Week 20 Dyeing with dandelion leaves Viikko 20 Värjäys voikukan lehdillä

Tämä postaus tulee hiukan jälkikäteen, koska värjäsin näillä voikukilla jo viikko sitten. Edelleen niitä kukkii. Keräsin ämpärillisen voikukkia lehtineen ja koska kukinta oli silloin vasta alussa niin ämpäri täyttyi enemmän lehdistä kuin kukista, yhteensä niitä oli 1,9kg.
Keitin lehtiä plus kukkia tunnin verran hiljaisella tulella, lisäsin keitin veteen hiukan kidesoodaa. Liemi sai jäähtyä seuraavaan päivään ja oli hyvin tumman punaruskeankeltaista.
Siivilöidyssä väriliemessä värjäsin 100g aluna-viinikivipuretettua lankaa. Ajattelin, että on parempi laittaa liian vähän lankoja kuin liian paljon. Väristä tuli ihan hyvä aika kylmän sitruunankeltainen, hiukan kuin vaaleahko resedankeltainen.  Purettamattomaan lankaan väri ei tarttunut juuri lainkaan. Löysin Liber Herbarum-sivuilta, että voikukassa on monia väriäkin antavia flavonoideja, mm luteoliinia, mitä on myös resedassa eli ei ihme, että väristä tuli samantyyppinen. Yllättävää kyllä vaikka puutarhassa on voikukkia, niin niitä ei ole kuitenkaan ihan hirmuisia määriä kerättäväksi. Toisaalta hyvä, se voi olla paha rikkaruoho hyötykasvien ja perennojen seassa.

IN ENGLISH
This posting is a bit late, I dyed with dandelion more than a week ago, when they were beginning to flower. Now they are still flowering. I collected a bucketful of leaves and flowers, mostly leaves though, and they weighted 1,9kg.
I simmered them for an hour (with added some washing soda) and let the bath cool until the next day. Bath was dark reddish/brownish yellow.
After straining off the bath I dyed 100g of yarn in it, mordanted with alum and CoT. I thought that it is better to put too little yarn in it rather than too much. The colour became very nice lemon yellow, a bit like you would get from a weld bath. To a yarn with no mordant the colour didn't take hardly at all. I found from Liber Herbarum pages that dandelion contains many flavonoids which also act as dyes, including luteolin, which is the same dye as is also in weld, so it was no wonder that the colour I got is similar to weld colour.
I don't know if I'm happy or not that there are not that many dandelions in the garden: they can be an awful weed in a flowerbed but on the other hand they could be used for dyeing:)

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 A BREAK FROM  DYE EXPERIMENTS  -  TAUKO VÄRJÄYSKOKEILUISSA 

Mieheni on ollut torilla jo toukokuun toiselta viikolta lähtien useampana päivänä viikossa ja kesäkuun alusta lähtien vielä useammin. Viime viikolla sain lisää lankoja kehräämöstä, ja nyt pitäisi värjätä paljon sinisiä ja punaisia lankoja torille, myös kuivatuilla sienillä täytyy värjätä tarvikepaketteja varten.
Nyt on alkanut tuntua siltä, että nämä viikkovärjäykset/kokeilut täytyy keskeyttää kesän ajaksi. En millään ehdi keskittyä muuhun kuin välttämättömään eli torille meneviin lankoihin. Kesä on aina niin kiireistä aikaa, vaikka toisaalta on niin ihanaa kun on kesä ja voi olla ja värjätä ulkona, puutarhassa:). Varmaan syksyllä lokakuussa jatkan sitten taas kokeilujakin.

IN ENGLISH
Our market season has already started couple weeks ago, and from June on my husband will be at the market about four days a week. Last week I got more yarn from wool from last autumn, so now there is a lot of yarn waiting to be dyed, mostly blue, green, red and also with dried mushrooms which give olive greens, brownish reds and oranges. In August there are couple of big groups of American knitters coming to our booth, and have to dye enough yarns also for them, besides other customers.
So I think I will have to discontinue these weekly experiments for the summer, so that I can concentrate on the yarns for the market. In summer there is never enough time! Though I love summer, and dyeing outside in the garden, it is the best time of year:). I hope to continue experimenting in the autumn, maybe in October.

Week 19 Young Ostrich fern fronds Viikko 19 Värjäys nuorilla kotkansiiven versoilla

Tammikuussa värjäsin kotkansiiven itiölehdillä ja sain kaunista oranssia. Silloin Carrie kommenteissa kertoi saaneensa keväisistä kotkansiiven suomuista puuvillalle pinkkiä. Vaikka nyt olisi jo luonnossa paljonkin kerättävää vihreää niin halusin kokeilla mitä keväiset kotkansiiven versot antaisivat minulle.
Keräsin nuo kuvassa olevat lehdet heti kuvan ottamisen jälkeen. Niitä oli noin kilo. Pilkoin ne ja keitin hiljaisella tulella pari tuntia ja jäähdytin yön yli. Liemi oli tumman ruskeaa. Värjäsin sitten 100g aluna-viinikivipuretettua lankaa, sekä mallipätkät purettamatonta ja rautapuretettua. Ensin alkuun tuntui, että lankohin ei tartu mitään väriä, mutta jätin sitten langat jäähtymään liemeen seuraavaan päivään jolloin alunapuretetusta oli tullut vaaleanruskeaa, purettamaton pieni pätkä oli hailukan keltainen ja rautapuretettu vihreä. Talvinen kotkansiivistä tullut väri oli tosi paljon parempi ja nyt tiedän, että näitä ei kannata ainakaan heti keväällä kerätä värjäykseen, eli sikäli onnistunut kokeilu vaikka väri ei olekaan juuri minkäänlainen.

