Krappijuuri eli Rubia tinctoria-kasvin juuri on yksi parhaista luonnonväriaineista. Se on kestävä ja riittoisa väri, ja siitä saa lukemattoman määrän erilaisen sävyisiä punaisia tai punaoransseja. Mutta, koska se sisältää useita eri väriaineita, niin siitä saatavat sävyt vaihtelevat tosi paljon. Sävyyn vaikuttaa ensiksikin vesi, mutta isossa määrin myös lämpötila ja värjäysaika, ja tietysti puretus. Vaikka värjään samalla omalla kaivovedellä ja pyrin pitämään lämpötilat samoina, niin ei ole ollenkaan varmaa, että saan juuri samaa sävyä. Pienetkin erot värjäyksen kulussa vaikuttavat väriin, vaikka kuinka yrittäisin saada samaa väriä.
Erilaisia värjäysmenetelmiä krappijuurella värjäämiseen on monia. Nyrkkisääntönä yleensä pidetään, että matalammassa lämpötilassa väristä tulee punaisempi ja korkeammassa oranssimpi, mutta tämä ei ole kuitenkaan niin yksiselitteistä. Myöskin yleinen käsitys on, että jos krappi on jauhettu, niin silloin siitä irtoaa enemmän väriä, mikä on loogista. Kuitenkin jauhemaisen krapin siivilöiminen liemestä on tosi vaikeaa, ja jos taas langat ovat samassa sen kanssa, niin sen saaminen pois langoista vielä hankalampaa. Täytyisi olla jokin tosi tiheä kangas minkä läpi liemi siivilöidään, eikä minulla ole sellaista, joten värjään aina paloina olevilla krapeilla. Puuvillan värjäämiseen jauhemainen krappi varmasti on parempi, koska puuvillan saa pesukoneessa pestynä puhtaammaksi jauheesta jälkikäteen.
Tavallisin värjäystapani krapin kanssa on seuraava:
käytän saman verran krappia kuin lankojakin. Liotan krapit yön yli ja seuraavana päivänä lisään sinne märät langat (joko purettamattomat tai alunapuretetut, mutta en laita puretusainetta koskaan väriliemeen, koska aluna laskee liemen pHta ja muuttaa väriä. Lisäksi mielestäni väristä tulee myös vaaleampi jos puretusaine on samassa liemessä.) ja nostan lämpötilan 50-60C, ei korkeammaksi. Liikuttelen lankoja, että väri tarttuisi tasaisesti ja annan olla väriliemessä kunnes väri on mielestäni sopiva. Usein annan lankojen myös jäähtyä seuraavan yön yli samassa liemessä. Värjäyksen jälkeen krapin palat on helppo ravistella irti langoista ennen lankojen pesua. Tästä värjäyksestä on kuvassa näyte A. Ylempi on purettamaton, ja alempi aluna-viinikivi puretettu.
Kokeilin talvella muutaman kerran Jenny Dean'in ohjetta krappivärjäykseen, Se on selitetty hänen kirjassaan A Heritage of Colour, ja samoin siitä on hänen blogissaan mm täällä.
Tein tein kaksi kokeilua, B ja C. Krappeja oli käytetty 200% eli kaksi kertaa yhden värjäyksen lankojen määrä. Enemmän kuin tavallisesti, mutta koska sillä määrällä saa kaksi eri värilientä (ja jälkiliemet) lopputuloksena sillä määrällä värjäsi yhtä paljon lankaa kuin tuolla minun tavallisemmalla tavallani.
Tein molemmat uutot ja värjäykset samalla tavalla eli seuraavasti:
- Huuhtelin kuivat krapin palat siivilän läpi juoksevalla vedellä. Tämän huuhteluveden voi ottaa talteen ja värjätä sillä kellanoranssia, mutta itse kaadoin sen pois. Jennyn mukaan huuhtelu auttaa pääsemään eroon keltaisista tai ruskeista väriaineista, kun tarkoitus on kuitenkin yrittää saada punaista.
