Dyeing with Brown Knapweed Kasvivärjäystä ahdekaunokilla

Ahdekaunokki (Centaurea jacea) on kukkinut elokuun alussa pitkään yleisenä ainakin meilläpäin pikkuteiden varsilla, viimeiset keltamatarat ja paimenmataratkin kukkivat kun ahdekaunokki aloitti, pelkkiä värikasveja tienpenkat täynnä:)
Myös perhoset pitävät ahdekaunokeista, alla sitruunaperhonen sen kukalla. Muuten, sitrunaperhosten toukat elävät ainoastaan korpipaatsamalla tai orapaatsamalla eli taas törmätään värikasveihin:)

In English
Brown Knapweed (Centaurea jacea) has been flowering since the end of July. It grows here in the banks of small dirt roads, together with different Bedstraws (Galium species), so dyeplants are everywhere:)
Also butterflies love Knapweeds, below Common Brimstone (Gonepteryx rhamni) feeding on the Knapweed flower. By the way, the caterpillars of these butterflies feed only in the leaves on Alder Buckthorn or Common Buckthorn, so here we bump again to dyeplants:)

Sinisten värjäysten lomassa keräsin viime viikolla kukkivia ahdekaunokkeja värjäykseen. Kuulemani mukaan saksalaisen Sweppen värjäyskirjassa olisi kerrottu, että ahdekaunokki sisältää mm luteoliinia, ja sitä sisältäviä keltaisiahan kannattaa aina suosia värin kestävyyden vuoksi. Löysin myös tällaisen sivun kirjasta Flavonoides of the Sunflower family, näyttää mielenkiintoiselta.
Keräsin ison sylillisen, 3,5kg kukkia (ötökkäkammoisille varoitus, kukissa oli aika tavalla kirppoja tai jotain vastaavia pikkukoppiksia), ja leikkelin kukat varsineen palasiksi. Kasvien päälle laitoin hanasta kuumaa vettä, ja annoin seistä kaksi päivää . Liotusvesi alkoi hiukan käydä, mikä oli tarkoituksenikin, ja samalla muuttui ruskeammaksi. Kaadoin kasvit vesineen kattilaan ja nostin lämmön kolmen tunnin aikana hitaasti kiehumapisteeseen, mutta annoin kiehua vain n 15 min, jonka jälkeen liemi sai jäähtyä, ehkä toiset kolme tuntia. Jotkut keltaiset väriaineet ovat herkkiä muuttumaan huonompaan suuntaan (miksi?), jos lientä keittää kovasti, siksi käytin ja hauduttelin ennemmin tätä värilientä.
Siivilöityäni kasvinosat pois samean ruskeasta liemestä, laitoin sinne 500g alunalla ja viinikivellä puretettua lankaa, ja aloin lämmittää lientä. Aluksi väriä ei tarttunut paljoa lankoihin, mutta kun lämpö oli 80C, niin langat muuttuivat keltaisiksi. Haudutin siinä lämmössä noin tunnin, jonka jälkeen nostin langat ylös, jäähdytin ja pesin seuraavana päivänä. Tuloksena oli hyvä aika voimakas keltainen, joka sopii oikein mainiosti pohjaväriksi vihreään indigon kanssa. Olen tähän hyvin tyytyväinen, vaikka valonkestotesti on vielä tekemättä; kasveja oli helppo kerätä, niitä kasvaa omalla pihallanikin ja vaikka olin aluksi ajatellut laittaa 100g lankaa kilolle kasveja, kävin ahneeksi ja laitoinkin vielä enemmän: 700g kasveja/100g lankaa, silti väristä tuli voimakas. Pitkät käymis- ja haudutusajat tietysti saatoivat auttaa vielä tässäkin.
In English
Last week while dyeing blues I also went to gather flowering Knapweeds for dyeing. I've been told that Schweppe's dyebook says that Brown knapweed contains luteolin, and of course I was interested to try it. I don't have that book (I don't know enough german unfortunately, it is very much recommended book), but I found online pages from a book Flavonoids of the Sunflower Family, and it also looks very interesting.
I cut an armful of plants ( a warning to those who are afraid of bugs, the flowers were full of small flea beetles or something like them), cut them to smaller pieces and poured hot tapwater over the plants. I let them steep outside for two days until the liquid started to ferment and had turned to brownish yellow. I then put it to kettle and started to heat slowly, during threee hours the temperature rose to boiling, I let them boil (not very hard) for only 15 minutes as some yellow dyestuffs change easily to dull tan (why?), if boiled too hard or too long, that is why I preferred the fermenting and slow cooking. I then let the bath cool for another three hours, and strained it.
The bath looked muddy brown, I put 500grams of yarn premoredanted with alum and CoT in it and started to heat the bath again. At first the yarns didn't take much color, but after the temperature rose to almost simmer, 80C, the yarns turned to strong yellow. After one hour, I took the yarns from the bath and the next day washed them. I got quite strong yellow, which is very good for greens overdyed with japanese indigo. I am so pleased, even though I haven't tested these for lightfastness yet, but the plants were easy to gather, and I have them growing wild in my garden, too. I was going to use one kilo of plants to 100grams of yarns, but I got greedy and put more yarn to the bath, now I am happy as I saw the 700grams was enough to dye 100grams of yarn a strong color. Perhaps fermenting helped.

How can dyeing with woad be so difficult? Miten värjäys morsingolla voi olla näin vaikeaa?

Kasvivärjäys siniseksi indigolla on minulle tuttua: olen värjännyt paljon kasveista jauheeksi eristetyllä indigolla, viime kesänä omilla japanilaisilla indigoilla ja aiemmin morsingoista eristetyllä valmiilla uutteella, mutta morsingon tuoreilla lehdillä värjäys on uutta ja kuvittelin, että se on helppoa. Ehkä se onkin, näin minulle on sanottu! Lukemalla liikaa erilaisia ohjeita tein siitä ehkä liian monimutkaista:)

Periaatteessa tuoreista lehdistä indigon esiasteet uutetaan kuumassa vedessä, uuton jälkeen liemen pH nostetaan ja kun liemeen saatetaan happea vatkaamalla, esiasteet muuttuvat emäksisessä ympäristössä indigotiiniksi, joka ei kuitenkaan ole vesiliukoista. Jotta se saataisiin tarttumaan lankaan, se muutetaan liukoiseen värittömään leukomuotoon poistamalla liemestä happi (eli pelkistämällä). Tämä voidaan tehdä käymismenetelmällä tai lisäämällä liemeen natriumditioniittia (jota on mm tahranpoistoaineissa). Nyt liemessä oleva väritön indigo tarttuu lankaan ja kun lanka nostetaan ylös, indigo muuttuu takaisin liukenemattomaan muotoon ilman hapen vaikutuksesta, ja sininen väri on pysyvä.

Tuoreissa lehdissä olevat indigon esiasteet tuhoutuvat helposti ennenkuin ne on saatu muuttumaan indigotiiniksi - kuten sain karvaasti todeta itsekin.

Erilaisia ohjeita uutolla on paljon:
-lehdet kannattaa pestä ennen uuttoa, 1-3 kertaan
-lehtien määrä vaihtelee neljästä kymmeneen kertaan langan paino
-jossain ohjeissa lehdet silputaan, toisissa ei
-uutosliemen pH kannattaa olla hapan (pH4) aluksi, jotta esiasteet säilyisivät mahdollisimman hyvin, mutta sitten taas toisaalla siihen ei todettu olevan syytä
-uutosliemen lämpötila vaihtelee kiehuvasta huoneenlämpöön, yleisimmin se on n80C
-aika, jonka lehdet ovat uuttumassa vaihtelee neljästä minutista tuntiin, huoneenlämmössä jopa vuorokauteen, yleisimmin se oli 10-30 minuttia, nähtävästi mitä kuumempi liemi, sitä lyhyempi aika
-jossain ohjeissa liemi piti jäähdyttää mahdollisimman nopeasti, toisissa siitä ei puhuttu mitään
-hapetusaika vaihteli viidestä minutista tuntiin
-hapetusliemen pH tulee olla välillä 9-13
Ei ihme, että oli sekaisin, mitä oikein kannattaa tehdä! Mistä tiedän, onko jokin pikkuseikka tärkeä vai ei?

