Olen saanut paljon mukavaa palautetta toissaviikon Puutarhaunelmien ohjelmasta, kiitos:)
Varsinkin krapin kylmävärjäys on kiinnostanut monia ja ajattelin lyhyesti kerrata, miten olen tehnyt sen.
Täällä on pidempää juttua toissavuotisista kylmävärjäyksistä, ja linkkejä, mistä olen onkinut tietoa.
1. Hyvin pestyt langat on esipuretettu ensin alunalla (10-12%) ja viinikivellä (4-5%). Viinikivi ei ole välttämätön, ilman sitä väristä voi krapin kanssa tulla jopa punaisempaakin.
2. Langat ovat saaneet jäähtyä puretusliemessä yön yli (tai pidempään), jonka jälkeen ne on huuhdottu lämpimällä vedellä, jotta mahdollisesti kiinnittymätön puretusaine saadaan pois.
3. Krapin palat, painoltaan kuivana saman verran kuin lankaa, on liotettu yön yli. Kylmävärjäyksessä väriainetta tarvitaan enemmän kun kuumavärjäyksessä.
4. Kylmävärjäyssaavi on täytetty kädenlämpöisellä vedellä - liotetut krapit liemineen lisätään sinne.
5. Puretetut ja huuhdotut märät langat lisätään saaviin huolellisesti sekoittaen.
6. Liemen lämpötila pitäisi pysyä 20-30 C, ainakin välillä liemen lämpö saisi nousta lähelle 30C. Musta saavi kerää lämpöä parhaiten.
7. Lankoja sekoitellaan muutamia kertoja päivässä.
8. 3-4vrk:n jälkeen liemi alkaa käydä, värjäystä jatketaan ja lankoja painellaan liemen pinnan alle.
9. Noin viikon kuluttua langat voi ottaa pois liemestä, tästä eteenpäin väri syvenee vain hiukan. Enimmillään olen antanut lankojen olla liemessä kuukauden, mutta 7-10 päivää on riittävä aika pidemmästä ei ole paljon hyötyä, ei tosin haittaakaan.
10. Langoista ravistellaan krapin palat pois ja langat pestään, etikkaloraus viimeiseen huuhteluveteen. Kun langat ovat kuivia, viimeisetkin pienet krapin palat lähtevät helposti pois uudelleen vyyhdityksessä.
11. Krapin palat kannattaa laittaa takaisin liemeen ja värjätä samalla liemellä toisen kertaan vaaleampaa väriä.
12. Kun saavi ei enää tunnu antavan väriä, krapin palat voi kiehauttaa ja värjätä vielä kerran normaalilla kuumavärjäyksellä, näin niistä irtoaa lisää väriä, joka tosin on oranssimpaa.
Krapin eli värimataran lisäksi näin voi värjätä myös luonnonvaraisten mataroiden juurilla, joista kuitenkin voi tulla vaaleampaa väriä. Kaikille kasveille kylmävärjäys ei sovi, mutta puun kuorilla sitä voi myös kokeilla. Jenny Deanin Wild Color-kirjan mukaan myös resedalla, piiskuilla ja raparperinjuurella voi värjätä kylmävärjäyksenä. Näitä en ole itse vielä kokeillut.
Kasvihuoneessa liemen lämpö on pysynyt riittävän korkeana ainakin krapille, en tiedä onko ulkolämpötila tarpeeksi Suomen kesässä, mutta aurinkoisella suojaisella paikalla mustissa lämpöä keräävissä astioissa voi kokeilla. Astian on oltava riittävän iso, jotta liemen lämpö ei laske yöllä liikaa - mustat sementinsekoitussaavit ovat hyviä eivätkä kovin kalliita. Olen löytänyt niitä paikallisesta maatalous- tai rautakaupoista.
Nyt on sitten jo ajatuksissa morsinko, huomenna on Jokioisilla MTT:n järjestämä
morsinkoseminaari, jonne olen menossa kuuntelemaan, mitä uutta on suunnitteilla morsingon tutkimuksessa.
In EnglishI have gotten a lot of positive feedback about the gardening programme in Finnish television where there was a small section filmed in my garden last summer about natural dyeing. I have gotten questions about cold dyeing with madder which was shown in tv and so here is shortly how I do it.
Here you can read more about my experiments with it in 2007 and there are also links to the online sources where I found information.
1. Wash the yarns and then premordant them with alum (10-12%) and cream of tartar (4-5%). CoT is not necessary, actually you might get redder color without it.
2. Let the yarns cool in the mordanting bath overnight (at least) and then rinse them with warm water to get rid of any possibly unattached mordant.
3. Use the same amount of madder as yarn, by weight, and soak the madder overnight in water. You need more plant material for cold dyeing than when you use hot dyeing.
4. Fill your cold dyeing pot with hand warm water and add the soaked madder to it.
5. Add you wet premordanted and rinsed yarns to the pot and move them carefully around.
6. The temperature of the bath should be between 20-30C (70-86F), and at least part of the time the temperature should be closer to the 30C (86F). Black pots collect warmth from sun better.
7. Move the yarns around couple times a day.
8. After 3 or 4 days your pot should start to ferment, continue the dyeing and push the yarns back below the surface of the bath.
9. After about one week, or when you like the color, you can take yarns from the bath. I have dyed them also for one month, but there wasn't so much change in the color after the first 7-10 days that it was worth the time.
10. Shake the yarns so that you get the pieces of madder from the yarns and then wash the yarns. Add a glug of vinegar to the last rinse. When the yarns are dry, the last small pieces of madder are easy to get off by shaking and reskeining the yarns.
11. Put the pieces of madder back to the pot and use it the same way for another batch of yarn to get a lighter color.
12. When the madder doesn't seem to give any more color, you can simmer or boil the pieces for a short time and then use the bath like you would usually as hot dyeing, and you get more color out of the same madder.
Besides madder you can use roots of the Ladys Bedstraw which grows in the wild here in Finland, it gives a little lighter color than madder or you have to use more of them.
Cold dyeing is not suitable for all plants, but according to Jenny Dean's book Wild Color you can use madder, different barks, weld, goldenrod and rhubarb root this way. Madder is the only one I have used this way so far.
I do this in my greenhouse, I am not sure if even the summer temperatures in Finland would be high enough to do this outside. Usually the temperature drops too low at nights here, but in warmer countries you can do it outside in big black pots. Larger pots are better than small ones, because the temperature stays even better when there is larger volume of bath.
Now woad fills my thoughts, tomorrow I am going to listen a seminar about woad. This is organized by
MTT which is a leading Finnish research institute in the agriculture and they are starting a new project. It will be interesting to hear what kind of things they are starting to research on woad.