Rhubarb root dyeing Raparperinjuurella värjäystä

Kevättä odotellessa kokeilin raparperin juurten käyttämistä tuhkalipeässä, se kun sisältää samoja väriaineita kuin paatsamankuoretkin. Laitoin 180g kuivattuja raparperinjuuria tuhkalipeään, pH10, ja pidin niitä lämpimässä puuhellan kulmalla viikon. Liemi muuttui melkein heti tummanpunaiseksi, mutta ei alkanut käydä eli ei kuplimista eikä pH:n laskua, niinkuin käymisessä olisi kuulunut tapahtua. Sen sijaan liemi muuttui ensin paksuksi punaiseksi kiisseliksi, sitten hyytelöksi! Annoin liemen seistä vielä toisenkin viikon ja se vain paksuni.

Lopulta lisäsin vettä, hauduttelin mössöä hiljaisella tulella päivän ja seuraavan aamuna siivilöin normaaliksi väriliemeksi muuttuneen kiisselin. Myös pH oli laskenut 7:ään.

Lisäsin 100g alunapuretettua lankaa ja parin tunnin värjäyksen jälkeen siitä tuli voimakkaan sinapinkeltaista lankaa, no1893. Värjäsin seuraavana päivänä jälkiliemessä 300g indigosinistä vihreäksi, no 1894, ja vielä myöhemmin osan jo aiemmin indigolla ja kokenillilla moniväriseksi värjättyyn lankaan vihreää, jota tosin tuli liian vähän, lanka no1891, jota on kuvassa kaksi vyyhtiä. Tätä lankaa on nyt jäljellä 390g. Vieläkin liemi näytti väriä, joten laitoin sinne osittain sidottuna vielä aiemmin krapilla vaaleankirjavaksi värjättyä lankaa, 1892.

Raparperinjuurien käyttäminen ei siis onnistunut, mutta muu värjäys kyllä sitten ihan hyvin. Nämä olivat vielä viime vuotisia kuivattuja juuria, mutta ehkä kuukauden päästä pääsen jo kaivelemaan omia raparperinjuuriani. Virolainen Liis oli nostanut maasta ja värjännyt myös raparperinjuurilla jo helmikuussa ja kirjoittanut siitä blogissaan.

Cardonin kirjan mukaan raparperinjuurissa (ja erityisesti koristeraparperien, Rheum officinale ja Rheum palmatum) voi olla jopa 25 erilaista antrakinoniväriainetta, vain krapista on niitä löydetty enemmän. Näitä samoja on siis myös paatsamankuorissa ja sienissä. Lisäksi raparperinjuurissa on muitakin väriaineita ja tanniineja. Nämä väriaineet ovat hyvin valon- ja pesunkestäviä. Erilaisten väriaineiden suhteellinen osuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan, Cardon sanoo antrakinoneja olevan eniten kesällä. Täytyykin jättää osa juurista kerättäväksi keskikesälle:)

In English

While waiting for spring to come, I have tried fermenting rhubarb roots in wood ash lye, I thought that would be interesting, because it contains the same dyestuffs as buckthorn bark. I put 180grams of dried rhubarb roots to soak in lye, pH10 and let it sit in a warm place for one week. The color of the bath changed to bloodred, but it didn't start to ferment, no bubbles and the pH didn't drop like it did when I fermented other stuffs. Instead the bath became like a thick red jelly! I let it be for another week and it became even thicker.

I then added more water and simmered it for one day and the next day strained it. It now became like a normal dyebath and also the pH had dropped to 7. I added 100g of alum mordanted white yarn and got strong mustard color, no 1893. The next day I dyed 300grams of indigo blue yarn to green, no 1894 and then put some previously with indigo and cochineal dyed multicolored yarn in the pot. I have 390grams of that color now, no1891, two skeins in the picture. The bath looked like it had more color to give so I put there 500grams multicolored madder yarn, tied a little. That was too much, but the outcome was ok, still, no 1892.

Fermenting the rhubarb rots didn't work out, but anyway it gave good yellows. These roots were from last year, but maybe after only one month the ground has melted so much that I can dig up more rhubarb roots. Liis from Estonia has written to her blog about digging and dyeing with rhubarb roots already a month ago.