Päätin kokeilla muutamalla yleisimmällä tavalla, vaikka lopulta näistäkin tuli hiukan omia sovelluksia, kun lämpötilat eivät suostuneet nousemaan ja laskemaan halutuissa aikarajoissa.

Kaikissa näissä minulla oli juuri kerättyjä tuoreita lehtiä (25.7) 730g ja ne oli pesty kylmässä vedessä kahteen kertaan. Lehdet olivat alunperin aika puhtaita olkikatteen vuoksi.

Kokeilu 1.
Uutto huoneenlämmössä, ei onnistunut, tästä myöhemmin lisää.

Kokeilu 2.
Tämä koetti jäljitellä MTT:ssa Jokioisissa SPINDIGO-projektin aikana tehtyjä kokeita. Nämä ovat liitteenä Anne Vuoreman väitöskirjassa Reduction and Analysis methods of Indigo (Content and Purity of indigo from Dyer's Woad (Isatis tinctoria L.), Anne Vuorema, Elise Ketoja, Marjo Keskitalo, produced in the North Europe, submittend to Indstrial Crops and products). Näissä tutkimuksissa paras tulos oli saatu seuraavasti: lehtien pesu kolme kertaa, uuttoaika 8 min, uuttolämpötila 75-82C, jäähdytysaika alle 2min, hapetusaika 45min ja pH 13.
Hyvin samantapainen ohje löytyy englanninkielisiltä sivuilta woad.org

-lehdet kokonaisina 10litraan 80-85 asteista vettä kattilaan
-uuttoaika 10min, jonka jälkeen lehdet heti pois
-liemi vaalea kellanruskea
-jäähdytys 85C ->55C 20 min
-pesusoodaa 65g (2 rkl), pH 10-11, liemi tumman sinivihreä
-hapetus 15 min, vain vähän vaahtoa
-25g natriumditioniittia 50C -> 60 min, liemi keltainen, ei kuparihohdetta
-100g lankaa 10min, hapetus 15 min, ei juuri lainkaan väriä, kolmen dippauksen jälkeen hyvin hyvin vaalea sinerrys, kuvassa alla no2
Pigmentit eivät joko olleet uuttuneet tai sitten ne olivat tuhoutuneet, mutta miksi? Liemen lämpö oli 55C kun lisäsin soodan, jossain ohjeissa sanotaan, että se ei saisi olla yli 50C, mutta toisaalta kysyin tästä Värjäripäivillä viime viikolla morsinkokonkari Tuovi Aallolta, ja hän oli sitä mieltä, että se ei ollut voinut vaikuttaa.

Kokeilu 3.Tähän otin mallia Woad.ca sivujen ohjeesta.
-lehdet revitty, laitettu 10 litraan 90 asteiseen veteen, jonka pH oli laskettu etikalla noin neljään. Vesi kuitenkin jäähtyi kylmistä lehdistä 80 asteiseksi ja kesti 20 min ennenkuin nousi takaisin 90C, jolloin otin lehdet pois uutosta
-liemi punaruskea
-jäähdytys 90C->40C 40 min
-lisätty 60g pesusoodaa, pH11, liemi tumman sinivihreä
-hapetettu 15 min, aika paljon sinistä vaahtoa
-20g natrium ditioniittia -> 60min, hyvä kuparihohde keltaisen liemen pinnalla
-100g, kolmen 10 min dippauksen ja hapetuksen jälkeen vaalea turkoosi, kuvassa no3
-seuraavana päivänä vielä jälkivärinä 100g kolmella dippauksella vaaleampi turkoosi
Tästä tuli paremman väristä, vaikka edelleen hyvin vaaleaa. Pigmenteistä oli varmaan osa tuhoutunut, lämpötila oli niin pitkään korkea, vai mitä?

Kokeilu 4.Perusresepti monista kirjoista.
-lehdet revitty, niiden päälle kaadettu kuumaa 85C vetta 10l kattilaan, lämpö pois päältä
-uuttuivat 50 min, jolloin lämpö oli 60C, lehdet pois liemestä
-liemi tumman punaruskeaa
-lisätty 60g pesusoodaa, liemi muuttui ruskeanvihreäksi (ei sinivihreäksi)
-hapetus 15min, ei vaahtoa
-lisätty 20g natriumditioniittia -> 40 min, ei kuparihohdetta, vaikka liemi oli keltaista
-100g lankaa, johon ei tarttunut käytännössä ollenkaan mitään väriä useassakaan dippauksessa
Mahdollisia syitä epäonnistumiseen:
liemi oli liian kuumaa liian kauan, liemen olisi pitänyt jäähtyä nopeammin tai ehkä 30 min olisi ollut oikea aika? Jossain ohjeissa sanotaan, että liemen pitää olla piripintaan, toisissa taas tästä ei sanota mitään, eikä minulla ollut näin... kansi oli kylläkin päällä. Voiko tämä vaikuttaa?
Tässä vaiheessa olin jo aika kypsä koko morsinkoon, aikaa oli kulunut kaksi päivää ja tuloksena oli hyvin vaaleita sävyjä, otin maanataina vapaapäivän ja kävin katsomassa ystäväni Pirjon ruusuja ja niinpä tiistaina olin taas valmis uuteen yritykseen:)

Kokeilu 5.
-800g lehtiä pesty kahteen kertaan kuten aiemminkin, mutta nyt pilkoin ne saksilla pienemmiksi
-n 6l kiehuva vettä, pH3.5-4
-kun laitoin lehdet kattilaan, lämpö putosi 90C
-n 5 min kuluttua 95C, lämpö pois päältä
-toiset 5 min jälkeen lämpö 80C, eli yhteensä 10 min, jonka jälkeen
-kattila jäähtymään vesisaaviin, jossa lämpö putosi jo 5minutissa 40C!
-vettä oli vähemmän kuin aiemmin, varmaankin siksi lämpötilan nousu ja lasku olivat nopeampia
-lehdet siivilöity 20 min kuluttua uutoksen aloituksesta
-liemi kellanruskea, muuttui nopeasti punaruskeaksi
-60g pesusoodaa, pH 10-11, liemen väri muuttui hitaasti ruskeanvihreäksi, hapetuksen alettua sinivihreäksi
-hapetus 15 min, todella paljon vaahtoa, joka oli aluksi kellanvihreää, sitten turkoosia ja sinistä (aiemmissa yrityksissä vaahto oli heti aluksi sinistä). Lopussa uusi vaahto oli vihreää, vanha edelleen sinistä. Hapetuksen loppuessa lämpö oli 30C
-vaahdon laskeutuminen kesti aika kauan, 10 min
-lämpö nostettu 50C, lisätty 20g natriumditioniittia -> 40min
-hyvä kuparihohde kellanvihreän liemen pinnalla
-100g lankaa 10min, hapetus 15 min, 2 x 5 min ja hapetus 10 min, hyvä keskisininen, vihdoin onnistui:)
-jälkivärinä vielä vaaleampaa sinistä, näissä ei ollut sitä turkoosia, mitä viikonlopun värjäyksissä
Periaatteessa erot epäonnistuneisiin uuttoihin olivat pieniä, mutta ainakin tässä onnistuneessa lämpö oli korkeampi, mutta lyhyemmän aikaa. Samoin jäähdytys oli nopea ja koko prosessi siihen asti kun emäs lisättiin vain 20 min. Myös uuton pH oli aluksi 4. Näin aion kokeilla uudestaankin jatkossa, mutta silti on epäselvää miksi tästä tuli parempi väri kuin muista? Morsingot olivat kasvaneet samassa penkissä rehev'ästi, yhdestä kasvista tuli 250-300g lehtiä.
Voi olla tietysti, että indigon esiastetta ei ollut ehtinyt kehittyä riittävästi, mutta koska viimeisin uutto onnistui, niin tekniikassanikin oli varmasti vikaa:) Täytyy harjoitella lisää, onneksi lehtiä riittää ja toivottavasti saisin myöhemmin tummempaa sinistä myös morsingosta.
Vertailuksi alinna on kuva seuraavana päivänä japanilaisilla indigoilla värjäämistäni langoista: näihin olin käyttänyt 500g tuoreita lehtiä ja sain 200g tumman sinistä (3 dippausta) ja 200g vaaleampaa (3 dippausta), liemi on odottamassa, varmasti saan siitä vielä jälkiväriä lisää.

