Saturday, March 30, 2013

Dyeing with Cortinarius purpureus Värjäys hurmeseitikillä


Seuraava sienivärjäys kuivatuilla sienillä oli hurmeseitikeillä (Cortinarius purpureus, syn Cortinarius phoeniceus).
Hurmeseitikki on hyvin samanoloinen sieni kuin verihelttaseitikkikin, mutta hiukan harvinaisempi. Se kasvaa rehevissä havumetsissä, rehevimmillä paikoilla nähtävästi kuin verihelttaseitikki, ja mm nämä sienet kasvoivat vanhan muurahaispesän ympärillä, minne oli kertynyt paksu kerros havuneulaskariketta.

IN ENGLISH
Next I dyed with dried Cortinarius purpureus (syn. Cortinarius phoeniceus).
It is very similar looking webcap as more common Cortinarius semisanguineus, and grows here in rich spruce forests. Apparently it craves more rich soil than C.semisanguineus, and the mushrooms in these pictures were growing around an old and big anthill, where there was a thick layer of needles on the ground.



Hurmeseitikki on yleensä isokokoinen, paksumaltoinen ja tukevamman oloinen kuin verihelttaseitikki. Vaikutelma tulee siitä, että sen jalka on paksumpi ja lyhyempi suhteessa lakkiin kuin verihelttaseitikin jalka. Yllä ja alapuolella olevissa kuvissa oikeassa reunassa on vertailuksi kaksi verihelttaseitikkiä ja erot jaloissa näkyvät selvästi. Myös lakin värityksessä on usein eroa. Tärkein ero on kuitenkin yleishabituksen lisäksi jalassa: verihelttaseitikin jalka on vaalean keltainen, sillä on vain jalan tyvessä punaista, kun taas hurmeseitikin koko jalassa on punaista häivemäistä seittiä, mikä tekee jalasta punertavamman näköisen.
Näiden sienten kanssa erot ovat suhteellisia, ja ennenkuin on löytänyt hurmeseitikkiä, sitä katsoo jokaista seitikkiä, että onkohan tämä nyt se, mutta kun sitten löytää oikean hurmeseitikin, niin kyllä sen heti erottaa verihelttaseitikeistä, ja sen jälkeen erottaminen on helpompaa:).

IN ENGLISH
Cortinarius purpureus is usually big webcap, and it has thick flesh and looks sturdier than C.semisanguineus. Sturdy impression comes from shorter and thicker stem in C.purpureus compared to the stem of C.semisanguineus. In the pictures above and below there are two C.semisanguineus  on the right , and you can see the difference in the stems. Also the color of the cap may be different. The most important difference, added to the over all habitus, is the stem. C.semisanguineus stem is slim, pale yellow with red velum only at the base of the stem, while C.purpureus has web-like red on the whole stem, which gives it redder impression.
These differences are relative, so they are difficult when you haven't yet found both of these mushroom, but when you find C.purpureus for the first time, you can immediately see, that it is something else than C.semisanguineus:).


Hurmeseitikin väriaineet ovat pääasiassa punaisia, dermocybiiniä ja sen glukosideja, ja siksi  sillä värjätessä jälkiväristä ei tulekaan sellaista oranssia tai keltaista kuin muilla tavallisilla seitikeillä tai veriseitikillä. Toisaalta Lundmarkin kirja sanoo, että erityisesti hurmeseitikin jälkiväreillä valonkesto on huonompi kuin muiden seitikkien väreillä. Tästä syystä käytinkin nyt aika paljon sieniä suhteessa lankaan eli 100g kuivattuja sieniä sataa grammaa lankaa kohti. Sieniä oli liotettu yön yli, haudutettu tunti ja sitten lisäsin jäähtyneeseen väriliemeen alunalla ja viinikivellä esipuretetut langat. Sienet olivat samassa liemessä koko värjäyksen ajan, ja tästä syystä väristä tuli hiukan epätasaista, mutta varsinkin ensimmäinen karmiininpunainen on ihan hieno väri. Nyt vaan pitää sitten odottaa taas uutta hyvää seitikkivuotta.

IN ENGLISH
The dyestuffs in Cortinarius purpureus are mainly reds, dermocybin and it's glucosides, and that is why the after bath of C.purpureus from less orange or yellow than when dyeing with other webcaps. On the other hand Swedish Lundmarks's book says that particularly the after baths from this mushroom are not as lightfast as the after baths from other Cortinarius mushrooms. 
That is why I used now a lot of mushrooms: 100g of dried C.purpureus to 100grams of yarn. I soaked the mushroom over night, then simmered for one hour, and after cooling the bath, added the mordanted fiber. The mushrooms were in the same bath with the fiber during the dyeing, and this is why the color is slightly uneven (the parts of the fiber which touched the mushrooms got more color), but I think the darker color from the first bath is really nice. Now I have to wait for the next good mushroom autumn to get more of these.

