The effect of iron on some dyes Rautapuretuksen vaikutus joihinkin väreihin

Tässä on muutamia näytteitä siitä, miten rautapuretus vaikuttaa verrattuna siihen onko rautapuretus tehty esipuretuksena vai väriliemeen jälkipuretuksena.
No 1 on purettamaton lanka
No 2 on purettamaton lanka, jonka väriliemeen on värjäyksen lopussa lisätty rautavihtrilliä 1% (1g/100g lankaa) 15 minutin ajaksi
No 3 on esipuretus 1 % rautavihtrillillä (esipuretus: purettamaton pesty lanka puhtaassa vedessä jonka lämpö on nostettu 80°C ja pidetty siinä ensin 45min, jonka jälkeen langat nostettu ylos ja lisätty veteen liotettu rautavihtrilli, ja laitettu langat uudelleen liemeen, jossa ne saivat olla 15 min. Langat on huuhdeltu kunnolla puretuksen jälkeen. Rautavihtrillillä esipuretettu lanka muuttuu kellertäväksi.)
No 4 on alunalla (10%) ja viinikivellä (5%) esipuretettu lanka
No 5 on alunalla (10%) ja viinikivellä (5%) esipuretettu lanka väriliemessä 1 tunti, jonka jälkeen liemeen on lisätty 1% rautavihtrilliä veteen liotettuna ja langat ovat edelleen saaneet olla liemessä 15 min.

Näytteet ovat olleet samassa kaikki väriliemessä, ja tunnin värjäyksen jälkeen 1,3 ja 4 on otettu pois ja no 2 ja no 5 jätetty liemeen vielä 15 minutiksi rautavihtrillilisäyksen jälkeen.

IN ENGLISH
Here are some samples to show how mordanting with iron affects the colour. The resulting colour is different when the mordanting is done as pre-mordanting, compared to when it is done as post-mordanting.
No1 is a yarn with no mordant
No 2 is a yarn with no mordant, but in the end of dyeing I have added 1% (1g/100g of yarn) of iron sulfate to the dye bath for 15 minutes.
No 3 is a yarn which was pre-mordanted with 1% iron sulfate (pre-mordanting: washed yarn is placed in clear water, and temperature raised to simmer (80°C), and kept there for 45minutes, after which time to yarns are taken out of the bath and iron sulfate added, and yarns are re-entered the bath, and kept there for 15 minutes. The yarns have been rinsed properly after mordanting). Iron pre-mordanted yarn is yellowish in colour.
No 4 is a yarn pre-mordanted with alum (10%) and cream of tartar (5%)
No 5 is a yarn pre-mordanted with alum (10%) and cream of tartar (5%), and after dyeing for one hour, the iron sulfate (1%) is added to the bath for 15 minutes.

The samples have all been in the same dye bath, and after dyeing for one hour, samples no 1,3 and 5 have been taken out of the bath, and no 2 and 5 have been left for another 15 minutes with added iron.

Krappi - Madder

Esipuretus raudalla muuttaa värin ruskeanvioletiksi, kun taas jälkipuretuksessa samaa värimuutosta ei tule vaikka rautapuretuksen kesto on sama 15 minuttia molemmissa.
Pre-mordanting with iron changes the colour to brownish purple while post-mordanting does not have the same effect, even though the time of the mordanting is the same 15 minutes.

Kokenilli - Cochineal

Myös kokenillin kanssa esipuretus raudalla antaa violettia väriä. Vaikka rauta-esipuretus oli tehty samalla kertaa kaikkiin näihin koevärjäyksiin ja huuhdeltu huolellisesti puretuksen jälkeen, niin kokenilli on niin herkkä raudan vaikutukseen, että esipuretetusta langasta väriliemeen nähtävästi irronnut hyvin pieni määrä riitti samentamaan myös muiden samassa kokenilliliemessä olleiden näytteiden väriä hiukan. Olen ennenkin huomannut, että kokenilli on hyvin herkkä raudan vaikutukselle. Krapin tai seitikkivärjäyksissä esipuretettu lanka ei vaikuttanut muiden samassa liemessä olevien lankojen väriin.