In English
Dyeing blue with indigo is familiar to me: I have dyed a lot with powdered indigo, last summer I dyed with my own japanese indigo and I had earlier dyed with woad which had been already extracted, but dyeing with fresh woad leaves was new to me. I thought there was nothing to it, just do it and maybe it is that easy, I have been told so! Perhaps by reading too many instructions and recipes I made it too complicated:)
In principle the precursors of indigo are extracted from fresh leaves in hot water, then the pH of the extraction is raised, and when oxygen is introduced to the extraction in alkaline environment, the precursors are transformed to indigotin, which however is not soluble. To make it soluble so that it can impregnate the fibers, it is converted to so called leuco-indigo by removing oxygen from the bath, either by fermenting or by sodium dithionite (color-run-remover contains this). Now in colorless (or actually yellowishgreen color) form it can impregante the fibers and when the fibers are lifted from the bath, leuco-indigo oxidises back to indigotin by oxygen in the air, and now the color is permanent.
The precursors in the fresh leaves are easily distroyed before they are converted to indigotin - which I found out myself unfortunately.
There are several different recipes how to extract indigotin from woad:
-wash the fresh leaves before extraction, one to three times
-use the amount of four to ten times of weight of the leaves to fiber
-cut the leaves smaller, but some recipes don't mention this
-in some recipes the extraction liquid should be acid, pH3-4, because the precursors are stable in acid environment, on the other had, some research said that it was not necessary
-the temperature of the extraction varies from boiling to room temperature depending on the recipe. Most often it is about 80C
-time of extraction varies also, from four to sixty minutes, even to 24 hours in room temperature. Most often it was said to be 10-30 minutes, apparently the hotter the water, the shorter the time.
-in some recipes the extraction shoud be cooled down as fast as possible, then again some didn't think it was important.
-time of oxydizing the bath varied from five minutes to one hour
-the pH of the bath when oxydizing should be between pH 9-13
No wonder I was confused what to do. How could I know which one small thing made the difference and was important?
I decided to try couple of most common recipes, even though I though all of them would work. The temperatures of the bath didn't raise or cool as fast I was needed so that these all have flaws and they are not exactly how they should have been.
In all the experiments I had freshly collected leaves of woad (June 25th) 730grams and they were all washed twice in cold water. The leaves were pretty clean to begin with because of the straw mulch.

Experiment 1.
Extraction in room temperature, didn't work, more about this later.

Experiment 2.I tried to imitate the extractions made in MTT, Jokioinen Finland during SPINDIGO-project. These are from Publications in the Anne Vuorema's book Reduction and Analysis methods of Indigo (Content and Purity of indigo from Dyer's Woad (Isatis tinctoria L.), Anne Vuorema, Elise Ketoja, Marjo Keskitalo, produced in the North Europe, submittend to Indstrial Crops and products). In these experiments the best results were recieved after washing the leaves three times, time of extraction was 8 minutes, time of cooling less than two minutes, the extraction temperature 75-82C, the time of oxygenation 45 minutes and pH 13.
A recipe close to this is in woad.org -pages
What I did:
-whole leaves to 10litres of hot 80-85C water
-time of extraction 10 minutes, and I then removed the leaves immediately
-the bath was light yellowish brown
-cooling from 85C ->55C in 20 minutes
- I added washing soda 65grams (2 tbs), pH 10-11, the bath was dark bluish green
-I oxidized 15 minutes, only a little foam
-25 grams of sodium hydrosulfite when the temperature was 50C ->60minutes, bath was yellow, no coppery bloom
-100grms of yarn, 10 minutes and 15 minutes oxydation, there was hardly any color, after three dippings the color was very pale blue, no2.
Either the pigmets hadn't been extracted at all or they were destroyed, but why? The temperature of the bath was 55C when I added the washing soda, and some recipes say that this could destroy the pigments, but I asked about this last week in Dyer's Guild summer meeting from Tuovi Aalto, who has grown and dyed with woad for a long time, and she didn't think it made any difference.

Experiment 3This tries to imitate the recipe in Woad.ca, not very successfully, I must say.
-I teared the leaves to smaller pieces, washed them twice and put in 10 litres of hot 90C water, pH4 lowered with vinegar. The water cooled down to 80degrees from cold leaves and it took 20 minutes for it to go up to 90 C again. At that point I removed the leaves from the bath.
-color of the bath was reddish brown
-I cooled it down from 90C to 40C in 40 minutes
-I added 60grams of washing soda, pH11, bath was dark bluish green
-oxidized 15 minutes, there was quite a lot of blue foam
-I added 20grams of sodium hydrosulfite ->60minutes, good coppery bloom on top of the yellow bath
-100grams of yarn, after three ten minute dips and oxidizing the color was light turqoise, no3 in the picture below
-the next day I got another 100grams of even lighter turqoise, also no 3 in the picture
This extraction gave me the best color so far, but still very light. Part of the pigments must have been destroyed, the temperature was so high for so long, or what do you think?

Experiment 4.This is a common recipe in many books.
-leaves were teared to small pieces, 10litres of hot 85C water was poured over them and left to steep for 50 minutes, after which time the temperature was 60C, leaves strained from the bath
-bath dark reddish brown
-added 60grams of washing soda, pH 10, the bath changed to brownish green (not bluish green)
-oxidizing for 15 minutes, no foam
-added 20 grams of sodium hydrosulfite -> 40 minutes, no coppery bloom, bath yellow
-100grams of yarn didn't get practically any color, even in many dippings.
Possible reasons for failure:
the bath was too hot for too long, it should have cooled down quicker,perhaps 30 minutes would have been a better time? Some recipes tell you to pour water so much it overflows, some don't mention this and I didn't have it overflowing, but I had a lid on. Could this be the reason?
At this poit I was quite fed up with woad, I had spent two days and gotten only very pale colors. So Monday I took the day off and went to see roses in my friend Pirjo's garden , and that cheered me up and I was ready for another try with woad on Tuesday:)

Experiment 5.
-800grams of leaves washed twice as before, but now I cut them to even smaller pieces with scissors
-6litres of boiling water, pH3,5-4, added leaves, and the temperature dropped to 90C
-after 5 minutes the temperature had raised to 95C again, I turned the heat off
-after another 5 minutes it was 80C, so after totally 10 minutes I put the kettle to cool down in cold water, where the temperature dropped faster than before, in 5 minutes it had cooled down to 40C!
Why this happened: I had less water
-leaves were strained after 20 minutes
-bath was yellowish brown, but changed quickly to reddish brown
-added 60grams of washing soda, pH 10-11, the color changed slowly to brownish green, and after oxidation started to bluish green
-oxidation for 15 minutes, really a lot of foam, first yellowish green, then turqoise and blue (earlier, the foam was blue right from the start). In the end of 15 minutes the new foam was green, the old still blue. The temperature was 30C in the end.
-it took at least ten minutes for the foam to disappear after I stopped the oxidation
-raised the temperature back to 50C, added 20 grams of sodium hydrosulfite -> 40 minutes
-good coppery bloom on top of greenish yellow vat
_100grams yarn dyed for 10 minutes, oxidizing for 15 minutes, then dipped twice for 5 minutes and finally a good blue, not very strong, but very nice blue, no5 in the picture:)
-the afterbath gave me another 100grams of lighter blue, and these don't have that turqoise cast like the experiment 3.
Basically the differences in the extractions were small, but in this last one the temperature was higher and for a shorter time. Also cooling down was faster and the whole process took only 20 minutes from the start to the point where the alkaline washing soda was added. And the pH was low in the beginning. I am going to try this way again, but it is still unclear to me why this extraction worked and what went wrong in the others? I used the same woad from the same bed, they had grown very well, one plant gave me 250-300grams of leaves.
It could be that there were not enough indigo precursors in the leaves yet, but as the last extraction succeeded, there must be something wrong in my technique, too. I have to practice more, luckily a have lots of leaves left, and I hope to get darker blue from my woad still.
In the bottom picture I have yarns dyed with japanese indigo leaves day after my woad dyeing: for these I had used 500grams of fresh leaves and got 200grams of dark blue (three dips) and 200grams of lighter blue (also 3 dips) and I still have that bath waiting for more yarn.

