Laitoin illalla kuivat verihelttaseitikkien lakit likoon hanakuumaan veteen ja lisäsin puretetun (aluna 10%,viinikivi 4%) langan samaan liemeen yhtä aikaa. Sienet ja lanka saivat liota yön yli, aamulla liemi tietysti oli jäähtynyt kylmäksi, mutta ylimmässä kuvassa näkyy miten valkoinen lanka oli ottanut väriä pelkässä liotuksessa. Se oli kauniin vaalean ruusunpunaista pelkän viileän liotuksen jälkeen lakkien kanssa. Keltaisia väriaineita ei ollut irronnut eikä imeytynyt vielä yhtään.
IN ENGLISH
Last week I tried another kind of thing with caps of Cortinarius semisanguineus. I started thinking weather the dyestuffs would come off the mushrooms better when the mordanted yarns was in the same bath with the caps. This is what happens with madder root, if you have the root pieces in the same bath with the yarn, more dye gets released from the roots when the yarn soaks up the already released dyemolecules from the bath.
So I put dry caps to soak in tap-hot water and added the mordanted (alum 10%, Cream of Tartar 4%)white yarn at the same time. In the next morning the water was cold, but the yarn had taken up the red pigments even in cold soaking. The white yarn was now nice light rose red, the picture above. None of the yellow dyestuffs had yet dissolved in the bath, or taken to the yarn.
IN ENGLISH
I heated the bath with mushrooms and yarn in it, and when it got hotter, the color also became stronger. I didn't let the temperature go over 80°C (176°F), and after one hour I took the yarns away from the bath. The color was nice red, picture of it below. I had 70grams of dry caps to 100grams of yarn, with bigger amount of mushrooms the color would have propably become darker. Because I didn't crush the dry mushrooms, they wer easy to get off the yarn after dyeing, so there were no problem there either.
Clearly this method gave different color than the one I used in my previous posting.
Nyt näki, miten punaiset väriaineet olivat imeytyneet ensimmäisessä värjäyksessä ja tästä jälkimmäisestä on tulossa oranssia. Langan jäähdyttyä vielä väriliemessä, siitä tuli kaunis melko tumma kellanoranssi.
Luulenpa jatkossa värjääväni tällä tavalla seuraavankin kerran:)
IN ENGLISH
Then I boiled the bath with mushrooms, little over one hour. I strained the bath and dyed the same amount of yarn in it. It was clear to see how the red pigments were used in the first bath and the yellows were left for the second, even after boiling there was no more red dyes left. You can see below that the second bath was giving orange yarn. After the yarn cooled in the bath overnight, it was nice quite strong yellowish orange.
I think this is how I'm going to dye with these caps next time, too:)
Olipa hauska lukea noin tehdystä seitikkivärjäyksestäsi, sillä minä teen aina noin. Saa paljon punaisempaa kun keltaiset väriaineet eivät lähde vielä liikenteeseen. Ainut harmi on se, että noilla langoilla tehdyt neuleet ja kudonnaiset saattavat muuttaa värisävyä käytössä, jos niitä pesee emäksisellä pesuaineella herkemmin, kuin jos on sienistä ottanut värin keittämällä.
ReplyDeleteKiva kuulla, että joku olikin jo värjännyt näin ja onnistuu, ettei tämä ole vain sattumaa:) Tuo värin muuttuminen oli hyvä tieto, mun pitää testata näitä lankoja ennen myyntiin laittamista, en olisi luullut värin muuttuvan, kun itse värjäys oli tehty neutraalissa pHssa. Ja pesu jälkeenpäin oli neutraalilla pesuaineella. Mihin suuntaan se värisävy muuttui sulla Leena?
ReplyDeleteMuistaakseni joskus viime tai toissa vuonna Jenny Dean kokeili lähettämiäni seitikkejä keittovärjäyksellä ja teki jälkikäsittelynä liotusta ammoniakilla, joka muutti värit sinipunaisempaan. En koskaan kysynyt olisivatko värit muuttuneet taas jos olisi liottanut neutraalissa.
Joskus vuosia sitten värjäsin punavyöseitikeillä korkeassa pHssa ja sain sinipunertavaa pinkkiä, joka sitten joidenkin kuukausien jälkeen muuttui itsekseen normaaliksi punavyöseitikkiväriksi. Sen jälkeen en ole tehnyt noita pH muutoksia jälkikäteen sienille, kun väri silloin muuttui itsekseenkin.
Hyvä tietää. Minua harmittaa kun en tänä syksynä paljoakaan ehtinyt sienimetsälle, eikä kuivan kesän ja syksyn jäljiltä sieniäkään juuri ollut. Niinpä sienivärjäyskokeiluni siirtyi TAAS vuodella eteenpäin.
ReplyDeleteNo, hyvää kannattaa odottaa.
Sepä näissä värjäysjutuissa onkin kivaa, että aina tule uusi vuosi ja uudet mahdollisuudet, ihan sama kuin puutarhassakin:)
ReplyDeleteSinne siniseen päinhän se väri pesun jälkeen taittuu. En ole huomannut, että se palaisi takaisin. Yritin juuri etsiä huopapalloja, mistä on kuva, jotta olisin voinut katsoa, onko väri palautunut, en löytänyt. Kuva on tässä: http://leena.ukkolanakat.net/wp-content/uploads/2010/02/varinmuunnos_2.jpg
ReplyDeletePalloihin kieritetty seitikkilanka oli tuo punainen tuosta virkkauksesta. Panin pallot pesukoneeseen tiivistymään, mutta langat jäivät näkyviin ja väri muuttui, joten myssy sai tupsut. Kyllä ne vielä jostain löytyvät, kun tiedän niitä hakea tarkastaakseni värin. Kaikkea kun pitää kokeilla, niin olen minä lirauttanut pikkuisen ammoniakkia seitikkipataan, tulos oli aniliininpunainen tai voiskohan sitäkin sanoa sinipunertavaksi pinkiksi.
Kiitos Leena, se väri tosiaan poikkeaa selvästi sinipunaiseen suuntaan.
ReplyDeleteMietin tuota värimuutosta, ja R.Räisäsen väitöskirjassa oli heidän testaamistaan veriseitikkien väriaineista (ja ne kai ovat veriheltoissa aika samoja) ja siellä oli keltainen emodiini muuttunut happamassa saadusta kylmänkeltaisesta punertavaksi neutraalissa liemessä. Tuli mieleen, että tuossa lakkien kanssa värjäyksessä eivät keltaiset värit olleet tarttuneet vielä lankaan ja jos olisi keittänyt sieniä, niin niitä olisi ollut liemessä ja langassa enemmän, ehkä niiden korkeammassa pHssa antama punaisempi keltainen olisi tasoittanut hiukan sitä sinipunaista ja näin ollen väri ei olisi näyttänyt niin sinipunaiselta, tulipas hankalasti sanottua.. tämä siis vain arvailua tuohon ensimmäisessä kommentissa kirjoittamaasi kokemukseen.