Week 8 Dyeing with juniper Viikko 8 Värjäys katajalla

Katajan käytöstä värjäykseen on aika vähän mainintoja suomalaisessa värikirjallisuudessa. Hellen'in Kotivärjäyskirja (1919) antaa vain pari reseptiä, missä sen havuista raudan kanssa saadaan harmaata ja kuparivihtrillillä vihreää, ja marjoista on vain maininta, että kuparilla niistä saa vihreää. Vertailuksi samassa kirjassa on 22 eri reseptiä suopursulla värjäämiseen. Myöhemmin Hassi (1977) sanoo, että havuista tulee harmaata ja marjoista oliivinruskeaa eli aika lailla samaa kuin Hellen. Kuitenkin englanninkielisessä kirjallisuudessa Grierson (The Colour Cauldron, 1986) antaa reseptin marjoilla värjäämiseen alunan kanssa josta saa curryn keltaista tai kananmunan keltuaisen keltaista, jotka ovat aika voimakkaan keltaisia mielestäni.  Katajan kuorella saa punaruskeita värejä hänen mukaansa. Myös Jenny Dean'in useassakin kirjassa on samanlaisia ohjeita keltaisen värjäämiseen marjoilla ja neulasilla. Löysin myös maininnan Franco Brunello: The Art of Dyeing in the History of Mankind (1973) sivu 166, jossa sanotaan, että Pohjois-Euroopassa mm katajanmarjoja käytettiin keltaisen värin lähteenä vihreäksi värjäämisessä morsingon kanssa Rooman valtakunnan aikoihin.

Päätin kokeilla katajalla värjäämistä. Jenny Dean'in mukaan sekä katajan havuista että vihreistä marjoista tulee molemmista samantyyppinen väri ja niitä voi käyttää joko yhdessä tai erikseen. Katajanmarjathan eivät ole oikeita marjoja vaan marjamaisia käpyjä. Ensin ajattelin kerätä vain marjoja, mutta ne olivat aika tiukasti kiinni oksissa, ja niin päädyin käyttämään oksankärkiä marjoineen.

IN ENGLISH
There are very very few mentions of using juniper (Juniperus communis) for dyeng in Finnish dye litterature. Hellen (1919) gives two recipes where  juniper needles give grey with iron and  green with copper, and about berries there is only one mention that they give green with copper. To compare with there are 22 recipes to dye with marsh tea in the same book. Later in 1977 in Hassi's dye book she says that with iron it gives grey and with copper olive brown, much the same thing that Hellen has written.
However in English dye litterature Grierson (The Colour Cauldron, 1986) gives a recipe with alum which gives curry yellow or yolk yellow, which are quite strong yellows. Juniper bark can give reddish brown. Also in many books written by Jenny Dean she has recipes to dye yellow with juniper berries and leafy shoots I also found a mention in Franco Brunello: The Art of Dyeing in the History of Mankind (1973), look page 166, which says that in Northern Europe juniper berries were used to as a source of yellow to dye green with woad in Roman times.

I decided to try to dye with juniper. Jenny Dean (A Heritage of Colour) says that both needles/leafy shoots and green berries give similar colours and can be used together. Juniper berries are not really berries but berrylike fleshy cones. First I was going to dye with only berries, but they were sitting so tight in the branches, that in the end I used small leafy shoots with needles and berries in them

Oksankärkiä oli 650g. Keitin niitä ensin pari tuntia ja annoin jäähtyä liemessä yön yli. Liemi näytti kirkkaan keltaiselta, mutta aika vaalealta. Keitin sitten niitä tunnin verran lisää hiljaisemmalla tulella ja keitos jäähtyi taas yön yli, ja nyt siitä oli tullut aika tummaa punertavan ruskeaa. Ajattelin jo, että se meni pilalle, koska nimittäin sekä Grierson että Jenny Dean varoittavat, että värjätessä lankojen ei kannata antaa olla liemessä liian kauaa, jolloin väri voi samentua. He myös neuvovat murskaamaan marjat ennen keittämistä, enkä tehnyt sitäkään.
Siivilöin liemen, ja värjäsin siinä 200g aluna-viinikivipurettua lankaa, josta tuli oikein nätti ja melko voimakas keltainen. Ihan hyvä. Jälkiväristä tuli selvästi vaaleampi beige. Kuvassa alla hailukka vasemmanpuolimmainen pikkuvyyhti on purettamaton ja tummempi rautapuretettu. Löysin tällaisen sivun, missä on mainittuna katajan sisältämiä flavonoideja, joista oletan keltaisen värin tulleen.