Lehtiä pesussa ja uuttumassa.

Woad leaves in the wash bin and in the extraction, experiment 2.

Kokeilu 2:n uutos lehtien siivilöinnen jälkeen, alla liemi jäähtymässä isossa kylmävesipaljussa.

Experiment 2, after the leaves were extracted above and below it is cooling down in cold water.

Yllä kokeilu 2:n vaahto ja alla kokeilu 3:n vaahto.

Above foam of Experiment 2 and below the foam of Experiment 3.

Yllä morsinkolankoja, numerot viittaavat kokeilunumeroihin. Ykkönen ja nelonen olivat niin värittömiä, että niitä ei edes kuvattu. Alla japanilaisella indigolla (Persicaria tinctoria) värjätyt langat.

Above yarns dyed with woad, the numbers refer to experiment numbers. No1 and 4 were so colorless that I didn't photograph them. Below are yarns dyed with my japanese indigo.

My Woad and Flowers Morsinkoa ja kukkakuvia

Vähän puutarhakuvia.
Väritattaret eli japanilaiset indigot (Persicaria tinctoria) kasvavat lämpöä vaativina sekä sisällä kasvihuoneessa että ulkona sen seinustalla. Tänä vuonna se kärsi alkukesän kylmistä öistä, mutta näyttää nyt päässeen kasvun vauhtiin. Kuva kasvista viime viikonloppuna alla. Seinustalla kasvaa myös vähän yrttejä ja salaattia.
Kun kävelee polkua eteenpäin kasvihuoneen taakse pääsee morsinkomaalle.

In English
Some pictures from my garden.
My japanese indigoes (Persicaria tinctoria) grow inside the greenhouse and some also outside in a bed just beside the greenhouse, which is the warmest place. Japanese indigo needs a lot of warmth, this summer it hasn't grown quite so well as last year, because of the cold nights in June, but now it is catching up. Picture of it below taken last week-end.
In the bed by the greenhouse I also grow some herbs and salad.
The path leads me behind the greenhouse to the woad beds.

Istutin morsingot ulos kesäkuun alussa, ylempänä oleva kuva on otettu kesäkuun puolessa välissä ja alapuolella oleva kuva kuukautta myöhemmin nyt eli morsingot ovat kasvaneet oikein hyvin minusta. Kohopenkkiin lisättiin lampaanlantakompostia keväällä, yhtä paljon kuin jos olisin kasvattanut penkissä kaaleja ja heinäkate on pitänyt kosteuden hyvin, niitä ei ole tarvinnut kastella eikä rikkaruohoja ole paljoa tarvinnut kitkeä, mitä nyt yksittäinen ohdake on punkenut maasta. Taimiväli oli n25cm ja se ehkä olisi pitänyt olla suurempi, nyt ne ovat aika tiheässä, vai mitä? Etualalla on tavallista morsinkoa (Isatis tinctoria) ja taaempana harmaalehtinen on kiinalaista morsinkoa (Isatis indigotica), ihan eri näköistä lehdiltään.

Olisiko morsinko jo korjuukypsää?

In English

I planted my woad outside in the beginning of June and the picture above is of them in mid June. The picture below is how they look now, I think they have grown really well. They are in a raised bed in quite heavy soil, and composted sheep manure was added to the bed in spring, the same amount I used when I grow cabbages, so quite a lot. The bed is covered by hay to keep the moisture and prevent weeds, only an occasional thistle has grown through:)

The plants are perhaps planted too close to each other (25cm apart), what do you think?

In the front there is woad (Isatis tinctoria) and behind it chinese woad (Isatis inidgotica) which has much greyer leaves. Do you think my woad looks now ready for harvest?

Tiikerikaunosilmät ovat vielä nupulla, niiden takana lisää morsinkoa ja alakuvassa nyös nupulla olevaa aikaista tarhapiiskua, vaikka suurin osa piiskuistani on vasta myöhään syksyllä kukkivaa lajiketta.

In English

My Coreopsis tinctoria are still in bud, behind them more woad and in the picture below some early goldenrod, Solidago sp. Most of my goldenrods flower in late autumn, but this one flowers in August.

Heinäkuun alussa kukkivat pionit ja raparperit ovat myös isoja.

In English

In the beginning of July my peonies flowered and also the rhubarbs were big.

Ruusutkin kukkivat puutarhassa, taitaa huomata, että pidän vaaleanpunaisista ruusuista:)

Yllä 'Tähtitorninkatu', löytöruusu Helsingistä, joka on tunnistettu olevan damaskonruusu 'Blush Damask'. Alakuvassa siemenestä kasvattamani ruusu, joka nyt kukki kunnolla heinäkuun alussa, kuusi vuotta kylvöstä.

In English

My roses flowered also, I guess you can see I like old pink colors in roses:)

Above an old rose found growing in Helsinki and it has now been identified as 'Blush Damask', very hardy and scented rose. The rose in the picture below is one I have grown from seed, sown six years ago and now it is almost two meters high and had very nice flowers in early July

Jatkuvakukintainen kurttulehtiruusu 'Ritausma' alla.

Below Rosa rugosa 'Ritausma' flowers all summer until autumn.

Ranskanruusut kukkivat vielä parhaillaan, tässä 'Belle sans Flatterie'

Gallicaroses are still in flower, here is 'Belle sans Flatterie'.

Alder Bark Experiments Lepänkuorivärjäyksiä

Samaan aikaan paatsamankuorikokeilujen kanssa tein myös lepänkuoriliemiä. Nämä kuoret ovat 8v vanhoja harmaalepän kuoria. Jo tuoreita lepänkuoria kerätessä keväällä kynnet värjääntyvät punaruskeiksi ja lepänkuoret ovatkin olleet tunnettu väriaine kasvivärjäyksessä. Eniten niitä on käytetty Cardonin kirjan mukaan rautapuretuksella mustan värjäämiseksi, lepänkuoret sisältävätkin paljon erilaisia tanniineja, myös phlobataniineja, joista kaikkia ei ole vielä edes tunnistettu. Nähtävästi kaikki leppälajit sisältävät samoja aineita. Lepänkävyissä on samoja tanniineja, mutta pienemmässä määrin. Olen kirjoittanut enemmän kuorivärjäyksistä täällä.
Mustan värjäämiseksi lepänkuorilla rautaa tarvitaan aika paljon, minua kiinnostivatkin enemmän keltaiset ja erityisesti punaiset värit lepänkuorista. Cardonin mukaan mm Pohjois-Amerikan Micmac intiaanien kerrottiin värjäävän lepänkuorilla ruosteenpunaista: ensin kuoret pureskeltiin, sitten niitä liotetiin pitkän aikaa ja lopulta keitettiin. Liemeen saatettiin lisätä myös muita kuoria, lumikin juurta tai jäkäliä.

VÄRJÄYSKOKEILU 1.
-Liotin 600g lepänkuoria kuukauden touko-kesäkuussa ämpärissä kuistilla, lämpötila vaihteli nollasta 25 C. Liotuksen jälkeen haudutin kuoria useita tunteja, ne melkein kiehuivat. Jäähdytin lientä ja 3vrkn kuluttua siivilöin sen. Liemi oli samean punaruskeaa, ei kovin voimakasta.
-Lisäsin liemeen 200g lankaa, toinen vyyhti oli aluna/viinikivipuretettu ja toinen purettamaton. Nostin lämpötilan 80C, hauduttelin tunnin ja annoin jäähtyä liemessä seuraavaan päivään.
-Alunapuretettu lanka on alimmassa kuvassa no1, hyvin vaalea kellertävä, purettamaton oli vielä vaaleampi, siitä ei ole kuvaa.
-Väri nyt oli ok, mutta ainakin jälkikäteen ajatellen kuoria olisi pitänyt keittää ja hauduttaa useaan kertaan, välillä ehkä siivilöiden, eli pitkä liotusaika yksinään yhden keiton kanssa ei ole riittävä. Näin värjäten kuoria olisi ehkä myös pitänyt olla enemmän: 300g kuoria/100g lankaa oli liian vähän, jos olisin halunnut voimakkaampaa väriä.
Kuoria pystyi kuitenkin vielä käyttämään puretusliemen tekemiseen, joten eivät ne hukkaan menneet.

