon viime talven jälkeen tosi hyvin, kun yleensä se paleltuu lumirajaan. Paleltuminen ei sinänsä haittaa, koska se kasvaa nopeasti keväällä uutta versoa ja on syksyllä valmista kerättäväksi. Nyt vain hiukan aikaisemmin kuin tavallisesti. Etelämpänähän se tuottaa kaksi satoa kesässä, täällä yleensä vain yhden.

IN ENGLISH

My dyer's broom, Genista tinctoria is growing also well and flowering right now, and it is ready to dye with. Usually it flowers here later, but now last winter was so mild that it survived better, and is flowering earlier. In more southern climates it gives two harvests in the same summer, here it is usually only one harvest in autumn, but I don't mind. It gives such a good yellow, and is easy to grow.

 Nämä eivät ole värikasveja, mutta muuten vain värikkäitä leimuja puutarhassa:).

These are not dye plants, but I love my Phloxes in the garden:).

Experimenting for sources of tannins for natural dyeing Kokeiluja tanniinien lähteistä luonnonvärjäykseen

Tanniinit ovat hyvin mielenkiintoisia kasvivärjäyksessä, ja sen lisäksi, että niitä tarvitaan selluloosakuitujen puretukseen alunan lisänä, ne auttavat myös luonnonvärien pysyvyyteen proteiinikuiduilla kuten villalla. Olen itsekin kokeillut kuoripuretettujen lankojen värien kestoa mm krappivärjäyksissä ja huomannut, että vaikka krappi on kestävä väri ilman alunapuretustakin, niin kuorilla puretetuilla langoilla krappiväreillä oli vieläkin parempi valonkesto.

Monet kasvit sisältävät tanniineja, erityisesti puuvartisissa kasveissa on niitä suhteessa paljon. Perinteisesti puretukseen käytettyjä (usein ulkomaisia) tanniinien lähteitä ovat tammenäkämät, sumakki ja tarapensaan siemenkodat. Halusin nyt kokeilla löytyisikö kotoisista helposti saatavilla olevista kasveista hyviä tanniinien lähteitä.  Koelankoina olivat purettamaton lanka ja aluna-viinikivipuretettu lanka.
Boutrup & Ellis: The Art and Science of Natural Dyes sanoo, että hyvin yksinkertaisella testillä näkee onko liemessä tanniineja. Tanniinit reagoivat herkästi rautaan ja muuttavat purettamattoman langan värin harmaaksi. Värjätty purettamaton lanka laitetaan 1% rautaliemeen värjäyksen jälkeen. Mitä voimakkaampi harmaa väri on, sitä enemmän liemessä on tanniineja. Jos taas liemessä on lisäksi flavonoideja, jotka kiinnittyvät vain alunan avulla ja antavat keltaisen värin, niin rautajälkipuretuksella se muuttuu yleensä vihreäksi.

Muita kirjoja, joissa on paljon tietoa tanniineista ovat
Räisänen, Primetta, Niinimäki: Luonnonväriaineet
Dominique Cardon: Natural Dyes

IN ENGLISH
Tannins are very interesting in natural dyeing. They are needed to mordant cellulose fibers (with alum), and they also help the lightfastness when dyeing  protein fibers like wool.
I have used bark mordanted wool with madder and noticed that even though madder gives fast colour without any metal mordant, the lightfastness is even better when the yarns were mordanted with barks.

Many plants contain tannins, especially many trees and shrubs. Most traditionally used sources of tannins are oak galls, sumach leaves or bark, and fruit pods of tara. I wanted to see if I can find something local to use as a source of tannins. I know barks work, but some herbaceous plant would be even easier to collect. My yarns in these experiments were either with no mordant or mordanted with alum and cream of tartar.
Boutroup & Ellis: The Art and Science of Natural Dyes says that it is easy to find out with a simple test if any local plant contains tannins. Tannins react very strongly with iron, and if an unmordanted dyed yarn is put to 1% iron solution, the colour changes to grey if there are tannins. The more there are tannins, the stronger the grey colour is. If the bath contains flavonoids which only attach with a help of metal mordant and give yellow colours, iron changes that colour to green.

Other books which have information about tannins in natural dyeing:
Donimigue Cardon: Natural Dyes
Räisänen, Primetta, Niinimäki: Dyes from Nature

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

PUJO, ARTEMISIA VULGARIS 

MUGWORT

Pujo voi olla paha rikkaruoho, ja meilläkin sitä kasvaa, muttei onneksi paljoa. Muutama kasvi on kuitenkin metsäreunassa. Riivittyjä lehtiä ja kukkalatvoja oli 500g/100g lankaa.
Keitto tunti ja liemi sai jäähtyä 4 tuntia. Värjäys tunnin ja langat jäähtyivät liemessä yön yli. Jälkipuretus rautavihtrillillä seuraavana päivänä. Tarkkaa prosenttia en osaa sanoa, koska kastoin siihen vain pätkät lankoja. Sama rautavihtrilliliemi oli näissä kaikissa koelangoissa.