Thursday, March 28, 2013

Dyeing with Cortinarius malicorius Värjäys tulihelttaseitikillä


Tulihelttaseitikki (Cortinarius malicorius) on pieni, selvästi verihelttaseitikkiä pienempi sieni (lakin halkaisija n 5cm), jolla on oranssit heltat. Eniten se muistuttaa pikaisesti katsoen ainakin täälläpäin yleistä kaneliseitikkiä (Cortinarius cinnamomeus) tai harvinaisempaa sahramiseitikkiä (Cortinarius sommerfeltii), mutta on helpointa erottaa näistä tummasta oliivinvihreästä jalan mallosta. Ruotsiksi tulihelttaseitikin nimi onkin Grönköttig spindling eli vihreämaltoinen seitikki. Tulihelttaseitikki kasvaa rehevissä kuusimetsissä, kun taas kaneliseitikkiä on yleisimmin karuissa kalliomänniköissä.

Sienivärjäyksessä tulihelttaseitikki on oikein hyvä värisieni, ja se sisältää enemmän keltaisia antrakinoneja kuin punaisia. Lundmarkin kirjan mukaan myös tulihelttaseitikin jälkivärit ovat kestävämpiä kuin yleensä seitikkien jälkivärit. Sen antama väri on kirkkaampi kuin mitä olen saanut kaneliseitikeillä, mutta monesti on helpointa laittaa kaikki oranssihelttaiset pikkuseitikit samaan pataan ja silloin väristä tulee kuitenkin jonkinlaista oranssia. Jos tulihelttaseitikkiä löytää tarpeeksi, se kyllä kannattaa kuivata ja värjätä sillä erikseen. Keltahelttaiset pikkuseitikit kannattaa pitää erillään oranssihelttaisista.
Meilläpäin tulihelttaseitikkiä ei kasva paljoa, olen löytänyt sitä vain muutaman kerran yksittäisiä sieniä, mutta sain sieniä harrastavalta ystävältäni  ison pussillisen kuivattuja tulihelttaseitikkejä, ja  värjäsin niillä nyt ylläolevat värit, joista tulikin juuri oikeat sävyt oranssiin Tulppaani -lapaspakettiin:)

Liotin kuivattuja sieniä yön yli, haudutin hiljaa poristen tunnin ja siivilöin liemen. Yhtä hyvin sienet olisi voinut jättää väriliemeen värjäyksen ajaksi.
Käytin 70g kuivattuja sieniä/100g lankaa. Käytän mielummin liian paljon kuin liian vähän sieniä, jotta ensimmäisestä väristä tulee tarpeeksi voimakas.
Langat oli esipuretettu alunalla (10%) ja viinikivellä (5%) ja tunnin värjäyksen jälkeen tuli kuvan ylempää tummempaa väriä, alempi väri tuli jälkivärjäyksestä.

IN ENGLISH
Cortinarius malicorius is a small dye mushroom (the cap is about 5 cm wide), which has orange gills. It can be mixed with Cortinarius cinnamomeus which is more common, or Cortinarius sommerfeltii, which is more rare here, but C.malicorius is easiest to identify from the other two by it's dark olive green flesh in the stem (outside the stem is yellow, it is the flesh inside which is olive green). The Swedish name for this mushroom is Grönköttig spindling which means green-flesh webcap. The Finnish name for this mushroom is tulihelttaseitikki which means fire-gilled webcap.
Cortinarius malicorius grows here in rich spruce forests among moss, while Cortinarius cinnamomeus grows more with pines in sandy or rocky ground.
You can read about it also in Mushroomexpert-pages.