VÄRJÄYSKOKEILU 2.
1.päivä: 1kg lepänkuoria, päälle 6l tuhkalipeällä terästettyä lämmintä vettä, jonka pH oli 10.
Liemi muuttui heti pinkiksi, säilytin ämpäriä sisällä n20C tasaisessa lämmössä.
3.päivä:liemi kupli, se oli muuttunut tumman punaiseksi, mutta voimakkaan käymisen vuoksi pH oli pudonnut 4ään => lisätty tuhkalipeää, jotta pH nousi 01een
4. päivä: liemi oli muuttunut vielä punaisemmaksi, kupli edelleen
5.päivä: kupli edelleen
6.päivä: pH pudonnut 7ään, lisätty tuhkalipeää
10.päivä: pH 6.5-7, liemi kuitenkin kupli edelleen, ruskeanpunaista, kuva alla
Liemi siivilöity, seuraava kuva liemen väristä siivilöitynä.

In English
Same time as I was trying to ferment buckthorn bark, I also did experiments with alder bark. These barks were dried 8 years ago and from grey alder (Alnus incana). When you collect alder barks in the spring, they dye your fingernails reddish brown and alder barks have been used for ages in natural dyeing. According to Cardon they were mostly used with iron to get black, as they contain a lot of tannins, some of which apper to be phlobaphene type and not yet fully characterised. I have written more about bark dyeing here. I understood that all alder species contain the same dyestuffs. Also alder cones contain these dyestuffs, but smaller amounts.
I think quite a lot of iron is needed to get black with alder barks, and I was more interested in yellows and reds. Again according to Cardon many Native American people used alder barks to get rusty red, the Micmac first chewed the barks, then it was macerated in water for a long time and finally boiled. Other red giving colorants, barks, bloodroot or lichens could be added to the bath.

DYE EXPERIMENT 1.
-I soaked 600grams of alder barks for a month in a bucket in water, the temperature varied between 0-25C, the bucket was outside. After macerating the barks I simmered them for many hours, they almost boiled, but not quite. The bath cooled and steeped for another three days before I straind the bath. The bath was cloudy reddish brown, not a very strong color.
-I added 200grams of yarn to the bath, one skein of unmordanted white and another mordanted with alum and CoT. I simmered the yarns for one hour and let them cool in the bath overnight.
-The alum mordanted yarn was pale yellow, no1 in the bottom picture and the unmordanted really very pale tan, there is no picture of it.
-The color was ok, but at least now thinking back I should have boiled/simmered the barks several times, straining in between and adding new water; the long soaking alone with one simmer was not enough. If I had wanted a stronger color I also should have had more barks, 300g barks/100grams of yarns was not enough with this method.

DYE EXPERIMENT 2:
Day 1. 1kg of alder barks was covered with 6 litres of warm water to which I had added lye made of birch ashes, pH of the bath was 10. The color of the bath changed immediately to pinkish red. The bucket was kept inside in steady temperature of 20C.
Day 3. the bath was fermenting, there were bubbles and it had changed to dark red, but because of heavy fermentation the pH had dropped to 4 => I added more wood ash lye to raise the pH back to 10.
Day 4. The bath was even redder, there were good bubbles
Day 5. Still bubbling
Day 6. pH ahd dropped to 7, more wood ash lye added
Day 10. pH 6.5-7, there were nevetherless a little bubbles, the color was brownish red, picture of this day is below. I strained then the bath and you can see the color of the strained bath in the second picture below, it is more orange now.

Siivilöidyn liemen pH oli nyt 6,5-7, laitoin liemeen 100g valkoista alunapuretettua lankaa ja vein ämpärin kasvihuoneeseen. En nostanut enää pHta, koska ajattelin langan kärsivän siitä. Nostelin muutaman päivän välein lankaa ilmaan hapettumaan, mutta vaikka lanka näytti liemessä punaiselta, kuva alla, ilmassa se oli kellanoranssi.

In English

The pH of the strained bath was now 6,5-7, and I added 100g of white alum mordenated yarn to the bath. I didn't raise the pH any more because I thought it would be bad for the wool.

I oxidized the yarn every couple of days and even though the yarn looked red in the bath, picture below, when it was in the air it was more orange/yellow.

Viikon liotuksen jälkeen kasvihuoneessa, jossa lämpö oli päivisin yli 20-25C, öisin n15C., otin langan pois liemestä, se näytti aluksi ruskean oranssilta, mutta kun ylimääräinen liemi valui pois, se oli rusehtavan keltainen, pesun jälkeen se on kuvassa alla no2. Joka tapauksessa voimakkaampi väri kuin ilman lipeää liotetuilla kuorilla saatu, niin että pHn nostaminen lepänkuorien liotusvaiheessa kannattaa ehdottomasti!

Miten liemen punaisen värin saisi tarttumaan lankaan, siinä vielä edelleen mysteeriä!! Tasaisempi ja korkeampi lämpötila voi olla yksi mitä vaaditaan.

Laitoin lipeäliossa olleet kuoret takaisin punaruskeaan käytettyyn liemeen, hauduttelin niitä hiljaisella tulella kolmisen tuntia, jäähdytin hiukan ja siivilöin nyt hyvin tumman punaruskean liemen. Lisäsin liemeen 250g alunapuretettua lankaa, nostin lämmön 80C, sammutin tulen ja annoin jäähtyä yön yli liemessä, tuloksena oli kauniin kullanruskeankeltaista lankaa, no3. Samanlaista voisi saada vaikkapa voimaakkaalla sipulinkuoriliemellä, mutta sipulinkuoriväri ei kestä auringonvalossa, kuten uskon tämän värin kestävän. Valonkestotestit tosi täytyy tehdä vielä:)

Tein toiselle vyyhdille jälkipuretuksen: lämmitin langan puhtaassa vedessä. Kun lämpö oli 80C, lisäsin 2g rautavihtrilliä, annoin hautua 15 min ja nostin pois pesuun. Tuloksena kaunis kellanrusehtavan viihreä, no4. Tein tämän rautapuretuksen puhtaassa vedessä, koska halusin käyttää vielä varsinaista värilientä yhteen värjäykseen, ja siitä tulikin vaalean keltaista vielä 300g:lle lankaa. Hyvä alkuväri vihreälle indigoon.

Eli vaikka varsinainen fermentoiminen ei onnistunutkaan tuottamaan punaista, sain kilolla kuoria 350g voimakkaan keltaista/vihreää, ja vielä jälkiväriä. Samoilla suhteilla ei ilman pHn nostoa liotusvaiheessa tullut kuin paljon vaaleampaa keltaista, ja uskon, että ainakin 400g (350g sijasta) olisi värjääntynyt yhtä hyvin.

Nyt on lisää lepänkuoria lipeäliossa, koska hyviä keltaisia aina tarvitaan. Varmaankin tällä kertaa vain liotan niitä viikon verran, haudutan ja värjään suoraan normaalilla keittovärjäyksellä.

Joka tapauksessa lepänkuoret toimivat myös kylmävärjäyksenä, se on nyt kokeiltu. Ja vielä minä niitä punaisiakin yritän uudelleen jossain välissä:-))

Myös lepänkuorten käyttöä puretuksena ilman alunaa on nyt kokeilussa.

Lepänkuoria on silputtuna useampi ämpärillinen ja laitan niitä myös kauppaan myyntiin pussituksen jälkeen, jos joku muukin haluaa kokeilla.

In English

After steeping the yarns in the bath for a week in the greenhouse, where the temperature was 20-25C in the daytime and 15C at nights, I took the yarns away from the bath. It first look brownish orange, but when it dried, it was brownish yellow, and after washing it was yellow, no2 in the picture below. Anyway, it is now a deeper color than what I got with soaking and boiling without the raised pH, so raising the pH while soaking the barks releases more color!