Ylin lanka on purettamaton, ja toinen on purettamaton, joka oli jälkipuretuksessa miedossa rautaliemessä.
Kolmas väri on aluna-viinikivipuretettu, ja neljäs taas jälkipuretuksena rautaliemessä.
Tämä järjestys on kaikissa näissä näytteissä.
Pujon antama väri ei muuttunut kovin voimakkaasti raudalla, ja ennemmin vihertävään suuntaan kuin harmaaseen eli se ei sovellu tanniinin lähteeksi, ainakin nyt tuntuu siltä. Pujossa selvästi oli jotain keltaisia flavonoideja, alunapuretuksella väristä tuli kauniin vaalean keltainen.

IN ENGLISH
Mugwort can be a bad weed, and there are couple of plants here by edge of the forest, too.
I used leaves and flower tops 500g/ 100g yarn.
I boiled them for one hour and let them cool down for  four hours before straining the bath.
Dyeing for one hour and I took the yarns from the bath next morning.
Modifying the next day with iron. I can't say how much there was iron, because I dipped only small parts of yarns. I used the same iron bath for all these yarns.

The first yarn is no mordant, second no mordant and iron dip later. Third is mordanted with alum and cream of tartar, and fourth the third yarn dipped in iron water later.
This is the same order in all samples.
The colour from mugwort didn't change much with iron, and when it changed, it was more to green than grey. So it seems to me that there are not much tannins in mugwort. Clearly there are yellow giving flavonoids, and the colour with alum mordant was nice pale yellow.

HORSMA, CHAMAENERION ANGUSTIFOLIUM

WILLOW HERB

Horsman lehtiä ja kukkalatvoja oli 450g/100g lankaa. Keitin tunnin ja liemi sai jäähtyä yön yli.
Värjäys kuten edellä.
Horsma tuntuikin lupaavammalta kuin pujo, koska purettamaton ja rautaliemessä liotettu pätkä muuttui harmaaksi, vaikka harmaa väri onkin aika vaalea. Horsmassa on myös lisäksi flavonoideja, koska alunapuretettu lanka värjääntyi keltaiseksi ja jälkipuretus rautaliemessä muutti värin vihreäksi.

IN ENGLISH
There are lot of willow herb so it is easy to collect.
I used willow herb leaves and flower tops 450g/100g yarn. I boiled them for one hour and let cool in bath overnight. Dyeing as previous.
Willow herb seemed more promising than mugwort, because unmordanted yarn with iron modification turned grey, albeit not very dark grey. There are  also flavonoids in willow herb, because yarn mordanted with alum turned yellow and iron modifying turned it greyish green.

VADELMANLEHDET,  RUBUS IDAEUS

RASPBERRY LEAVES

Täällä kasvaa myös paljon villivadelmaa, ja koska Jenny Dean kirjassaan The Heritage of Colour käytti paikallista villiä karhunvadelmaa (Rubus fruticosus) tanniinin lähteenä, niin ajattelin kokeilla villivatun lehtiä.
Keräsin lehdet ja versojen latvat tämän vuoden kasvusta, ja käytin niitä 200g/100g lankaa. Keitin lehtiä tunnin ja liemi sai jäähtyä yön yli. Värjäys kuten edellä.
Selvästi tämä olikin jo parempi tanniinin lähde kuin ensimmäiset kokeiluni, ja rautaliotus muutti purettamattoman langan värin melko tummaksi harmaaksi. Myös alunapuretettu lanka rautajälkiliemessä muuttui harmaanvihreäksi. Vadelmaa voisikin selvästi käyttää kotimaisena tanniinin lähteenä, ja se oli paras näistä kolmesta. Täytyisi vaan vielä kokeilla optimisuhteet ja myös se, olisivatko toisen vuoden versot olleet vielä parempia kuin nämä ensimmäisen vuoden versot.

IN ENGLISH
Jenny Dean wrote in her book The Heritage of Colour that bramble  is a good source of tannin for her. Bramble doesn't grow here but we have lot of wild raspberries, and I thought to try their leaves as a source for tannin.
I cut the plant tops and leaves from this years growth, and used them 200g/100g yarn. I boiled them for one hour and let the bath cool down overnight. Dyeing as earlier.
Clearly these were a better source for tannin as my other experiments. Iron modifying of unmordanted yarn turned the colour dark grey. Also alum mordanted yarn became greyish green in iron modifying. Wild raspberries seem to be a good choice for local source of tannin for me. 
I still need to try for optimum amounts of leaves and also if second year plants would yield even more tannins.

