Kokeilin viimesyksyisillä kuivatuilla taulakäävillä olisiko eroa sillä olivatko käävät nuoria vai vanhempia, kuitenkin vielä ihan hyväkuntoisia eli ei lahoja vanhoja. Täällä olen kirjoittanut taulakäävillä värjäämisestä pari vuotta sitten.
Taulakäävät olivat siis kuivattuja ja pieninä paloina, liotin niitä yön yli, ja keitin reilut kaksi tuntia ja nyt tuntuu siltä, että kaksi tuntia on minimi, mitä pidempään keitän niitä, sitä tummempi väristä tuli. Kun käävät olivat alkaneet kiehua, lisäsin keitinveteen lorauksen ammoniakkia, jotta pH nousi 9-10. Käävillä värjätessä tämä on välttämätöntä, muuten väri ei irtoa niistä. Karhunkääpä on ainoa poikkeus joka ei tarvitse emäksistä keittoa. pH laski siinä keiton aikana ja kun olin siivilöinyt liemen se oli n 8.
Alla olevassa kuvassa näkyvät tulokset, kaikki langat oli esipuretettu alunalla ja viinikivellä:
Ensimmäisessä värjäyksessä vanhoilla taulakäävillä pH oli edelleen hyvin korkea, 9-10 ja se vaikuttikin niin, että väristä tuli hyvin vaalea, ehkä väriaineet pysyivät liemessä liukoisina eivätkä siksi tarttuneet lankaan.
Toinen kokeilu samoilla vanhoilla, mutta nyt pidin huolen että pH oli alhaisempi värjäyksen aikana ja väristä tulikin tummempi.
Kolmas on sama värjäys nuorilla taulakäävillä ja se tuotti hitusen vaaleamman langan, mutta ero ei ollut suuri, eikä tämän perusteella kannata erotella kääpiä nuoriin ja vanhoihin kerätessä.
Neljäs näyte on kolmannen värjäyksen jälkiväri, liian vaalea.
Viides näyte oli toissavuotisilla taulakäävillä ja näillä sain hiukan tummempaa kuin viime syksyisillä. Voikohan ero johtua siitä, että ne olivat olleet kuivattuna pidempään vai siitä, että värjäyksen aikana pH oli melkein neutraali, vain hiukan yli 7, mutta alle 8. Jälkimmäinen on kuitenkin vastaan sitä miten yleensä neuvotaan kääpävärjäyksestä.
Kääpien keiton aikana pH oli kaikissa liemissä 9-10, pH arvo kuvassa viittaa liemen emäksisyyteen itse värjäyksessä.
Käytin nyt hiukan enemmän kääpiä suhteessa lankaan kuin aiemmin eli 250g kuivattuja taulakäävän paloja/100g lankaa ja se määrä tuntui minusta sopivalta. Liemi oli kaikissa värjäyksissä hyvin tumman ruskea ja tuntui, että siinä olisi voinut olla vielä paljonkin väriä ensimmäisen värjäyksen jälkeen, mutta jälkivärjäyksessä langasta tuli melko hailukka eli ei kannata ottaa sitä. Tai ainakin nyt tuntuu siltä. Kokeilin myös liottaa lisää kertaalleen keitettyjä taulakääpiä kaksi viikkoa korkeassa pHssa, liemi alkoi käydä viikon kuluttua ja pH putosi. Kun sitten keitin käävät uudelleen nostin taas pHn ylös, mutta silti tästäkään värjäyksestä ei tullut yhtä hyvää väriä kuin ensimmäisestä värjäyksestä samoilla käävillä. Näytti siltä, että väriaineet olivat irronneet ensimmäisessä keitossa ja vaikka liemi oli tummanruskeaa niin nämä väriaineet eivät tarttuneet lankaan. Ainakaan nyt se ei onnistunut, mutta ehkä se jollain konstilla onnistuu ja tämä vaatisi lisää kokeiluja.
IN ENGLISH
I had some dried tinder polypores (Fomes fomentarius) and I wanted to see if there was a difference in dyeing with young polypores or with older ones. Here I have written also about dyeing with these polypores.
