Monday, June 25, 2012

Identifying alder buckthorn Korpipaatsaman tunnistaminen


Nyt on korpipaatsaman kukinta-aika, ainakin meidän lähimetsissämme. Minulla kesti pitkään oppia erottamaan paatsama nuoresta tuomesta, vaikka ne ovatkin ihan erilaisia. Tähän aikaan paatsamat löytää mielestäni helpoiten, tuomissa on jo marjojen raakileet, kun taas paatsamat kukkivat vasta nyt. Valoisalla paikalla mitättömän näköisissä kukissa käy kova pörriäisten surina.

IN ENGLISH
In Finland alder buckthorn (Rhamnus frangula) is flowering right now. It took me a long time to learn to identify it, it looks so similar with young bird cherries (Prunus padus) which is even more common here. Right now alder buckthorns are easy to find, because of the flowers, bird cherries had flowered already in May.


Metsässämme paatsamat kasvavat mm tämän näköisessä paikassa. Etualalla olevat risun näköiset ovat n neljä metriä korkeita paatsamia, mutta siellä on myös pieniä paatsaman alkuja.

This is our small forest where alder buckthorns grow. They are small bushes or trees, these are about 4 meters high, but there are also smaller ones.
.

Lehtiä ja kukkia.

Leaves and flowers.




Tässä on vertailun vuoksi alempana  korpipaatsaman lehtiä, ylemmät ovat tuomen lehtiä, päällisin puolin hyvin saman oloisia.

Here the top two leaves are from bird cherry, and the two in the bottom are alder buckthorn leaves. They seem to look very similar.


Mutta kun katsoo tarkemmin, niin oikeanpuoleinen tuomen lehti on sahalaitainen, kun taas paatsaman lehden laita on ehytlaitainen, sileä. Muitakin eroja on, mutta tämä on helppo katsoa:)

But when you look closer, the bird cherry leaf on the right is saw-toothed around the margins, while the margins of alder buckthorn leaf on the left is smooth. There are other differences, too, but this is easy to see.


Korpipaatsaman kuori ja lehdet sisältävät väriaineita. Kuorista saa ruskean/oranssin keltaista (riippuen värjäystavasta)  ja lehdistä lämmintä keltaista.
Paatsamankuoren tai lehtien keräämiseen pitää olla maanomistajan lupa, mutta ehkäpä sitä löytyy vaikka omalta kesämökiltä. Meillä on onneksi pieni metsäpala, mistä saan monenlaisia puiden lehtiä ja kuoria.

IN ENGLISH
The bark and leaves of alder buckthorn are very good for dyeing, bark gives brownish/reddish yellow (depending on the method) and leaves warm yellow.
In Finland you have to have landowners permission to gather leaves or bark from trees or bushes, but you can gather herbaceous plants by the road sides.
I'm lucky to have our own small forest where I get many tree leaves.

12 comments:

Therese said...

Fascinating and very informative post, thank you.

Saila said...

Hei, kiitos tästä! Olen pitkään pohtinut, että puutarhuriystäväni paatsamaksi väittämä pieni pensas pihallani on minun silmissäni tuomi. Täytyypä mennä tutkimaan tarkemmin, tässä tuli tosi hyvät ohjeet. Se on kylläkin niin pieni, että jos onkin paatsama, niin en raaski sitä silti värjäämiseen kuoria.

Leena said...

Thanks Therese:)

Kiitos Saila. Juu, en minäkään ole noista raaskinut kuoria ottaa, mutta lehtiä vähän sieltä sun täältä. Pitäisi raivata pienten ympäriltä muuta puustoa, että ne pääsevät kasvamaan isommiksi ja siirtää osa valoisampaan pellon reunaan. Nyt kukinta-aikaan olen kyllä löytänyt paatsamia semmoisistakin kohtaa, mistä en ennen ole niitä huomannut, se on niin huomaamaton pensas/risu:)
Meillä kasvoi oikein iso paatsama pihapiirissä, minkä lumet runnoivat viime talvena ja se kuoli, siitä saisin kyllä kokeilumateriaalia, kunhan ehdin kerätä.

Anonymous said...