Cortinarius malicorius is a very good dye mushroom, and it contains more yellow anthraquinones than red ones. According to Swedish Hjördis Lundmark's dye book, also the after baths from C.malicorius are more lightfast than after baths from many other mushrooms. The color is gives to wool is brighter than what I have gotten from Cortinarius cinnamomeus, but many times it is easiest to put all these different orange gilled webcaps in the same dyepot, and it is likely that you get some kind of orange anyway. Though if you find enough of C.malicorius, it is better to dye with it alone. All yellow gilled webcaps are better to keep separate from these orange gilled ones. 
In the forests around my house C.malicorius is not common, I have found it only a couple of times, but I got a large bag of dried mushrooms from a friend who is a mushroom expert and lives norther. I dyed the above colors with her mushrooms, and gave just the right colors for my orange Tulips mitten kits:)

I soaked the dried mushrooms over night, simmered them for one hour and strained the dye bath. I could have left the mushrooms in the bath also. 
I used 70grams of dried mushroom to 100grams of yarn. I like to use rather too much than too little mushrooms, so that the first color will be deep enough. 
The yarn was pre mordanted  with alum (10%) and cream of tartar (5%), and after dyeing for one hour I got the darker orange in the picture. The lighter color below came from the after bath.

Friday, March 22, 2013

Winter work Talvipuuhia


Talvi vaan jatkuu, vaikka on jo kohta maaliskuun loppu. Olen kylvänyt sisälle jo tomaatteja, yrttejä ja esikoita, mutta värikasvien kylvöt odottavat  ensi viikkoon. Kun ulkona ei pysty vielä tekemään puutarhatöitä, niin olen alkanut värjätä pois aika isoa kuivattujen värisienten varastoani. Suurin osa on verihelttaseitikkejä, mutta kaikenlaista muutakin on, niistä sitten lisää sitä mukaa kun saan värjättyä niillä. Kesäksi tarvitaan paljon lankaa torille, ja nyt on hyvää aikaa valmistautua siihen. Myös puretuksia on hyvä tehdä nyt valmiiksi, näin langat ehtivät asettua kunnolla ennen kesän värjäyksiä. Ja toria varten pitää neuloa kaikenlaista jotta kesällä olisi tarpeeksi myytävää.

Tavallisesti tähän aikaan näkyy jo ensimmäisiä lumikelloja, nyt ei, ja niiden puutteessa olen tehnyt uusia lumikellolapasia:) Kolmien lapasten tekemisen jälkeen (ja useiden purkamisten), on malli nyt aika lailla mieleiseni, mutta värien kanssa on vielä vähän jahkaamista. Uskoisin näiden kyllä kumminkin valmistuvan tarvikepaketiksi huhtikuun aikana.

IN ENGLISH
It is still winter over here, even in south of Finland, and it is almost end of March already. I have sown tomatoes, herbs and some primulas inside, but not yet any dye plants, I think I will sow first of them next week, before Easter. Before the snow melts and gardening season starts  I have begun to dye with my big stash of dried dye mushrooms. Most of them are Cortinarius semisanguineus, but I have smaller amount of many other mushrooms, too. More about them when I have something to show. This is also a good time to mordant yarn for the summer dyeings, this way the mordanting has time to cure before summer. I need a lot of yarn, kits, mittens and hats for the market in the summer, and now is the time to dye the yarns and knit so that I have enough to sell in the summer.

Usually at this time of year my first snowdrops are flowering (or at least peaking from the ground), but not this year. I was so much missing them and so I started to design and knit snowdrop-mittens:) After knitting three pairs ( and after frogging several times) I now think my design is how I want it to be, but I'm still hesitating between colors, and I need to knit at least one more pair to compare. But I believe I will have them ready to show and as a kit during April.


My knitting basket today.

Sunday, March 10, 2013

Lichens on the snow Jäkäliä lumella


Pihatiellä olevissa tammissa on paljon jäkäliä. Viime viikolla yhtenä aamuna käpytikat olivat olleet kaivelemassa oksia ja tiputelleet paljon jäkäliä tielle. Myös kovat tuulet usein tiputtelevat jäkäliä ja myrskyjen jälkeen niitä kannattaa etsiä tieltä värjäystä varten. Jäkälät uusiutuvat hitaasti enkä kerää niitä koskaan puista, mutta tielle tippuneita kerään, samoin kun kaadetaan puita polttopuiksi niin jäkälät kannattaa ottaa mielummin värjäykseen kuin laittaa ne puuhellaan.

IN ENGLISH
In the old oaks by the small road to our house there are lots of lichens. One morning last week the woodpeckers had been in the oaks trying to find food from the crevices of the bark and in the process lot of lichens had fallen off the trees to the road. Many times also after storms you can find fallen lichens. Lichens grow back very slowly, and gathering them from where they are growing is not recommended, but fallen lichens like these, or the ones from felled trees, can be used in small amounts in places where they are abundant.


Nämä meidän tammissamme kasvavat jäkälät ovat pääosin yleisiä paisukarvejäkäliä (Hypogymnia physodes) ja  harmaaröyhelöä (Platismatia glauca), joilla molemmilla voi  värjätä villalle keltaisia ja ruskeita värejä ilman muuta puretusta.