Polypores were dried and small pieces, I soaked them overnight and boiled for two hours or more, and after they had started to boil I added some ammonia to the bath to raise the pH to 9-10. When dyeing with polypores this is necessary to extract the color, dyer's polypore is the only exception to this practice. I think with polypores the longer you boil them the darker the resulting color is, so two hours is minimum.
During boiling the pH got lower so that after I had strained the bath, the pH was about 8 in most baths. All yarns were pre mordanted with alum and cream of tartar.
The results of these experiments are shown in the picture below:
The first sample was dyed with old polypores, but the pH during dyeing was 9-10
The second sample was dyed also with old polypores but the pH was 8 during dyeing.
The third sample was dyed with young polypores, pH 8 during dyeing
The fourth sample was from after bath of the third bath, pH 8 during dyeing.
The fifth sample was dyed with dried polypores which were collected two years ago and kept dry, pH 7-8 during dyeing.
The first sample is very pale and it seems it is because the pH was too high during dyeing. When the pH was lower during dyeing the result is darker from the same polypores. The pH in all these baths was high (9-10) during the extraction of the color from the polypores, and the pH value in the pictures refers to the pH during dyeing. The old polypores gave a little darker color than the young polypores, but the difference is not very big, so in the future I can mix different age polypores.
The sample from the after bath was also very pale, so it is not worth to dye the second time even though the liquid still looked very dark. I don't know why. I also tried to soak the once-used polypores for two weeks with high pH and after one week the bath started to ferment and the pH dropped. I added more ammonia when I boiled them again but the results were as pale as from the afterbath.
It looked like the yellow dyes all attached to the yarn in the first bath, and I don't know how the dark brown in the bath could be gotten usable.
The last sample from the two year old dry polypores was darkest and I don't know if this was because the polypores had been kept dry for a longer time, or if it was due to the lower pH (7-8) during the actual dyeing. The latter is contrary to what usually is said about polypore dyeing. This needs more experimenting.
Ensi silmäyksellä voisi ajatella, että taulakäävistä tuli sitä samaa kellanbeigeä mitä monesta muustakin kasvista, vaikkapa syksyn lehdistä ja niinhän se on. Yksinään väri ei ole kovin erikoinen, mutta itse olen sitä mieltä, että tuollainen vaalea keltainen sopii tosi hyvin yhteen muiden luonnonväreillä värjättyjen lankojen kanssa ja korostaa muita värejä. Olen yrittänyt kahtakin uutta lapasmallia, mutta vielä ne eivät ole sellaisia mitä haluaisin, jotain puuttuu enkä ole tyytyväinen. Värit kyllä ovat hyviä: taulakääpäkeltainen sopii hyvin indigolla värjätyn tummansinisen tai kokenillipinkin kanssa.
IN ENGLISH
The yellow/beige from tinder polypore looks very much like many other similar colors from plants, or from autumn leaves from trees. On it's own it is not so spectacular, but I think that combined to other darker colors from natural dyes it looks good and compliments the darker colors. I have had trouble with couple of new mitten designs, something is not right and I'm not satisfied, but the colors are good: yellow from tinder polypore does look good combined to dark indigo blue or cochineal pink.
The yarn is very pretty, and I love the photograph of the polyphore on the tree!
ReplyDeleteHei vaan, kiitos mielenkiintoisesta tekstistäsi. Olen värjäillyt taulakäävällä useita vuosia sitten, en vain tiennyt tuosta emäksisyydestä hönkäsenpölläystä, mutta värit näyttää samalta. Ja näyttäisi siltä, että väri on syventynyt vuosien kuluessa. Kudoin alkuvuodesta torkkupeittoja, joissa käytin myös taulakäävällä värjättyä lankaa ja huomasin tuon värin muutoksen. Mukavaa kevättä.