Also with cochineal iron pre-mordanting gives purple colour. Although I had used the yarn from the same pre-mordant bath to all these experiment, and tried to rinse the yarns well after mordanting, cochineal is so sensitive to iron, that even the very very slight amount of iron leached from the pre-mordanted yarns had affected to the colour of other samples in the same cochineal bath. I have noticed this earlier, too. Madder and mushrooms were not as sensitive to iron.

Verihelttaseitikki, lakit - Mushroom Cortinarius semisanguineus, caps

Verihelttaseitikki, jalat - Mushroom Cortinarius semisanguineus, stems

Tästä viimeisestä sarjasta täytyy sanoa, että tavallisesti saan verihelttaseitikkien jaloista keltaisempaa ja voimakkaampaa väriä, mutta nyt käytin vanhoja homehtuneita jalkoja ja selvästi se oli vaikuttanut myös väriin.
I usually get brighter and more yellow colour from the stems of this mushroom, but now I used old and moldy mushrooms and clearly mold had affected the colour. Anyway, you can see the effect of iron.

About organic indigo vats Orgaanisista indigokyypeistä

Viime kesänä minulla oli pieni indigon käymiskyyppiastia kompostissa. Tarkoitus oli, että komposti pitää liemen lämpötilan 30-40 asteessa ja aluksi se onnistuikin, mutta pallokomposti oli liian pieni ja jäähtyi muutaman viikon jälkeen, kun sinne ei mahtunut laittamaan lisää kompostimateriaalia. Ensi kesänä täytyy aloittaa käymisastian kanssa jo alkukesästä, jolloin komposti on vajaampi, tai sitten tehdä kunnon iso komposti.
Tein käymiskyypin samoin kuin täällä, eli indigo-kidesooda-krappi-lese- yhdistelmällä.
Yllä olevassa kuvassa näkyy miltä liemi näytti ensimmäisen päivän jälkeen ja alla olevassa kuvassa kolmantena päivänä, jolloin se oli jo pelkistynyt kivasti ja sillä pystyi värjäämään. Värjäsin liemellä joka toinen päivä, ja annoin liemen levätä ja pelkistyä välipäivät.

IN ENGLISH
Last summer I had a small indigo fermentation vat in the compost bin. Warm compost kept the temperature between 30-40°C, and all went well in the beginning but after couple of weeks the compost cooled and since because of the pot there wasn't room to add more material to the compost to keep it going. So also my indigo vat cooled too much, and stopped working. Next summer I will either start with it in early summer when the bin is not so full, of make a bigger compost somewhere else.
I did the fermentation vat like here, it was indigo-madder-bran vat. In the picture above is how it looked after day one and below how it looked on day three, when I was already ready for the first yarns. I dyed with this every other day and let it rest one day in between.

Käymiskyyppi on muuten hyvä tapa saada indigo pelkistymään, mutta sen ongelmana on se, että lämpötilan on pysyttävä melko tasaisena ja yli 30°C, ja se ei meidän ilmastossamme ole helppoa. Periaatteessa, jos lämmön saisi pysymään tasaisena, niin sama kyyppi voisi käydä vuosia. Käymiskyypissä värjätty lanka tuoksuu erilaiselle ja se myös tuntuu pehmeältä.