Seuraavat kokeilut ovat sitten sellaisilla tanniinin lähteillä, joista tiesin jo etukäteen, että niiden pitäisi sisältää hyvin tanniineja.

TAMMEN KUORI, QUERCUS ROBUR
Liotin kuivattua tammenkuorta yön yli, keitin tunnin ja liemi sai jäähtyä neljä tuntia ennen siivilöintiä. Käytin 50g tammenkuorta/100g lankaa. Liemi oli hyvin tummaa, ja ehkä pienempikin määrä olisi riittänyt. Värjäys kuten edellä.
Kuori värjäsi purettamattoman langan ruskeanbeigeksi, ja rautaliotuksella lanka muuttui tumman harmaaksi. Itse asiassa vain hitusen vadelmanlehtilankaa tummemmaksi. Purettamaton lanka sai aika voimakkaan pohjavärin jos ajattelen, että tammenkuorta käyttäisi puretukseen, ja ehkä pienempi määrä kuoria olisi riittänyt.

VALKOSALAVAN KUORI, SALIX ALBA
Kuivattua valkosalavan kuorta käytin 50g/100g lankaa kuten edellä tammenkuorta. Liotus ensin yön yli, sitten tunnin keitto ja liemi jäähtyi seuraavaan päivään. Värjäys kuten edellä.
Kirjallisuuden mukaan valkosalava kuten yleensä pajujen kuoret olisi hyvä tanniinin lähde, mutta ainakin nyt langat jäivät hyvin vaaleiksi. Rautaliotuksessa väri kyllä muttui harmaaksi, mutta jäi vaaleaksi. Toisaalta pohjavärinä esimerkiksi punaisille tuo hennon punertava purettamattomaan tarttunut väri voisi olla oikein hyvä, eikä taittaisi värejä keltaisen suuntaan, niinkuin vaikkapa vadelman lehdet.

TARA, CAESAPINA SPINOSA
Tara tulee perulaisen tarapensaan siemenkodista, joista on uutettu tiiviste. Jauhetta ei tarvitse enää keittää, vaan se liotetaan lämpimään 60°C veteen ja märät langat laitetaan sekaan. Käytin nyt vain 10% tarajauhetta, koska ajattelin, että villa ei tarvitse yhtä paljon sitä kuin selluloosakuidut. Langat saivat olla tunnin 85°C liemessä ja jäähtyivät sitten siellä yön yli.
Rautajälkipuretuksessa ollut lankanäyte tuli melko vaalean harmaaksi, ja ehkä 20% olisi ollut kuitenkin parempi suhde villallekin.
Pohjavärinä tara oli näistä kokeiluista neutraalein, ja siinä suhteessa paras.
Kirjallisuuden mukaan taran pitäisi olla yksi parhaista tanniinien lähteistä ja se sisältää gallotanniineja, jotka ovat värittömämpiä kuin ellagitanniinit, jotka antavat kellertävämpiä sävyjä.

IN ENGLISH
The next experiments are with sources of tannin which I knew would be good.

OAK BARK
I soaked dried oak bark overnight, boiled for one hour and let the bath cool down four hours before straining the bath. I used 50g of dry bark for 100g of yarn. The bath was very dark, and maybe smaller amount would have been enough. Dyeing as earlier.
Unmordanted wool dyed quite dark brownish beige, and with iron modifying it turned dark grey. A bit darker than raspberry leaves sample. With no mordant the colour is quite dark when I think that I should use it as a base colour, so maybe really smaller amount of barks would have been enough.

WHITE WILLOW BARK
I used also 50g of dried white willow bark to 100g of yarn. Soaking overnigh, boiling for one hour and then cooling overnight. Dyeing as earlier.
According to litterature white willow like other willow bark would be a good source for tannin, but at least now the yarns were quite pale. Iron modifying changed the colour grey, but it is a very pale grey. The colour of unmordanted yarn would be a good base for red dyes like madder or cochineal, or mushroom reds, it doesn't add yellow to the colour like raspberry

TARA
Tara extract comes from tara seedpods from Peru. There is no need to boil the extract so it is easier to use than crude barks. I used 10% of tara, because I thought that with wool I wouldn't need as much as for cellulose fibers (20%). I simmered the yarns in the bath for an hour and let them cool there overnight.
With iron modifying the colour became quite pale grey, so maybe 20% would still have been better for wool. Next time I'll use bigger amount.
As a base colour tara is the most neutral of all these experiments and best in that regard.
According to litterature tara should be one of the best sources of tannins, and it contains gallotannins which are more colourless than ellagitannins, which give more yellowish base.

Tässä vielä kaikki näytteet samassa, jotta värejä pystyy paremmin vertailemaan. Paljon olisi vielä kokeiltavaa, mutta nyt ainakin pääsin alkuun.

Here are all the samples in one so that it is easier to compare the results. There is so much to experiment, but this is a start.