Saturday, October 16, 2010

Natural dyeing with goldenrods Kasvivärjäys piiskuilla

Välillä tuntuu, että toistan itseäni, kasvivärjäyksiä samoilla kasveillä tulee joka vuosi, mutta toisaalta lukiessani vanhoja kirjoituksiani huomaan kokemuksieni lisääntyneen, ja joka vuosi tulee jotain uutta tietoa samoistakin kasveista. Joten taas kirjoitan kasvivärjäyksestä piiskuilla. Niillä värjäyksestä olen kirjoittanut aiemmin täällä ja täällä.
Piiskujen määrä puutarhassani on lisääntynyt ja niistä saatava keltainen on osoittautunut kestäväksi, vaikka en ole testannut sitä verrattuna resedaan.
Erilaiset piiskut kukkivat mukavasti eri aikaan, joten sadonkorjuunkaan kanssa ei tule kiire.
Ensin kukkivat luonnonvaraiset kultapiiskut (Solidago virgaurea) heinäkuussa jopa ennen ahdekaunokkien sadonkorjuuta, sitten elokuussa kukkii ensin matalin nimetön tarhapiisku (Solidago canadensis hybr.) ja sen jälkeen elokuun lopussa hiukan korkeampi tarhapiisku. Lopulta syyskuun lopussa ja lokakuussa kukkii korkea ja leviävä mahdollisesti isopiisku (Solidago gigantea). Kaikista näistä olen saanut hyvin samanlaista keltaista.

IN ENGLISH
Sometimes it feels that I write about the same things over and over again. I dye with same plants every year, but when I read my old postings, I see that every year I have found something new and know more about the same plants. So here I write again about goldenrods. I have written previously about dyeing with goldenrods here and here.
The number of goldenrods has increased in my garden, and the yellow I get from them has proven to be quite lightfast, eventhough I have not tested it comparing with weld which is the best.
Different goldenrods flower conveniently at different times of the summer: first the native wildflower Solidago virgaurea flowers in July, even before the harvesting of knapweeds. Then in early August flowers an unknown cultivar of Solidago canadensis, and another little taller cultivar flowers in the end of August. The last one to flower is a tall a and spreading propably Solidago gigantea, in the end of September and October. All these goldenrods give similar warm yellows.

Kerään värjäykseen piiskuista kukinnan alussa tai täydessä kukassa kukkalatvat ja lehteviä varsia niin pitkälle kuin hyviä lehtiä riittää. Aiemmin pilkoin piiskut varsineen väripataan, mutta tänä kesänä riivin lehdet irti varsista, kukkalatvat pilkoin vain pieneksi. Huomasin, että oikeastaan on muuten sama ovatko varret mukana, mutta jos ne ovat, niin silloin kasveja pitää olla kilo/100g lankaa, kun taas jos laitan vain lehdet ja kukat, niin silloin 500g kasviainesta riittää 100g:lle lankaa. Alalaidassa olevassa kuvassa kasveja on käytetty molempiin väreihin 500g/100g lankaa, mutta ylempi keltainen on tullut vain lehdistä ja kukista, alemmassa vaaleammassa oli mukana myös varret, tästä huomaa hyvin, että väriä antavia kasvinosia ei ollut tarpeeksi liemessä. Sitäpaitsi varret vievät turhaa tilaa, värjäyskattilaan saa mahtumaan enemmän ilman varsia:)

IN ENGLISH
When the plants are in the beginning of the flowering, I harvest the flowerheads and as much good leaves as possible. In previous summers I had put flowers, leaves and stems in the dyepot, but this summer I stripped the leaves from the stems. In the picture of the yellow yarns in the bottom, the darker yellow was dyed with 500grams of leaves and flowerheads/100grams of wool and the paler color came from 500grams of plant material including the stems, so you can see the stems just add weight and don't give color. If I now take the stems with the leaves and flowerheads, I have found out that I need 1kg of them/100g of wool to get the same color as I get with 500g of only leaves and flowerheads to the same amount of wool. Besides, the stems take a lot of room, I can put more dyestuffs to my pot without the stems:)

Toinen asia, mitä olen tehnyt kaikille keltaista väriä antaville kasveille (piiskut, pietaryrtti, reseda, puiden lehdet) nykyään on se, että pilkottuani kasvit ja kaadettuani kiehuvaa vettä niiden päälle, lisään liemeen pari desiä tuhkalipeää (kidesooda tai ammoniakkia käy yhtä hyvin) ja annan kasvien muhia yön yli tai usemman vuorokauden. Emäslisäys liotusvedessä lisää selvästi keltaisen värin määrää liemessä. Kuivilla kasveillä värjätessä tämän huomaa selvimmin ja niillä se onkin melkein välttämätöntä, mutta myös tuoreilla kasveilla siitä on hyötyä. Veden laatu varmaankin vaikuttaa, meillä on neutraali tai hiukan hapahko vesi omassa kaivossa. En tiedä, mitä tarkalleen tapahtuu, mutta ehkä emäs rikkoo värimolekyylejä paremmin vesiliukoiseen muotoon.
Yllä olevassa ämpärissä on piiskuja pelkässä vedessä tunti kiehuvan veden lisäyksen jälkeen ja alemmassa kuvassa veteen on lisätty emäs. Liotusveden väri muuttui heti ruskeasta vihreäksi.