Fruktoosikyyppi on toinen tapa pelkistää indigo ilman kemikaaleja, siitä reseptejäni sivupalkin indigo otsikon alla. Sekään ei ole ongelmaton: sen saaminen käyntiin vaatii hyvin korkean pH:n, vähintään 11, mielummin 12-13, ja vaikka pH laskee värjäyksen aikana, niin se on silti villalle aika korkea. Selluloosakuiduille korkea pH ei haittaa ja niille tämä kyyppi sopii hyvin. Lisäksi fruktoosikyyppi vaatii korkean alku-pHn saamiseksi sammutettua kalkkia (rakennushienokalkki, kalsium hydroxidi), kidesoodalla se ei onnistu, ja sammutettua kalkkia on saatavilla vain isoissa säkeissä rautakaupoissa. Pienissä määrin sitä ei saa.
Fruktoosikyypin etuna toisaalta on se, että kun sen saa käyntiin, niin se ei vaadi yhtä korkeaa lämpötilaa kuin käymiskyyppi, vaan jatkaa toimimistaan kesällä ihan ulkolämpötilassa. Viime kesänä tein toukokuussa kyypin, joka toimi koko kesän. Tämä oli indigo-rakennushienokalkki-henna-kyyppi, jonne lisäsin vain lisää keitettyä hennaa silloin kun kyyppi alkoi hidastua. Kyyppi on minulla vieläkin tallella, vaikka en olekaan värjännyt sillä nyt talvella.

IN ENGLISH
Fermentation vat is good for wool, but the problem with it in my climate is how to keep the temperature high enough, 30°C at the least, and also stable. This vat could work for years if successful but I threw the vat away in the autumn. The yarn dyed in fermentation vat smells good and also keeps wool soft.

Fructose vat is another way to reduce indigo without chemicals, but it also has it's problems. To start it needs a very high pH, 11 at least, preferably 12-13, and although the pH lowers later, it may make the wool a little harsh if you are not careful.  I only dip wool twice to the vat to keep it from getting damaged. This vat is best for cellulose fibers. Also another problem here in Finland for hobby dyers is that you can only buy lime (calcium hydroxide) in big 30kg bags, it is not available in small amounts, and you need it to raise the pH high enough for this vat.
A benefit of fructose vat is that once it gets going you can keep it alive in lower temperatures than fermentation vat. Last summer I made indigo-lime-henna-vat in May and could use it all summer, even though I kept it outside where the temperature was between 10-25°C during summer months. I only added some henna once in a while, and checked the pH. I still have this vat, though I haven't dyed with it now in the winter.

Alla olevassa kuvassa näkyy miltä onnistunut fruktoosikyyppi näyttää silloin kun se on valmis värjäykseen.
Englanninkielellä todella hyviä ohjeita tämän kyypin tekemiseen ja ylläpitämiseen löytyy Catharine Ellsin blogista: Maintaining and troubleshooting an organic indigo vat, varsinkin kommenteista löytyy hänen hyviä neuvojaan mitä tehdä ongelmatilanteissa.
Toinen hänen hyvä blogikirjoituksensa, Indigo reduction materials,  on muutaman viikon takaa hänen kokeiluistaan tästä kyypistä jolloin hän käytti kyypin pelkistämiseen mitä erilaisempia hedelmiä ja vihanneksia: mm appelsiinin ja sitruunankuoria, pektiiniä, kesäkurpitsaa, porkkanaa eli näyttää siltä, että vaihtoehtoja olisi vaikka kuinka paljon! Hän on myös todennut, että glukoosi toimii yhtä hyvin kuin fruktoosi, vaikkakin hiukan hitaammin, sen sijaan sokeriruoko ei toiminut hänen kokeiluissaan.
Suosittelen muutenkin hänen blogiaan, koska hän aina yrittää löytää vastauksia myös kysymykseen miksi, ei pelkästään miten, ja se johtaa suurempaan luonnonvärien ymmärtämiseen. Voi miten paljon minullakin on vielä opittavaa.

IN ENGLISH
The picture below shows how successful indigo-henna-vat looks when it is ready for dyeing.
There are really good advise in Catherine Ellis' blog: Maintaining and troubleshooting an organic indigo vat   also in the comments section. 
Another her more recent blog posting, Indigo reduction materials, is really interesting! There are so many possibilities to try, and also how pectin would work. She had found out that as well as fructose also dextrose works, albeit a little slower, but sugar cane does not work.
I can truly recommend her blog, she tries to find also answers to why instead of how, and this leads to greater understanding of how natural dyes work. There are still so much for me to learn.