It remains a mystery to me how to get that red color in the bath to attach to the yarns with this method! I will try again sometime later, and the steady higher temperature is necessary:)

But it is now tested that cold dyeing works for alder barks to get yellows.

I simmered the already used alder barks in the used reddishbrown dyebath for three hours, then let the bath cool a little and strained it. I added 250grams of alum mordanted yarn to the bath, raised the temperature to 80C, turned the heat off and let the yarns cool in the bath overnight. The result was beautiful golden yellow, no3. This color is close to what you might get from strong onion skin bath, but when the color you get from onion skins is fugitive, I am positive this one is fast to light because of the tannins. I will have to test it anyway:)

I put the other yellow skein to a pure water, raised the temperature to 80C, added 2grams of iron to the bath and steeped for 15 minutes, then took the yarn away and washed it. The result was nice brownish green, no4 below. I did this after mordanting in the pure water because I wanted to save the actual dyebath still for another afterbath, which I subsequently did and got 300grams of light yellow, it is a good base for greens with indigo.

The actual fermenting didn't work to get the red, but with one kilo of alder barks I got 350grams of strong yellow/green and yet some second paler color, I belive one kilo would have dyed even more yarn in the first bath to good yellow. With the same proportion of barks to yarn without high pH in the fermenting/steeping, the color would have been much paler.

Now I have more alder barks fermenting in the wood ash lye, I always need good yellows. I think this time I will only ferment them for one week, then simmer and dye in the hot bath as usual.

I will try for the reds in the future:) .. next I am experimenting barks as mordants without alum.

I am going to to weight and bag some barks also to sell in my web shop soon.

No1 alum and CoT mordant, experiment 1, hot dyed

No2 alum and CoT mordant, experiment 2, cold dyed

No3 alum and CoT mordant, experiment 2, hot dyed

No4 alum, CoT and iron mordant experiment 2 hot dyed

Anthraquinones and vinegar

I started to write this in a comment in my previous posting, but then decided to write a short post about it as it became so long for a comment. And of course maybe I get new comments and thoughts about this now:)

I had learned from Swedish mushroom dyebooks (several from Erik Sundström) using a vinegar rinse after dyeing with anthraquinone dyes. Sundström has also written an appendix to Miriam Rices book Mushrooms for color about chemistry of mushroom dyes and this is quote from it:
"Anthraquinones. Alizarin, the dye from madder and cochineal, physcion from orange lichens and emodin from buckthorn bark are highly valued natural dyes belonging to the anthraquinone group, characterized by a quinone ring sharing sides with two aromatic rings, which carry many different auxochrome groups. About 20 different anthraquinones are known from mushrooms, mainly Dermocybe, and another 60 from various molds.The anthraquinones occur by themselves or as glucosides, which need a vinegar rinse to make the color fast"

In his books he says that a vinegar rinse is necessary for mushroom anthraquinones, but I have used it when dyeing with madder or cochineal as well and have found it good. To my surprise
I have not found any mention of this in Cardon (though it is such a big book, I might have missed it). I wonder if any historical recipes call for acid after rinse?

In Erik Sundström book Värjäämme yrteillä, sienillä ja jäkälillä (Dyeing with herbs, mushrooms and lichens) he writes that if a dyestuff is a glucoside, the sugers must be unfastened by acid (vinegar). Rinsing with vinegar in the rinse water must be done always after dyeing when using these or similar dyestuffs, so that the remains of the sugars are split off and the color becomes stable and washfast. A suitable acidness is 1-3%, that is at the most 2 tablespoons of vinegar in one litre of water.

I have also a book from another Swedish dyer Gösta Sandberg: The Red Dyes, Cochineal, madder and Murex purple and in that book there is one recipe for cochineal and one for madder which include a vinegar-acidified rinse. In the end of that book there is a chapter by a chemist Jan Sisefsky and he writes about madder that " As a natural dye in general, these (referring to anthraquinone dyestuffs) have coupled to one or more types of sugar that help them to dissolve in the dyebath. Everything indicates that these types of sugars generally split off when the dyestuff fixes itself to the mordant and via that to the fiber." So he doesn't say there is a need for acidic rinse afterwards, and that is in contradiction with what Sundström says.
I believe Sundström is right at least when he speaks of mushroom dyes, but as for the other anthraquinones, I can't say anything. Perhaps this is one of those things of which there is still not enough knowlegde, mysteries of natural dyes:)

To be on the safe side, I have used a glug of vinegar in the rinsewater with all my dyeings, and I haven't noticed any color change or negative side effects, in fact quite the opposite: there seems to remarkably less bleeding in the rinse water after the acidified (is that the right word?) rinse.

Suomeksi
Anteeksi englanninkielinen postaus, tästä piti tulla vastaus edellisen postauksen kommenttiin, mutta kun juttu näytti venyvän, laitoinkin sen sitten tänne, jossa se ehkä myös kirvoittaa lisää mielipiteitä ja kokemuksia.
Erikoista tosiaan on, että en löytänyt etikan käytöstä huuhteluvedessä antrakinonivärien kohdalla tietoja tai ohjeita kuin vain ruotsalaisista kirjoista, toisaalta luotan suuresti Sundströmin asiantuntemukseen, ja olen vuosia käyttänyt etikkapitoista huuhteluvettä kaikissa värjäyksissä enkä ole huomannut mitään haittaa tai esim värin muutosta, itse asiassa päinvastoin: etikkahuuhtelun jälkeiset huhteluvedet ovat huomattavan värittömiä seitikkien, krapin ja kokenillin värjäysen kanssa.

Buckthorn bark Experiment Paatsamankuori värjäyskokeilu

Toissa talvena kokeilin kasvivärjäystä paatsamankuorilla käyttämällä (fermentoimalla)niitä tuhkalipeässä ja sainkin punaista niin, täällä siitä bloggaus, mutta langan pitäminen korkeassa pHssa vahingoitti sitä ja halusin kokeilla käyttämistä uudestaan. Lopputulos ei ollut nyt sellainen punainen, mitä sain aiemmin, ja syitä siihen ovat varmaankin se, että
1.pH pääsi putoamaan liian usein ja liian pitkäksi aikaa happamaksi, ehkä se olisi pitänyt olla alun perinkin korkeampi
2.myöskään lämpötila ei ollut niin korkea kuin aiemmin eli ehkä liian matala.
Lisäksi lanka oli lopulta neutraalissa liemessä, mutta ensin pitäisi saada nuo kaksi ensimmäistä asiaa oikein, jotta voisi sanoa, mikä johtui mistäkin.

Tässä kuitenkin värjäyksen kulku:
1.päivä: 290g paatsamankuoria, niiden päälle lisätty 5l vettä ja 2dl tuhkalipeää, pH oli 9.
Liemi kuorineen muuttui heti tummanpunaiseksi. Ämpäri oli sisällä n20C kansi päällä.
3.päivä: ei kunnon käymistä, mutta silti pH oli pudonnut 7ään. Lisätty tuhkalipeää, pH taas 9. Ämpäri siirretty kasvihuoneeseen, kun helteet alkoivat. Ajattelin, että siellä olisi vielä lämpimämpää kuin sisällä.
4.päivä: ämpärissä kuplia, käyminen oli alkanut
5.päivä: kuplia, mutta en mitannut pHta, oli ehkä jo putoamassa
6.päivä:pH pudonnut 6een, lisätty tuhkalipeää, kuva yllä tästä vaiheesta
10.päivä: käyminen oli lakannut jossain vaiheessa tässä välin (elämä tuli väliin ja ämpärin tsekkaaminen unohtui, argh) ja pH oli 7.
Liemi nyt siivilöity, ja kaataessani ämpärin sisältöä siivilään, huomasin, että liemi oli päältä ruskeanpunaista, mutta pohjalla kuorien päällä ihan keltaista. Tajusin tämän vasta kaataessani ja niinpä ne sekoittuivat. En muista tällaista aiemmin, mutta silloin käyminen onnistuikin loppuun saakka.
Laitoin siivilöityyn liemeen 100g alunapuretettua lankaa ja jätin ämpärin kasvihuoneeseen. Lämpötila oli päivisin reilut 20C ja öisin matalampi, nyt alkoi taas viileämmät säät.
Lanka oli värjääntynyt muutamassa tunnisssa tumman keltaiseksi.
Koska pH oli nyt neutraali, annoin langan muhia liemessä yhteensä viikon.
Langan osat, mitkä olivat liemen pinnassa, muuttuivat tumman punaisiksi parin päivän kuluttua, ja niinpä sitten nostelin lankaa hapettumaan päivittäin viideksi minutiksi. Kun lanka oli ilmassa, se muuttui keltaisesta oranssiksi, mutta kun laitoin sen takaisin liemeen, väri palasi keltaiseksi, kuitenkin tuntui, että väri tummeni joka päivä hiukan.
15.päivä: nostin langan hapettumaan puoleksi tunniksi ja nyt se muuttui hyvin tumman ruskeanoranssiksi.
17.päivä: otin langan kokonaan pois liemestä, kuva alla.