ReplyDeleteThank you Quinn:)
ReplyDeleteHei Kankuritar, kiitos mielenkiintoisesta kokemuksestasi. Tässä taas nähdään, että luonnonväreillä värjääminen ei ole niin yksiselitteistä eivätkä kaikki ohjeet toimi kaikilla, ja voiko edes ohjeita antaa. Jokaisessa värjäyskirjassa sanotaan, että käävillä väriaineet eivät irtoa ilman, että liemi on emäksinen, joten ole edes koskaan kokeillut ilman pHn nostoa. Eli pitääpä minunkin kokeilla pelkällä pitkällä keitoilla ja katsoa mitä tapahtuu. Meidän vetemme on kyllä lievästi hapanta, pH 6, ja tuli mieleen, että jospa teidän vetenne on neutraalia, pH 7 tai hiukan yli ja se riittäisikin jo irrottamaan taulakääpävärit. Meillä veden pH on liian hapanta jo monille ihan tavallisillekin ruohovartisille, ja siksi niidenkin värjäyksessä lisään vähän kidesoodaa nostamaan pHn ja saan vain siten saman värin, mitä monet saavat kaupunkivedellä ihan ilman pHn nostoa. Mutta siis jospa paljon lievempikin pHn nosto riittää mitä kirjallisuudessa mainitaan.
Toinen mielenkiintoinen juttu minkä kirjoitit oli, että väri oli syventynyt ajan kanssa, varmaankin valon vaikutuksesta, vai kuinka? Tarkoitatko, että tummentunut? Minun pitää laittaa nyt noita taulakääpälankoja kuistille testiin, ainakin aurinkoa riittää tähän aikaan vuodesta.
Tosi mielenkiintoista! Käävillä en ole itse värjäillyt, mutta kenties joskus onnistaa..
ReplyDeleteNäyttä tosiaan olevan niin, että värjäämisessä on monia, monia vaikuttavia tekijöitä....., kuten tuo veden PH:kin.
Ihan totta Margsan!
ReplyDeleteKävin uudestaan kaikki värjäyskirjani läpi ja amerikkalaiset kirjat Bessette ja Rice plus ruotsalainen Erik Sundströn ja Carla ja Erik Sundström ja suomalaiset Aittomäki et al ja Tetri sanovat, että pitää nostaa pH, MUTTA Lundmarkin ruotsalainen sienivärjäyskirja ainoana sanookin, että pH5 riittää taulakäävällä ja vain okrakäävällä (ja orakkailla) pH pitää olla korkeampi. En tiedä miten en ollut huomannut tuota Lundmarkin ohjetta neutraalista pHsta, ja nyt on kokeiltava uudelleen. Ja alan nyt epäillä, että tuo viimeisin näyte joka on tummin, onkin juuri siksi kun pH oli lähempänä neutraalia, koska taas hyvin korkeassa pHssa tuli tuo ensimmäinen ihan vaalea.
Kiitos Kankurittarelle, että otit tämän asian puheeksi!
Itse en ole kokeillut käävillä värjäystä, mutta täällä oli mielenkiintoista keskustelua ph:n vaikutuksesta.
ReplyDeleteSe on kyllä totta, että aina itsekin yrittää saada vain kirkkaita ja vahvoja värejä, mutta hyvään kirjoneuleeseen tarvitaan myös niitä vaaleampia sävyjä, jotka saavat muut sävyt loistamaan.
Yksinään nämä haaleammat sävyt yleensä eivät ole houkuttelevia.
Kiitos Pia:) Nyt minulla on uusia kääpiä likoamassa kokeilua varten ilman pHn nostoa.
ReplyDeleteTummia ja kirkkaita värejä minäkin värjään mieluiten, näin myymisen kannalta niitä ostetaan selvästi paremmin kuin hailukampia, mutta aina välillä sitten pitää tehdä näitä kokeiluja ja taulakäävästä pitäisi saada tummankin ruskeaa, minä en vain ole koskaan siinä vielä toistaiseksi onnistunut.
Punakääville en ainakaan suosittele ammoniakkilisäystä. Olisin voinut potkia itseäni pitkin pihaa sen jälkeen kun lirautin ammoniakkia elämäni toistaiseksi suurimpaan ja upeimman väriseen punakääpäkattilalliseen. Väri hävisi heti ja langoista tuli platkun vaaleanpunaisia.
ReplyDeletePäpä, muistan tuon sun onnettomuuden! Mutta jännää silti, että sait vaaleanpunaista, koska Lundmarkin kirjassa siitä tuli keltaista sekä korkeassa että matalassa pHssa.
ReplyDeleteSiis käävät tuntuvan olevan vieläkin osittain tuntematonta aluetta, kokeiluja pitäisi jatkaa, vaikka värimaailma ei nyt niin kovin ihmeellinen olekaan.