Cardon's book says that rhubarb roots (especially medicinal rhubarbs, Rheum officinale and Rheum palmatum) can contain up to 25 different anthraquinone colorants, only madder has more of them. There are also other dyestuffs and tannins in the roots and the colors from rhubarb roots are very light- and washfast. The proportions of the different dyestuffs vary depending on the time of year, the anthraquinones are more important in the summertime. I must save some rhubarbs to be dug up in the summer, too:)

New yarns Uusia lankoja

Lumikellot eivät liity mitenkään värjäyksiin, mutta en malttanut olla laittamatta viime viikonloppuna otettua kuvaa niistä. Kevät tulee ja nyt lumetkin ovat jo sulaneet niiden ympäriltä:)

In English
Snowdrops have nothing to do with dyeing, but it is so nice that spring is coming that I had to show you what my snowdrops looked like last week-end. Now the rest of the snow has already melted, but the temperature is near freezing and the snowdrops wait for better weather to open their flowers.

Yritin vielä pelastaa jotain väriä viime viikkoisesta okrakääpävärjäyksestä, lisäsin lipeää, niin että pH oli 10, mutta liemen väri ei muuttunut. Laitoin liemeen 20g vaalean harmaata aluna puretettua lankaa, joka vuorokauden jälkeen oli muuttunut himmeän violetihtavaksi eli jotain väriä oli tarttunut, mutta laitan kyllä sen värjäyksen kokeilujen piikkiin ja yritän joskus uudestaan eri tavalla.
Kokenillivärjäykset sen sijaan eivät pettäneet ja yllä on kuvia huomenna torille menevistä uusista langoista. Iso vyyhti, no 1887, on värjätty ruskealle sävylangalle, jossa väri muuttuu vaaleammasta tummempaan ja päinvastoin, kuvasta ei kunnolla näe sävyeroja. Sitä lankaa on 400g (kaksi isoa vyyhtiä), ja se maksaa 13€/100g, muita värejä on 700-800g ja niiden hinta on 10€/100g.
Alimmaisessa kuvassa olevaa indigolla ja paatsamankuorella värjättyä vihreää on vain 100g, 10€.

In English
I tried to save something of the last weeks polypore dyeings, like Pääpä and Helen suggested, raised the pH to 10 with more lye, but the color of the bath didn't change. I put 20grams of light grey wool in it and after one day it is now light purplish grey, but I am not sure how much of that is due to the basic color of the wool. These are just things I have to learn from and now I know better next time:)
Cochineal is always dependable, the yarns above are dyed last week with it and they are going to the market tomorrow. The biggest skein, no 1887, is dyed on natural brown wool where the color gradually changed from lighter to darker and vice versa and so the red changes also, it doesn't show well in the picture unfortunately. I have 400grams of it (two big skeins) and it costs 13€/100grams. The other colors cost 10€/100grams and I have 700-800grams of each color.
The green in the bottom picture is dyed first blue with natural indigo and then overdyed with buckthorn bark, very nice green. I have now only 100grams of it and it cost 10€.