IN ENGLISH
I had 650 grams of leafy shoots with berries. I boiled them first two hours and then let cool overnight. Bath looked clear yellow but not very strong, so I simmered it for one more hour the next day and let cool overnight again. Now it was quite dark reddish brown and I thought that I had spoiled it, because both Grierson and Jenny Dean warn about keeping an eye on the yarn when dyeing as the colour may become duller (though I didn't have yarn in the bath at this time yet). Jenny also says to crush the berries, but I didn't do it.
I strained off the bath and dyed then 200 grams of yarn mordanted with alum and CoT, and got quite pretty yellow, much better than I expected. After bath gave much paler beige. 
In the picture below the pale skein on the left is no mordant and the darker on the right is iron mordant. Because I had no idea what dyes there are in juniper I googled and found this page which also says what flavonoids juniper contains. I presume the yellow came from flavonoids.

Week 7 Dyeing with lichen Platismatia glauca Viikko 7 Värjäys harmaaröyhelöllä

Harmaaröyhelö (Platismatia glauca) kasvaa yleisenä sormipaisukarvejäkälien kanssa puunrungoilla. Nämä, mitä nyt käytin on kerätty pihlajanrungolta muutama viikko sitten, ja kuivattu.
Kuivattuja jäkäliä oli 30g ja värjäsin niillä kuten aiemmin muilla jäkälillä eli keitto useana päivänä ja purettamaton lanka sitten jäkälien seassa ja haudutus parina päivänä. Koska jäkälät olivat nyt rutikuivia niin laitoin lankaa suhteessa saman verran kuin jäkäliäkin.
Väristä tuli vaaleampi ja sitruunankeltaisempi kuin paisukarvejäkälillä värjättäessä.

IN ENGLISH
When I collected lichens earlier from fallen rowan tree, I separated Platismatia glauca from Hypogymnia lichens, and dried them. I dyed with them this week.
There were 30 grams of very dry lichens, and as previously, I boiled them in several days, and then added yarn (no mordant) and simmered in two days in a row, yarn together with the lichens.
Because lichens were so dry I dyed the same amount of yarn than the weight of the lichens.
Colour became lighter and more lemon yellow than what I got from Hypogymnia lichens.

Week 6 Hypogymnia lichens from birches Viikko 6 Sormipaisukarve koivun rungoilta

Talon takana kasvaa paljon koivuja, joita kaadamme talvisin polttopuiksi. Niissä on myös paljon sormipaisukarvetta rungoilla. Jos puuhommien aikaan on suojasää, jäkälät on helppo kerätä kaadetuilta rungoilta, mutta pakkasella se on hankalampaa. Niitä voi kerätä myös valmiiksi kuivaneilta pölleiltä keväällä, mutta aina kannattaa jättää osa yleisistäkin jäkälistä tuulen vietäväksi, eikä kerätä kaikkia. Pienemmät oksat haketamme katteeksi puutarhaan, ja niissä olevat jäkälät murenevat poluille.

Tämän viikon värjäys oli koivuissa kasvaneilla paisukarvejäkälillä, ihan vain kokeeksi, että näen tuleeko niistä sama väri kuin pihlajanrungoilla kasvaneilla. Tuli niistä:).

IN ENGLISH
Behind our house we have lots of birches, and every winter we cut some down to dry for firewood. There are lots of lichens, mostly Hypogymnia physoides, in the birches. Their trunks look more grey than white because of the lichens. If the weather is above freezing when we cut down them, it is easy to collect the lichens, but when it is cold, it is more difficult. I never collect all of them, and small branches are cut to pieces and used as mulch in the garden and so lichens in them can continue their life cycle.