IN ENGLISH
In January I dyed with fertile Ostrich fern fronds and got beautiful orange. In that post Carrie commented that she had gotten pink to cotton in spring from Ostrich fern scales. There would be a lot of green to try dyeing with in nature right now, but I wanted to see what Ostrich fern would give me in spring.
I collected fronds in the picture above right after taking the picture. I had one kilo of fresh fronds. I cut them to small pieces and simmered for couple of hours and let the bath cool overnight. The bath was dark brown. Next day I strained off the bath and dyed 100g of wool mordanted with alum and CoT, and also small samples of unmordanted yarn and yarn mordanted with iron. At first it seemed that I wouldn't get any colour at all but after leaving yarns to cool in the bath until next day I got light brown from alum mordanted yarn, very pale yellow from no mordant and green from iron mordant. The colour I got in the winter was so much better, and now I know that these frond are not worth dyeing with, at least not this early in the spring, so the experiment was successful in providing me new information.

Week 18 Alder cones Viikko 18 Värjäys lepänkävyillä

Värjäsin huhtikuussa keräämilläni lepänkävyillä ja ensin olin taas yllättynyt, miten erilaista väriä sain siihen nähden mitä olen nähnyt muiden lepänkävyillä saaneen. Sitten luin Jenny Dean'in kirjaa Heritage of Colour, ja hän oli saanut lepänkävyillä samanlaista kellertävää mitä minulla tuli nyt. Erot siinä millaista väriä eri värjärit saavat täytyy olla sekä käytetyssä vedessä, että vielä tärkeämpänä millaista lankaa värjää. Superwash-lanka kuten Seitsemän veljestä tai Nalle värjääntyy monesti vahvemmin ja joskus vielä ihan eri sävyiseksikin kuin käsittelemätön villa, ja sellaiselle langalle värjättynä lepänkävyistä olisi todennäköisesti tullut ruskeaa. Niissä langoissa täytyy olla jotain kemikaaleja, jotka joko toimivat puretteen tavoin tai muuten vaikuttavat värimolekyylien tarttumiseen.

Tässä kokeilussa minulla oli tuoreita tervalepän käpyjä  40g ja kuivia vanhempia harmaalepän käpyjä 24g. Liotin käpyjä kidesoodalla terästetyssä vedessä kuukauden, jona aikana liemen väri muuttui tosi tumman ruskeaksi. Keitin käpyjä liemineen pari tunti, siivilöin liemen ja värjäsin siinä yhteensä 50g lankaa. Kuvassa keltaisempi lanka oli alunalla ja viinikivellä puretettua, vaaleampi purettamaton ja niiden välissä oleva ruskea rautapuretettua. Rautapuretuksella väristä tulikin tosi hyvä. Väriliemen pH oli noin 7. Koska liemi oli edelleen tumma, laitoin sinne täyden 100g vyyhdin raudalla esipuretettua valkoista lankaa, joka värjääntyi myös tumman harmaanruskeaksi, tai harmaanvioletihtavanrusehtavaksi, väriä on tosi vaikea määritellä sanoin. Jossain valaistuksessa se näyttää aika siniharmaalta, päivänvalossa taas ruskeanharmaalta. Joka tapauksessa hyvä väri, toisin kuin ilman mitään puretusta tai alunapuretuksella tullut väri. Aika paljon lankaa värjääntyikin melko pienellä määrällä lepänkäpyjä.

IN ENGLISH
I dyed now with alder cones I had collected in April, and I was surprised to see how different my yarns were compared to brown colours I have seen in the past gotten from alder cone dyeing. Then I read Heritage of Colour by Jenny Dean, and she had gotten similar colours as I did now. Why different dyers get different colours must be because of the water they use, and also what kind of yarn was dyed. Browns I have seen from alder cones were dyed on superwash yarn which often takes on colour  in deeper shade and also sometimes even a totally different shade than when the base yarn is untreated wool yarn. There must be some chemicals in superwash yarns which act like mordants or some other way bond with dye molecules to give a different result than when dyed with untreated yarn. 