- Kaadoin kiehuvaa vettä huuhdeltujen krappien päälle ja annoin hautua yhden minuutin, jonka jälkeen siivilöin liemen, ja otin siivilöidyn liemen talteen. Toistin tämän ja yhdistin molemmat siivilöidyt liemet. Nyt valmiina oli väriliemi. Kun liemi oli jäähtynyt kädenlämpöiseksi, lisäsin liemeen langat, ja nostin lämpötilan n 60C, jossa pidin sen tunnin. Tästä tuli näyte B2 (purettamaton ja aluna-viinikivi-puretettu). C2 näyte oli muuten värjätty samalla tavalla, mutta lämpötila oli alhaisempi. Toiseksi viimeinen kellanoranssi näyte, myös C2 , mutta jälkiväri tästä liemestä. Selvästi huomaa, miten punaiset väriaineet olivat tarttuneet ensimmäisessä värjäyksessä ja jälkiväristä tuli keltaisempi. Näin värjäten olen saanut roosan tai korallinpunaisempaa kuin tuolla perinteisemmällä tavalla miten olen aiemmin värjännyt, vaikkakaan väri ei ole niin voimakas.
- Lisäsin uutta vettä samojen krapinpalojen päälle ja annoin liemen hautua n 80C eli selvästi alle kiehumispisteen 30 minuuttia, jonka jälkeen siivilöin liemen ja värjäsin sillä. Tästä liemestä väriksi tuli B1 (purettamaton ja aluna-viinikivipuretettu näyte) ja C1. Yllättävästi C-värjäyksessä tästä tuli aika vaalea väri ja myöskin B-värjäyksen sävy on erilainen kuin C-värjäyksen. Luulin tehneeni samalla tavalla molemmat värjäykset, krapit olivat samaa erää ja samoin langat oli samasta puretuserästä, mutta niin vaan ei koskaan voi olla varma mitä tulee. Omat värini ovat myös vähän erilaisia kuin mitä näytteet ovat Jenny kirjassa, mutta vesi voi vaikuttaa aika paljon.
- Haudutin krapit vielä uudelleen, ja siivilöin, ja värjäsin lisää punertavaa, B3 ja C3 (langassa vaalean harmaa pohjaväri). Samoja krappeja voi uuttaa vieläkin lisää, mutta niistä langoista ei ole näytettä.
Lankakartan taustalla oleva tumman rusehtavan violetti lanka oli ensin värjätty siniseksi indigolla, sitten puretettu ja värjätty samassa liemessä kuin B3. Indigon ja krapin päällevärjäyksillä saa kivoja ruskeita tai sinnepäin olevia värejä:).
Voimakkain väri tulee mielestäni silloin kun krapit ovat samassa liemessä lankojen kanssa ja tähän olen aiemmin lukenut selityksen, että krapeista irtoaa koko ajan lisää väriä, sitä mukaa kun jo aiemmin irronneet värit ovat kiinnittyneet. Tästä syystä myös muuten kannattaa tehdä uutto aina uudessa puhtaassa vedessä ja yhdistää liemet jälkeenpäin verrattuna siihen, että pidentäisi uuttoaikaa samalla liemellä.
Jennyn menetelmän etuna taas on se, että sain erilaista punaisen sävyä ja lisäksi langat olivat helpompia käsitellä, kun krapit oli siivilöity liemestä ennen lankojen sinne laittoa. Lisäksi se on aika nopea värjäystapa, vain kaksi minuutin kestävää uuttoa, plus tietysti muut uutot. Purettamattomaan lankaan väri tulee aina kellertävämpänä kuin puretettuun.
