Huomaan, että blogistani voi saada helposti käsityksen, että täällä olisi isokin värikasvimaa ja että olen keskittynyt kasvattamaan vain värikasveja. Asia on oikeastaan ihan päinvastoin. Puutarhani on varjoinen tai puolivarjoinen ja aurinkoisia paikkoja on vähemmän. Värikasvit vaativat paljon aurinkoa, jotta niihin kertyisi hyvin väriaineita. Aurinkoisista paikoista kilpailevat kuitenkin perennat ja syötävät hyötykasvit ja värikasvit jäävät viimeiseksi kilpailussa tilasta (vaikka olisi ihanaa, jos pystyisi kasvattamaan kaikki omat vihannekset.. ehkä sitten kun ollaan eläkkeellä). Olen päätynyt antamaan suurimman osan tilasta perennoille, koska ne eivät vaadi kesällä niin paljoa hoitoa kuin yksivuotiset kasvit. Lisäksi tietysti pidän paljon iiriksistä, pioneista ja astereista, ja pelkästään niiden katseleminen tuo voimia ja mielihyvää. Kesällä torikausi on kiireisin, ja silloin ei ehdi puutarhaan niin paljon kuin yksivuotisten kasvien kasvattaminen vaatisi. Värjään suurimman osan langoista joko ostamillani värikasveilla tai sitten luonnosta kerätyillä sienillä tai puiden lehdillä. Värikasvien kasvattaminen itse on kuitenkin opettanut minulle niistä paljon, ja myös värjäämisestä, joten sikäli se on tosi hyödyllistä, ja varsinkin indigopitoisten kasvien kanssa opeteltavaa riittää edelleen:).
Kasvatankin värikasveista nykyään vain vähäsen väritatarta eli japanilaista indigoa (
Persicaria tinctoria). Yllä olevassa kuvassa on viikko sitten itäneitä väritattaria, jotka on kylvetty kuun vaihteessa. Väritatarta on hyvä kasvattaa joka vuosi siksikin, että saan siitä aina edes vähän tuoretta siementä ja ylläpidettyä niitä. Lisäksi kylvin viime viikolla hiukan morsinkoa (
Isatis tinctoria). Minulla oli jäljellä vähäsen morsingon 10v vanhoja siemeniä, ja kylvin ne nyt. Jos ne eivät enää idä, niin sitten ehdin kylvää vielä tuoreempia varmasti itäviä morsingon siemeniä, joita niitäkin on onneksi, mutta jos vanhat siemenet itävät, niin sitten ne tulevat hyvin käyttöön, ja haluan hiukan omaa morsinkoa tänä vuonna. Pitkästä aikaa olen kylvänyt myös pikkuisen tiikerikaunosilmää (
Coreopsis tinctoria), ja vielä mietin mahtuuko jonnekin vähän väriresedaa (
Reseda luteola) vai ei. Se olisi oikein hyvä keltaisen lähde, vaikka luonnonkasveistakin saa keltaisia. Ehkä laitan sitä vain muutaman taimen.
Nämä värikasvit ovat samoissa muutamissa penkeissä vihannesten kanssa, eli varsinaista värikasvimaata minulla ei ole. Krappi kasvaa varamaan takaosassa metsän reunassa koska siellä on sille paras hiekansekainen maa, mutta sekin paikka on puiden kasvettua alkanut tulla ehkä liian varjoisaksi, ja täytyy miettiä mitä teen niille. Varmaan kaivan tänä keväänä osan niistä värjäykseen.
Alla oleva kuva on viime viikolta ns pääpuutarhasta. joka on perennoilla suurimmaksi osaksi. Kasvihuoneessa kasvatan tomaattia, kurkkua ja basilikaa, ja joskus siellä on ollut myös väritatarta. Kasvihuoneen takana on muutamia penkkejä, joissa voi olla yksivuotisia värikasveja ja/tai vihanneksia kuten sipulia ja kesäkurpitsaa, joita laitan joka vuosi.
IN ENGLISH
I have noticed that from my blog you can get the impression that I have a big dye garden, and that I have concentrated on growing only dye plants. It is actually the opposite. My garden is quite shady or semi-shady, and there are not a lot of places which get full sun all day. Dye plants require sun so that they can develop most dye in them. However, for me there are also other plants competing with the few sunny beds: perennials and vegetables. Over the years I have ended up giving most of the sunny places to perennial flowers because they require so little maintenance during summer which is a very busy season for me because of the market. Vegetables and dye plants are more laborious (although I would love to grow all my own veg.. maybe when we retire). Besides, I love peonies, irises and asters, and they give me so much pleasure just to look at them. Still, growing dye plants has taught me a lot, and especially growing my own indigo-bearing plants is an ongoing education:), which I will continue even in a small scale.
I grow mostly only some japanese indigo (Persicaria tinctoria). In the picture above there are seedlings of japanese indigo sown in the beginning of this month. I want to grow japanese indigo first because it gives me blue, and also I need to grow even a little of it every year to get fresh seeds.
Besides japanese indigo, last week I sowed some woad. I had some 10 years old seeds, which I'm not sure if they will germinate, and if not, I still have time to sow more fresh seeds, because I want to have some woad this summer. So that's why I sowed them so early inside.
I have also sowed some Coreopsis tinctoria which I haven't had for many years, but now I thought to plant a little of it. Also I'm not yet sure if I will sow weld, if I have room for it. Maybe just a few plants, because it is such a good source of yellow.
These dye plants will grow in the same beds as my vegetables. Madder grows by the edge of the woods where the soil is more sandy, but lately trees have begun to shade them maybe too much, and I will have to do something about them. Perhaps I will dig some of them up this spring.
The picture below is from last week, so you see there is still a bit of snow left, but I'm sure it will melt away next week. In my big polytunnel I grow tomatoes, cucumber and basil, and sometimes also some japanese indigo. Behind the polytunnel there are some beds to grow dye plants and /or vegetables like onions and zucchini which I like to grow every year.