In English
I had tried to get red from buckthorn bark by fermenting it in wood ash lye earlier, and succeeded, here is blogging about it, but keeping the wool in high pH damaged it and I wanted to try fermenting agian, this time keeping the yarn in lower pH after the actual fermentation.
Now the result wasn't the red I got before and some reasons for failure are propably
1. pH dropped too low too many times and for too long periods, maybe it should have been higher in the first place
2. the temperature of the fermenting bath was propably too low
And when the yarn was in the bath, the pH was neutral, but I think first I should have had no 1 and 2 right before drawing any conclusions.

Here is how I did it:
Day1: 290grams of buckthorn bark covered with 5litres (half a bucket)of warm water and 2 desilitres (big mugful) of wood ash lye, pH was now 9. The bath changed immediately dark red. The bucket was inside (about 20Celsius) covered with a lid.
Day 3: There was no visible fermentation, but the pH had dropped to 7. I added more wood ash lye to get pH 9. I moved the bucket to the greenhouse, thinking that it would be warmer there, as we got a heat wave just then.
Day 4: there were bubbles in the bath, a sign of good fermentation
Day 5: bubbles, but I didn't measure the pH, it had propably already started to drop
Day 6: pH had dropped to 6, I added more wood ash lye, the picture above is from this day
Day 10: life interfered my experiment and I forgot the check the bath, sometime between day 6 and day 10 the pH had dropped to 7 and fermentation had stopped, argh.
I then strained the bath and while pouring the liquid I noticed that in the top the liquid was dark brownish red and in the bottom where all the buckthorn bark chips were, the liquid was bright yellow. I noticed this too late and so they got mixed together:( I don't remember this happening the last time, but then the fermentation succeeded.
I put 100grams of alum mordanted yarn to the strained bath and left the bucket in the greenhouse. Now the weather had turned cooler and rainier again and the temperature was only about 20 in the daytime and lower at nights.
The yarn had turned to dark yellow in a couple of hours.
As the pH was now neutral I decided to keep the yarn in the bath for one week.
The parts of yarn which were in the surface of the liquid, had turned to red (!) in couple of days and so I started to oxidize the yarn in the air every day for 5 minutes. When the yarn was in the air it changed to orange, but when I put it back to the bath, it changed to dark golden yellow again, but I think the color got darker each day.
Day 15: I oxidized the yarn for 30 minutes and now it turned to very dark brownish orange.
Day 17: I took the yarn away from the bath, picture below

Tässä vaiheessa vielä langan pinnassa näkyi tummempia (ja punaisempia) kohtia, jotka olivat olleet liemen pinnassa, eivät kyllä näy kovin hyvin kuvassa alla. Lanka sai hapettua narulla varjossa kaksi päivää ennen pesua.

In English

At this point there were still darker (and redder)streaks in the yarn, they were parts which had been close to the surface of the bath. Unfortunately they don't show well in the picture below.

I let the yarn oxidize for two days outside in the shade before washing it.

Hapettuessaan väri oli muuttunut tummemmaksi, mutta ei punaiseksi vaan ruskean tiilenoranssiksi (vähän kuin väriksi mitä saisi kiventierasta). Pesin langan normaalisti, ja lisäsin viimeiseen huuhteluveteen lorauksen etikkaa, niinkuin teen aina. Se ei vaikuttanut värin sävyyn, mutta toivottavasti sulki villan suomut. Ruotsalaisen värjärin (ja kemistin, luulisin) Erik Sundströmin mukaan etikkahuuhtelu myös vaikuttaa värin pysyvyyteen antrakinoniväreillä, se poistaa sokeriosat niin että väristä tulee pysyvä.

Nyt on uutta tuhkalipeää tekeytymässä uutta värjäystä varten ja nyt täytyy olla tarkempi pHn kanssa. Toinen, minkä olin unohtanut (ääh) tätä värjäystä tehdessäni oli purettamaton kontrollilanka, se pitää muistaa seuraavalla kerralla.

Jälkivärjäyksessä on tulossa keltaista, edelleen kasvihuoneessa, ja lopulta kuumennan kuoren palaset ja värjään niillä keltaista normaalilla keittovärjäyksellä.

Lepänkuorivärjäykset ovat myös valmiina, niistä sitten seuraavaksi.

In English

During oxidizing the color changed to darker, but not red, but brownish brick orange (reminding me of the color which Parmelia lichens give in boiling bath). I washed the yarn and added a drop of vinegar in the last rinse water as I habitually do. It didn't affect the color, but I hope it closed the wool scales and according to Swedish dyer (and chemist, I think) Erik Sundström, vinegar in the rinsing water when dyeing with anthraquinone dyes removes the sugars and stabilizes the dyemolecules, so that the color is fast.

Now I have new wood ash lye steeping for a new try with barks and next time I will have to be more careful with the pH. Another thing I forgot this time, was the unmordanted control yarn, I have to remember that next time!

I have yellow yarns dyeing in the afterbath, still in the greenhouse, and finally I am going to boil the bark chips and dye more yellow in the hot bath as usual.

I have alder bark dyeing also finished, about them in a few days.

Bird Cherry leaves Kasvivärjäystä tuomen lehdillä

Kesäkuun puolenvälin myrskyssä iso tuomi kaatui puutarhan reunalta, ihmeen kaupalla mikään ei vaurioitunut, vain sipulien naatit menivät vähän lyttyyn, mutta oikenivat heti, kun oksat saatiin pois päältä:)
En ollut aiemmin värjännyt tuomenlehdillä, ja kun nyt lehtiä oli, niin ajattelin kokeilla.

Keräsin kolme kiloa tuoreita lehtiä, liotin yön yli ja ihmettelin, ettei väriä ollut vielä liuennut liotusveteen. Sitten keittelin hiljaisella tulella lehtiä, lopulta melkein viisi tuntia, kun väriä ei alkanut irrota. Keitoksesta lähti hyvin voimakas aika epämiellyttävä tuoksu, karvasmantelia tai jotain sellaista eli sisällä ei tätä kannata keittää.
Seuraavana päivänä siivilöin liemen ja laitoin aika vaaleaan liemeen 300g alunalla ja viinikivellä puretettua lankaa. Tunnin värjäyksen jälkeen väri oli hyvin vaalea, joten annoin lankojen vielä hautua yön yli liemessä. Väri ei ollut yön aikana tummentunut, joten otin langat pois ja pesin ne. Kaiken lisäksi vaikka langat olivat kuivumassa varjossa, puiden läpi siivilöityvä valo muutti osan vyyhdeistä punertavammaksi, vyyhtien sisäosa säilyi beigenä. Kuivaan yleensä langat varjossa narulla, eivätkä värit muutu.
Väri oli niin vaalea, että värjäsin langat uudelleen krapin jälkiliemessä, ja nyt niistä tuli mukavan oransseja, kuvassa olevat vasemmanpuolimmaiset vyyhdit.