Cinnamon bracket Epäonnistunut okrakääpävärjäys

Nyt seuraa tarina siitä, miten ei pidä luulla tietävänsä mitä tekee, vaan kannattaa lukea, miten muut ovat onnistuneet!
En ole aiemmin koskaan itse löytänyt okrakääpiä (Hapalopilus rutilans), vaikka se ei harvinainen olekaan. Viime syksynä sain sitten jonkin verran kuivattuja kääpiä ja tammikuussa löysin kaksi pientä okrakääpää aivan lähimetsästämme. Se on yksivuotinen, muutaman sentin levyinen ja niin pieni, että sitä ei helposti huomaa, näiden kahdenkin ohi olin kulkenut lukemattomia kertoja syksyn jälkeen ja ne varmasti olivat olleet siinä pihlajanrungolla, en vain ollut huomannut. Jos on epävarma määrityksestä, niin jos tiputtaa okrakäävän pinnalle hiukan ammoniakkia tai lipeää, kohta muuttuu violetiksi. Pienestä koostaan huolimatta, okrakääpä sisältää paljon polyporihappoa, joka värjää villan violetiksi, ja on hyvin kestävä väri. Olin jo aiemin lukenut, että 10g kuivattua okrakääpää värjää 30-100g lankaa.
Olin niin innostunut kuorien ja raidankääpien kanssa tuhkalipeässä liottamisesta, että pilkoin kuivatut okrakäävätkin ja laitoin tuhkalipeään (pH10) lasipurkkiin. Saman päivän iltana jo liemi oli muuttunut tumman sinivioletiksi ja olin hyvin tyytyväinen. Annoin purkin seistä vajaan viikon, pH pysyi ylhäällä ja liemi lupaavan näköisenä. Viime viikolla sitten kippasin sisällön kattilaan ja aloin keittää. Koska lientä ei ollut paljoa, se alkoi kiehua pian ja muuta tehdessäni annoin sen porista kunnon tulella pari tuntia. Kun sitten katsoin kattilaan, liemi oli muuttunut violetista sellaiseksi omituisen likaisen punertavaksi, hiukan haalean väriseksi. pH oli tippunut keiton aikana 8:aan. Jäähdytin lientä lisäämällä kylmää vettä ja laitoin liemeen 30g alunapuretettua lankaa. Siinä vaiheessa aloin ajatella, että kaikki ei ole niinkuin pitää: väri ei alkanut tarttua lankaan. Hauduttelin pari tuntia, ja edelleen lankaa pystyi sanomaan parhaimmillaan sellaiseksi vaalean ihonväriseksi. Lopulta seuraavana päivänä otin langan liemestä, pesin sen ja siinä ei huomaa oikeastaan mitään väriä, ellei laita sitä valkoisen langan rinnalle, silloin erottuu lievä punerrus. Arrgh

Tässä vaiheessa sitten otin kirjat ja katsoin miten okrakäävällä pitäisi värjätä!!
Käävät raastetaan pieneksi ja niitä keitetään tunti, ensimmäisen 10 minutin jälkeen lisätään ammoniakkia nostamaan pH, ja sitten värjätään normaalisti. Näin suurimmassa osassa kirjoistani, mutta Cardonin kirjassa sanotaankin, että pilkottuja sieniä haudutetaan, niitä ei saisi keittää! Myös täällä käsketään lisätä ammoniakkia 10min haudutuksen jälkeen, emäs muuttaa polyporihapon liukoiseen violettiin muotoon. Lisää netistä löytyneitä okrakääpäohjeita on täällä ja täällä . Olisinpa lukenut nämä uudelleen ennenkuin aloin värjätä.
Olin pilkkonut käävät, mutta en raastanut, en kuitenkaan usko tämän olleen ongelma. Liemi näytti viikon seisottamisen jälkeen niin hyvän violetilta, että minun olisi pitänyt luultavasti värjätä sillä suoraan silloin. Kova keittäminen muutti liemen väriä ja silloin jotain tapahtui myös väriaineille. Voi, että harmittaa. Sillä 10grammalla kuivia kääpiä minun olisi pitänyt saada ainakin 100g kaunista violettia, ja ehkä vielä senkin jälkeen jälkiväriä. Liemi on tallessa, mutta en tiedä, tekeekö sillä mitään enää. Pystyykö väriainetta muuttamaan takaisin violettiin muotoon? Ehdotuksia? Liemen pH on edelleen 8.

Olen nyt sitten värjännyt taas kokenillilla, niin että violetteja lankoja on tulossa, mutta olisi ollut niin mukava onnistua okrakäävän kanssa.

In English
Here is a story, how you should never think you know everything, but always read books and other peoples experiences when you dye with something new!
I had never found Cinnamon bracket (Hapalopilus rutilans), even though it is not a rare polypore. Last fall I got some of them dried from a friend and in January I also found two myself, just near our house. It is a small polypore, usually couple of centimetres wide and grows on decaying hardwood, the one in the picture grew on rowan (Sorbus aucuparia). I had walked past that particular tree several time after last fall, but only now I noticed these polypores, though I am sure they had been there since fall. To be sure of the identification, if you put a drop of ammonia or other base to the flesh of this polypore, it turns immediately purple.
Even though it is a small polypore it contains a lot of dyestuff, called polyporic acid, which in the presence of a base turns to purple and so also dyes wool to purple. it is a very strong and lightfast dye, with 10grams you could dye 30-100grams to purple.