Krapilla värjäyksen voi tehdä niin monella tavalla, tässä on lisää yksi tapa:)
IN ENGLISH
Madder (Rubia tinctoria) is one of the best natural dyes. It gives fast colors and you can get many different shades of red and orange from it alone, not to speak of colors it gives combined with other natural dyes. Madder has many different dyes in it, and also there are other variables which affect what the color is. Water and even small changes in temperature of the dye bath can give different result, and even when I try to get the same shade, I don't always succeed.
There are many recipes how to dye with madder. Most often it is said that in lower temperatures you can get more red, and in higher temperatures more orange or brownish red. Also it is said that the smaller you grind the madder, the more red you may get from it, and it is logical. However, straining off the madder powder from the dye bath is very difficult, and it is even more difficult to rinse off the wool yarns after dyeing, and so as I don't have the means to strain off the powdered madder, I use madder in bigger pieces. I'm sure it would be easier to wash cotton or such fabric which you can put in a washing machine, than wool yarn.
My usual method of dyeing with madder is the following:
I use the same amount of madder as dry yarn. I soak the madder pieces overnight, and then the next day add mordanted wetted yarns to the bath with madder pieces, and raise the temperature to no higher than 60°C. I move them gently from time to time to ensure even color, and keep the temperature for one hour or until the color is what I want. Madder pieces are easy to shake off the yarns before washing them. From this dyeing is the sample A, the top one is with no mordant, and the second with alum and cream of tartar- mordant.
This winter I tried another method. It is from Jenny Dean's book A Heritage of Colour, and she has also explained it in her blog, here.
I made two experiments, both the same way. I used 200% of madder, twice the amount of yarn, but as the method gives two dye baths (and after baths), that amount of madder gave me as much of dyed yarn as my own method.
I did as follows:
- I rinsed the dry madder pieces. Jenny recommends this to get rid of the unwanted yellow or brown dyes, it is red I want now.
- I poured boiling water over the rinsed madder pieces, and let them steep for one minute, then strained off the bath. I repeated the process with fresh boiling water, and combined the strained baths. After the bath has cooled down, I added wet yarn to it and raised the temperature to 50-60°C, and dyed for one hour. The result was B2 (unmordanted yarn and second mordanted with alum and cream of tartar). C2 was extracted and dyed the same way, except the temperature of the dye bath was a bit cooler. The second last orange yellow sample in the picture, labeled also C2 is from an exhaust bath from red C2, you can clearly see how the red/coral colors had attached to the yarn in the first bath and yellows were left in the second bath. With this kind of extraction I got a different shade of pinkish red/coral than what I get with my usual method.
- I added more fresh water to the madder pieces and simmered them in 80°C for 30 minutes (not boiled), and strained off the bath. This bath gave me B1 (unmordanted and the second is mordanted with alum and cream of tartar) and C1. Surprisingly the C-bath gave paler color than B-bath, and also the shade is different. I tried to do these the same way, madder was the same patch, and also yarns were mordanted in the same lot, but it goes to show nothing is for certain. Also my yarns look a bit different in shade than what is in Jenny's book, but I think the quality and pH of the water may may also affect a lot.
- I used the same madder pieces once more, simmering and straining them off, and then dyeing B3 and C3 (with light grey base colored yarn). The same madder pieces were used even more, but I don't have a sample of those left.
In all dyeings the unmordanted yarn was more yellow/orange shade than the mordanted yarn.
The brownish purple yarn under the sample chart in the picture was blue yarn (dyed with indigo first) which was in the same bath as B3, so there are endless possibilities to colors when madder is combined with other base colors:).
I got the strongest color with my usual method when the madder pieces were in the same bath with yarns. I have read an explanation to this that madder releases more dye when the previously released dye is absorbed the the yarn. This is also a reason why multiple extractions with fresh water is better way to extract more color from complex dyes, than longer time in the same extraction.
The benefit of Jenny's method is that I get a different shade of color from it, and also yarns are easier to handle when madder is strained off before yarns are put in the bath. It is also quite fast method, only two one minute extractions, plus other extractions.
There are so many ways to dye with madder, this is another way to try it:)