Ihmettelin tuota värjäystä, yleensä puiden lehdet antavat ihan mukavan keltaisen, ja kilo lehtiä 100g lankaa kohti olisi pitänyt olla riittävä määrä.
Laitoin jo keitettyjen lehtien päälle lisää vettä, nostin ämpärin kasvihuoneeseen ja kolmen päivän kuluttua lehtiliemi alkoikin käydä, lehdet nousivat pintaan ja kuplivat. Kahden päivän käymisen jälkeen siivilöin liemen ja värjäsin normaalisti 100g esipuretettua lankaa, tuloksena oli kuitenkin edelleen hyvin vaalea beige. Ehkä lehdet olisi vielä pitänyt kiehauttaa?

En antanut periksi.
Sitten keräsin uudelleen ämpärillisen jo hiukan nahistuneita lehtiä, nyt niitä tuli 700g. Kaadoin lehtien päälle kiehuvaa vettä ja laitoin ämpärin kasvihuoneeseen. Sekoittelin lehtiä päivittäin ja odotin niiden alkavan käydä, mutta näin ei nyt sitten tapahtunutkaan, ehkä nahistuminen haittasi. Kuuden vuorokauden jälkeen ämpärin pintaan alkoi tulla jotain vaaleaa, ei ihan hometta, mutta jotain, ja niinpä sitten keitin lehtiä liemessään hiljaisella tulella tunnin ja siivilöin.
Laitoin liemeen saman tien 100g esipuretettua lankaa ja heti kun lämpö nousi 80C, lanka olikin muuttunut kauniin keltaiseksi. Väri ei vieläkään ollut kauhena voimakas, mutta huomattava parannus edellisiin värjäyksiin verrattuna:) Otin lämmön pois päältä ja annoin langan hautua 30 minuttia, jonka jälkeen otin sen pois liemestä. Nyt väri on pysynyt ihan hyvin pesun ja kuivauksen jälkeen.

Ihan heti en varmaan kerää uudelleen tuomen lehtiä, koivun ja lepän lehdistä saa parempaa keltaista varmasti, mutta selvästi tuomen lehdilläkin saa keltaista pitkällä liotus-ajalla:)

In English
Couple of weeks ago in June there was a storm and a big wild Bird Cherry (Prunus padus) fell to my garden. Luckily it missed the peonies and woad plants, and my onions were not very big yet, so their leaves weren't crushed badly, when the tree fell on top of my onion bed. Now the onions are growing nicely again:)
I had never dyed with the leaves of this tree, even though it is very common here in the woodland edges.

So now before DH took the chainsaw and cleared the trunks away, I collected 3 kilos of fresh leaves, soaked them overnight and was surprised when there wasn't any color yet in the water. Then I simmered them, for five hours all together and even then there wasn't much color in the bath. The smell was very unpleasant, so it was good I was doing this outside.
The next day I strained the bath and put 300grams of premordanted (alum and cream of tartar) white yarn in it. After simmering for one hour the yarns were very pale so I let them cool in the bath until next morning. The color was still very pale yellow, so then I washed the yarns. On top of getting practically no color, the yellow yarn that got some sun through the tree leaves while the yarns were drying outside, changed to browner yellow outside, the inside of the skein stayed pale yellow. I dry the yarns in a line in the shade of big trees and usually there is no change in colors.
I overdyed these unsuccesful yarns in a afterbath of madder and got a nice browinsh orange, the skeins on the left in the picture below.

I was surprised, because usually tree leaves give nice yellows and the ratio of ten times to one of the weight of the leaves to the yarn should have been enough.
I then covered the already once boiled leaves with water again and put the bucket in the greenhouse. After three days the liquid started to ferment, and there were bubbles. After two days of fermenting I strained the bath and dyed 100grams of premordanted yarn as usual, but still got only pale beige. Perhaps I should have also simmered the leaves?

I didn't give up yet.
The leaves in the branches were already a little dry, but I collected a bucketful of them anyway, and got 700grams of partly dry leaves. I poured boiling water over the leaves and set the bucket in the greenhouse to ferment. Well, this time they didn't start to ferment at all and after six days there were white streaks in top of the liquid, not mold, but something.. I don't know what, and so I then simmered the leaves for one hour before straining the bath. I put 100grams of premordanted yarn to the bath when it had cooled a little, and when the temperature got back up to 80C (simmer), this time the yarn had turned to nice yellow right away. The color wasn't very strong but it was a great improvement compared to my earlier dyeings:)
I turned the heat off and let the yarn steep for 30 minutes before I removed it from the bath. I didn't want to risk it to steeping longer. Now this color has been stable after washing and drying.

I don't think I will dye with these leaves again soon, I get much better colors from birch or alder leaves, but obviously also bird cherry leaves give yellow with fermenting:)

Natural dyeing in my greenhouse Kasvivärjäys kasvihuoneessa

Kasvivärjäys ilman keittämistä: kasvihuoneessa on erinäisiä saaveja ja ämpäreitä, krappia vasemmalla, sitten lepän-ja tammenkuoripuretusämpärit, tammenkuoria lisää likoamassa, tuomenlehtiä käymässä etualalla ja kannellisessa ämpärissä paatsamankuoria tuhkalipeässä käymässä, näistä sitten lisää myöhemmin.
Laitoin ensimmäiset krappivärjäykset tulemaan jo kesäkuun puolessa välissä, mutta ilmat olivat niin viileitä, että viikon värjäyksen jälkeen lanka ei ollut mielestäni tarpeeksi tummaa ja nyt kun helteet alkoivat, langat alkavat olla valmiita.

In English
Natural dyeing in cooler temperatures: I have various buckets in my greenhouse, from the left first madder, then alder bark and oak bark baths for mordanting, more oakbarks soaking, tree leaves fermenting and under the red lid there are buckthorn bark fermenting in wood ash lye, more about that later.
I started my first madder bath in the mid July but the weather had been so cool (10-15C)that even though the bath started to ferment, the color was too light after one week, then last weekend the summer really began (over 20C, every day)and now the color looks deep enough.

Yllä tammenkuoria likoamassa ja alapuolella olevassa kuvassa oikealla siivilöidyssä tammenkuoriliemessä olevia lankoja ja vasemmalla lepänkuorista keitetyssä liemessä olevai lankoja. Näillä ei ole puretusta, vaan tarkoitus olisi, että kuorissa oleva tanniini tarttuisi lankoihin ja toimisi puretuksena myöhemmälle värjäykselle, eli tämä olisi kasvivärjäystä ehkä muinaisaikojen malliin. Langat ovat nyt lionneet vajaan viikon, en oiken tarkkaan tiedä, kuinka pitkä aika tarvitaan tällaiseen tanniinipuretukseen. Keittomenetelmällä kuumennus olisi varmaankin riittänyt, nyt ajattelin, että viikko tai ehkä kaksi... Onko kenelläkään kokemuksia?

In English
Above there are oakbarks soaking and in the picture below the bucket on the right has bath strained from already soaked oak barks, and the bucket on the left has bath from cooked alder barks. The yarns are unmordanted and as there are a lot of tannins in the barks, I am hoping the tannins attach to the yarns and acts as a mordant in them when I put the same yarns to another dyebath later. I don't have much experience with this kind of mordanting so I am not sure how long soak is needed in the temperature of 20-25C, a week, two? If I had heated the bath, then I think one hour to overnight would have been enough. Any ideas how long time in cooler temperature is needed?

Tuhkalipeassä olevat paatsamankuoret kuplivat mukavasti:)

There are nice bubbles when the buckthorn bark ferments in wood ash lye:)

Värikasveja: yllä kuva tavallisesta morsingosta, Englannista saatua kantaa ja alla kuva kiinalaisesta morsingosta (Isatis indigotica), jonka lehdet ovat harmaamman vihreitä, mattapintaisia, kun tavallisen lehdet kiiltävät. Molemmat kasvavat nyt hyvin, ehkä pääsen sadonkorjuuseen jo heinäkussa.

In English

Dyeplants: above a picture a woad plant, grown from seeds I got from Jenny Dean, and below chinese woad (Isatis indigotica) which has leaves that are not as shiny and bright green as woad (Isatis tinctoria). Both are now growing well and I hope I can start to harvest them in July.

Ja vähän kukkia puutarhasta, pioneja, pensasruusuja ja esikoita, kesä on ihanaa aikaa:)

And some flowers in my garden, peonies, wild roses and primroses, isn't summer a wonderful time:)