In this experiment I had 40g of fresh common alder cones and 24g of dry grey alder cones. I soaked them for a month in room temperature in water where I had added some washing soda, and during this time the bath had become very dark blackish brown. I boiled the bath with cones for two hours, then strained it off, and dyed 50g of yarn with it. In the picture the more yellow yarn was mordanted with alum and CoT, and the paler yarn was with no mordant. The small dark yarn between them was mordanted with iron, and it came out very nice. pH of the bath was about 7. Because the bath was still very dark, I put 100g of iron mordanted yarn in it, and it also became very nice dark greyish brown colour, it is the background yarn in the picture. It is a bit lighter colour than the sample from  the first bath but still very nice, especially compared to how little cones I had in the beginning.

Week 17 Apple tree bark Viikko 17 Omenapuun kuorella värjääminen

Huhtikuussa leikattiin omenapuista oksia ja samalla kuorin oksista hiukan kuorta värjäykseen. Tuntui, että nuoremmista oksista, ehkä pari kolme vuotiaista,  kuori lähti helpommin kuin oikein vanhoista oksista. En tiedä olisiko saadussa värissä ollut eroa siinä minkä ikäisestä oksasta kuori oli. Omenapuun kuorta on käytetty Griersonin mukaan värjäykseen jo 1558 ("Secrets of Maister Alexis of Piemont": omenapuun sisempää kuorta oli käytetty värjäykseen ja luita ja sarvea lisätty väriliemeen) eli kyseessä on vanha värikasvi. En kuitenkaan löytänyt mitä väriaineita omenapuun kuoressa on.

Heti kuorimisen jälkeen kuoren sisäpinta oli vaaleanvihreä, kuten kuvassa oikealla, mutta viikon kuivauksen aikana sen väri muuttui kellertäväksi, kuvassa vasemmalla.
Kuivattuja kuori oli 130g. Pilkoin kuorenpaloja ja liotin niitä viikon Griersonin ohjeen mukaan. Lisäsin liotusveteen pari ruokalusikallista kidesoodaa, koska oma vetemme on hapahkoa. Jo liotusvesi oli voimakkaan punaoranssia. Keitin kuoria liotuksen jälkeen vielä pari tuntia. Siivilöin liemen ja laitoin sinne 100g aluna-viinikivipuretettua lankaa ja pätkät sekä purettamatonta että rautapuretettua lankaa. Väri alkoi tarttua hyvin hitaasti, mutta parin tunnin värjäyksen jälkeen puretettu lanka oli tullut voimakkaan kullankeltaiseksi, voisi melkein sanoa pronssinkeltaiseksi, eli värin tarttumiseen kului aikaa, mutta tulos oli oikein hyvä. Purettamattomaan lankaan väriä ei tarttunut juuri lainkaan, se jäi hailukan beessiksi vaikka olisin odottanut siihenkin tarttuvan väriä. Kun langat olivat yön yli kuivumassa narulla, niin purettamatonta pätkää ei aamulla löytynyt mistään. Epäilen oravan tai linnun vieneen sen pesänrakennukseen eli siitä ei nyt ole kuvaa. Rautapuretettu lanka tuli tumman vihertävänruskeaksi. Liemestä tuli vielä vaaleampi jälkiväri.
Omenapuun kuorta kyllä kannattaa kerätä värjäykseen keväällä leikatuista oksista. Kerääminen vain on hiukan hankalaa, koska oksat eivät olleet kovin sileitä niinkuin paatsamanoksat, vaan vähän väliä oli nystyjä ja oksanhankoja.

IN ENGLISH
In April we pruned apple trees in the garden and I peeled some bark from them to dye with. It was easier to peel bark from younger stems, maybe two or three year old ones, than very old branches. I don't know if there would have been difference in colour from young or older bark. Apple tree bark is an old dye, according to Grierson it has been used already in 1558 ("Secrets of Maister Alexis of Piemnot": inner bark of apple was used for a yellow dye, with bones and horn being added to the dyebath). I couldn't find what are the dyes in apple bark.

Right after peeling, the inner bark of was pale greenish white, in the picture above on the right, but after drying the bark for a week, it turned yellowish, on the left in the same picture.
I had 130g of dried bark. I cut them to smaller pieces and soaked for a week, as Grierson advises. I added two tablespoonfuls of washing soda to the soaking water because our water is acidic. Already after soaking the water was very strongly coloured, reddish orange. After soaking I boiled the barks for two hours. After straining off the bath, I added 100g of yarn mordanted with alum and CoT, and pieces of yarn with no mordant and with iron mordant. Yarns started taking on the colour very slowly, but after simmering for two hours the mordanted yarn became strong golden or bronze yellow, very nice result. To the piece of yarn with no mordant the colour didn't take hardly at all, it was very pale beige, but unfortunately I don't have it in the picture, because when the yarns were drying outside overnight, the unmordanted piece had vanished and I couldn't find it in the morning. I suspect a squirrel or a bird had taken it to it's nest!
The yarn mordanted with iron became dark greenish brown. I got also a lighter colour from the same bath later.
Apple tree bark seems to be a very useful source of colour, and often in the spring there is material when the trees are pruned. Peeling of bark from them was a bit more laborous than peeling bark from buckthorns, because buckthorn stems were more even and in apple tree branches there were more knots.