I was excited with the results I got with soaking barks and the other polypores in wood ash lye, so I cut cinnamon brackets to pieces and put in a glass jar to soak in wood ash lye (pH10). Already the same evening the liquid had turned to dark bluish purple, but I let them soak for a week. The color looked so promising and I was very pleased. Then last week I put them to a kettle and started to cook them. I had other things in my mind and I let the bath and polypores boil vigorously for 2 hours, and when I looked at the bath it wasn't purple any more, but a strange muddy light reddish color. The pH had dropped to 8 during the boiling. I added some cold water and put 30grams of alum mordanted wool to the bath.. and started thinking, that everything wasn't like it was supposed to be: the color didn't seem to take at all to the yarn. I simmered it for couple of hours and let cool overnight in the bath, still after washing it the next day the color of the yarn was something like very light ugly pinkish skin color, you could hardly see there was any color at all unless you put it beside white yarn. Arrgh!!!

Now, at this point I took out my books and looked what I should have done, when it was too late!!
According to books you grate the dried polypores, cook them for one hour and after the first 10 minutes add ammonia to raise the pH to 8-9, then dye as usual. This was in most of the books, but Cardon says differently: you simmer the polypores for one hour, and the temperature should always be kept below boiling!! Also here you should add ammonia after the first 10 minutes of simmering, as the base ionises the polyporic acid. More instructions for dyeing with cinnamon brackets are here and here . I wish I had payed more attention to these before I did the dyeing.
I had chopped the polypores to pieces, not grated, but I don't think that was the problem. The liquid looked good dark purple after one week in the glass jar, I think I should have tried to dye then. The boiling was the biggest mistake, something visible happened to the dye then, and I don't know it trying to ferment them was such a good idea either, even though most dyestuffs only get better when you age or ferment them. I am so mad at myself!
I still have that bath left, but I don't know what to do with it. I don't know if there is any way I could change the dyestuff back to purple: Any suggestions? The pH of the bath is still 8.

I have now dyed more yarn purple with cochineal, they are waiting to be reskeined, but I would have liked so much to get that purple with cinnamon brackets, too.

Polypore dyeing Raidankääpävärjäystä

Talomme lähellä kasvoi vanha raita, jossa pari vuotta sitten huomasin paljon kääpiä, yllä olevat kuvat on otettu silloin. Nämä käävät olivat raidankääpiä (Phellinus conchatus), jotka ovat monivuotisia usein hyllymäisesti kasvavia teräväreunaisia ruskeita keskikokoisia kääpiä. Näiden kääpien yläpinnalla kasvaa usein sammalta. Niiden isäntäpuu on melkein aina jokin paju tai raita.

Osa käävistä voi myös kasvaa puunmyötäisesti, puoliresupinaattisesti, kuten seuraavassa kuvassa. Nämä ovat yleisiä kääpiä ainakin Pohjoismaissa.

In English

Near our house grew an old willow (Salix caprea) and couple of years ago I noticed lots of fresh polypores growing on it. They were Phellinus conchatus -polypores which grow almost entirely on willows, especially on old salix caprea. They are perennial polypores (meaning that they live many years), brown, medium sized and often there is moss growing on top of them. They form clusters or rows or sometimes they spread out like in the picture below (that is called resupinate). They are very common polypores in the Scandinavia.

Viime kesänä vanha raita sitten kaatui ja nyt vihdoin päätin kerätä kääpiä siitä. Keräämäni käävät olivat vanhoja, mutta puussa oli myös nuoria uusia itiöemiä. Kun puu kaatui, vanhat käävät joutuivat väärään asentoon. Kääpien pillipinnan on oltava vaakasuorassa, jotta itiöt pääsevät vapaasti putoamaan alaspäin, ja uudet käävät olivatkin nyt eri asennossa kuin vanhat. Jätin näitä uusia kääpiä kasvamaan.

In English

Last summer the old willow fell down in a storm and now I decided to collect the polypores from it. I took the old ones, but there were also new ones growing. When the tree fell, the polypores were suddenly in the wrong position, their tubes in the pore layer must be completely vertical so that the spores can fall freely to the open air. The new polypores that grew after the tree had fallen down were in the right position, I left them to grow and took the old ones.

Olen aika vähän värjännyt aiemmin käävillä, nyt olikin jo korkea aika kokeilla.

