Blogini kertoo kasvivärjäyksestä ja sienivärjäyksestä.
This blog is about dyeing with plants and mushrooms.
Tuesday, April 14, 2020
Dyeing with Ganoderma applanatum Värjäys lattakäävällä
Olen jo useampana vuonna ihaillut puutarhassa olevan koivun kannossa kasvavaa lattakääpää, Ganoderma applanatum. En enää muista kuinka vanha se mahtaa olla, mutta luulisin, että jotain kolme neljä vuotta sitten se ilmaantui kantoon. Nyt sitten ajattelin kokeilla värjätä sillä, ja otin käävät irti kannosta. Ne olivat yllättävän kevyitä ja ehdin jo hiukan huolestua, että ovatko ne liian vanhoja jo värjäykseen. Lattakääpä on iso monivuotinen kääpä ja melko yleinenkin.
IN ENGLISH
I have for several years admired this big polypore growing on a birch tree stump in the garden. It is Ganoderma applanatum, Artist's conk. I'm not sure how old it is, maybe three or four years old.
Now I thought I would try to dye with it. It was surprisingly light, and I got a bit worried that they were too old to give color. This is a perennial polypore and quite common here.
Ylläolevasta kuvasta käy kyllä hyvin ilmi, mistä sen suomenkielinen nimi tulee. Englanniksi taas se on Artist's Conk, ja nimi juontaa juurensa siitä, että käävän valkoiseen alapintaan voisi piirtää terävällä kärjellä kuvioita, jolloin valkoisten pillien alta tulee näkyviin ruskea malto ja kuviot säilyvät hyvin näkyvillä. Luin tämän vasta sen jälkeen kun olin jo ehtinyt pilkkoa käävät värjäystä varten, joten se jäi kokeilematta:).
IN ENGLISH
It's name in Finnish, lattakääpä, means something like flat polypore and you can see from the picture above that it is very flat. In English it is called Artist's Conk or Artist's Bracket, and the name comes from it's underside which is white, and you can scratch or draw on it so that brown tissue under the pores comes visible and when the polypore is dried, the markings stay permanent. I read this only after I had cut the polypores to pieces for dyeing, so I couldn't try it:).
Pilkkoessa huomasi, että käävät eivät vielä olleet varmaankaan liian vanhoja värjäykseen, koska sisus oli ihan ruskeaa. Oikein vanhoilla lattakäävillä sisus alkaa sekin vaalentua.
IN ENGLISH
When I cut it to pieces I saw that maybe it wasn't too old, because the inside was still brown. When these polypores are very old, the inside becomes lighter, or that is what I have read.
Pilkottuja käävän paloja oli kilo. Ne olisi ollut ehkä hyvä saada vieläkin pienemmiksi paloiksi, mutta niitä oli aika hankala pilkkoa, sen verran kovia ne kuitenkin olivat.
Keitin käävän paloja pari tuntia, ja ne saivat vielä jäähtyä liemessään yön yli. Liemi oli aika heleän keltaista, ja odotin aika paljon siitä. Seuraavana päivänä laitoin liemeen 100g aluna-viinikivipuretettua lankaa ja pätkän purettamatonta vertiluksi. Aluksi lanka ei alkanut värjääntyä ollenkaan, edes siinä vaiheessa kun liemi oli 80°C, väri ei ollut tarttunut lankaan lainkaan. Ajattelin, että olipa epäonnistunut kokeilu. Jätin langan liemeen yön yli jäähtymään, mutta aamulla se olikin värjääntynyt ihan kivan rusehtavan keltaiseksi! Tein sitten vielä niin, että kuumensin liemen lankoineen uudelleen, ja annoin jäähtyä iltapäivään asti, ja lanka oli edelleen hiukan tummentunut, tai oikeastaan muuttunut rusehtavammaksi. Mikä jännittävintä niin purettamaton lanka oli tullut saman väriseksi kuin puretettu. Yleensä näkyy selvä ero puretetun ja purettamattoman langan välillä. Eli tämän käävän väriaineet ovat sellaisia, mitkä tarttuvat myös ilman puretusta, mutta värin tarttuminen vaatii pidemmän ajan, tai ainakin tämän kokeilun perusteella tuntuisi siltä. Myöskin liemi oli erilainen siinä mielessä, että värjäyksen lopulla se oli selvästi vaalentunut. Monesti käävillä värjätessä liemi on ja pysyy hyvin tummana vaikka lankaan ei väriä enää tarttuisikaan.