IN ENGLISH
Another thing I have done to yellow-giving plants (goldenrods, tansy, knapwed, weld, tree leaves) is that after I have poured boiling water over the cut plants, I add 2dl of woodash lye (washing soda, ammonia, any thing alkaline is ok) to the bath, and then I let the plants steep overnight or for several days. The alkaline steeping water increases the yellow dyestuffs in the bath. When I dye with dried dyestuffs this is necessary, without it I don't get good colors, and it also helps when extracting the color from fresh plant material. This might depends on your water, if it is alkaline to begin with, this may not be necessary.
I don't know exactly what happens in the bath, but perhaps the alkalinity breaks up the dyemolecules so that they are more water soluble.
In the picture above, there are goldenrods an hour after the boiling water was poured over them and in the picture below there is woodash lye added. The color of the bath changed from brown to green.
Liotuksen jälkeen keitän kasveja liotusvedessään tunnin ajan hiljaisella tulella, ja siivilöin. Tarkistan pH:n ennen lankojen lisäystä ja alennan sen etikalla neutraaliksi (7), jos se on vielä emäksinen, villa ei pidä emäksestä korkeassa lämpötilassa. Haudutan esipuretettuja lankoja (aluna ja viinikivi) tunnin verran varoen, että lämpö ei nouse paljoa yli 80°C, ja otan langat pois heti tunnin jälkeen. Piiskuilla kuten resedallakin väristä ei tule yhtä kirkas jos lämpö on liian korkea tai värjäysaika liian pitkä. Toisaalta värjäysajan pitää olla tarpeeksi pitkä, että väri tarttuu kunnolla kuituun.
Värjään paljon sinisiä uudelleen keltaisella, jotta saan kirkkaita vihreitä, kuten alimmassa kuvassa. Se vihreä oli ensin värjätty väritattarella, sitten puretettu alunalla ja viinikivellä ja lopuksi värjätty piiskuilla.

IN ENGLISH
After soaking the plants, I simmer them for one hour and then strain the bath.
I check the pH before adding the yarns to the bath, and if it is still high I add a small glug of vinegar to lower the pH to neutral (7), wool doesn't like alkalinity and hot temperatures.
I simmer the premordanted yarns for one hour in 80°C, taking care that the bath doesn't get too hot, and take the yarns away after the time is up. The color may dull if the temp is too hot or the yarns cool in the bath, just like it does with weld. On the other hand the time of the dyeing has to be long enough so that the dye takes on properly to the yarn.
I overdye a lot of blues with yellows to get bright greens, like the one in the bottom picture, that one was first dyed with japanese indigo, then mordanted with alum and cream of tartar and then dyed with goldenrods.


Nettikaupassani on nyt myös joitakin kotimaisia kuivattuja värikasveja, kasvivärit-otsikon alla: resedaa, pietaryrttiä, tiikerikaunosilmän kukkia ja kultapiiskua ulkomaisten väriaineiden lisäksi.

In my online shop I have now some Finnish dried dyeplants, under the Dyestuffs- heading: Weld, Tansy, native Finnish Goldenrod and Coreopsis tinctoria.

10 comments:

  1. Ainahan näissä oppii uutta, käytät vaihtelevia metodeja ja me lukijat jaksamme kyllä :-)
    Tuo vihreä on tosiaan pirtsakka, ei tuollaista sellaisenaan varmaan mistään kasvista saa.

    ReplyDelete
  2. Kiitti Saila:9
    Ei noita oikeita vihreitä tosiaan saakaan mitenkään muuten kuin värjäämällä sinistä ja keltaista päällekkäin, oliivinvihreitä ja vihreään vivahtavia keltaisia tulee helpommin.

    ReplyDelete
  3. I love your blog, don't ever feel you repeat yourself, I learn so much from every entry.

    ReplyDelete
  4. Your information about natural dyeing is very very informative, and I appreciate it so much.

    I dyed with golden rod earlier this summer and had good results - but had never thought about overdyeing with it to get green.

    Of Course!!

    ReplyDelete
  5. that green is very very good.

    ReplyDelete
  6. Olipa mielenkiintoinen kirjoitus.
    En olekaan keltaisissa ph:ta muutellut. Luulin että sillä on merkitystä esim. kokenillissa ja punaisissa vaikka veriseitikissä.
    Sulla on hyvä blogi :)

    ReplyDelete
  7. Anteeksi, unohdin laittaa nimeni.
    t. Anonymous - Maija

    ReplyDelete
  8. Thanks for the comments, it is always so nice to read feedback.

    Kiitos Maija:)
    En mäkään käytä korkeaa pHta kuin keltaisen värin irrottamiseen, itse väriliemessä mulla on aina pH neutraali. Hmm, paitsi kokenillin kanssa se on kyllä hapahko.

    ReplyDelete
  9. Great post - Goldenrod is a great dye plant, nice in the garden too! Thanks! I got great yellow, pretty olive greens with an iron afterdip, and grass/leaf greens over woad.

    regards
    trevor

    ReplyDelete