The dyeing this week was with Hypogymnia physoides lichens which had grown in birches, just to test if they give the same colour as the ones which grew on rowan. Yes, they gave the same colour:)

Karen Diadick Casselman: Lichen Dyes, The New Source Book (2001) sanoo, että tämän tyyppisillä jäkälillä voi värjätä kolmella eri tavalla. Ensin murskattuja jäkäliä liotetaan yhdestä kahteen vuorokautta, ja sitten
1. Langat laitetaan jäkälien sekaan kerroksittain ja keitosta haudutetaan yhdessä lankojen ja jäkälien kanssa kunnes väri on haluttu, useita päiviä tai jopa viikkoja. Tämä on perinteinen tapa Skotlannista ja Irlannista, samoin ymmärtääkseni Pohjoismaissa.
2. Jäkälät keitetään ensin ja langat laitetaan siivilöityyn valmiiseen liemeen.
3. Jäkäliä keitetään 30min, sitten haudutetaan alle kiehumisen vielä tunti. Liemi siivilöidään talteen. Jäkälien päälle laitetaan uusi puhdas vesi ja homma toistetaan kahteen kertaan. Näin saadut kolme lientä sitten yhdistetään ja siinä värjätään langat 2-4 tuntia, ja annetaan vielä jäähtyä yön yli.

Oma tapani värjätä on näiden välimuoto eli ensin haudutan jäkäliä (samassa liemessä) useana päivänä peräkkäin ja minusta liemi tummenee joka päivä hiukan lisää. Sitten lisään langat liemeen ja hauduttelen niitä yhdessä jäkälien kanssa myös ainakin parina peräkkäisenä päivänä. Näin väristä tulee voimakkaampi, kuin jos värjäisi vain tunnin. Puretusta sormipaisukarvejäkälien kanssa ei tarvita, vaan väri kiinnittyy pysyvästi ilman muuta puretusta.

IN ENGLISH
Karen Diadick Kasselman in her book Lichen Dyes, The New Source Book (2001) writes that with boiling water method you can have three different ways to do it. First shred the lichens and soak them  24-48 hours and then
1. Put the yarns in the bath together with lichens in layers, and simmer until you have the desired color, several days or even weeks. This is a traditional way from Scotland and Ireland, and was also used in Nordic countries.
2. Boil the lichens, strain and dye.
3. Triple extraction: boil the lichens 30 minutes, then simmer one more hour and strain off the bath, and save it in a bucket. Pour new fresh water over the lichens, boil, simmer and strain off the second time, and repeat the process third time. Combine the three baths, add yarn and  simmer for 2-4 hours, then cool overnight.

My way is something between one and three, but I should try if no 3 works better than how I have done it. Anyway, I simmer the lichens in the same bath in three days in a row, I can see how the bath gets darker each day. Then I add the yarn and again simmer at least in two days in a row. Dyeing the yarn in two days I get darker colour than if I dye it only for one hour. There is no need for mordant when dyeing with lichens.

Koivulta kerättyjä sormipaisukarpeita oli 790g eli yli puolet enemmän kuin viime viikolla tekemässäni värjäyksessä. Laitoin kuitenkin vain 100g lankaa liemeen ja ajattelin saavani tummempaa, ehkä ruskeampaa, mutta väristä tuli melko lailla samanlainen kuin pienemmällä määrällä jäkäliä, vain ehkä hitusen syvempi. Sain kuitenkin vielä 300g jälkivärejä, joista viimeiset ovat edelleen kattilassa, ja kaikista tuli aika hyvä keltainen. Eli 2-3 kertaa jäkäliä suhteessa langan painoon riittää, ja siitäkin saa jälkiväriä. Mitä vähemmän on jäkäliä, sitä pidempään lankoja kannattaa värjätä siellä liemessä. Casselman suosittelee jäkälävärjätyille langoille sitä, että niiden annetaan kuivua ja värin tekeytyä vielä jonkin aikaa värjäyksen jälkeen ennenkuin langat pestään, termi englanniksi on "delayed rinsing". Itse olen pessyt langat saman tien eikä väriä ole juuri lähtenyt, mutta neuvo voi olla joka tapauksessa hyvä:).

IN ENGLISH
I had 790 grams of  Hypogymnia lichens, that was more than twice as much as I used last week for 100g of yarn, yet I dyed also now first 100 grams thinking that maybe I would get darker, more brown or bronze colour, but that didn't happen. The colour I got is very similar than I got last week, only a bit deeper. Besides the first colour, I could dye three more skeins in that same bath, the last ones are still in it, and all seem to be good yellows. So, 2-3 times the weight of the fiber is good, and it also gives after baths. The less you have lichens, the longer it is good to keep the yarns in the bath, I think. Casselman recommends delayed rinsing to lichen dyed fibers, but I have rinsed straight away, and there was very little loose colour, but anyway it is a good advise:).