IN ENGLISH
These lichens in our trees are mostly here very common species Hypogumnia physoides and Platismatia glauca. They both give fast yellow, brown and orange colors to wool without any additional mordant.


Ja lunta vielä riittää.

And as you can see, still a lot of snow.



Isoin jäkälä yllä olevassa kuvassa on harmaahankakarve (Pseudevernia furfuracea). Käytän näitäkin värjäykseen tavallisella keittomenetelmällä muiden seassa, koska omat kokemukseni ammonialla saaduista  pinkeistä/punavioleteista eivät ole kestävyyden suhteen kovinkaan hyviä (tosin lisäkokeiluja tarvitaan pidempien käymisaikojen suhteen, ne voivat EHKÄ parantaa kestävyyttä). Kellanruskeat ja oranssit sen sijaan ovat kestäviä. Tosin keltaisia värjä saa helposti monista yleisistä kasveista, joten jäkäliä ei värjäystä varten tarvitse kerätä, ellei niitä satu sopivasti tulemaan vastaan, kuten näistä puistani.
Jäkälät eivät ole kovin helppoja tunnistaa, enkä itsekään tunne kuin aivan yleisimpiä lähistöllä kasvavia. Netistä kuvia löytyy mm Valokki - nettikasvio sivuilta ja Pinkka sivuilta. Mikäli jokin jäkälä näyttää erikoiselta ja oudolta, se on luultavasti harvinainen ja kannattaa jättää keräämättä.

IN ENGLISH
The biggest lichen in the picture above is Pseudevernia furfuracea. I dye also these lichens with the usual boiling water method among other lichens, because my own experiences on the lightfastness of colors (pinks/purples) gotten from lichens with fermenting in ammonia are not so good (but I admit I would need to experiment more with longer fermenting times, longer times MAY improve the fastness). The yellows and browns are however lightfast. On the other hand you can get yellows very easily from many common plants, and using lichens for dyeing is by no means necessary. These lichens just happened to fall almost literary to my feet:).
Lichens are not very easy to identify, and I know only the most common ones around where I live. There are pictures of lichens in Finnish site Valokki. If you see a lichen which looks special or different than others nearby, the odds are that it is rare and it is better to leave it where it is.


Nyt sain tällaisen purkillisen jäkäliä, kuivaan nämä odottamaan kunnes tuuli puhaltaa lisää maahan, ja saan näitä tarpeeksi värjäystä varten.

IN ENGLISH
This is how much I got now. I will dry these and leave to wait until the wind blows more lichens down from the trees.

Saturday, March 9, 2013

Gerda's blanket


Gerda Hollannista lähetti minulle kuvia isosta peitosta minkä hän oli virkannut meidän langoistamme.
Hienosti värit nousevat luonnonvalkoisesta pohjasta:)

IN ENGLISH
Gerda from Netherlands sent me pictures of a big blanket she had crocheted from our yarns, Riihivilla Aarni. It looks very nice how all the naturally dyed colors show up from natural white background:)
Thank you Gerda.



Sunday, March 3, 2013

Pictures from Yesterday Kuvia eiliseltä


Eiliset SPTT käsityötarvikemarkkinat onnistuivat tosi hyvin, ihmisiä oli paljon liikkeellä ja ilmakin oli hyvä. Vasta kotimatkalla illalla lumipyry oli sakeaa ja viimeisellä pikkutiellä sai pelätä, ettei juututa lumeen, mutta onneksi päästiin hyvin kotiin.
Nämä kuvat ovat ihan myyjäisten loppuvaiheesta, aamulla ja päivällä sali oli täynnä ihmisiä.
Kiitos kaikille, oli tosi mukava tavata:) Ja tietysti isot kiitokset kanssamyyjille!

IN ENGLISH
Our small craft fair yesterday went really well, there where lots of people and weather was nice, except late at night when we were driving home it had started to snow so much that in the last part of a small road, couple of kilometres from our house, we were afraid that we would get stuck in the snow, but luckily got through the snow. It had snowed about 20 cm yesterday, and wind had blown it in big heaps on the road, the snowblower had not driven our small road yet by then.
These pictures from the fair were taken just before closing so there weren't any customers left, during the day the whole place was full of people.
Thank you everyone, it was really nice to meet you all:) And of course thank you my fellow sellers!


Oma pöytäni oli tuossa oikeassa reunassa.

My own table was on the right by the wall.