Raidankääpä, niinkuin monet muutkin käävät, sisältää hispidiiniä, jonka pitäisi olla melko valonkestävä väriaine. Kirjojen mukaan kääpien väriaineet liukenevat huonosti veteen, mutta kun siihen lisätään lipeää tai ammoniakkia (Carla ja Erik Sundstömin kirjan mukaan molemmat käyvät), liukoisuus paranee. Niinpä sitten laitoin 500grammaa tuoreita pilkottuja raidankääpiä likoon tuhkalipeään, kun sitä sattui olemaan valmiina:), ph oli n10. Jo samana iltana liemi oli hyvin mustaa, mutta annoin purkin seistä 5 päivää, jonka jälkeen kaadoin käävät liemineen kattilaan, keitin niitä kolmisen tuntia ja siivilöin liemen. En oikein tiennyt kuinka paljon uskaltaisin laittaa lankaa, joten aluksi laitoin vain 100g alunalla puretettua lankaa liemeen. Nostin lämmön 80C, annoin hautua reilun tunnin ja jäähtyä yön yli ja langasta tuli kauniin kullankeltaista, no1 kuvassa! Laitoin liemeen toiset 100g, ja tein värjäyksen muuten samalla tavalla, mutta liemi pääsi melkein kiehumaan ja väristä tuli hiukan rusehtavampi, no2. Selvästi liemessä oli muitakin kuin vain yhtä väriainetta, olisiko ollut tanniineja, nehän tekevät tuota, jos lämpö pääsee kovin korkeaksi. Edelleen liemessä näytti olevan väriä, esipuretettu lanka alkoi loppua, joten laitoin liemeen kesällä kitketyillä valvatinlehdillä hailukan keltaiseksi värjätyn langan joukkoon (100g), muuten kuten edellä. Väristä tuli kylmemmän keltainen, no3, varmaankin langassa jo ollut väri vaikutti asiaan. Vieläkään väri ei näyttänyt loppuvan, sain kaksi kertaa 100g vielä lisää keltaista väriä, nyt jo vaaleampaa.

Seuraavan kerran kun värjään näillä, luulen, että laittaisin 500g kääpiä kohti 200g enimmäisen liemeen kullankeltaista väriä varten ja sitten toiset 200 (tai 300g) jälkiväriin. Nyt tuli keltaista lankaa 500g, kaikki hiukan eri sävyisiä. Emäksessä liotuksen tilalla voi kokeilla keittää käävät suoraan vuorokauden liotuksen jälkeen korkeassa pHssa, näin kirjoissa sanotaan.

Aion myös kokeilla näiden valonkestoa keväämmällä.

In English

I haven't dyed previously much with polypores so it was time to do it now.

Phellinus conchatus, like many other polypores, contains hispidin, which is supposed to be quite lightfast dyestuff, and that is important to me. According to books, the dyestuffs in polypores are not very soluble in plain water, but if you add lye or ammonia (according to Carla and Erki Sundströms dyebook, both are ok) to the water, then they become more soluble.

So, I had 500grams of these polypores, and I put them to soak in a glass jar in wood ash lye (which I "happenend" to have right now, LOL). The pH was about 10. The same night the liquid was almost black, but I let the polypores soak for 5 days ,before I boiled them for 3 hours and then strained the bath. I didn't know how much yarn I could dye with this amount of polypores so at first I put 100grams of alum mordanted wool to the bath. Raised the temperature to 80C for little over an hour and let the yarn cool in the bath until next morning. The yarn was very beautiful gold, sample no1. I dyed another 100grams the same way, only the bath almost boiled, I think that is why the color is more brownish gold, sample no2. Clearly there are more than one dyestuff in the bath, maybe tannins also, they do that (browning) when the temperature gets too high. There isn't much about this particular polypore in the dye litterature I have, so I don't know the contents for sure.

There was still more dye left in the bath, but as I was running short of mordanted yarn, I put there 100grams of very ligh yellow (dyed last summer with weeds) and got color no3.

Even after this third dyeing I dyed twice more 100grams and got paler yellows. These polypores seem to have lot of dye in them. When I dye next time with them I think with 500grams of polypores I would first use 200grams for gold and then 200-300grams of lighter yellow. Now I got 5 different shades, because I didn't put all the yarn in the pot at the same time.

Instead of soaking the polypores for several days in lye, the books say that after soaking overnight, just boil them for couple of hours with added lye or ammonia in the boiling water and that should be enough.

I am going to test these yarns in the sun in the spring.