Week 5 Hypogymnia lichens from rowan tree trunk Viikko 5 Paisukarvejäkäliä pihlajanrungolta

Vuoden vaihteessa myrskyssä tontilla kaatui joitakin puita. Kaatuneet puut raivattiin pois polttopuiksi. Huomasin yhden ison kaatuneen pihlajan olevan ihan täynnä jäkäliä, useammanlaisia, mutta yleisimmän uskoisin olevan sormipaisukarve, Hypogymnia physoides. Keräsin jäkälät rungolta värjäykseen ennen puun pilkkomista kuivamaan varastoon, kuva yllä on tammikuun alussa otettu, jolloin ei vielä ollut lunta, nythän lunta on varmaan 40cm. Plussakeleillä jäkälät irtosivat hyvin rungosta ja kun ne joka tapauksessa olisivat kuolleet (polttopuun joukossa), niin siksi keräsin ne värjäystä varten. Vaikka jäkälät ovatkin tosi vanha värin lähde niin ne uusiutuvat hitaasti ja nykyään jäkälien käytössä kannattaa olla varovainen, ja käyttää vain yleisiä lajeja ja mieluiten sellaisia, jotka ovat joko itsekseen pudonneet puista tai jotka tuhoutuisivat joka tapauksessa. Kiviltä ja kallioilta jäkäliä ei kannata kerätä, ja jäkälien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Toisaalta tuulen maahan ja tielle pudottamia jäkäliä voi kerätä, vaikka taas toisaalta keltaisia värejä saakin helposti myös ruohovartisista kasveista kesällä. Jäkälistä saatavat keltaiset ja ruskeat ovat hyvin valonkestäviä värejä.

IN ENGLISH
Earlier in January some trees had fallen down in a storm. We cut the fallen trees to use as firewood and I noticed that one fallen rowan trees was full of lichens. Picture above is from four weeks ago when we didn't have any snow, now there is about 40cm snow. There were many kinds of lichens but most of them were Hypogymnia physoides and other Hypogymnia species, a very common lichen here in Finland. I think they are called Puffed shield lichen in English. I scraped the lichens to use for dyeing before the tree was cut to pieces and put to dry for later use. Although lichens are  very old source of dye, it is not advisable to collect them for dyeing, they are very slow to grow. However, these trees  were going to be used to heat our house and lichens would be destroyed anyway. I also sometimes collect wind blown lichens, though yellow is a colour which I can easily get from many plants in the summer.

Jäkäliä oli 275g, punnittu hiukan kuivahtaneina. Keitin niitä kolmena päivänä tunnin verran ja kolmantena päivänä keittämisen ja jäähtymisen jälkeen lisäsin liemeen jäkälien sekaan 90g lankaa. Haudutin lankoja kahtena peräkkäisenä päivänä, lämpö nousi enimmillään 90C, ja jäähtyi yön aikana. Langat olivat liemessä koko ajan. Jäkälät tarttuvat jonkin verran lankoihin, mutta kuivana muruset lähtevät aika hyvin langoista pois ihan vain ravistelemalla.
Alla kuvassa näkee, miten purettamaton lanka vasemmalla tuli kaikkein voimakkaimman väriseksi, ja aluna-viinikivipuretettu lanka jäi vaaleammaksi eli näillä värjätessä ei tarvita mitään puretusta vaan jäkälien sisältämät hapot (physodic acid, physodalic acid ja  atranorin) kiinnittävät värin lankaan.  Oikean puolimmaisin lanka oli esipuretettu raudalla.

IN ENGLISH
I had 275 grams of lichens, weight was after they were a bit dry. I boiled them in three days in a row, and after that added the yarns (90 grams) to the bath where they were mixed with the lichens. I simmered the bath with yarns and lichens in two days, temperature was almost boiling (by accident) once, but mostly simmer or under it. At first it always looks like the yarns are a mess with lichens, but when the yarns were dry, it was easy to shake them and get the lichens off from them.
Lichens contain acids (physodic and physodalic acids and atranorin) which act as a mordant so you wouldn't need any metallic mordant when dyeing with them. In the picture below you can see how the yarn with no mordant is actually darker in colour than the one with alum and cream of tartar. Iron premordant gave greenish shade to the yarn.