Purettamaton lanka on tuo pieni oikealla puolella. Vaikka itsessään tuo väri ei ole erikoinen, niin tykkään tuon tapaisista väreistä yhdistettynä johonkin voimakkaampiin väreihin:).
IN ENGLISH
I had one kilo of polypore pieces. They were very hard to get smaller, so I left them to that size in the picture.
I boiled them for two hours and let the bath cool down over night. The bath was a very nice clear yellow, and I expected a lot from it. The next day I put 100g of mordanted wool to the bath, and a small piece of unmordanted yarn, for comparaison.
At first the color didn't take at all, even when the temperature reached simmering, there was no color to the yarn, and I thought that it was an unsuccessful experiment. I left the yarn to the bath overnight, and to my surprise in the morning is was quite nice brownish yellow! I then simmered it again and let it cool down in the bath, and in the end it was a bit darker than in the morning. What was interesting was the piece of yarn with no mordant: it was almost the same color as the mordanted yarn. Usually with polypores the color doesn't attach to yarn very well without a mordant. So the dyes in this polypore are ones which don't necessarily need a mordant, at least it seems that way in this experiment. And it takes longer than normally for the color to attach to the yarn. In the end the bath looks paler than in the beginning, also different than usually with polypore when the bath can be quite dark even in the end of dyeing.
Even though in itself that color is nothing special, I like it. That kind of colors work well when combined in knitting with darker colors:).
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
taas huomaa sen, miten tärkeää olisi aina laittaa purettamaton langanpätkä mukaan väripataan. näin kertyy kokemusta, kun viel valotestin jälkeen saa vahvistusta värinkestävyydestä ilman puretetta värjättystä, niin pikku hiljaa voimme vähentää kemiallisten aineiden käyttöä ja jopa luopua osin niistä kokonaan. väri on minustakin hyvä, sopii monelaisen värin kanssa kuviolangaksi. oletko käyttänyt lattakäävän kanssa värjätessäsi ammoniakkia tai jollain muulla tavoin nostanut Ph:ta?
ReplyDeleteps sain eilen lähetettyä näytelankoja Riikalle, tein siitä myös postauksen blogiini.
siis pH:ta...
DeleteIlona, kiitos kommentista:). Ihan samalla lailla ajattelen, ja tämmöiset yllätykset ovat niin hienoja just siksikin, että nyt olisi taas yksi värin lähde, joka ei tarvitse muuta puretusta (jos kestot on samat).
DeleteEn laittanut nyt ollenkaan ammoniakkia tai muuten nostanut pH:ta. Näin siksi, kun ruotsalaisessa Lundmarkin sienivärjäyskirjassa ei lattakäävän yhteydessä puhuttu siitä, ja toiseksi siksi, kun omissa kokeiluissani taulakäävällä on tullut jopa parempia värejä ilman pH:n nostoa. Olisi tietysti voinut jakaa käävät kahtia, ja kokeilla molemmilla tavoilla, mutta niitä ei ollut niin paljoa, ja halusin saada täyden vyyhdin samaa väriä. Kun seuraavan kerran löydän noita (tai jos uusia kasvaa samaan kantoon), niin kokeilen pienellä määrällä emäksisessä liemessä. Tänä talvena kaadettiin useita koivuja, ja olisikin jännä jos jotenkin saisin tartutettua lattakääpää niihin uusiinkin kantoihin, en vaan ole oikein varma miten..
I have that effect when I use tree lichen! at first nothing happens, only once the yarn/fibres have been in the liquid over night do I get a nice teddy brown - without alum! maybe they contain similar pigments? the best thing about those brown dyeing lichen is the very "medicinal" smell - that some people hate, but I quite like;)
ReplyDeleteHi Bettina, nice to hear from you:)
DeleteIt is interesting what you wrote. I have also gotten similar sort of brown from lichens from trees, and also I like the smell very much. It is one of the nicest smells in natural dyes.