Reviving indigo-fructose vat Indigo-hedelmäsokerikyypin herättäminen

Alkuviikosta näin torilla Sirinä-Design'in Ritu Kokkolan ja hänen kanssaan oli puhetta fruktoosikyypistä.  Ritu pitää kesäkuussa Tuija Timosen kanssa fruktoosikyyppikurssin, suosittelen, jos siellä on vielä vapaita paikkoja.
Innostuinkin sitten kokelemaan, josko viime vuotinen talven viileässä ollut indigo-fruktoosikyyppi lähtisi uudestaan käymään.
Olin säilyttänyt sitä ämpärissä kannen alla viileässä talven ja käyminen oli täysin pysähtynyt. Mittasin nyt pH:n ja se oli 7- 8 välillä, eli onneksi ei ollut mennyt happamaksi. Liemi näytti päältä sinisenruskealta. En lisännyt indigoa ollenkaan, kun pohjalla näytti olevan sinistä sakkaa jonkin verran jäljellä viime vuodesta.

IN ENGLISH
Earlier this week at the market I saw Ritu Kokkola from Sirinä- Design. She  is a Finnish fiber artist and works mostly with nettle fiber and also dyes with natural dyes. She hosts a workshop about indigo fructose vat with Tuija Timonen in early June, and I can recommend their workshops.

Meeting with her made me think about my fructose vat from last summer. It had been unused since September, and kept in a closed bucket in a cool place since then. I wanted to see if I can start it again. I measured the pH, and it was between 7 and 8, so it hadn't turned sour. It looked blueish brown from the top and there was quite a lot of blue sludge in the bottom.

Kaadoin liemen pikkukattilaan, lisäsin vettä ja sammutettua kalkkia (3 rkl, mikä nosti pH:n yhteentoista, vähempikin olisi ehkä riittänyt) ja lämmitin 60 asteeseen. Lisäsin pari lusikallista käytettyä krappia ja 100g hedelmäsokeria ja selvästi liemi alkoi heti muuttua. Tunnin kuluttua se näytti minusta aika valmiilta. Pinnalla oli sinistä vaahtoa ja pinnan alla liemi oli keltainen.

IN ENGLISH
I poured it to a small pan, added more water, and lime (three spoonfuls which raised the pH to 11, maybe a bit high for wool, less could have been enough), and heated the vat to 60C. I added a small amount of used madder, and 100g of fructose, and soon the vat started to change. After one hour it looked ready. There was blue foam on top and below it the liquid was yellow.

Lisäsin kattilaan vajaa 10cm korkean ritilän, joka estää, etteivät langat mene pohjalla olevan sakan joukkoon.  Olen taitellut tämmöisen itse vanhasta kanaverkosta, mutta mikä tahansa hiukan pohjasta irti oleva ritilä kelpaa. Jos sitä ei ole, niin langoista tulee helposti hyvin epätasaista, koska fruktoosikyypissä on aina sakkaa pohjalla toisin kuin hydrosulfiitilla tehdyssä kyypissä.
Lisään ritilän vasta kun kyyppi on valmis värjättäväksi, koska lientä ei voi sekottaa silloin kun ritilä on paikoillaan.

IN ENGLISH
I had made a 10cm high grid (I'm not sure how to call it in English) from chicken wire, so that it keeps yarns from touching the sludge in the bottom of the pan. If the yarns touch the sludge it will dye unevenly and I will get spots in the yarn. In fructose vat there is always some sludge in the bottom unlike hydrosulfite vat, which is clear. I added the grid when the vat was ready to dye, not in the beginning, because it prevents stirring the vat.

Laitoin aluksi 100g lankaa värjääntymään. Lanka värjääntyikin  kahdella 15 min dippauksella hyvän vaaleansiniseksi.

IN ENGLISH
I dyed one skein first, and with two 15 min dips it dyed nice light blue.

Onpa hyvä tietää, että fruktoosikyyppikin voi säilyä 9 kuukautta käyttämättä ja vaikka se oli aika kylmässäkin. Ei kuitenkaan ihan pakkasella. Ehkä se, että pH ei mennyt happamaksi on auttanut asiaa. Nyt voin laittaa tuon vanhan kyypin isompaan astiaan uuden pohjaksi ja lisätä vain indigoa, kalkkia ja hedelmäsokeria.

IN ENGLISH
It is good to know that even 9 months old unused vat can stay ok, even when it is stored in cold. Not below zero though. Maybe the fact that pH had been slightly alkaline has helped. Now I can use this old vat as a base to a bigger new vat for this summer.