Hei Leena! Otan parhaillaan voimaannuttavia askeleita omalla kasvivärjäysurallani. Haave on elänyt pitkään ja nyt palaset alkavat loksahdella kohdalleen. Elämä on hieno juttu :)

Olen myös mehiläistarhaaja ja siinä hommassahan käytämme oksaalihappoa punkkitorjuntaan. Minulla on siis sitä valkoista jauhetta kohtalainen määrä odottamassa marraskuun torjuntoja, mutta olen tässä mielessäni pyöritellyt, miten se toimisi puretusaineena. Kaikki löytämäni oksaaliohjeet perustuvat raparperin käyttöön, mutta mitenköhän tuota valmista jauhetta tulisi annostella? Oletko koskaan kokeillut? Se on puhdas luonnontuote, sillä tarhauksessa ei saa käyttää kemikaaleja.

Terveisin, Kirsi

Leena said...

En ole koskaan kokeillut pelkkää oksaalihappoa puretukseen. Raparperinlehti sisältää sitä, mutta myös olen kuullut sen sisältävän myös rautaa, enkä tiedä kumpi niistä toimii siinä varsinaisesti puretuksena. Tavallisesti puhutaan vain oksaalihaposta, mutta hmm..
Yleensä käsittääkseni metallisuolat (kuten rauta) ovat niitä mitkä kiinnittyvät kuituun ja auttavat värimolekyylejä sitten kiinnittymään. Hapot taas ainakin muuttavat liemen pHta ja siten kaiketi värimolekyylejä (jotkut väriaineet tulevat liukoisemmiksi happamassa, toiset taas emäksisessä liemessä), ja niin vaikuttavat saatavaan väriin. Hapot eivät toimi samalla tavalla puretteena kuin metallisuolat, mutta en tiedä onko niillä jokin muu mekanismi kiinnittää värit kuituun.

Kannattaa ilman muuta kokeilla, ja seurata sitten myös miten saatu väri kestää. Raparperinjuuren oksaalihaposta varoitetaan, että sitä ei saa hengittää, se voi kai höyrystyä kuumassa liemessä.

Anonymous said...

Kiitos vastauksestasi! Minäpä teen oksaalihapolla kokeiluja tässä kesän mittaan ja kerron niistä sitten. Teillä on todella hieno yritys ja tuotteet. Hyvää jatkoa ja mukavaa kesää :)

Ladka said...

Thank you Leena for this very informative post.
I have much trouble finding alder buckthorn. Asking people about it I found out it is not very common in the region where I live - it might even not grow here. A farmer - forest owner from a hilly area once gave me much bark and we both hoped I still don't know if it was or not :-( It certainly gave me no reds I had hoped for. They are now three years old, utterly dry, and this year they gave me good rusts. At least they give much colour although it is not precisely red.

Leena said...

Hi Ladka, I'm glad if these pictures were helpful. Here it is now easy to see when it is flowering, but I don't know the flowering time over there, perhaps it is earlier.
It's good to know that bark might need several years to dry, I have a little harvested maybe four years ago, I tried it when it was 6 months old, and didn't get as goo colors as I get from german Rhamnus catharctica bark. But perhaps it is the age that matters more.

Mugdha said...

That was very helpful. Thank you. I'm myself in process of self-teaching how to identify different plants and trees. Its quite tricky without guidance so this post was very welcome!

Leena said...

Thanks Mugdha:)

Woolly Bits said...

DH planted one little tree ages ago, and when I found out that the berries dye lovely shades, I propagated a few more (they grow very easily from fresh seeds!. I now collect the berries, when black and ripe and dye lovely shades of blue-greens on wool and dove blues on silk! the difference is quite pronounced and gives gorgeous effects on blends! for a berry dye they are pretty light fast, at least so far (2 years in daylight with nearly no fading). the one downside - the berries give very sticky fingers, when I pick them - and lovely red and blue stains on your skin too:)
the unripe berries dye yellow, but then there are plenty of other yellows around, so I leave them to ripen if I can....

quinn said...

This is good news! Here, that plant is a non-native invasive, and it is exciting to think I can do something useful with it when I remove it from the forest! Will it work without a mordant? Thank you so much for this information!