About keeping of dried plant dyes Kuivattujen värikasvien säilymisestä

Viime viikolla tarvitsin lisää kellanvihreää Kevät-lapaspakettiin. Yleensä värjään sen väriresedalla harmaalle langalle, mutta myös pensasväriherneellä saa samaa kylmänkeltaista väriä - tavallisesti. Kuivattua väriresedaa ei ollut jäljellä kovin paljoa, joten laitoin likoon kuivattua pensasvärihernettä, Genista tinctoriaa. Tämä oli ostettua pensasvärihernettä, ja pakkauksessa oli merkitty viimeiseksi käyttöpäiväksi  elokuu 2019. En ole aiemmin kiinnittänyt kovin paljoa huomiota noihin viimeisiin käyttöpäiviin, koska yleensä kasviväriaineet pitävät värjäysominaisuutensa todella pitkään. Indigo on ollut edelleen käyttökelpoista kun laivahylyistä on löydetty kuivana säilynyttä indigoa, eli se kestää vuosisatoja. Myös krappi kestää pitkään, itselläni on kokemus ainakin 20v vanhasta krapista, joka värjää aivan yhtä hyvin kuin tuoreempana. Samoin puiden kuorien väriaineet vain paranevat vanhetessaan, 10v vanha paatsamankuori oli vielä todella hyvää värjätessäni sillä pari vuotta sitten. Myös kokenilli säilyttää väriaineensa hyvin. Myöskään sienissä en ole huomannut värin menetystä pitkänkään säilytyksen aikana.
Siksipä olikin aika yllätys, kun en saanutkaan kuivatulla pensasväriherneellä nyt samaa väriä kuin aiemmin värjätessäni sillä. Liemi näytti tummalta, mutta ei ollut juuri sen väristä mitä odotin sen olevan. Puretettuihin lankoihin väri tarttui hyvin hailukkana beigenä. Olin liottanut ja hauduttanut kuivatut värikasvit niinkuin teen tavallisestikin, mutta siivilöin liemen vasta kaksi päivää haudutuksen jälkeen. Yleensä tämä ei vaikuta mitään jo valmiiseen kasveista saatuun väriliemeen (sienillä kannattaa siivilöidä heti keiton jälkeen, muuten voi käydä niin, että väri imeytyy takaisin sieniin, mutta kasveilla ei käy näin), mutta silti epäilin josko vika olisi ollut siinä. Punnitsin uuden satsin kuivattuja kasveja likoon, ja nyt siivilöin liemen heti tunnin haudutuksen jälkeen. Edelleen liemi näytti samalta kuin aiemmin, ja kun lisäsin langat, niin väri jäi todella hailukaksi. Sitten ajattelin, että jospa puretukseni ei ollut onnistunut, ja lisäsin pienen pätkän eri puretuserässä ollutta lankaa, mutta se ei värjääntynyt yhtään paremmin eli vika ei ollut puretuksessakaan.

Koska tarvitsin sitä keltaista, niin laitoin likoon viimeiset kuivatut väriresedat, jotka eivät olleet niin vanhoja. Niiden pussissa oli viimeinen käyttöpäivä toukokuu 2021. Ne värjäsivätkin samat langat juuri sellaiseksi mitä odotinkin, eli näytti tosiaan siltä, että kuivatuista pensasväriherneistä kylmänkeltaisen värin antava väriaine oli hävinnyt tai muuttunut jotenkin säilytyksen aikana.
En nyt tiedä, voiko näin käydä kaikille ruohovartisille värikasveille, joiden väriaineet ovat flavonoideja. Olen säilyttänyt kuivatut värikasvit pimeässä ja viileässä niinkuin suositellaan. Minulla on varastossa vieläkin vanhempia kuivattuja kasveja, ja täytyykin alkaa jossain vaiheessa testaamaan ovatko niiden väriaineet hävinneet, vai vieläkö ne toimivat! Ja onko eroja eri kasveilla tässä suhteessa. Ehkä flavonoidit ovat herkempiä katoamaan kuin antrakinonit tai tanniinit.
Joka tapauksessa pari kolme vuotta ainakin voi kuivattuja ruohovartisia vihreitä kasveja säilyttää ja ne pitävät värinsä sen aikaa, mutta en tiedä missä sitten menee se raja, että väriaineet alkavat hävitä kasveista. Tietääkö joku muu?

IN ENGLISH
Last week I needed more greenish yellow for my Spring Spirit- mitten kits. I usually dye it with weld on grey yarn, but also Genista tinctoria gives the same kind of yellow - usually.
I didn't have much dried weld left, so I decided now to use Genista tinctoria. I had dried plants and in their bag was noted that the last date to use is in August 2019. I haven't thought about this before, because usually most plant dyes keep their dye content for a very long time. Centuries old indigo found in wrecked ships has been good to dye blue, and I have used 20 years old madder which has been as good as new. Also couple of years ago I dyed with 10 years old buckthorn bark which dyed very well, and wood dyes are said to keep their dye well, actually they need to be at least six months old before using. Also cochineal keeps it's dye well, and in my experience so do mushrooms.

That is why it was a surprise that I didn't get the color I thought from old Genista tinctoria.  It's bath looked dark, but not the shade I expected, and it gave only very light beige to my alum mordanted yarns. I had soaked and simmered the plants like I normally do, but now I strained it after two days from simmering, and I thought maybe that was wrong. Though usually with plants it doesn't matter if the bath isn't strained right away like with mushrooms (with which the dye may go back to the mushrooms if they are not strained right after simmering). So I prepared a new patch of dried Genista for dyeing, soaked and simmered and strained right after simmering this time. Still it didn't dye well, and then I thought if my mordanting was not successful, so I added a bit of yarn from different mordant lot, but dye didn't take to it either, so the problem was not with mordanting.

Because I needed that yellow, I decided to use the last of my dried weld. Soaked and simmered for an hour and dyed, with perfect results. In this weld bag the last use date was may 2021.
So it seems that dried Genista was too old, and the dye in them had changed or vanished. I don't know if this can happen to all plants where the dyes are flavonoids! I keep dried plants packed in dark and cool temperature like recommended. I still have some several years old dried plants for dyeing (weld, sawwort, knapweed), and will have to try them to see if they work. And to see if there are differences in different plants. Perhaps flavonoids are more vulnerable than antraquinones or tannins in plants and mushrooms.
I know that dried plants which have flavonoids as dyes keep their dyes at least  two or three years but I don't know what is the time when the dyes start to disappear from them. Does anyone else have any experiences about that?